Reilu kauppa sopii Porille ja Tampereelle, ei Lahdelle
Perjantai 14.11.2008 klo 7.40
Lahden sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä teki keväällä aloitteen sen selvittämiseksi, miten kaupungin hankintatoimessa voitaisiin ottaa huomioon eettiset näkökohdat ja Reilun kaupan edistäminen Lahdessa. Samalla esitimme, että Lahti hakisi Reilun kaupan edistämisyhdistykseltä Reilun kaupungin arvonimeä. Lahden rahatoimiston hankintaosasto ei kuitenkaan pitänyt asiaa tarpeellisena, ja kaupunginvaltuustokin hylkäsi aloitteemme sen lausunnon jälkeen.
Toisin on muualla. Reilun kaupan kaupungin arvon on saanut maailmalla jo yli 400 kaupunkia, Suomessa viimeksi Pori ja sitä ennen Tampere. Euroopassa ovat Reilun kaupan kaupunkeja myös mm. Bryssel, Kööpenhamina, Liverpool ja Rooma. Muualla on katsottu, että hankintalainsäädäntö sallii kaupungeille mahdollisuuden toteuttaa hankinnoissaan yhteiskuntavastuutaan.
Kysymys on siitä, että kaupunki pyrkisi hankintapäätöksiä tehdessään pohjaamaan ne mahdollisuuksien mukaan myös eettisiin näkökohtiin. Entistä laajemman eettisten kriteerien käyttämisen julkisissa hankinnoissa mahdollistaa myös viime vuonna voimaan tullut uusi hankintalaki, minkä mukaan kilpailutuksessa voidaan käyttää ekologisia ja sosiaalisia kriteereitä, kuten reilun kaupan periaatteiden noudattamista.
Kansalaisetkin antavat tukensa tällaiselle toiminnalle. Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen mukaan 91 % suomalaisista pitää tärkeänä, että julkisin varoin tehtävissä hankinnoissa tuotteiden alkuperään kiinnitetään huomiota ja ettei julkisia varoja käytetä sellaisiin tuotteisiin, joiden tuottamiseen liittyy lapsityövoiman hyväksikäyttöä tai työntekijöiden oikeuksien polkemista.
Reilun kaupan kaupunki -kampanjassa ovat mukana Suomen kuluttajaliitto, SAK, STTK, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Akava, Sosialidemokraattiset nuoret, Vasemmistonuoret, Keskustanuoret, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, Kristillisdemokraattiset nuoret, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, Kirkon ulkomaanapu, Solidaarisuus ry, Reilun kaupan puolesta Repu ja Reilun kaupan edistämisyhdistys.
Reilusta kaupasta hyötyy 1,4 miljoonaa perhetuottajaa ja työntekijää 59 maassa. Viljelijöiden ja työntekijöiden perheet mukaan lukien hyötyjiä on yli 7 miljoonaa ihmistä. Lahden hankintaosasto myöntää, että Reilun kaupan periaatteiden soveltaminen ja Reilun kaupan edistäminen on luonteeltaan hyvää kansalaistoimintaa, jota ”voidaan toteuttaa vapain muodoin ja saavuttaa tyydytyksen tunteita toiminnan hyötyjen kohdistuessa edes pieneen joukkoon kohderyhmästä”. Heti perään tulee kuitenkin kevyt letkautus: ”Välttämättä ei tällöin ajatella, että globaalissa vaikutusketjussa yhtäällä saavutettavat positiiviset tulokset saattavat toisaalla vaikuttaa negatiivisesti.”
Mihinkähän tämä perustuu? Entä miten Porissa ja Tampereella rohjetaan pyrkiä reilumpaan kauppaan, mutta ei Lahdessa?
Reilun kaupan merkkijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotteiden tuotannossa noudatetaan seuraavia periaatteita:
– Kehitysmaiden viljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen.
– Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään elinolojen parantamiseen.
– Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
– Kaikkien tuotteiden alkuperä tiedetään.
– Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä.
Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden perheviljelijät pystyvät tuottamaan laadukkaita tuotteita ja vaikuttamaan omalla työllään kokonaisten yhteisöjen hyvinvointiin. Näin Reilu kauppa vähentää köyhyyttä kaupan avulla. Kuluttajille Reilun kaupan merkki tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään.
Lahti ei halua olla tässä mukana.
-------------------------------------------------------------------------------------------
|
