Tiedän, ketä äänestän

Kun presidenttiehdokkaani Paavo Lipponen ei päässyt toiselle kierrokselle, jouduin välittömästi pohtimaan, äänestänkö seuraavalla kierroksella lainkaan. Olen kaksi kertaa jättänyt äänestämättä ja ne kerrat ovat vuosien 1968 ja 1978 presidentinvaalit, kun sosialidemokraatit olivat Urho Kekkosen takana; omat periaatteeni olivat kuitenkin niin tiukat, etten voinut antaa ääntäni maalaisliittolaiselle.

Tällä kertaa ei ole kyse puolueesta vaan siitä, löydänkö itsestäni arvoliberaalin vai –konservatiivin.  Nyt olen päätynyt siihen, että valintani on arvoliberaali demokraatti mieluimmin kuin oikealle kallistuva, ehkä peräti Natoa kannattava konservatiivi. Tähän päätökseen vaikuttaa tietenkin pitkään jatkunut jäsenyyteni ihmisoikeusjärjestöissä Amnesty Internationalissa ja Kansainvälisessä solidaarisuussäätiössä. Kumpikin on järjestö, jonka toiminta on presidenttiehdokas Pekka Haavistolle varmasti tärkeä. Tämän lisäksi Haaviston kansainvälinen asiantuntemus ja työ ovat sitä luokkaa, että vain Lipponen olisi sille vetänyt vertoja

Valintani on siis helpompi kuin ”Kekkosen aikana”. Nyt voin mennä vaaliuurnille antamaan ääneni Pekka Haavistolle.

 Ulla Vaara