Työläisten asema heikentynyt

Keskiviikko 19.5.2010 klo 20:47

Puoluekokouksessamme 27.-29.5. Joensuussa käsitellään myös Euroopan unionia. Yhteen puoluekokousaloitteeseen laatimassaan vastauksessa puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi EU-politiikan olevan yksi tärkeimmistä osista SDP:n poliittista toimintaa.

Euroopan unioni on parhaimmillaan solidaarisuusjärjestelmä. Kreikan tapaus tämän osoittaa. Kreikkaa ei jätetä yksin ongelmiensa kanssa, joskin Suomen hallituksen rahanjakopolitiikka oli lepsua, kun talkoisiin ei haluttu saada mukaan pankkeja. Joka tapauksessa EU on jo osoittanut yhteisvoimansa, ja se onkin koko Euroopan kannalta ainoa taso, joka voi mahdollistaa edistyksellisen politiikanteon tässä maanosassa.

Euroopan sosialistipuolueille EU on organisaationa mieluinen, sillä se pystyy vahvistamaan myös jäsenvaltioidensa roolia taistelussa taloudellista pysähtyneisyyttä vastaan. EU:lla on selvästi internationalistinen asema.

Euroopan yksi iso ongelma liittyy työelämään. Suomen tilanteesta puhui äskettäin Lahdessa järjestetyssä Työllisyysvoimala-seminaarissa Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne, joka näki tilanteen todella huolestuttavana:

”Jos nykyinen hallituspohja jatkaa vuoden 2011 vaalien jälkeen, meillä heikennetään työttömyysturvaa ja työrauhajärjestelmää. Jo tämän hallituksen aikana on työntekijäjärjestöjen ja EK:n vastakkainasettelu lisääntynyt merkittävästi. Sellaistakin on jo esitetty, että avainaloilla rajoitettaisiin lakko-oikeutta, ja avainaloja ovat melkein kaikki – lakkoja saisi järjestää vain sellaisilla aloilla, joilla ei ole minkäänlaista vaikutusta yhteiskuntaan, onkohan sellaisiakin.”

Työläisten asema koko Euroopassa on heikentynyt. Viimeisten 25 vuoden aikana on palkkojen osuus kansantulosta vähentynyt 72 prosentista 68:aan. Kuitenkin työllisyysaste on samana aikana kasvanut 61 prosentista 65:een. Käytännössä tämä tarkoittaa, että entistä suurempi työläisten määrä jakaa keskenään entistä pienemmän palkkasumman.

Gentin yliopiston valtio-opin laitoksen johtaja Rik Coolsaet on ehdottanut yhdeksi taistelukeinoksi kansainvälisen ay-liikkeen nykyistä parempaa verkottumista. Ay-liikkeessä kautta Euroopan pitäisi pontevammin keskustella sen tulevaisuuden tavoitteista. Tässä keskustelussa ja yhteistyössä pitäisi sosialidemokraattisen työväenliikkeen olla tiiviisti mukana.

Kansainvälistä vaikuttamista tarvitaan nyt myös siinä, että talouselämän vähiten säädelty osa, rahoitusmarkkinat, tarvitsee uudenlaista säätelyä. Euroopan parlamentti hyväksyikin jo maaliskuussa päätöslauselman, jonka mukaan on tärkeää edistää suunnitelmia maailmanlaajuisesta verosta, jolla estettäisiin rahoituslaitosten kohtuutonta riskien ottoa. Samalla olisi varmistettava, että rahoitusala maksaa rahoituskriisin aiheuttamat vahingot. Jos maailmanlaajuista veroa ei saada aikaan, EU voisi harkita aloittavansa yksin.

Parlamentti pyysi komissiota laatimaan ennen kesäkuussa pidettävää G20-huippukokousta vaikutustenarvioinnin maailmanlaajuisesta rahansiirroista perittävästä verosta, jotta EU voi esittää siellä yhteisen kannan.

Rahoitusmarkkinavero kohdistuisi kaikkiin rahoitusmarkkinoiden liiketoimiin, ja sen suuruus voisi olla 0,05 %. Tämän suuruisen veron tuotto Euroopassa olisi 200 miljardin vuodessa ja sillä voitaisiin luoda 2-3 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Olen puoluekokouksessa kansainvälisten asiain valiokunnassa, joten ainakin edellä olevat asiat tullaan siellä käsittelemään ja toivottavasti tekemään ehdotukset, joilla vahvistetaan  kansainvälistä solidaarisuusliikettä ja säädellään rahoitusmarkkinoita verotuksen ja lainsäädännön keinoin.
------------------------------------------------------------------------