Tukipalveluja ei arvosteta Päijät-Hämeen HYKY:ssä

Lauantai 18.3.2017 klo 15.06


”Ratkaisevan tärkeä vahvuustekijä” hyvinvointikuntayhtymässä on sanahelinää

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän strategiassa todetaan henkilöstöstä: ”Osaava ja oppiva henkilöstö muodostaa ratkaisevan tärkeän vahvuustekijän yhtymän toiminnalle. Henkilöstön ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksiin, työssä jaksamiseen ja joustavaan liikkuvuuteen sekä sisäiseen yrittäjyyteen ja palkitsemiskäytäntöihin kiinnitetään erityistä huomiota. Työtä tehdään hyvällä palveluasenteella ja ilman tarpeettomia raja-aitoja ammattiryhmien välillä. Positiivinen tekemisen meininki näkyy henkilöstön hyvinvointina ja pienenä vaihtuvuutena. Hyvän esimiestyön tulee olla itsestäänselvyys ja johtamisosaamista vahvistetaan järjestelmällisesti.”

Moniammatillinen yhteistyö on ollut vuosikymmenet punaisena lankana terveydenhuollon tehtävissä. Vaikka hierarkiassa ammatit on selvästi määritelty ja porrastettu, se ei tarkoita, etteikö lääkäri voi nostaa lattialle pudonnutta roskaa tai sairaala-apulainen vastata puhelimeen, kun muut ovat esim. työpalaverissa. Erikoissairaanhoidossa, kuten Päijät-Hämeen keskussairaalassa, on useita eri ammattitehtäviä, joissa työt limittyvät, kuten esimerkiksi ruoanjakelu potilaille tai tekstinkäsittely, jota tekevät ensisijaisesti tekstinkäsittelijät, mutta kirjoitustehtäviä voi hoitaa osastonsihteeri, lääkäri tai hoitohenkilökuntaan kuuluva tarpeen tullen.

Vaikuttaa merkilliseltä, että samalla kun hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja korostaa, että tekeviä ja hoitavia käsiä ei olla vähentämässä ensimmäistäkään, niin yhteistoimintaneuvottelujen piiriin kuuluu laitoshuoltajia, varasto- , ravitsemus-  ja toimistotyöntekijöitä. Onko tarkoitus, että sairaanhoitajat siivoavat, tekevät ja tarjoilevat ruoan sekä toimivat toimistotyöntekijöinä? Lääkäritkö kirjoittavat sairauskertomukset, lähetteet, yhteenvedot, radiologian ja muut vastaavat pyynnöt ja vastaukset? Entä kuka tekee välinehuoltajan tehtävät, panevat instrumentit pesukoneisiin, lajittelevat ne leikkaussaleja, poliklinikoita ja osastoja varten? Hoitajat, lääkärit vai ketkä? Varastotyöntekijät ovat tärkeä työryhmä, jonka tehtäviin kuuluvat kaikki varastotyöhön liittyvä. Tekevätkö nämäkin työt jatkossa hoitajat ja lääkärit? Hallituksen puheenjohtaja siis väittää, ettei ”tekeviä käsiä” yt-neuvottelut koske. Tiedoksi hänelle, että kaikki edellä mainitut ammattiryhmät ovat ”tekeviä käsiä”.

Olisi järkyttävää, jos pitkälle koulutetut lääkärit, sairaanhoitajat ja lähihoitajat tekisivät töitä, joita voi tehdä pienempipalkkainen laitoshuoltaja, tekstinkäsittelijä, osastonsihteeri jne. Siitäkö säästöä syntyy? Eipä tietenkään.  Sanoohan sen terve järki. Ei sosiaali- ja terveyskuntayhtymä ole Nokia tai mikään muukaan yksityinen bisnes, vaikka kuntayhtymän hallitus taitaa niin luulla. Vai onko tarkoitus antaa yksityisille firmoille tukipalvelut, kunhan ne on ensin ajettu alas? Näinhän tehtiin jo osittain vanhuspalvelujen kohdalla, kun vuodenosastotoiminta lopetettiin terveyskeskuksista.

Kun uudet johtajat vakuuttavat, että henkilöstö tulee kuulluksi ja yhteistyöneuvottelut tehdään henkilöstön kanssa, se on kärpäsen surinaa korvissani. Olen tämän kuullut ennenkin ja voin todeta, että kyseessä ovat saneluneuvottelut. Ensin sanotaan irti määräaikaiset, sitten tukipalveluista ne, joiden tehtävät voidaan jotenkin siirtää hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille, vaikka töitä riittää tällä hetkellä yllin kyllin kaikille muille paitsi virkamies- ja luottamushenkilöjohtoportaalle,
jotka istuvat päivästä toiseen strategia- ym. kehitysseminaareissa välinpitämättöminä ”ratkaisevan tärkeästä vahvuustekijästä yhtymän toiminnalle” eli henkilöstöstä.

Olen samaa mieltä kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja Ville Skinnarin kanssa siitä, että ajankohta yt-neuvotteluille on väärä. Strategia- ja tukipalvelut -toimiala on pysynyt sovitussa budjetissa.  Skinnari toteaa, että jos tukipalvelut eivät ole kunnossa, ei voida keskittyä ydintehtävään. Hyvä neuvo, joka kannattaisi pitää mielessä. ”Juustohöyläsäästäminen” on huonoin tapa hoitaa sosiaali- ja terveyskuntayhtymän taloutta.  Kuntayhtymän hallitus on hakoteillä.  Parempaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa pitäisi tehdä, mutta se ei onnistu, jos 760 työntekijää koskee irtisanomisuhka.  Olisiko aika kunnon mielenosoitukseen, kun tärkeään vahvuustekijään henkilöstöön suhtaudutaan kuin olisivat rasite kuntayhtymässä? Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien jonot vain kasvavat.