Keskustan kehä -suunnitelman palautus

Tein ehdotuksen kaupunginvaltuuston 14.12.2020 kokouksessa, ettei se hyväksyisi Keskustan liikenne ja liikkumissuunnitelma 2030 mukaista liikenneverkkoesitystä, vaan palauttaisi sen uudelleen valmisteluun niin, että poistetaan keskustan kehäkatu -suunnitelmasta Vuoksenkatu-Saimaankatu kehän itäisenä väylänä ja sen tilalle jää Vesijärvenkatu. Siten Keskustan kehäkadun muodostaa Mannerheiminkatu-Vesijärvenkatu-Lahdenkatu-Hollolankatu -reitti. Samalla päätetäisiin, ettei toteuteta konsulttiyhtiö Rambollin esittämällä tavalla Vesijärvenkadun kaventamista, vaan se pysyy nelikaistaisena. Ei jatketa myöskään Loviisankadun risteysalueen ja siihen liittyvää Vuoksenkatu-suunnitelmaa.  VT12 kehätien vaikutuksia keskustan liikennevirtoihin arvioidaan vuoden 2021 aikana. Keskustan kehä -katujen, Vuoksenkadun-Saimaankadun ja kevyen liikenteen väylien sujuvuus, turvallisuus ja viihtyvyys toteutetaan ilman massiivisia muutoshankkeita.

Perusteluksi palautukselle esitin seuraavaa:

Liikkumisen ja liikunnan tavoitetila 2030” tavoitteena on, että se on ympäristöystävällinen, elinvoimainen ja täydennysrakentamista lisäävä, keskusta on helpommin tavoitettavissa ja sen vetovoima lisääntyy. ”Liisulla” keskustasta saadaan elämyksellinen, viihtyisiä, vihreä ja turvallinen. Perustelut ovat tärkeät ja muutamat kohdat suunnitelmassa täysin toteuttamisen arvoiset. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Vesijärvenkatu voisi jatkaa keskustan itäisenä kehäkatuna, kunhan lisätään sen turvallisuutta erilaisin teknisin keinoin, kuten poistamalla kadun varrella olevat valo-ohjaamattomat suojatiet ja tarvittaessa rakentamalla kevyen liikenteen alikulkutunneli tai ylikulkusilta kriittisiin kohtiin sekä tekemällä riittävät yhteydet pysäköintitaloihin, joita tulevaisuudessa tarvittaneen. Vesijärvenkadun varrella ei ole kouluja, ei päiväkoteja, ei kulttuurikeskusta, ei Paavolan kampusta, ei leikkikenttää, ei puistoja. Se on aina ollut keskustan läpiajokatu, eivätkä asukkaat ole vaatimassa sen kaventamista. Turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sujuvuutta voidaan lisätä muullakin tavoin kuin siirtämällä kadun haitat toisaalle.

Vuoksenkatu-Saimaankatu -suunnitelmassa on kaksi ongelmaa ylitse muiden. Ensinnäkin se on kallis esitettyihin hyötyihin nähden. Vaikuttaa jopa siltä, että alibudjetoinnista on tullut tapa; viimeksi sekä älypyörätien että polkupyöräliikenneympyrän lopullinen hinta tuplaantui. Toisekseen Vuoksenkatu-Saimaankatu-toteutuksella siirrettäisiin liikenteen ongelmat Lotilan peruskoululaisten, Paavolan kampuksen opiskelijoiden, kahden päiväkodin lasten ja vanhempien, kulttuurikeskittymässä kävijöiden ja ennen kaikkea alueella asuvien ja tulevien asukkaiden murheeksi. Saimaankadun varteen rakennetaan koko ajan lisää sekä asuin- että liiketaloja. Seuraavaksi kadun varressa alkaa Iskun korttelin suunnittelu ja rakentaminen. Sairaalamäellä on myös leikkikenttä, mikä on sen kohtalo? On selvää, että suunnittelualuetta, Vuoksenkatua ja Saimaankatua on syytä kohentaa siten, että niitä on turvallista asukkaiden, koululaisten, opiskelijoiden ja muiden alueella liikkujien käyttää. Pyörätiet etelä-pohjoissuunnassa on mahdollista toteuttaa Saimaankadulle, Kauppakadulle ja Loviisan pässin kevyenliikenteen väylälle, jossa pyöräily nykyisinkin toimii hyvin.

Valtuustossa vain 19 valtuutettua oli samaa mieltä kanssani, joten palautusesitys hylättiin. Näin toimii demokratia. Vielä ei kuitenkaan ole mahdotonta, etteikö Vuoksenkatu-Saimaankatulinjausta voitaisi muuttaa siten, ettei se kuormittuisi autoliikenteestä niin runsaasti kuin suunnitelmissa oli eli peräti 20.000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuntavaalit ovat huhtikuussa tänä vuonna, joten uusi valtuusto voi vielä muuttaa suunnitelmia, olihan kyseessä keskustan liikenteen linjaukset ja periaatteet, joita on mahdollista tarkistaa kaavatyön myötä.