Kestävyysvaje ja kuntatalous

Maanantai 16.5.2011 klo 19:03

Valtiontalouteen uutena terminä tullut kestävyysvaje näyttää heijastuvan myös kuntatalouksiin. Kestävyysvajeen suuruudesta ollaan monta mieltä, mutta on selvää, että valtion velkojen kasvu ja niiden maksu vaikuttavat tulevaan hallitusohjelmaan. Mielenkiintoista on, että valtionvarainministeriö on moittinut kuntia siitä, etteivät osaisi hoitaa talouttaan, mutta ei huomaa sitä, mistä tämä johtuu.

Se johtuu osittain siitä, että valtio ei ole maksanut kunnille palveluiden kustannuksista sitä osuutta, joka sen olisi pitänyt maksaa. Kuntien menojen kasvua ovat lisänneet niille säädetyt uudet tehtävät. Valtionosuutta olisi pitänyt maksaa lisää kuluneelta vuodelta 300 milj. euroa, mutta uusiin tehtäviin annettiin vain noin 100 milj., loput 200 milj. euroa jäi kuntien itse maksettavaksi. Tässä yksi syy kuntien talouden kiristymiseen.

Valtionvarainministeriö on syyttänyt kuntia löysästä rahankäytöstä, vaikka kysymys on ollut vain velvoitteista suoriutumisesta. Tällä hetkellä on täysin avoinna se, millainen uuden valtioneuvoston ohjelma tulee olemaan. Keskusteluissa on vahvaa kannatusta saanut mm. vanhuspalvelulaki, joka tuo varmasti uutta subjektiivista oikeutta kuntalaisille ja sitä kautta kustannuskasvua kunnille. Oletan, että on tulossa muitakin lisävelvoitteita, joilla Suomesta saataisiin ”paremminvointiyhteiskunta”. 

Voimmekin edellyttää uudelta hallitukselta sellaista valtionosuusjärjestelmää, joka todella vahvistaa kuntatalouksia. Uudessa eduskunnassa kansanedustajista ¾ on kunnallisvaltuutettuja, joten sopii odottaa, että kuntien rahoitusasemaa muutetaan kunnille myönteisempään suuntaan kuin se nykyisellään on. 

Jotta Lahti on selvinnyt kuntavelvoitteistaan, niin lakisääteisistä palveluista kuin strategiamme edellyttämistä tavoitteista, olemme joutuneet nostamaan veroja muutaman viime vuoden aikana. Talousarviokehysluonnoksessa vuoden 2012 tuloslaskelmassa vuosikate on 27,9 milj. euroa, mikä kattaa poistoista 90 %.  Bruttoinvestoinnit ovat 60 milj. euroa, josta tulorahoitus kattaa noin puolet; rahoitusalijäämä on 30 milj. euroa. Samansuuntaiselta näyttää talous lähivuosille. Kun näitä lukuja tarkastelee, on todennäköistä, että joudumme keskustelemaan verojen nostosta  jo vuoden 2013 talousarviota miettiessämme.

Kunnallisveroprosentti on tärkeä luku kuntataloudessa. Se ei kuitenkaan ole kaikkein tärkein, kun tarkastellaan vaikkapa sitä, millä tekijöillä on vaikutusta kunnan tai kaupungin kiinnostavuuteen, imagoon ja maineeseen. Kun on selvitetty paikkakunnalta toiselle muuttavien ihmisten mielipiteitä näistä asioista, on selvästi käynyt ilmi, että muuton kannalta ratkaiseviin asioihin ei kuulu veroprosentti. Tärkeimpinä kunnan tai kaupungin ominaisuutena pidetään palvelujen tasoa ja saatavuutta, viihtyisää asuinympäristöä ja mahdollisuutta saada työtä. Hyviä palveluita ei saada alhaisella verotuksella. Nämä asiat ovatkin strategiamme keskeiset tavoitteet mukaan lukien hyvä kuntatalous.

Kun sovimme tämän vuoden talousarviota tehdessämme, että veroista päätetään jo keväällä, emme osanneet kuvitella, että maan hallituksen muodostamisesta tuli näin kimurantti juttu. Nyt koko hallitusohjelma on auki, eikä ole tietoakaan mitä se kunnille merkitsee. Syksyllä nähdään, oliko veroista päättämisen ajankohdan siirto järkevä vai ei.
-----------------------------------------------------------------------