Maanantai 19.12.2011 klo 20:35
Lahden kaupunginhallitus myönsi Lahden kultaisen mitalin vuonna 2009 kuvataiteilija, professori Matti Koskelalle ja vuonna 2011 kuvataiteilija, tohtori Soile Yli-Mäyrylle. Kummankin mitalin myöntämisperusteina oli mm. Lahden kuvataidekulttuurin ja -kouluksen kehittäminen. Jo aikaisemmin, vuonna 1987 tämän Lahden korkeimman tunnustuspalkinnon oli saanut kuvanveistäjä, professori Olavi Lanu.
Nyt vaikuttaa siltä, että Lahden ammattikorkeakoulu pitää pilkkanaan Lahti-mitalin saaneita ja ennen kaikkea myöntämisperusteita, jotka ovat Lahdelle erittäin tärkeitä. Lakkautusuhan alla oleva Taideinstituutti on saanut korkealaatuisesta kuvataideopetuksestaan kunniamainintoja yli maamme rajojen. Joka vuosi pyrkii satoja nuoria tänne opiskelemaan, joista vain muutama kymmenen voidaan instituuttiin hyväksyä. Monet Taideinstituutissa opiskelleet taiteilijat ovat maamme ja maailman kärkiluokkaa, kuten Taidekeskus Salmelan vuoden 2010 nuori taiteilija Maria Laine ja tämän vuoden Ars Fennica -palkinnon saaja, kuvataiteilija Anssi Kasitonni, jotka ovat viimeksi palkitut Taideinstituutin opiskelijoista. Nytkö tämä koulutus pitäisi lopettaa? Kaiken lisäksi käsitykseni mukaan virheellisten tietojen perusteella.
Kokouksessaan 19.12. Lahden kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää kannanottonaan Päijät-Hämeen koulutuskonsernille seuraavaa:
"Kaupunginhallitus toteaa, että Lahden ammattikorkeakoulun taideinstituutilla on monella tavalla tärkeä merkitys Lahdelle ja koko Päijät-Hämeelle. Siksi kaupunginhallitus esittää Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitukselle, että sen tulisi vielä selvittää voidaanko taideinstituutin koulutus säilyttää ja toteuttaa Lahden muotoiluinstituutin yhteydessä."
Kaupunginhallitus ei voi suoraan käskeä koulutuskonsernin hallitusta, mutta kannanotollaan se ilmaisi tahtonsa, jota toivoisi noudatettavan.
Mieluimmin on koulutettava taiteilijoita, jotka itse itsensä työllistävät ja luovat hyvää elämää ympärilleen, kuin satoja työttömiksi joutuvia tradenomeja tai insinöörejä, joille ei palkkatyötä nykysuomesta löydy.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 28.11.2011 klo 10:09
Puheeni kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 28.11.2011:
Lahden ensi vuoden talousarviossa ja vuosien 2013-14 taloussuunnitelmassa korostuvat kaupungin strategian mukaisesti ydinpalveluista huolehtiminen. Niihin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhoito, koulutus, päiväkodit, kaavoitus ja kunnallistekniikka sekä laaja kirjo sivistystoimen palveluita, joiden kehittämistä pohditaan palveluverkkosuunnittelulla. Yhteispalvelut ovat hyvä idea palveluita kehittäessä.
Talousarviossa todetaan mm., että rakenteita kehitettäessä yksityisten toimijoiden palvelut tuottavat tehokkuutta. Tällä hetkellä ostopalveluihin, siis muihin kuin kaupungin itse tuottamiin, on budjetoitu n. 200 miljoonaa euroa. Tässä summassa ovat toimialojen ostot, ei taseyksiköiden, joiden ostotapahtumia en löytänyt budjettikirjan luvuista.
Siis kolmasosa kaupungin palveluista ostetaan. Miten ostettuja palveluita valvotaan? Esimerkiksi vanhusten palveluissa on suunnitelmissa lisätä palvelusetelin käyttöä säännöllisessä kotihoidossa, palveluasumisessa ja terapiapalvelussa. Samalla todetaan, että palveluseteli lisää asiakkaan valinnan vapautta. Mitä tämä tarkoittaa? Sitäkö, että pakotetaan lahtelaiset yksityisten yritysten, usein ylikansallisten firmojen, hoiva-asiakkaiksi, halusipa tai ei.
Monikansalliset isot yritykset pyörivät nykyisin sosiaali- ja terveysalan ympärillä kuin mehiläiset. Näiden yritysten tehtävä on osingonjaon maksimointi omistajilleen. Firman pääkonttori löytyy usein veroparatiisista. Esimerkkeinä Attendo Med One, Suomen Terveystalo ja Mehiläinen. Näille yrityksille on jopa rakennettu yhteiskunnan varoin kiinteistöjä, joissa ne tekevät bisnestään. Näin myös Lahdessa.
Verottaja on kiinnittänyt huomiota siihen, että yksityisissä hoivayhtiöissä yhteiskunnan rahoilla tehtävät voitot valuvat sijoitusfirmojen kautta verovapaille Jerseyn tai Cayman-saarille. Useita rikosilmoituksia on tehty hoiva-alan yrityksien veronkierroista, pimeistä palkoista ja peitellyistä osingonjaoista. Puhumattakaan tiedosta, että ihmisiä on hoidetaan huonosti. Nyt tarvitaan keskustelua ja perusteellista tutkimusta ja arviointikriteereitä siitä, miten palveluita tuotetaan, ostetaan, hinnoitellaan ja valvotaan. Monikansalliset yhtiöt eivät ole suomalaisen yrittäjänkään etu, saati sitten hoitoa tarvitsevan.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen kaupunginhallituksessa tehdyt muutokset ovat oikeansuuntaiset. Tässä muutamia hajahuomioita talousarviosta:
Taloutemme on tasapainossa. TYP, Lakes ja korkeakoulutoiminta ovat kaupungin vetovoimaa ja työllisyyttä parantavia strategisia painopistealueita. Näihin kuuluvat myös Green City- , muotoilupääkaupunki- ja muut kehittämishankkeet. Elinkeino-osioon on kaikkiaan budjetoitu 8 miljoonaa euroa.
Tukityöllistämiseen varaudutaan 13 miljoonalla. Keskeisenä tavoitteena on nuorten ja vaikeasti työllistyvien aktivointi ja työllistyminen avoimille työmarkkinoille sekä syrjäytymisen ehkäisy, mikä on eräs strategiamme painopisteistä.
Seudullisen yhteispäivystyksen aloitus vaatii kaupungin oman avoterveydenhuolloin kehittämistä. 10.000 suunniteltua uutta vastaanottoa toivottavasti riittää siihen, ettei turhia käyntejä päivystykseen tule. Kun terveyskeskuspalveluita kehitetään, pitää harkintaan ottaa myös terveyskeskusmaksun poistaminen, jolloin heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa ja työelämän ulkopuolella oleville mahdollistettaisiin paremmin sekä ennalta ehkäisevä ja akuutti terveydenhoito. Syrjäytymisen ehkäiseminen on strategiamme painopistealueita. Lahdessa tarvitaan tekeviä käsiä enemmän, hallintoa vähemmän.
Muutosjohtamisessa on kiinnitettävä huomioita hyvään ihmisten johtamiseen. Henkilöstön rekrytoinnissa on pidettävä huolta, että pystymme kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa niin palkan kuin työssä jaksamisen suhteen. Sama tietenkin pätee nykyiseen henkilöstöön.
Psykososiaalisiin palveluihin lisättiin ehdotus päihtyneiden selviämishoidon ja muun akuuttihoidon järjestämisestä yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Kiveriön kirjaston toiminnan turvaaminen ensi vuodeksi on tärkeää, koska palveluverkkotyö on kesken. Työ vaatii tarkkaa suunnittelua, on sitten kyseessä uusien asuinalueiden palveluista tai vanhojen, kuten Kiveriöstä tai Riihelästä..
Orkesterin avustus kasvaa ensi vuonna 230.000 eurolla, mikä on huikea summa verrattuna muihin avustuksiin. Samalla nostetaan orkesterin tuottotavoitteita
Teknisen toimialan käyttösuunnitelmassa taataan tämän vuoden tasolle tuetut lipputuotteet, mikä on strategiamme mukaista. Jatkossa on mietittävä, miten rahoitetaan uudet lipputuotteet, kuten eläkeläislippu ja lastenlipun ikärajan nosto.
Investointihankkeista on ensi vuonna käytävä priorisointikeskustelu. Kaikki esitetyt hankkeet ovat tärkeitä, mutta mietityttää, onko välttämätöntä esim. aloittaa Kariston 2-vaiheen rakentaminen, kun samaan aikaan kosteusongelmien vuoksi joudutaan ehkä sulkemaan kouluja, joiden peruskorjaukseen ei ole varauduttu. Ikäihmisten palveluita ajatellen Jalkarannan hoitokodin II-vaiheen aloitus on tärkeää. Myös Paavolan pelastuslaitoksen rakentaminen on aloitettava vuonna 2012, mikä voidaan toteuttaa kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön toimesta. Kuokka maahan ja töihin.
Entä ovatko kaikki kadunrakentaminen kiertoliittymineen välttämättömiä? Mitäpä jos sieltä säästettäisiin muutama miljoona, jotka sijoitettaisiin edellä mainitsemieni homekoulujen remonttiin? Liikuntainvestoinneistakin voitaisiin säästää. Kisapuisto ei tarvitse uusia valoja eikä välttämättä aurinkokatsomoakaan. Urheilukeskuksessa on kansainväliset vaatimukset täyttävä potkupallokenttä. Kaikkiaan rakennushankkeemme, niin uudis-, korjaus- kuin korvausinvestoinnit on tietenkin mahdollista tehdä lisävelalla. Onhan taloutemme kunnossa, tämän vuoden vuosikate noussee 40 miljoonaan ja niin tapahtunee ensi vuonnakin. Sellainenkin yksityiskohta vielä, että korkotuotot ovat Lahdessa suuremmat kuin korkomenot, mikä johtuu mm. sisäisestä pankistamme, jota on hoidettu hyvin. -----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 24.10.2011 klo 23:11
Ydinvoimalat ovat viime aikoina herättäneet vilkasta keskustelua niin puolesta kuin vastaan. Olen siitä saakka, kun ensimmäisen kerran kuulin ydinvoimasta, silloin tosin atomipommin aiheuttamista tuhoista Nagasakissa ja Hiroshimassa, vastustanut ydinvoimaa kaikissa sen muodoissaan. Koko ”kylmän sodan” ajan sai ihmiskunta pelätä atomipommia. Nyt sitten pelätään ydinonnettomuuksia.
Tässä seuraavaksi tosiasiat, miksi en voinut kaupunginhallituksessa kannattaa sitä, että Lahti Energia Oy sitoutuisi Olkiluoto 4 -hankkeen kilpailu- ja suunnitteluvaiheen kustannuksiin ja Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeen kehittämisvaiheen kustannuksiin.
- Ydinonnettomuus ydinvoimalassa on mahdollinen. Ydinlaitoksissa sattuneet onnettomuudet ovat olleet hirveitä. Erilaisten luonnonmullistusten mahdollisuutta tai inhimillisiä virheitä ei ydinvoimaloissa pystytä täysin ottamaan huomioon, kuten tapahtuneet onnettomuudet ja monet tutkimukset osoittavat.
- Suurin osa onnettomuuksista on sattunut Euroopan ulkopuolella, mutta ydinonnettomuus on mahdollinen myös meillä Suomessa. Vakavan onnettomuuden seuraukset ovat katastrofaaliset.
- Ydinvoimalat aiheuttavat valtavan turvallisuusriskin sodassa tai muussa kriisitilanteessa. Myös terrorismin uhka on huomioitava. Mikään muu energiantuotantotapa ei ole yhtä ongelmallinen kriisiaikana.
- Ydinonnettomuuden mahdollisuuden hyväksyminen on moraalinen kysymys: pahan onnettomuuden seuraukset ovat aivan toista luokkaa kuin perinteisten energiamuotojen osalta.
- Ydinvoiman käyttö länsimaissa vähentää mahdollisuuksia kieltää ydinvoima mailta, joissa ydinvoima on korruption, matalan teknologian tason tai muun sellaisen syyn takia erityisen riskialtista. Ydinvoiman hyväksyminen heikentää myös uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinko- tai tuulienergian käyttöönottoa.
- Ydinonnettomuus tai muu ydinmateriaalin leviäminen ympäristöön voi aiheuttaa laajalla alueella erittäin pitkäkestoisia elinympäristön vahinkoja. Mikään muu onnettomuustyyppi ei voi tuottaa yhtä pitkää ja laajaa vahinkoa elämälle.
- Suomeen parastaikaa rakennettava Olkiluoto 3 sisältää täysin uusia monimutkaisia järjestelmiä, joita ei ole aiemmin käytetty ydinvoimaloissa. Ohjelmointi- tai rakentamisvirheet voivat aiheuttaa vaarallisia virhetoimintoja näissä järjestelmissä. Jo pelkästään ydinvoimalan rakentamisen viivästyminen herättää suuria epäilyjä laitoksen turvallisuudesta. Vastaavat ongelmat ovat mahdollisia myös Olkiluoto 4:ssä ja Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeessa.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 12.9.2011 klo 19:45
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lahden kaupungin ja kiinalaisen Wuxin kaupungin välillä tehtävän ystävyyskaupunkisopimuksen. Asiaa koskeva aiesopimus oli jo aiemmin hyväksytty kaupunginhallituksessa.
Sopimuksella halutaan luoda edellytykset erityisesti yritystoimintaa palvelevan teknologiayhteistyön lisäämiselle.
Käytin valtuuston kokouksessa asiasta lyhyen puheenvuoron, jossa totesin olevan ikävää, että kaupalliset intressit ovat vetäneet pidemmän korren EU:n ja Kiinan suhteissa - kulttuurivaihto on selvästi jäänyt vähemmälle, jos toki nyt tekeillä olevassa sopimuksessa kulttuuritoimintaa korostetaan.
Mutta mistä me vaikenemme, on Kiinan ihmisoikeustilanne. Meidän olisi edellytettävä Kiinan viranomaisilta ihmisoikeuksien kunnioittamista ja demokratiakehitystä. Se tietenkin vaatii rohkeutta, löytyneekö sitä meistä?
Esim. hakukoneyhtiö Google on ottanut kantaa Kiinan viranomaisten toimintaan liittyen internetsivujen suodattamiseen ja sensurointiin. Samalla Google on vaatinut näkyvästi sananvapautta kiinalaisille internetin käyttäjille. Se on rohkeaa toimintaa ottaen huomioon millaisista taloudellisista intresseistä on kysymys
Toivon, että meilläkin olisi rohkeutta ottaa kantaa Nobel-palkinnon saaneen Liu Xiaobon ja muidenkin kiinalaisten mielipidevankien kohteluun.
Toivon myös, että julkisuusdiplomatia ei olisi vain liiketoimintaa kulttuurin ja viestinnän keinoin, vaan että se olisi voimakkaasti oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa puolustavaa toimintaa.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 14.6.2011 klo 11:19
Lahden keskustan kehittämisen ja keskustan tiivistämisrakentamisen kannalta ei olisi pakko rakentaa toriparkkia. Sen välttämättömyydestä on puhuttu mm. kiinteistöjen ns. velvoitepaikkojen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 156 § toteaa, että ”jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan.”
Itse laissa ei kuitenkaan sanota, mikä on kohtuullinen etäisyys saati edellytettäisiin kiinteistönomistajia lunastamaan autopaikat. Onkin epävarmaa, paljonko ydinkeskustan kiinteistöt ostaisivat velvoitepaikkoja. Muutama vuosi sitten eräs keskustan hotelliyrittäjä ilmoitti ostavansa useampia paikkoja Lahden pysäköinti Oy:ltä, mutta perui lupauksensa, eikä vielä tänä päivänä ole niitä ostanut, vaan on hoitanut pysäköintipaikkansa muualta.
Lahden pysäköinti Oy:llä on ollut taloudellisia vaikeuksia, velkaa on toista miljoonaa. Laskelmat toriparkin suhteenkaan eivät kovin suuria tuotto-odotuksia anna ainakaan muutamaan vuoteen. Kun Lahden pysäköinti Oy ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ovat perustamassa uutta pysäköintiyhtiötä keskussairaalaan alueelle, joutuu pysäköintiyhtiö ottamaan runsaasti lainaa uutta yhtiötä varten. Ottaako se lainan rahoitusmarkkinoilta vai kaupungin sisäisestä pankista on vielä avoinna. Joka tapauksessa toriparkkia varten sen on otettava vähintään 10 miljoonaan laina, jonka takaajaksi ellei sitten lainanantajaksi joutuu Lahden kaupunki.
Lahden kaupungin pitkäaikainen lainakanta on ilman tytäryhteisöille välitettyjä lainoja tänä vuonna 111 milj.euroa ja taloussuunnitelmavuonna 2014 211 milj. euroa. Koko kaupunkikonsernin lainat ovat tänä vuonna 371 miljoonaa ja 2014 melkein 500 miljoonaa. Toki lainoja samaan aikaan maksamme pois.
Ei kai kukaan voi väittää, ettei kaupungin taloutta rasittaisi se, että kaupungin 100-prosenttisesti omistama yhtiö joutuisi lainaamaan vähintään 20 miljoonaa joko sisäisestä pankistamme tai vaikka ulkopuoliselta rahoituslaitokselta ja sen lisäksi kaupunki takaisi lainat.
Olen sitä mieltä, että keskustan kehittämistä on mahdollista viedä eteenpäin ilman toriparkkia ja että on mietittävä vielä kerran mahdollisen uuden pysäköintiyhtiön muodostamista useamman omistajan pohjalta Paasikivenaukion tuntumaan.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 8.6.2011 klo 14:12
Kirjoitukseni Uudessa Lahdessa tänään:
Lahden kaupunginvaltuusto teki 18.1.2010 päätöksen torin asemakaavamuutoksesta niin, että se mahdollistaa toriparkin rakentamisen. Samalla valtuusto edellytti, että pysäköintilaitoksen toteuttaminen ei saa rasittaa kaupunkia taloudellisesti.
Nyt kuitenkin esitetään, että kaupungin 100-prosenttisesti omistama Lahden Pysäköinti Oy olisi tarkoituksenmukainen laitoksen toteuttaja, koska näin kaupunki säilyttäisi pysäköintipolitiikan määrittelyn hallinnassaan.
Maanantaina 13.6. kaupunginvaltuuston olisi hyväksyttävä toriparkin luovutusehdot, jotka on tehty siten, että Lahden Pysäköinti Oy olisi toriparkin rakentaja ja omistaja. Näissä luovutusehdoissa ei mainita sanaakaan, mitä toriparkki tulee maksamaan ja miten sen rakentaminen rahoitetaan. Lahden Pysäköinti Oy on velkainen yritys, joka tällä hetkellä omistaa Siltapuiston pysäköintilaitoksen ja operoi Hansaparkissa, josta se saa tuloja ja jonka pääasiallinen omistaja on Lahden kaupunki.
Yhtenä mahdollisuutena on esitetty, että kaupunki myisi Hansaparkin ja myynnillä rahoitettaisiin toriparkkia. Mitä tapahtuisi Hansan velvoitepysäköinnille, siirtyisivätkö ne toriparkkiin? Hansaparkin mahdollinen ostaja olisi Citycon, joka hallinnoi Trion parkkia. Myisikö se velvoitepaikkoja asuinkiinteistöille? Entä mikä olisi sen hintapolitiikka? Kaksi ensimmäistä tuntiako ilmaiseksi, samaan aikaan kun Toriparkissa 2 euroa/tunti? Velvoitepaikkojen lisätarvetta keskustan tiivistämisrakentamisessa ja keskustan kehittämisessä on käytetty syynä, kun toriparkin tarpeellisuutta meille luottamushenkilöille on perusteltu. Hansaparkin myynnin myötä luovuttaisiin yli 300 velvoitepaikasta.
Eikö ole tärkeää, että kaupunki omistaa edelleen Hansaparkin toteuttaakseen pysäköintipolitiikkaansa? Eikö ole täysin kaupunginvaltuuston tammikuussa 2010 tehdyn päätöksen vastaista se, että kaupunki rahoittaisi omistamansa Hansaparkin myynnillä toriparkin rakentamista? Entä tarvitsisiko Lahden Pysäköinti Oy kaupungilta lainaa tai takauksia toteuttaakseen toriparkin rakentamisen? Jos näihin kysymyksiin vastaa kyllä, on selvää, ettei toriparkkia voi Lahden Pysäköinti Oy rakentaa, koska se olisi täysin valtuuston tahdon vastaista.
Kummalliseksi toriparkkihankkeen tekee sekin, että ulkopuolista rahoitusta ei ole löytynyt rakentamiseen. Kuitenkin kun torin kaavasta aikanaan päätettiin, meille valtuutetuille kerrottiin, että yksityistä rahoitusta löytyy toriparkin rakentamiseen. Annettiin ymmärtää, että keskustan kiinteistöistä löytyisi sijoittajia hankkeelle. Päätös torin kaavasta syntyi äänin 30-29 - luvut olisivat olleet vähintäänkin toisin päin, jos silloin olisi tiedetty, ettei yksityistä rahoittajatahoa ole olemassakaan.
Olen edelleen sitä mieltä, että jos pysäköintilaitosta Lahden keskustaan tarvitaan, paras paikka olisi Paasikivenaukion alla. Ranta-Kartanon asemakaava mahdollistaa sen rakentamisen. Sisään- ja uloskäynnit pystytään toteuttamaan aivan eri tavalla kuin toriparkissa. Se palvelisi läntisistä kaupunginosista tulevia asukkaita ja urheilukeskusta, Lahden Messuja, Diakonialaitosta, vanhaa konserttitaloa, keskustan kiinteistörakentamista ja alueen yrityksiä. Parkkiin voitaisiin osoittaa velvoitepaikkoja tarpeen mukaan. Tätä pysäköintilaitosta varten olisi mahdollista perustaa vaikka uusi yhtiö, jonka omistajina voisivat olla esim. Lahden Pysäköinti Oy (kaupunki omistaa 100 %) Diakonialaitos, Lääkärikeskus Mehiläinen Oy, Lahden jäähalli Oy (kaupunki osaomistaja), Lahden Messut Oy (kaupunki osaomistaja) sekä keskustan kiinteistöjä ja yrityksiä.
Päähäni ei mahdu, miksi tällaiset suunnitelmat pysäköintilaitoksen omistajuudesta eivät onnistu Lahdessa, kun ne onnistuvat pienemmilläkin paikkakunnilla.
Jos haluamme autottoman ydinkeskustan, emme rakenna parkkilaitosta, johon henkilöautot ajavat sisään Rauhankadulta ja ulos Vapaudenkadulta. Pyöräparkki torille sen sijaan on hieno idea ja sen toteuttaminen kaupungin Green City –imagon mukaista.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 24.5.2011 klo 10:57
Sain puoluetoimistosta kirjeen, jossa kerrottiin, että olen saavuttanut puolueemme vapaajäsenyyden toimittuani siinä 30 vuotta. Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen ja puoluesihteeri Mikael Jungnerin allekirjoittamassa kirjeessä todetaan se tosiasia, että aina on sosialidemokraatteja tarvittu, kun kansakuntaa on yhdistetty ja Suomen suuria ponnistuksia tehty:
"Näin oli kansalaissodan ja talvisodan jälkeen, näin oli, kun kommunismia vastaan taisteltiin, näin oli, kun peruskoulua ja suomalaista terveydenhuoltoa luotiin, ja näin oli viime laman jälkeen, kun Suomen talous piti saada kuntoon."
Kullakin ajalla on omat haasteensa. Nyt puolustettavinamme ovat monet aikaisemmin toteutuneet unelmat, ja tulevaisuuden hedelmätkin on kylvettävä.
Porukalla on asioita pantu kuntoon, ja tämä on meidän demareiden vahvuus jatkossakin. Puolueen perusta on jäsenissämme. Viime vuosikymmenten aikana me olemme yhdessä ponnistelleet niin paikallisen, kotimaisen kuin kansainvälisenkin oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Näihin vuosikymmeniin mahtuu suuria saavutuksia, joskin myös vastoinkäymisiä.
Niin paljon näitä ponnisteluja kaiken aikaa on, että puoluetoimistossakin kiirettä on piisannut. Niin kiirettä, että minäkin sain kirjeen ja sen mukana vapaajäsenkortin vasta nyt, vaikka vapääjäseneksi pääsin jo kaksi vuotta sitten.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 16.5.2011 klo 23:02
Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa esityksen koiraveron palauttamisesta, 40 euroa per koira. Asiasta äänestettiin, mutta en saanut esitykselle riittävää kannatusta.
Koiravero on pieni asia kaupungin koko taloudessa – vuonna 2006 sen tuotto oli 73 000 euroa. Vai onko pieni? Melkein sata tonnia. Kyllä se rahaa on. Monta kertaa valtuustosalissa keskustellaan paljon pienemmistäkin summista.
Koiravero sinänsä on ollut hyvin pieni summa, viimeksi kun sitä perittiin, se oli 34 euroa/koira. Tuota pientä summaa vastaan koiranomistajat kuitenkin vaativat kaupungilta tiettyjä palveluja. Lisää ulkoiluttamisalueita rakennetaan melkein vuosittain. Vanhan raviradan tienoon ovat koirat omistajineen vallanneet täysin.
Koska Lahti ei halua periä koiraveroa, niin ei sitten myöskään rakenneta koirapuistoja eikä järjestetä koirankakkapussien telineitä - eikä polteta valoja vanhalla raviradalla, jossa koiria koulutetaan.
Ei niistä pusseista tosin paljon hyötyä ole, käykääpä talvipäivänä kirkkoherra Hovilan puistotiellä katsomassa miten siivotonta siellä on koirien jäljiltä.
Toisekseen - eivät koirapuistot ja pussukat ainakaan niitä paljon puhuttuja peruspalveluita ole.
Lahdessa on tiettävästi noin 10 000 koiraa. Niistä onnistuttiin aikaisemmin kantamaan vero vain 2300:sta. Koiraverolaki edellyttää, että koiran omistaja maksaa veron, eikä lusmuile veronmaksusta. Onhan tämä älytöntä, että jos ihmisiä ei saada noudattamaan lakia, niin sitten me päädymme hylkäämään laillisuuden valvonnan. Ei liikennesääntöjäkään löysennetä sen takia, että ihmiset eivät jotakin sääntöä noudata.
Koiraverotuksen perintää voisi kehittää. Näin on tehty ainakin Kuopiossa. Siellä palkattiin koiraverotarkastaja ja koiria saatiin huomattava määrä lisää koirarekisteriin, minkä perusteella vero peritään.
Perintää tehostamalla voitaisiin koiraveron tuotoksi saada helposti 200 000 euroa, mikä tarkoittaisi, että puolet koirien omistajista toimisivat lain edellyttämällä tavassa. Summalla palkattaisiin koiraverotarkastaja ja saataisiin rekisteri aikaan. Nykyistä tietotekniikka hyväksi käyttäen tämä olisi helppoa. Sen jälkeen vaatimukset uusista koirien ulkoiluttamisalueista olisivat perusteltuja.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 16.5.2011 klo 19:03
Valtiontalouteen uutena terminä tullut kestävyysvaje näyttää heijastuvan myös kuntatalouksiin. Kestävyysvajeen suuruudesta ollaan monta mieltä, mutta on selvää, että valtion velkojen kasvu ja niiden maksu vaikuttavat tulevaan hallitusohjelmaan. Mielenkiintoista on, että valtionvarainministeriö on moittinut kuntia siitä, etteivät osaisi hoitaa talouttaan, mutta ei huomaa sitä, mistä tämä johtuu.
Se johtuu osittain siitä, että valtio ei ole maksanut kunnille palveluiden kustannuksista sitä osuutta, joka sen olisi pitänyt maksaa. Kuntien menojen kasvua ovat lisänneet niille säädetyt uudet tehtävät. Valtionosuutta olisi pitänyt maksaa lisää kuluneelta vuodelta 300 milj. euroa, mutta uusiin tehtäviin annettiin vain noin 100 milj., loput 200 milj. euroa jäi kuntien itse maksettavaksi. Tässä yksi syy kuntien talouden kiristymiseen.
Valtionvarainministeriö on syyttänyt kuntia löysästä rahankäytöstä, vaikka kysymys on ollut vain velvoitteista suoriutumisesta. Tällä hetkellä on täysin avoinna se, millainen uuden valtioneuvoston ohjelma tulee olemaan. Keskusteluissa on vahvaa kannatusta saanut mm. vanhuspalvelulaki, joka tuo varmasti uutta subjektiivista oikeutta kuntalaisille ja sitä kautta kustannuskasvua kunnille. Oletan, että on tulossa muitakin lisävelvoitteita, joilla Suomesta saataisiin ”paremminvointiyhteiskunta”.
Voimmekin edellyttää uudelta hallitukselta sellaista valtionosuusjärjestelmää, joka todella vahvistaa kuntatalouksia. Uudessa eduskunnassa kansanedustajista ¾ on kunnallisvaltuutettuja, joten sopii odottaa, että kuntien rahoitusasemaa muutetaan kunnille myönteisempään suuntaan kuin se nykyisellään on.
Jotta Lahti on selvinnyt kuntavelvoitteistaan, niin lakisääteisistä palveluista kuin strategiamme edellyttämistä tavoitteista, olemme joutuneet nostamaan veroja muutaman viime vuoden aikana. Talousarviokehysluonnoksessa vuoden 2012 tuloslaskelmassa vuosikate on 27,9 milj. euroa, mikä kattaa poistoista 90 %. Bruttoinvestoinnit ovat 60 milj. euroa, josta tulorahoitus kattaa noin puolet; rahoitusalijäämä on 30 milj. euroa. Samansuuntaiselta näyttää talous lähivuosille. Kun näitä lukuja tarkastelee, on todennäköistä, että joudumme keskustelemaan verojen nostosta jo vuoden 2013 talousarviota miettiessämme.
Kunnallisveroprosentti on tärkeä luku kuntataloudessa. Se ei kuitenkaan ole kaikkein tärkein, kun tarkastellaan vaikkapa sitä, millä tekijöillä on vaikutusta kunnan tai kaupungin kiinnostavuuteen, imagoon ja maineeseen. Kun on selvitetty paikkakunnalta toiselle muuttavien ihmisten mielipiteitä näistä asioista, on selvästi käynyt ilmi, että muuton kannalta ratkaiseviin asioihin ei kuulu veroprosentti. Tärkeimpinä kunnan tai kaupungin ominaisuutena pidetään palvelujen tasoa ja saatavuutta, viihtyisää asuinympäristöä ja mahdollisuutta saada työtä. Hyviä palveluita ei saada alhaisella verotuksella. Nämä asiat ovatkin strategiamme keskeiset tavoitteet mukaan lukien hyvä kuntatalous.
Kun sovimme tämän vuoden talousarviota tehdessämme, että veroista päätetään jo keväällä, emme osanneet kuvitella, että maan hallituksen muodostamisesta tuli näin kimurantti juttu. Nyt koko hallitusohjelma on auki, eikä ole tietoakaan mitä se kunnille merkitsee. Syksyllä nähdään, oliko veroista päättämisen ajankohdan siirto järkevä vai ei. -----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Sunnuntai 20.2.2011 klo 17:30
Demareiden "vaalivaltiopäivillä" Vantaalla 19.2. todettiin, että vuonna 2015 valtio ei ota enää uutta lainaa vanhan lainan päälle. Näin siis, jos SDP pääsee eduskuntavaalien tuloksena päättämään maan asioista. Oikeiston luomasta 8 miljardin euron kuopasta valtion budjetissa demarien työllisyyttä vahvistava kasvu- ja investointiohjelma täyttää 6 miljardia. Jäljelle jäävän 2 miljardin euron vajeen katamme korottamalla verotusta 1,5 miljardilla. Kiristämme varallisuuteen ja pääomiin kohdistuvaa verotusta sekä tuomme harmaata taloutta verotuksen piiriin.
Veronkiristysten ohessa on kiristettävä myös vyötä. Edessämme on noin 500 miljoonan euron säästötarve valtion budjetista. Me säästämme nämä rahat elinkeinotuista, varustelumenoista ja hallinnon päällekkäisyyksistä. Näiden säästöjen lisäksi tarvitsemme vielä noin miljardin euron verran liikkumavaraa valtion budjettiin kasvupanostusten rahoittamiseksi ja oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi.
– Suomi tarvitsee tekoja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Lörpöttelyn ja puuhastelun aika on ohi, viestitti Jutta Urpilainen kokoomuksen ja keskustan johtajille.
Valtion taloutta ja tavallisen perheen taloutta koskevat täysin samat säännöt. Jokainen euro tänä vuonna lainattavista 8 miljardista eurosta on maksettava joskus takaisin. Vantaalta lähtikin selkeä viesti Jyrki Kataiselle ja Mari Kiviniemelle: Nostakaa pää pensaasta, lopettakaa asioiden epämääräinen pyörittely, hoitakaa valtiontalous kuntoon.
Ei arvonlisäveron
kiristykselle
Työn verotusta, energiaveroja tai arvonlisäveroa sosialidemokraatit eivät kiristä.
– Vuosia jatkuneen löperön taloudenpidon laskun maksun aika on koittanut, mutta tämä lasku pitää maksaa oikeudenmukaisesti. Siksi sanomme jyrkästi ei kokoomuksen ja keskustan esittämälle alv:n korotukselle. Arvonlisävero on tasavero. Se lyö sitä lujemmin, mitä pienemmät tulot ihmisellä on. Arvonlisävero iskee kipeästi palvelualojen pieniin yrityksiin. Arvonlisävero kiihdyttää inflaatiota. Arvonlisäveron korotus on helppo poppakonsti, joka vain syöksee meidät syvemmälle siihen suohon, johon meidät on viime vuosina ajettu.
Demarit eivät ole korottamassa veroja tai toteuttamassa säästöjä kevein mielin. Me olemme korottamassa veroja ja säästämässä, koska kokoomus ja keskusta ovat ajaneet valtion talouden veroalellaan ahdinkoon. Pakolliset veronkorotukset toteutetaan maksukyvyn mukaan.
Strutsin vuosi 2010
– Vuosi 2010 jäi historiaan pään piiloon työntämisen vuotena, strutsin vuotena. Verouudistus, kuntauudistus, eläkeuudistus ja lukemattomat muut tärkeät hankkeet on kaikki siirretty seuraavan hallituksen harteille. Tämä ei ole johtamista. Tämä on ajelehtimista.
– Kevään vaaleissa suomalaiset voivat valita kaksi toisistaan poikkeavaa tulevaisuutta. Ajelehtiva Suomi vai päättäväinen Suomi? Ahneuden Suomi vai välittävä Suomi? Velkaantumisen ja tasaverojen Suomi vai työn ja oikeudenmukaisuuden Suomi? Me demarit olemme päättäväisen, välittävän, työn ja oikeudenmukaisen Suomen tekijöitä.
Lue lisää: SDP:n talous- ja verolinja: Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Perjantai 14.1.2011 klo 13:06
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen arvio julkkisehdokkaita ja heistä aiheutuvia riskejä puolueille. (HS 13.1.) Esimerkkinä oli laulaja Frederik, jota ei jostain syystä Perussuomalaiset halunneet eduskuntavaalilistoilleen. Mielestäni Frederik eli Ilkka Sysimetsä olisi ollut oiva ehdokas vaaleihin siinä kuin kuka tahansa rehellinen Suomen kansalainen vai mitenkäs sen perustuslaki määritteleekään.
Enemmän kuitenkin hämmästystä Akkasen kirjoituksessa aiheutti Sosialidemokraattisen puolueen kahden nykyisen varapuheenjohtajan ja puoluesihteerin määrittely epäkelvoiksi sosialidemokraateiksi vain sen vuoksi, että he eivät ole ”pitkän linjan demariduunareita”.
Maria Guzenina-Richardson on espoolainen kaupunginvaltuutettu, Sosialidemokraattisen naisliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja. Hän on ammatiltaan toimittaja.
Ilkka Kantola on entinen Turun piispa, teologian tohtori. Hän on työskennellyt Helsingin diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön johtajana. Vuonna 2007 hänet valittiin kansanedustajaksi.
Mikael Jungner on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti. Hän on toiminut useamman demariministerin poliittisena erityisavustajana, Microsoftin yhteiskuntasuhteiden vastaavana. Yleisradion pääjohtajana hän oli 5 vuotta, mutta sai hyvin tehdystä työstä potkut, kun ei porvareille kelvannut.
Olen ollut valitsemassa niin SDP:n puheenjohtajistoa kuin puoluesihteeriä, enkä näe, että heidän työssään tai elämässään olisi joitain sellaista, etteivätkö he kelpaisi hyvin nykyisiin tehtäviinsä.
Toimittajan, papin tai poliittisen sihteerin työt antavat hyvän pohjan tehdä kansanedustajan työtä ja toimia myös puolueen luottamustehtävissä.
Otetaanpa tähän muutama aiempi Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja. Ensimmäinen oli Nils Robert af Ursin, ammatiltaan opettaja, koulutukseltaan filosofian tohtori. Väinö Tanner, lakimies, osuustoimintaliikkeen aktivisti. Kalevi Sorsa, lehtimies, koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
Sosialidemokraattisen puolueen nykyinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen on opettaja, kunnallispoliitikko ja kansanedustaja.
Mitä kumman vikaa Maria Guzenina-Richardsonissa, Ilkka Kantolassa tai Mikael Jungnerissa on, etteivät he sopisi SDP:n luottamustehtäviin? Siis julkisuusko? Mediahan se heistä on ”julkkiksia” tehnyt. Emme tiedä millainen julkisuusmylly on pyörinyt af Ursinin ympärillä 110 vuotta sitten, mutta ei tietenkään samanlainen kuin nykyisin. Mutta muistan hyvin mediapyörityksen Kalevi Sorsan, Ulf Sunqvistin ja Paavo Lipposen ajoilta. Jokainen heistä on ollut sosialidemokraattisen aatemaailman vankkumattomia kannattajia ja kelvanneet hyvin puolueelle. Medialle heitä ei ole valittu, saati että media olisi heidät puolueelle valinnut.
Muissakin puolueissa on median rakastamia ihmisiä, muutamia mainitakseni: Lasse Viren (Kok) poliisi, olympiavoittaja, kansanedustaja. Marjo Matikainen-Kallström (Kok) ollut puolueen vpj, kilpahiihtäjä, olympiavoittaja, DI, kansanedustaja, europarlamentaarikko. Tanja Karpela (kepu) miss Suomi, sosionomi, kansanedustaja, kulttuuriministeri 2003-07. Juha Mieto (kepu) kilpahiihtäjä, tv-esiintyjä, kansanedustaja. Anni Sinnemäki (Vihr) puolueen nykyinen puheenjohtaja, kolumnisti, runoilija, sanoittaja, kansanedustaja.
Minusta kaikki edellä mainitsemani ihmiset ovat ansainneet luottamustehtävänsä sekä omissa puolueissaan että eduskunnassa. Ja kyllä Frederik olisi kansanedustajaehdokkaana ollut vähintäänkin samanarvoinen kuin Mikko Alatalo (kepu).
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 29.11.2010 klo 10:15
Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 29.11.
Kansainvälinen finanssikriisi ja juuri nyt Irlannin talouden katastrofaalinen tila koskettavat myös meitä suomalaisia. SDP on edellyttänyt Irlannin tukipaketista päätettäessä valtioneuvostolta selkeää sitoutumista rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamiseen, rahoitusmarkkinaveron säätämiseen sekä pankkien ja sijoittajien vastuun toteuttamiseen. Euroopan alhaisin yritysvero Irlannissa pitäisi nostaa, etteivät kansalaiset jäisi ainoiksi maksumiehiksi keinottelusta johtuneen laman aikana. Kun yritysveron korotusta tivattiin Suomen pääministeriltä, hän totesi, että verotus kuuluu jäsenmaille, emmekä voi asettaa tällaista ehtoa Irlannille.
Suomi aikoo avustaa Irlantia 500 miljoonalla eurolla. Tällä jättimäisellä tuella on vaikutusta myös suomalaisiin, meihin lahtelaisiinkin. Nuo rahat ovat nimittäin meidän yhteistä kansallisvarantoamme, suomalaisilta verotuksella kerättyä rahaa, jonka pitäisi hyödyttää meitä täällä Suomessa.
Jos Irlannille annettava tuki kohdennettaisiin hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteiden parantamiseen, sekä laadulliseen että määrälliseen, se auttaisi kuntia huolehtimaan palvelutehtävistään, eikä välttämättä meidänkään Lahdessa olisi tarvinnut korottaa tuloveroa.
OIKEUDENMUKAISUUTTA,
TASAPUOLISUUTTA
Meillä demareilla on kuntapolitiikan peruslähtökohtana kaikille oikeudenmukaiset ja tasavertaiset kuntapalvelut. Julkisten palveluiden on oltava hyvinvointiyhteiskunnan ja tässä tapauksessa hyvinvointikaupungin ydin, jota sopivalla tavalla kolmannen sektorin vapaaehtoisjärjestöjen ja yritysten palvelut täydentävät.
Tasapuolisten ja hyvien palveluiden järjestäminen edellyttää hyvin hoidettua kuntataloutta. Lahden kaupungin tuottavuusohjelma on yksi keino, millä luodaan edellytyksiä talouden tasapainottamiseen.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi 25.11., että valtion tuottavuusohjelma ei ole ollut tarkoituksenmukainen, koska se on painottunut mekaanisiin henkilöstövähennyksiin tuottavuuden kustannuksella. Esimerkiksi tietotekniikan käytöstä ei ole saatu toivottuja tuottavuushyötyjä. Lahdessa onkin huolehdittava siitä, ettei tuottavuutta nähdä saneerausohjelmana, vaan nimenomaan uudenlaisten tietoteknisten innovaatioiden toteuttajana, käsipareja vapauttavana tulokselliseen ja laadukkaaseen ihmisten parissa tehtävään työhön.
SOSIAALI- JA TERVEYS-
TOIMEEN LISÄÄ RAHAA
Epäonnistuimme pahan kerran kuntaliitoshankkeessamme. Yhtenä syynä siihen oli Lahden avoterveydenhuollon saama kritiikki. Huono kellohan kauas kalkkaa. Terveyskeskusten toimintaresurssit ovat olleet pitkään liian alhaiset. Tämän takia ihmiset joutuvat kääntymään päivystyspolin puoleen. Päivystyksessä ihmiset jonottavat tuntitolkulla eivätkä ehkä pääse lääkärin vastaanotolle lainkaan. Vanhukset siirretään kotihoitoon keskenkuntoisina ja palaavat päivystykseen muutaman päivän kuluttua. Tässä ei voida odottaa, miten tulevaisuudessa yhteispäivystyskeskus toimii. Avoterveydenhuollon palvelut on saatava kuntoon mitä pikimmin.
Lahden kaupungin strategiassa on määritelty erääksi menestystekijäksi se että kaupunki tukee yhteisöllisyyttä ja yhteisöjen toimintaa. Sivistyslautakunnan ja kulttuurilautakunnan jaettavat avustukset ovat 1.230.000 euroa, mikä on kiitettävä summa kulttuurille ja nuorisotyölle. Tästä puuttuvat vielä kokonaan liikuntalautakunnan myöntämät avustukset, joita ei talousarviokirjassa ole suoraan nähtävissä.
Miten on sosiaalitoimen kohdalla? Talousarviossa esitys lautakunnan myöntämästä avustuksesta on 128.000 euroa. Siis kymmenesosa sivistystoimen avustusmäärästä. Tiedämme kuitenkin, että kolmannen sektorin toimijat, kuten Monon Side, Ensi- ja turvakoti, asukastuvat, Mielenterveyden tuki ja useat muut avustusta hakevat ovat juuri näitä ennalta ehkäisevää ja korjaavaa työtä tekeviä yhdistyksiä, jotka ovat aivan välttämättömiä yhteisöllisyyden vuoksi, mutta myös syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi edellä mainittujen ja monien muiden yhteisöjen työ auttaa siten, etteivät ihmiset joudu hakemaan apua kalliimmista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista olkoot ne sitten kunnan tai monikansallisten terveysyhtiöiden tarjoamia. Avustushakemusten kokonaissumma on 400.000 euroa, joten 128.000 euroa on vain kolmasosa tarvittavasta määrästä.
Sosialidemokraatit esittävät sosiaali-ja terveystoimen talousarvioon lisäyksiä, joilla parannetaan avohoidon, terveysneuvonnan ja kolmannen sektorin toimintaa.
ANTTILANMÄEN KOULU
Palveluverkkoyhteistyöryhmän työ on vielä osittain kesken, mutta me demarit olemme työryhmän kompromissiesityksen takana koskien Anttilanmäen koulua. Haluan kuitenkin muistuttaa sivistyslautakunnan talousarvioesityksestä sen verran, että ltk:n demarijäsenet esittivät vuodelle 2011 varattavaksi Anttilanmäen koulun toimintojen jatkamiseen tarvittavat määrärahat. Kokoomuksen, kristillisdemokraattien, vasemmistoliiton ja keskustan jäsenet tyrmäsivät esityksen enemmistöllään.
Nyt näistä puolueista on yllättäen löytynyt koulun toiminnan jatkamista kannattavia. Onkin merkillisestä, ettei tähän ollut kykyä syyskuussa. Palveluverkkoyhteistyöryhmän esitys Anttilanmäen koulun toiminnasta 0-2-luokkaisena pienten lasten kouluna on hyvä kompromissi, jossa demarit voivat olla mukana.
Olen pohtinut pienten lasten koulutietä muutenkin, kun Anttilanmäen koulu on nyt niin kovasti esille. Pitäisikö vielä kerran miettiä kaikkien asuinalueidemme pikkulasten koulumatkaa? Olisiko mahdollista, että palattaisiin takaisin siihen aikaan, kun meillä oli Riihelässä, Metsäpellossa ja Joutjärvellä alaluokat? Pitäisikö sittenkin esim. uusia päiväkoteja rakentaessa miettiä, olisiko niiden yhteyteen mahdollista toteuttaa tilat 1.-2. luokkia varten ja mahdollistaa lähikoulu pienimmille koululaisille?
KAUPUNGINORKESTERI,
UUSI PALOLAITOS
Päätimme juuri muuttaa kaupunginorkesteri taseyksiköksi. Taseyksikkönä orkesterilla on mahdollisuus pitkäjänteisempään työskentelyyn kuin nykyisin. Toivottavasti orkesteri löytää uusia kehittämismahdollisuuksia, vaikkapa lisääntyvän yhteistyön Hämeenlinnan kaupungin kanssa, Olisiko mahdollista kehittää ”Häme Sinfonietta” kuten Kouvolassa ja Kotkassa on ”Kymi Sinfonietta”? Palveluverkkotyöryhmän on syytä ottaa tarkasteltavakseen kaikki kulttuurin osa-alueet, mikään niistä ei saa olla ”pyhää”.
Kokonaisuudessaan taseyksiköiden toiminta on täyttänyt niille asetetut odotukset hyvin, toiminta on ollut tuloksellista ja strategiamme mukaista.
Mutta ongelmiakin on. Tilakeskuksen korvausinvestoinneissa on uudelle pelastuslaitokselle suunnittelurahaa 300.000 euroa. Nyt on selvinnyt, että esitetyllä yhtiörahoitusmallilla ei ole mahdollista saada valtion tukea hankkeelle. Kyllä virkamiesten olisi pitänyt tietää tällaisesta ehdosta, kun investointia suunniteltiin. Toinen virhe on tapahtunut, kun asemakaavamuutosta tehtiin. Miksi ei ole tutkittu, paljonko lisäkustannuksia syntyy paalutuksesta ja pohdittu tämän tiedon jälkeen, löytyisikö edullisempi rakennuspaikka pelastuslaitokselle. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joudumme jälkikäteen korjaamaan tehtyjä päätöksiä.
Meillä on suunnitteilla runsaasti korvausinvestointeja. Jokainen niistä on tehtävä siten, että ne ovat kaikilta osin onnistuneita pitkälläkin aikavälillä.
MM-RALLI JA
JOUKKOLIIKENNE
Kaupunginhallitus lisäsi Elinkeinorahaston menoihin 120.000 euroa tukea MM-rallia varten. Edellytys rahan myöntämiselle on, että syntyy molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. Lahden on saatava sopimukseen ehtoja, jotka tukevat Lahden ympäristöimagoa.
Joukkoliikenteen lipputukea on edelleen kehitettävä joukkoliikennetoimikunnan esittämin tavoin. Kunnallistekniikkaan on lisätty erityisperusteluna 150.000 euroa, jolla on mahdollista toteuttaa maksuton tunnin vaihto-oikeus kaupungin sisäisessä liikenteessä. Täten toimimalla toteuttaisimme strategiaamme erinomaisesta julkisesta liikenteen kehittämisestä.
Kokonaisuudessaan talousarvio ja taloussuunnitelma tukevat kaupunkimme pitkäjänteistä kehittämistä ja mahdollistavat kaupunkimme vision toteutumista.
Sos.dem. valtuustoryhmä hyväksyy ehdottamiemme sosiaali- ja terveystoimialan lisäyksin talousarvion vuodelle 2011 ja taloussuunnitelman vuosille 2012-13.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 8.11.2010 klo 22:32
Lahden kaupungin veroprosentti nousee 19:stä 19,5:een. Puheenvuoroni 8.11. kaupunginvaltuustossa, jossa päätettiin kaupungin ensi vuoden veroprosenteista:
Kun syksyllä 2009 kävimme poliittisten ryhmien välisiä neuvotteluja tämän vuoden talousarviosta ja tulevien vuosien taloussuunnitelmista, päädyttiin siihen, että nostettiin kiinteistöveroa vuodelle 2010 ja tuloveroprosenttia 0,5 taloussuunnitelmavuosille 2011-12.
Jo vuosi sitten oli nähtävissä, että julkinen talous kohenee kovin hitaasti ja sen kestävää kehitystä uhkaavat korkea velkaantumisaste ja alijäämäisyys. Talouskasvun hitaus, lomautukset ja nyt uhkaava nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vaikuttavat taloustilanteeseemme jopa pahemmin kuin vuosi sitten ennustettiin.
Vuosikatteemme jää taloussuunnitelmavuosina kauas edellisten vuosien tasosta. Kuitenkaan investointitasomme ei ole vähentynyt, vaan pysyy korkeana tulevat kolme vuotta. Käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2011 ovat 57 miljoonaa euroa.
Onkin selvää, että jos aiomme suoriutua kaupungillemme asetetuista velvoitteista, palvelutehtävistämme, joista suurin osa on lakisääteisiä, sekä kehittämishankkeistamme, joilla lisäämme alueemme kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja viihtyvyyttä, ja näiden lisäksi investoinneistamme, meidän on huolehdittava omalta osaltamme riittävästä tulorahoituksesta, joista verot ovat merkittävä osa. Olemme vuosien varrella olleet tarkkoja veronkorotusten suhteen. Tällä vuosikymmenellä on tuloveroja nostettu kaksi kertaa.
Nämä veronkorotukset ovat taanneet osittain sen, että olemme pystyneet toteuttamaan strategiamme mukaiset palvelut. Kuntalaiset ovat hyväksyneet veropolitiikkamme hyvin, kyselyissä ollaan jopa valmiita maksamaan enemmän veroja, jos korotuksilla taataan hyvät ja oikeudenmukaiset peruspalvelut.
Keväällä hyväksyimme tuottavuusohjelman vuosille 2010-12, kaupungin henkilöstöohjelman ja sähköisten asioinnin kehittämissuunnitelman. Ohjelmaa toteutetaan osana kaupungin toiminnan yleistä kehittämisestä, talousarviota ja strategiaa; sen tarkoitus on omalta osaltaan löytää keinoja ja toimenpiteitä talouden tasapainottamiseen tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantaen.
Veronkorotus on myös talouden tasapainottamisen väline. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on valmis nostamaan tuloveroprosenttia 0,5:llä, pitämään kiinteistöveron ennallaan, ja koiraverosta emme rupea kinastelemaan.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Torstai 21.10.2010 klo 9:39
Etelä-Suomen Sanomat hyökkäsi pääkirjoituksessaan 19.10. voimakkaasti Sibeliustalon toimitusjohtajaa Antti Vihistä vastaan. Vihinen on ilmoittanut jättävänsä Sibeliustalon, ja nyt ESS ilmaisi halveksuntansa Vihisen yli kymmenen vuotta kestänyttä johtajuuskautta kohtaan. Lähetin lehdelle vastinekirjoituksen, mutta niin pyhän asian kanssa ollaan näköjään tekemisissä, että ei ole lehdellä ollut kanttia julkaista kirjoitustani. Tässä kirjoitukseni:
Sibeliustalo valmistui vuonna 2000. Kaupunginvaltuuston tahto talon rakentamisesta päätettäessä oli, että talosta tulee koko kansan talo. Ei siis kaupunginorkesterin, ei karitapoiden, ei putinien, vaan kaikkien, koko kansan.
Tämän valtuuston toiveen otti huomioon Sibeliustalolle valittu hallitus. Se valitsi toimitusjohtajaksi Antti Vihisen, jonka tietotaitot vastasivat edessä olevia haasteita. Hallitus tiesi, että Lahden kaupunginorkesterilla oli ylisuuria odotuksia talon käytön suhteen, joten tarvittiin tiukka johtaja, joka yhdessä hallituksen kanssa huolehtii valtuuston toiveen toteutumisesta.
Fil. tri Antti Vihinen on vuosien kuluessa luonut loistavat verkostot kansainvälisiin kongressitoimijoihin, musiikkimaailmaan ja ennen kaikkea hänellä ovat hallussaan tapahtumatuotanto, kulttuurihallinto, taloustietämys. Markkinointi yhdessä hyvän henkilöstön kanssa onnistui loistavasti. Hän toimii tällä hetkellä professorina Saksassa Karlsruhen kansainvälisessä yliopistossa vastuualueenaan edellä mainitut asiakokonaisuudet. Vihinen jäi maaliskuussa 2010 vuoden kestävälle vuorotteluvapaalle hoitaakseen professuuria ja samalla kartuttaakseen omia kansainvälisiä suhteitaan, jotka ovat tärkeitä yhteistyövälineitä Sibeliustaloa johdettaessa.
Vaikuttaa panettelulta ESS:n tiistainen pääkirjoitus, jossa väitetään, että Vihinen toimitusjohtajana edellyttää luottamusta hallitukselta, mutta hänen ei sitä tarvitsisi suhteessa hallitukseen tehdä. Olin lähes 10 vuotta Sibeliustalon hallituksessa, osan aikaa varapuheenjohtajana ja voin vakuuttaa, että parempaa yhteistoimintaa ja luottamusta kuin silloin hallituksen ja toimitusjohtajan välillä oli, ei hevin synny. Myös väite, etteivät hänen vahvuuksiaan ole markkinointi ja yhteistyö, on hävytön. Nehän ovat hänen parhaita taitojaan niin Sibeliustalossa toimitusjohtajana ollessaan kuin nyt professorin tehtävässä.
Kuluneiden 10 vuoden aikana on Sibeliustalosta tullut se mikä se on. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettu kongressi- ja konserttikeskus. Ei sitä ole tehnyt nykyinen hallitus eikä vs. toimitusjohtaja. Antti Vihinen on ollut vajaat 8 kuukautta vuorotteluvapaalla, poissa Suomesta ja sillä välin on Sibeliustalossa tapahtunut jotakin kummallista, mikä sai Vihisen eroamaan tehtävästään. Onko niin, että kun ”kissa on poissa, niin hiiret hyppii pöydällä”?
Vuonna 2005, Lahden kaupungin 100-vuotispäivänä Antti Vihiselle myönnettiin kultainen Lahti-mitali ansioistaan Lahden kaupungin hyväksitehdystä työstä. Joitain se ei varmaankaan miellyttänyt. Tämän kaupungin ”hyvä veli -järjestelmä” ei tykkää siitä, että ollaan erilaisia ja uskalletaan sanoa, mistä on kysymys ja kohdella kaikkia samanarvoisina.
Sibeliustalo ei tarvitse johtajaa, joka joustaa, vaan vahvan bisnesajattelun omaavan ihmisen, joka ei kumarra pikkupaikkakunnan ”veljille”. Tulevalla toimitusjohtajalla on oltava valmiina sekä kansalliset että kansainväliset verkostot ja suhteet. Sibeliustalolla on kovat ajat edessä, kun Helsingin musiikkitalo valmistuu. Sen on pärjättävä yhä kovemmassa kilpailussa niin kotimaisten kuin ulkomaisten kongressi- ja konserttitalojen kanssa.
========================================================
|
|
|
Tiistai 12.10.2010 klo 17:05
SDP:n vaihtoehtobudjetti valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseksi panostaisi hallitusta enemmän työllisyyteen, mutta siinä otettaisiin puoli miljardia euroa vähemmän velkaa. Vaihtoehdossa satsataan työllisyyden ja talouskasvun lisäksi julkisiin palveluihin ja korjataan sosiaaliturvan epäkohtia. Tulopuolella puolue pitää ohjenuoranaan, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan.
SDP:n vaihtoehtobudjetti jatkaisi elvytystä täsmätoimin, työllisyyspanostuksen ovat yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Esitys sisältää suoraan työllisyyden hoitoon 180 miljoonaa euroa. Tästä leijonanosan vie panostaminen nuorisotyöttömyyden hoitamiseen, tavoitteena on että jokainen nuori saa työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan kolmen kuukauden kuluessa. Lisäksi ehdotetaan työllisyyttä tukevan talouskasvun synnyttämiseen 225 miljoonalla eurolla mm. alushankintoja telakkateollisuuden pelastamiseksi, teiden ja rautateiden ylläpitoa ja satsauksia osaamiseen. Ohjelma sisältää myös 100 miljoonan asuntorakentamisen lisäyksen ARA-rahoituksen avulla.
Arjen turvallisuus
ja kuntapalvelut
Vaihtoehtobudjetissa osoitetaan 300 miljoonaa euroa julkisten palveluiden järjestämiseen. Kuntien saamia valtionosuuksia sosiaali- ja terveystoimeen kasvatettaisiin 190 miljoonalla ja opetustoimen 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi satsattaisiin mm. Kelan päätöksistä tulleiden valitusjonojen purkamiseen ja Metsähallituksen luontopalveluihin.
Sosiaalinen
oikeudenmukaisuus
Sosiaalista oikeudenmukaisuutta SDP vahvistaisi sekä tulonsiirtojen että verouksen avulla, yhteensä 400 miljoonalla eurolla. Vaihtoehtobudjetissa korjataan sosiaaliturvan epäkohtia yhteensä 220 miljoonaa euroa. Suurin parannus on työmarkkinatuen ja työttömyyspäivärahojen korotus, noin puolet kokonaisuudesta. Muita merkittäviä parannuksia ovat mm. eläkkeensaajien asumistuen uudistus, opintotuen sitominen indeksiin, työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen ja terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen.
Merkittävä uudistus on myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus 3000 euroon. Yhdessä esittämiemme työttömyyspäivärahan korotuksen sekä eläkkeensaajien asumistuen ja yleisen asumistuen parannusten kanssa, se kohentaa työttömien, eläkkeensaajien ja lapsiperheiden toimeentuloa. Uudistus keventää myös pienten palkkatulojen verotusta ja kannustaa näin työntekoon.
Oikeudenmukainen
verotus
SDP:n vaihtoehdossa valtio velkaantuisi lähes puoli miljardia vähemmän kuin Kiviniemen hallituksen talousarvioesityksessä. Ero johtuu pienemmän työttömyyden ansiosta syntyvistä säästöistä, uusista tulolähteistä ja harmaan talouden torjunnan tuomista lisätuloista. Merkittävimpiä muutoksia tulopuolella ovat pääomatuloverotuksen muuttaminen progressiiviseksi, pörssikaupan verotuksen tiukentaminen sekä harmaan talouden torjunnasta saatavat lisätulot...
Lisätuloja:
Pääomatuloverotus 500 000 000 €
Windfall-vero 375 000 000 €
Pörssikaupan verotus 150 000 000 €
Pakkausvero 140 000 000 €
Suomen Pankin tuloutus100 000 000 €
Harmaan talouden torjunta 150 000 000 €
Jäteveron tuotto kunnille -90 000 000 €
Lisätulot yhteensä 1 325 000 000 €
Harmaan talouden torjuntaohjelmassa SDP esittää useita panostuksia (yhteensä 13,5 miljoonaa euroa) ja erilaisia toimia mm. kansainvälisen verotarkastusyksikön perustamista, poliisien sekä käräjäoikeuksien toimintamenojen lisäämistä, ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikönpalauttamista sekä työsuojelupiirien vahvistamista.
Budjetin vastalause
ennen joulua
SDP kysyi aiemmin syksyllä kymmeniltä järjestöiltä ideoita ja toiveita esityksensä sisällöksi. Niiden ja oman valmistelun pohjalta tehty vaihtoehtobudjetti on 850 miljoonaa euroa suurempi kuin Kiviniemen oikeistohallituksen elokuussa tekemä talousarvioesitys. Tästä huolimatta esityksen toteutus velkaannuttaisi valtiota puoli miljardia euroa vähemmän. Tämä johtuu pääasiassa työttömyyden aiheuttamien kustannusten pienenemisestä sekä veropohjan vahvistamisesta.
SDP:n vaihtoehtobudjetissa on 50 miljoonan euron varaus eduskuntakäsittelyn aikana ilmeneviin tarpeisiin. Esitys täsmentyy marraskuussa kun budjetin eduskuntakäsittely on loppusuoralla ja puolue antaa yksityiskohtaisen vastalauseensa Kiviniemen hallituksen esitykseen.
Demareiden kolme painopistettä: Työllisyys, oikeudenmukaisuus ja kuntapalvelu
1. Työllisyys ja talouskasvun tukemiseen noin 400 miljoonaa
täsmäelvytykseen lähes 200 miljoonaa euroa
suoriin työllisyystoimiin lähes 200 miljoonaa, josta 120 miljoonaa nuorisotyöttömyyteen
osaamiseen panostus 32,5 miljoona
2. Oikeudenmukaisuuden vahvistaminen noin 400 miljoonaa
sosiaaliturvan parantamiseen 220 miljoonaa euroa
verotuksen oikeudenmukaisuuden: mm. kuntaverotuksen perusvähennyksen nostaminen 180 miljoonaa euroa
3. Kuntapalveluiden turvaaminen 300 miljoonaa
koulujen, terveyden- ja vanhustenhoidon valtionosuuksiin panostaminen 300 miljoonaa euroa, josta osa suoraan nuorten työllisyyteen
SDP:n vaihtoehdossa valtion tulopohja vahvistuisi ja velkaa otettaisiin lähes puoli miljardia euroa vähemmän kuin Mari Kiviniemen hallitus joutuu ottamaan.
--------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 15.9.2010 klo 9:05
Lahden kaupunginteatterissa esitetään parastaikaa Maksim Gorkin novellikokoelmiin perustuvaa musikaalia ”Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen”. Jännittävää ja romanttista, intohimoista ja traagista, ihanaa musiikkia ja tanssia täynnä oleva näytelmä - ja me katsojat nautimme. Olemme vähemmistön puolella valtaa pitäviä vastaan. Tiedämme, että tämä vähemmistöryhmä jos mikä on saanut kärsiä siitä, että ovat erilaisia, köyhiä ja pitäneet kiinni perinteistään. Heitä on hirtetty, piesty, kaasutettu kuoliaaksi, ajettu kodeistaan, leireistään ja kotikonnuiltaan.
Nyt kun uusien EU-maiden Romanian ja Bulgarian kansalaiset, muun muassa romanit, käyttävät vapaan liikkuvuuden oikeutta paremman elämän etsimiseen, me katsomme näitä köyhiä halveksien. Viranomaiset pohtivat, miten päästä eroon näistä ihmisistä, jotka kerjäävät ja leiriytyvät kaupunkeihimme.
Helsingissä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (Kok) asettama työryhmä antoi häätökehotuksen sosiaalikeskus Satamassa toimivalle Vapaa Katto ry:lle. Se oli kesäkuusta 2009 asti tarjonnut Itä-Euroopan romaneille mahdollisuuden majoittua pihallaan, koska kaupunki ei järjestänyt heillä muuta majoittumispaikkaa.
Edellinen pääministeri Matti Vanhanen (Kesk) vetosi meihin kansalaisiin, ettei annettaisi rahaa näillä köyhille. Sisäministeriössä selvitetään parhaillaan, voiko kerjäämisen kieltää. Seuraavaksi varmaan esitetään, että pannaan kerjääjät ghettoon ja sitten keskitysleirille ja sitten…
Minusta tämä on irvokasta ja täysin oikeusvaltion periaatteita vastaan. Olemmeko me jotain natseja tai fasisteja? Emmekö olekaan sivistysvaltio, joka pitää huolen heikommistaan? Eikö Eurooppa ja EU ole demokratiaan perustuva yhteisö, jossa myös pidetään huolta heikommista?
Oksettaa tämä kaksinaismoralismi mikä maassamme vallitsee. Kiva katsoa, kun mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, mutta sitten käännetään katse pois, kun se muuttaa helvettiin…
=========================================================
|
|
|
Torstai 12.8.2010 klo 11:05
Kaksi pientä sukulaislastani aloitti maanantaina koulunkäynnin. Toisella ekaluokkalaisella on matkaa kouluun melkein kolme kilometriä, koska lähikoulu lakkautettiin muutama vuosi sitten. Koulujen lakkauttamiset tulevat jatkumaan edelleen. Yksi lisäperuste lakkautuksille saattaa olla se, että Lahden kristillisen koulun toiminta laajenee. Koska kristillisen koulun oppilasmäärän rukoillaan nousevan 250:een, on muita kouluja suljettava, jotta niiden oppilaita ohjautuisi kristilliseen kouluun.
Lahden kaupungin sivistyslautakunta päätti oikeiston ja Vasemmistoliiton Pekka Järvisen äänin puoltaa kristillisen koulun anomusta, minkä se on tehnyt valtioneuvostolle pysyvän opetusluvan saamiseksi vuosiluokille 1-9 elokuusta 2011 lukien.
Jos Lahden ylemmät päättäjät hyväksyvät lautakunnan päätöksen, on melko varmaa, että ainakin Anttilanmäen koulu joudutaan lakkauttamaan - minkä jälkeen koulurakennus vuokrataan kristilliselle koululle.
Sivistyslautakunnan päätöksen ajoitus oli ihmeellinen. Miksi ei haluttu odottaa kaupunginhallituksen nimeämän Palveluverkkojen yhteistyöryhmän palveluverkkolinjauksia ja kehittämissuunnitelmia, saati odotettu edes kuukautta, jotta olisi saatu vastaus kuntaliitosasiaan?
--------------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 14.6.2010 klo 19:12
Kaupunginvaltuusto päätti osoittaa Lahden Messut Oy:n osakkeiden merkintään 205 000 euron määrärahan. Myös me sosialidemokraatit olimme tämän ratkaisun kannalla, tavallaan ”pakkorakosessa”. Käytin asiasta kuitenkin kriittisen puheenvuoron:
”Nykypäivän sosialismi tarkoittaa veronkeruujärjestelmää, jolla saadaan aikaan yhteisesti sovittua hyvää, kuten hyvinvointivaltion peruspalveluita tasavertaisesti kaikille. Viimeisten puolentoista vuoden aikana tätä sosialismia on tarvittu yksityisen elinkeinoelämän pelastamiseksi esim. USA:ssa, sitten laajemmin läntisessä maailmassa, ja nyt viimeksi Kreikassa. Tähän liittyy mielenkiintoisesti pankkien asema. Ne ovat yksityisomistuksessa, mutta vastuussa koko talouselämän toiminnasta. Siksi ne voivat luottaa yhteiskunnan apuun romahduksen hetkellä, mikä helpottaa ryhtymistä hyvinkin epäilyttäviin hankkeisiin. Samoin toimivat rahoitusyhtiöt ja finanssikeskukset.
Näin on käynyt myös Suomessa ja nyt Lahdessa. Tänään meidän on päätettävä Lahden Messut Oy:n tulevaisuudesta. Tänään valtuustoa ja veronmaksajia pyydetään apuun, jotta messuyhtiö voisi jatkaa toimintaansa, eikä joutuisi selvitystilaan.
Lahden Messut ilmoitti viisi vuotta sitten valtuustolle, kun olimme tekemässä Lahti-hallin rakentamiseen liittyvää takauspäätöstä, että yhtiön hallitus esittää osakepääoman korotusta suunnattuna osakeantina, jossa huomioidaan Lahden elinkeinoelämän merkittävät tahot ja yhtiön nykyiset omistajat. Eipä kiinnostanut osakeanti liike-elämän edustajia silloin, eikä nytkään.
Voidaan todeta, että Lahden Messut Oy:n osakepääoman korottamista koskeneen ilmoituksen tarkoituksena oli vain vaikuttaa valtuutettujen käyttäytymiseen Lahti-hallin rakentamista varten tarvittavassa takauspäätöksessä. Päätöshän tehtiin sitten täällä valtuustossa äänin 30-29.
Nyt tiedämme, että ne vakuuttelut mitä valtuutetut silloin saivat, olivat hihasta vedettyjä. Suurin osa silloisista omistajista ovat samoja kuin nyt. Täysin piittaamattomia messujen kohtalosta ovat Lahden liikemiesyhdistys, Hämeen kauppakamari, Päijät-Hämeen osuuspankki, Esan kirjapaino, Nordea, Polttimo, Isku, Lassila-Tikanoja, Luhta, Osuuskauppa Hämeenmaa, Raute, Stalatube. Tässä suurimmat yhteisöt, joiden silloisista johtajista osa oli allekirjoittanut vetoomuksen valtuutetuille, että takaisimme Yrityskiinteistöt Oy:n lainan, jotta Lahti-halli saadaan rakennettua - ja selittivät, että kyllä Lahden Messut pärjää, kunhan vain uusi halli saadaan.
Silloin 29 valtuutettua epäili laskelmia messujen pärjäämisestä. Nämä 29 valtuutettua olivat oikeassa.
Nyt olemme päättämässä 205 000 euron määrärahasta Lahden Messut Oy:n osakkeiden merkintään. Tällä päätöksellä aikaisemmin omistamiemme osakkeiden kanssa Lahden kaupungista tulee 63 prosentin osuudella messuyhtiön pääomistaja. Edellä mainitsemani yhtiöt eivät edelleenkään ole kiinnostuneita messujen taloudellisesta tilasta.
Sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä olemme keskustelleet messutoiminnan merkityksestä Lahden kaupungille. Olemme todenneet, että messut ovat imagollisesti tärkeä osa kaupunkiamme. Messutapahtumat tarjoavat työtä myös paikallisille yrityksille ja työntekijöille.
Kaupungin strategiassa yhdeksi menestystekijäksi on nostettu ´hyvä maine elävänä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina´. Tätä menestystekijää tukee messujen haltuunotto kaupunkimme omistukseen. Omistajaohjauksella on suuri merkitys, miten messuyhtiö jatkossa pärjää kaupungin tytäryhteisönä.
Strategiassamme todetaan myös, että palveluiden laatua ja vaikuttavuutta parantamalla edistetään asukkaiden hyvinvointia. Se tarkoittaa, että palveluverkkomme ovat kunnossa, jotta voimme toteutamme asukkaidemme tarpeita ja kuuntelemme myös toiveita olipa kysymyksessä lähikoulut tai esim. kirjastopalvelut. Liikuntapalveluiden parantamisesta teimmekin jo päätöksen edellisessä pykälässä.
Jotta pystyisimme ehkäisemään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista, joita strategiamme mukaisesti pyrimme torjumaan, on talousarviossamme ja kaikissa toiminnoissamme muistettava ennaltaehkäisevän työn merkitys.
Nyt päätettävä messuyhtiön omistusrakenteen uudelleen järjestely on seurausta siitä, että osa valtuutettuja uskoi aikoinaan Lahden Messut Oy:n silloisen johdon kertomia talouteen liittyviä laskemia, jotka olivat harhaanjohtavia. Voin vain todeta, että Lahden Messut Oy olisi selvitystilassa, siis konkurssissa, ilman nyt tehtäviä toimia messujen omistajuuden suhteen.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä edellyttää, että tulevaisuudessa Lahden Messut Oy:n toiminnassa otetaan huomioon konserniohjeemme ja tietenkin kaupungin strategiset linjaukset. Samoin edellytämme, että messuihin sijoitetut veroeurot eivät saa olla pois kaupunkimme ydintehtävien hoidosta ja investoinneistamme. Messutoiminta ei ole ydintehtävämme.”
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 19.5.2010 klo 20:47
Puoluekokouksessamme 27.-29.5. Joensuussa käsitellään myös Euroopan unionia. Yhteen puoluekokousaloitteeseen laatimassaan vastauksessa puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi EU-politiikan olevan yksi tärkeimmistä osista SDP:n poliittista toimintaa.
Euroopan unioni on parhaimmillaan solidaarisuusjärjestelmä. Kreikan tapaus tämän osoittaa. Kreikkaa ei jätetä yksin ongelmiensa kanssa, joskin Suomen hallituksen rahanjakopolitiikka oli lepsua, kun talkoisiin ei haluttu saada mukaan pankkeja. Joka tapauksessa EU on jo osoittanut yhteisvoimansa, ja se onkin koko Euroopan kannalta ainoa taso, joka voi mahdollistaa edistyksellisen politiikanteon tässä maanosassa.
Euroopan sosialistipuolueille EU on organisaationa mieluinen, sillä se pystyy vahvistamaan myös jäsenvaltioidensa roolia taistelussa taloudellista pysähtyneisyyttä vastaan. EU:lla on selvästi internationalistinen asema.
Euroopan yksi iso ongelma liittyy työelämään. Suomen tilanteesta puhui äskettäin Lahdessa järjestetyssä Työllisyysvoimala-seminaarissa Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne, joka näki tilanteen todella huolestuttavana:
”Jos nykyinen hallituspohja jatkaa vuoden 2011 vaalien jälkeen, meillä heikennetään työttömyysturvaa ja työrauhajärjestelmää. Jo tämän hallituksen aikana on työntekijäjärjestöjen ja EK:n vastakkainasettelu lisääntynyt merkittävästi. Sellaistakin on jo esitetty, että avainaloilla rajoitettaisiin lakko-oikeutta, ja avainaloja ovat melkein kaikki – lakkoja saisi järjestää vain sellaisilla aloilla, joilla ei ole minkäänlaista vaikutusta yhteiskuntaan, onkohan sellaisiakin.”
Työläisten asema koko Euroopassa on heikentynyt. Viimeisten 25 vuoden aikana on palkkojen osuus kansantulosta vähentynyt 72 prosentista 68:aan. Kuitenkin työllisyysaste on samana aikana kasvanut 61 prosentista 65:een. Käytännössä tämä tarkoittaa, että entistä suurempi työläisten määrä jakaa keskenään entistä pienemmän palkkasumman.
Gentin yliopiston valtio-opin laitoksen johtaja Rik Coolsaet on ehdottanut yhdeksi taistelukeinoksi kansainvälisen ay-liikkeen nykyistä parempaa verkottumista. Ay-liikkeessä kautta Euroopan pitäisi pontevammin keskustella sen tulevaisuuden tavoitteista. Tässä keskustelussa ja yhteistyössä pitäisi sosialidemokraattisen työväenliikkeen olla tiiviisti mukana.
Kansainvälistä vaikuttamista tarvitaan nyt myös siinä, että talouselämän vähiten säädelty osa, rahoitusmarkkinat, tarvitsee uudenlaista säätelyä. Euroopan parlamentti hyväksyikin jo maaliskuussa päätöslauselman, jonka mukaan on tärkeää edistää suunnitelmia maailmanlaajuisesta verosta, jolla estettäisiin rahoituslaitosten kohtuutonta riskien ottoa. Samalla olisi varmistettava, että rahoitusala maksaa rahoituskriisin aiheuttamat vahingot. Jos maailmanlaajuista veroa ei saada aikaan, EU voisi harkita aloittavansa yksin.
Parlamentti pyysi komissiota laatimaan ennen kesäkuussa pidettävää G20-huippukokousta vaikutustenarvioinnin maailmanlaajuisesta rahansiirroista perittävästä verosta, jotta EU voi esittää siellä yhteisen kannan.
Rahoitusmarkkinavero kohdistuisi kaikkiin rahoitusmarkkinoiden liiketoimiin, ja sen suuruus voisi olla 0,05 %. Tämän suuruisen veron tuotto Euroopassa olisi 200 miljardin vuodessa ja sillä voitaisiin luoda 2-3 miljoonaa uutta työpaikkaa.
Olen puoluekokouksessa kansainvälisten asiain valiokunnassa, joten ainakin edellä olevat asiat tullaan siellä käsittelemään ja toivottavasti tekemään ehdotukset, joilla vahvistetaan kansainvälistä solidaarisuusliikettä ja säädellään rahoitusmarkkinoita verotuksen ja lainsäädännön keinoin.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 20.4.2010 klo 13:53
Kun oikeistohallituksen kausi 1990-luvun alussa päättyi, oli Suomi ajautunut vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa SDP palasi suurimmaksi puolueeksi, ja siitä alkoi määrätietoinen työ julkisen talouden pelastamiseksi ja suomalaisten saamiseksi takaisin työhön. Sosialidemokraattien 12 vuotta kestäneellä hallituskaudella työllisyys parani nopeasti. Maamme nousi koulutuksessa, talouskasvussa ja onnellisuudessa – sitäkin pystytään mittamaan - maailman kärkeen. Samalla Suomi liittyi aktiiviseksi ja vaikuttavaksi osaksi eurooppalaista yhteistyötä. Myönteinen kehitys perustui tavoitteelliseen yhteiskuntapolitiikkaan ja laajaan työmarkkinayhteistyöhön.
Noiden hyvien vaiheiden jälkeen meillä on nyt taas porvarihallitus, ja on menetetty monet niistä saavutuksista, joihin edellisellä ”valtakaudella” päästiin. Seuraava hallitus saakin perinnökseen varjojen maan, kuten puheenjohtajamme Jutta Urpilainen on sanonut. Suomea varjostavat ennen kaikkea suurtyöttömyys, heikommassa asemassa olevien ihmisten syrjäytyminen, hyvinvointivaltion velkaantuminen, yliopistojen taloudellinen ahdinko ja puhtaan suomalaisen energian puute.
Tämä varjojen maa kaipaa nyt navigointia kohti valoa, kohti työn, hyvinvoinnin, sivistyksen ja puhtaan ympäristön Suomea. Siksi sosialidemokraatit ovat laatineet tulevaisuusasiakirjan ”Varjosta valoon”, jossa hahmotetaan Suomen suuntaa vuoteen 2020. Se perustuu oikeudenmukaisuudelle, tasa-arvolle, hyvinvoinnille, sivistykselle ja kestävälle kasvulle. Kun olen asiakirjan lukenut, löydän siitä hyvin johdonmukaisen yhteiskuntapoliittisen tavoiteohjelman. Tiivistän sen seuraavasti:
- Suomessa on saavutettava täystyöllisyys, oikeudenmukaisempi tulonjako ja nykyistä paremmat olosuhteet työn tekemiselle.
- Kasvun on oltava taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.
- Globaali markkinatalous tarvitsee rinnalleen ylikansallista demokratiaa.
- Työllisyyden ja tuottavuuden parantuessa sekä työurien pidentyessä on viikoittaista ja vuosittaista työaikaa lyhennettävä.
- Vuokratyöntekijöillä oltava turvanaan varallaolokorvauksen kaltainen takuupalkka ja vakituinen työsuhde vuokratyötä tarjoavaan yritykseen.
- Isoja omaisuuksia verotettava entistä kireämmin. Pääomatuloverosta tehtävä progressiivinen. Käyttöön on otettava myös rahoitusmarkkinavero.
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla on niiden vaikuttavuus varmistettava sitovilla henkilöstömitoituksilla ja pätevyysvaatimuksilla.
- Perusterveydenhuollon on oltava kuntien järjestämää lähipalvelua terveyskeskuksissa ja perusterveydenhuoltoa tuettava erikoissairaanhoidon avopalveluilla terveyskeskuksissa. Päivystys turvattava kuntien yhteistoiminnalla. Terveyspalveluiden järjestämisen rahoitusvastuun jakaannuttava kunnille ja valtiolle.
- Toimeentulotuen tason oltava riittävä ja sen on toimittavana viimesijaisena ja tilapäisenä tukena.
- Peruskoulun enimmäisryhmäkoot on säädettävä lailla.
- Oppivelvollisuusikä nostettava 18 vuoteen.
- Yliopistojen julkisen rahoituksen määrä ei saa riippua yksityisen rahoituksen määrästä.
- Suomen on tehtävä omalta osaltaan kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä toimittava edelläkävijänä kestävään kasvumalliin siirtymisessä.
- Bruttokansantuotteen rinnalle nostettava paremmin yhteiskunnan todellista hyvinvointia kuvaavia mittareita.
- Yleisradiolla oltava edelleen merkittävä tehtävä suomalaisen kulttuurin ylläpidossa ja luonnissa. Ylen rahoitus on turvattava.
Tavoiteohjelman toteutuminen turvaa hyvinvointivaltion edellytykset ja kansalaisten hyvinvoinnin.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
|
Vanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
