VUODEN 2021 LUKUKIRJAT

Tiistai 17.5.2022 klo 21.18

Tässäpä koronavuoden 2021 lukukirjani, joista oikeastaan voin suositella mitä tahansa luettavaksi iltojen iloksi, sunnuntaipäivien ratoksi, kesäloman kuluksi tai ihan muuten vaan. Tällä kertaa annan tähdet vain parhaille eli 5 tähteä ansaitseville, loppujen arviointi jää muille lukijoille.

Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja/David Foster Wallace*****

1947. Mistä historiamme alkaa?/Elisabeth Åsbrink

Moskovasta Kaukasukselle, runot/Aleksandr Puskin*****

Antti Rinne, koko tarina/Matti Morttinen-Lauri Nursi

Margarita/Anni Kytömäki*****

Kun Nina sai tietää/David Grossman*****

Suon villi laulu/Delia Owens

Lauri Viita/Aila Meriluoto

Saturnuksen renkaat/W.G. Sebald*****

Vieraalla maalla/W.G. Sebald*****

Huimaus/W.G. Sebald*****

Austerlizt/W.G. Sebald*****

Siirtymä/Rachel Cusk*****

Kunnia/Rachel Cusk*****

Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa/Osmo T. Räihälä

Vuorovetten prinssi/Pat Conroy

Kutsu minut/Ida Pimenof

Olive Kitteridge/Elisabeth Strout*****

Heinäkuun 14./Eric Vuillard*****

Missä Milloinkin/Jhumpa Lahiri

Tämä siunattu koti/Jhumpa Lahiri

Pienen hauen pyydystys/Juhani Karila*****

Erikin kirja/Lars Sund

Nimeni on Lucy Barton/Elisabeth Strout*****

Kukkivat kummut/Laila Hietamies

Papyrus/Irene Valleju

Kokoro/Soseki Natsume

Totuus Harry Quebectin tapauksesta/Joel Dicker

Sade piiskaa asfalttia/Sergio AugustoSanches*****

Olive taas/Elisabeth Strout*****

Pimeän jälkeen/Haruki Murakami

Ulkomuseo/Sergei Dolvatov

Matkalla puoleen hintaan/Merete Mazzarella

Rakkaudessa erottamattomat/Johanna Adorjan

Samettidiktatuuri/Anna-Lena Lauren

Se Sano/Petri Tamminen

Näkymättömyysviitta/Ge Fei

Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia/Lucia Berlin*****

Siivoojan käsikirja II/Lucia Berlin*****

Punapääoman linnake/Anitra Komulainen

Maan tomua/Anne Proux

Väliaikainen/Rosa Liksom

Väylä/Rosa Liksom*****

Jonathan Strange&herra Norrell/Susanna Clarke

Grand Hotel Europa/Ilja Leonard Pfeyffer*****

Sinun Margot/Meri Valkama*****

Merenpeitto/Olli Jalonen

Tulisiipi/J P Koskinen

Kuten rakas lukija huomaa, on 20 kirjaa saanut 5 tähteä. Nämä ainakin ovat kirjoja, joita voin suositella koska vain luettavaksi. Tosin yhtään huonoa lukukirjaa ei joukosta löydy, neljän tähden useita. Tieto- ja elämänkertakirjoja en tähditä, niiden viehätys riippuu niin paljon lukijasta, etten kriitikoksi näiden kirjojen osalta kehtaa ryhtyä.

Ja tässä DEKKARIT; korona kai sai aikaan sen, että välillä oli runsaammin nautittava kevyitä suupaloja:

Maigret ja kuollut kauppamatkustaja, Keltainen koira, Maigret kotikylässään, Maigret kanavasululla, Maigret ja sukulaispoika/Georges Simenon

Kuolema Kiitospäivänä/Loise Penny

Talvimies, Maanantaihin paljon aikaa/Outi Pakkanen

Tanssiopettajan paluu, Ennen routaa/Henning Mankell

Punainen Prinsessa/Antti Vihinen

Unelmien Tyttö/Donna Leon

Hiljaisuuden Hinta/ Mari Jungstedt

Hopeisen hummerihaarukan tapaus, Loppusoinnun kaiku kalmistossa/Alan Bardley

Rajamaat/Arne Dahl

Kontti/A M Ollikainen

Se mikä ei tapa, Tyttö, joka etsi varjoaan, Tyttö, joka eli kahdesti/David Lagercrantz

Huone numero 3/Colin Dexter

Golf-kentän murha/Agatha Christie

Sulhasmies, Nuoruustango/Reijo Mäki

Kielojen kuningas, Murhaaja vuokralaisena, Murhanäytelmä, Pimeä elokuun yö, Vaarallista nautittavaksi, Vaarallisia unia, Tanskalainen kaksoisvuode, Kuoleman aaria, Tanssi mun nukkeni, Arsenikkia aamuisin/Maria Lang

Suljettu Arkku/Sophie Hannah

Puhelu kiusaajalta, Kuhala ja hautausmaan risteys/Markku Ropponen

Kylmäkorpi-Kiristysruiske/Jasu Rinnaoja

Uskollinen lukija, Kauna/Max Sceek

Koirat ovat kasvava riesa

Tiistai 17.5.2022 klo 20.16

Heräsin aamulla kello 7 kimeään koiran haukuntaan. Asun vilkasliikenteisen kadun varrella, mutta eivät autot minua herätä, vaan huonosti koulutetut koirat.

Koirien haukkuminen ja ympäristön pilaaminen ovat lisääntyneet. On käynyt ilmeisesti niin, että koirienpito on yleistynyt, jolloin koirien omistajiksi on tullut entistä enemmän sellaisia ihmisiä, jotka eivät pysty kouluttamaan koiriaan. Tämä ilmenee ainakin Kariniemessä koirien kovana, jatkuvana räksyttämisenä. Hyvät koiranomistajat alkavat jäädä vähemmistöön, kun haukkumista on koko ajan enenevässä määrin.

Vaikka otan tähän esimerkin läheltä asuntoamme, tiedän, että ongelma on lisääntynyt muuallakin. Kariniemessä päivittäin, aamusta myöhäiseen iltaan ulkoilutetaan haukkuvia koiria leikkikentälle johtavalla puistotiellä, joka kulkee Kariniemenkadun ja Kolkankadun välissä. Koirien ulkoiluttamista kieltävät merkit ovat puistotien alun pylväissä, mutta ne ovat yhtä tyhjän kanssa. Joko Kariniemessä osa koirien omistajia on lukutaidottomia tai sitten täysin välinpitämättömiä niin leikkiviä lapsia kuin alueen asukkaita kohtaan. Kun huomautan haukunnasta koiran ulkoiluttajalle, saan hävyttömän vastauksen. Tiedustelen nyt, kuka Lahdessa valvoo, että kaupungin järjestyssääntöjä noudatetaan, niin ettei leikkikentillä koiria kuseteta? 

Koiravero poistettiin Lahdesta vuosia sitten, mutta nyt se olisi ehdottomasti palautettava, jotta saataisiin varoja erillisten koirapuistojen rakentamiseen asuttujen alueiden ulkopuolelle. Sopiva koiraverosumma olisi 500 euroa vuodessa.

VUODEN 2021 ELOKUVAT

Keskiviikko 23.3.2022 klo 19.42

Viime vuosi oli koronavuosi, kuten edellinenkin. Rajoitukset kokoontumisille ja osallistumisille erilaisiin tilaisuuksiin olivat aika ajoin tiukat. Elokuvissakäynnit olivat vähissä, mutta muutama uusi elokuva saatiin Kinoiirikseen. Jouduinkin turvatumaan DVD- ja TV-elokuviin, tosin nekin jäivät vähäisiksi. Katsomiani elokuvia oli 34, joten melko heikko sato. Tässä ne ovat:

Viimeinen keisari/USA                                      Rakkauteni, kohtaloni/USA

Gangsterisota/USA                                           Täältä ikuisuuteen/USA

Tuulen viemää/USA                                          Anomalisa/USA

Melankolia/Tanska                                            Suojaava taivas/USA

Song of song/USA                                            Al Capone/USA

Colette/Englanti                                               NOMANLAND/USA

Frans/Itävalta                                                  Musta tuulimylly/Englanti

Ja Jumala loi naisen/Ranska                              NUORI LUPAAVA NAINEN/USA

Teräsleidit/Suomi                                             Pitsinnyplääjä/Ranska

Maailman ääriin/Saksa                                     Adelen tarina/Ranska

Peltirumpu/Saksa                                            Draama hotellissa/USA

Isäni, herrani/Italia                                          ISÄ/USA

Elisabeth on kadonnut/Englanti                         Kuriiri/Englanti

The Red Turtle/Japani-Ranska                           HYTTI NRO 6/Suomi

Belle epoque/Espanja                                       Chunking express/Hong Kong

My Salinger year/USA                                       Into mood to love/Hong Kong

2046/Hong Kong                                              WEST SIDE STORY/USA

                         

Kirjoitin isolla ne elokuvat, jotka näin elokuvateatterissa. Niitä oli viisi. Kaikki olivat hyviä ja suositeltavia. Paras oli Hytti nro 6, sitten Nuori lupaava nainen, 3. Nomanland, 4. West side story, 5. Isä.

MATKAKESKUKSEN SÄÄSUOJAUS

Keskiviikko 23.3.2022 klo 18.59

Olen hämmästynyt, miten vähättelevästi Lahdessa suhtaudutaan pitkänmatkan linja-automatkustajiin. On todettu, että Lahden matkakeskus on arvokas, mutta se voidaan samalla todeta, ettei se missään tapauksessa arvostettu. Pitkänmatkan bussiliikenteen terminaalikansi ja -katos (ns. linja-autoasema) hisseineen ja pyörä parkkeineen maksoi lähes 20 miljoonaa. Muutamat valtuutetut viime valtuustokaudella teimme aloitteen matkakeskuksen kehittämisestä ja esitimme, että tähän järisyttävän kalliiseen katokseen saataisiin sääsuojaus. Nyt saatiin vastauksen aloitteeseen, mutta tuli lunta tupaan kaupunkiympäristölautakunnalta ja hallitukselta. Aloitteeseen vastattiin, että sää suojaus on liian kallis. Ilmeisesti linja-automatkustajat eivät ole sen arvoisia, että heitä pitäisi suojata sateelta, tuulelta ja tuiskulta.

En ymmärrä rahan säästöä tässä nimenomaisessa tapauksessa. Olemme rakentaneet Lahteen lähes 500.000 eurolla polkupyöräliikenneympyrän ja 2,5 km pitkän älypyörätien, jonka kustannukset Lahden osalta olivat lähes 1,6 miljoonaa euroa. Kumpikin hanke ylitti alkuperäisen hintalaskelman tuplaten. Rahaa on siis riittänyt ja tulee riittämään joihinkin investointeihin hyvin. On kyse arvottamisesta. Nyt olisi lahtelaisten linja-automatkaajien vuoro tulla huomioiduksi kunnolla siten, että toteutetaan jokin kaupunkiympäristölautakunnalle esitetyistä sääsuojausvaihtoehdoista.

Rautatieaseman sisätiloissa on tähänkin asti matkustajilla ollut mahdollisuus odottaa myös linja-autoa. siinä ei ole mitään uutta. Päätös sisätiloihin saatavista ajantasaisista aikatauluista on hyvä, mutta se ei auta niitä matkustajia, joiden on erinäisistä syistä odotettava linja-autoa ulkotilassa.

Kaupunginhallituksen päätös ei tyydyttänyt minua. Esitinkin, että kaupunginvaltuusto palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Samalla kaupunginvaltuusto edellyttäisi, että sääsuojaus rakennetaan terminaalikatokseen suojaamaan linja-autoa odottavia matkustajia.

Valtuustossa äänestimme palautusesityksestäni. 21 valtuutettu äänesti sen puolesta, 37 vastaan, joten sääsuojausta ei todennäköisesti tämän valtuustokauden aikana rakenneta. Pitänee tehdä uusi valtuustoaloite seuraavalle valtuustolle. Jospa se olisi linja-automatkustajia paremmin huomioiva ja saisimme jossain vaiheessa sääsuojauksen matkakeskukseen.

DEMAREIDEN VALTUUSTOALOITE KARINIEMEN PUISTON KEHITTÄMSEKSI

Keskiviikko 23.3.2022 klo 18.19

Viime syksynä Etelä-Suomen Sanomissa kirjoitettiin Lanu-puistosta otsikolla ”Sammalen verhoama aarre”. Jutussa nostettiin esille, että aarre on syytä vahvasti tuoda julkisuuteen, onhan se ainutlaatuinen puisto kaupungin sydämessä, jossa yhdistyvät Taiteilijaprofessori Olavi Lanun upeat veistokset ja poikkeuksellinen Kariniemen arboretum puulajipuisto. Alue on kokonaisvaltainen luonto- ja taide-elämys.  Kariniemi on myös osa Lahden kaupungin ympäristöstatusta ja Salpausselkä Geoparkia. Lahtelaiset kulttuurin ja ympäristön vaalijat ovat olleet huolestuneita siitä, antaako kaupunki riittävästi arvoa tälle ainutlaatuiselle taide- ja ympäristöpuistolle.

Lukuun ottamatta suunnitteilla olevaa kuntoporrashanketta ja pientä rahoitusta Lanu-puistoon muutamille penkeille ja siivoamiselle, en ole nähnyt kaupungin taholta ehdotuksia Kariniemen kokonaisvaltaiselle kehittämiseksi. Puisto on lähes 20 hehtaarin kokoinen lehtometsä ja kulttuurisesti mielenkiintoinen kohde, jonne 12 Olavi Lanun veistosta on sijoitettu. Puisto on tavoitettavissa päiväretkenä sataman palveluiden ohella. Kaunis, rauhallisen ja viihtyisä puisto taideteoksineen houkuttaa varmasti paikalle sekä lahtelaisia että turisteja. Lanu-puisto täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Nyt on aika saattaa koko Kariniemen lehtoalue arvoiseensa kuntoon.

Pikku-Vesijärven puisto on Kariniemen kupeessa. Se on helppo liittää mukaan Kariniemen puiston kehittämiseen.

Aloiteessa esitämme, että koko Kariniemen lehtoaluetta kehitetään seuraavin toimenpitein:

Kaikki patsaiden, kasviston ja puiston sisääntuloväylien opasteet kunnostetaan ja ne ovat helposti havaittavissa ja mielenkiintoa herättäviä.

Kariniemeen johtavan tien varrella oleva huoltorakennus kunnostetaan.

Kariniemeen johtavan tien puomi pidetään auki päiväaikaan, että liikuntaesteelliset ihmiset pääsevät nauttimaan Kariniemen ainutlaatuisesta luonnosta ja Olavi Lanun veistoksista.

 Polut saatetaan sellaiseen kuntoon, että apuvälineiden avulla liikkuvat pääsevät helposti siirtymään veistokselta toiselle ja liikkumaan koko Kariniemen puiston alueella.

Pikku-Vesijärven puiston kunnostamisen toteutetaan niin, että siitä tulee osa Kariniemen puistoalueen kokonaisuutta.

Markkinointia lisätään mediassa, somessa ja muissa tiedotusvälineissä Visit Lahden, kaupungin tiedotusosaston ja Lahden kaupunginmuseon toimesta.

Eriarvoisuus ei ole välttämätöntä

Keskiviikko 19.1.2022 klo 20.11

Luin juuri hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin raportin. Kyllä tuli toivoton olo maailmanmenon suhteen. Rikkaat rikastuu, köyhät köyhtyy ja kuolee pois.Tässä on raportin keskeisiä osia: koronapandemian aikana 10 rikkainta miljardööriä kaksinkertaisti omaisuutensa yhteensä 1,5 biljoonaan dollariin. Samaan aikaan 163 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä pandemian vuoksi. Tämä epätasa-arvo tappaa vuosittain miljoonia ihmisiä esimerkiksi siksi, että he eivät saa riittävää terveydenhoitoa.

Nykyiset 2755 miljardööriä ovat kasvattaneet varallisuuttaan enemmän pandemian alkamisen jälkeen kuin koko sitä edeltäneiden 14 vuoden aikana. Tämä nousu on ennennäkemätöntä historiassa! Jo 2019 lähes puolet ihmiskunnasta - 3,2 miljardia ihmistä - eli Maailmanpankin määrittelemän 5,50 dollarin köyhyysrajan alapuolella. Nykyään ihmisiä on 163 miljoonaa enemmän kuin ennen pandemiaa oletettiin.

Saksassa kymmenen rikkaimman ihmisen varallisuus on kasvanut pandemian alkamisen jälkeen noin 144 miljardista 256 miljardiin USA:n dollariin. Pelkästään tämä kasvu on lähes yhtä suuri kuin köyhimmän 40 prosentin eli 33 miljoonan saksalaisen kokonaisvarallisuus. Samaan aikaan köyhyysaste Saksassa on kaikkien aikojen korkeimmillaan 16,1 prosenttia.
Oxfam International ehdottaa kertaluontoista jättiveroa maailman kymmenellä rikkaimmalle ihmiselle. Sillä rahoitettaisiin muun muassa koronarokotteiden jakelua. Se esittää myös, että hallitukset kaikkialla maailmassa verottavat yrityksiä ja superrikkaita ankarammin koulujen ja sairaaloiden rahoittamiseksi ja esimerkiksi hoitohenkilökunnan palkkaamiseksi asianmukaisesti.

Oxfam vaatii rikkaita maita luopumaan koronarokotteiden immateriaalioikeuksista (patentit), jotta rokotetuotantoa voidaan lisätä kehittyvissä maissa.
Eriarvoisuus kärjistää ilmastokriisiä. Rikkain prosentti maapallon väestöstä tuottaa hiilidioksidipäästöjä 175 kertaa enemmän kuin maapallon väestön köyhin kymmenen prosenttia. Rikkain prosentti maailmanväestöstä tuottaa 15 prosenttia kaikista CO2-päästöistä, joka on tuplasti enemmän kuin maapallon köyhin 50 prosenttia. Yksistään maapallon rikkain 10 prosenttia on vastuussa noin puolesta näistä päästöistä.

Kun raporttia lukee, voi vetää suoran johtopäätöksen, että nykykapitalismin keskeiset periaatteet ovat esteenä ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Sen ero kaikkiin muihin tuotantotapoihin on se, että voitonmaksimointi on talouden rakennetta määrittävä periaate.
Tämä merkitsee lyhytnäköistä ja piittaamatonta suhtautumista luontoon. Todellinen kestävän kehityksen politiikka kyseenalaistaa niin yksilön kulutustottumukset kuin yhteiskunnalliset omistus- ja valtasuhteet. Maailman talouspolitiikka tarvitsee kapitalismin ylittävän option, jos se haluaa antaa uskottavan vastauksen taloudellis-ekologiseen kaksoiskriisiin.

Alussa totesin, että luettuani raportin tuli toivoton olo, mutta kyllä valonpilkahduksia silloin tällöin on näkyvissä. Yhdysvallat ja Kiina ovat ainakin puheiden tasolla harkinneet epätasa-arvoa torjuvaa politiikkaa kuten rikkaiden verotuksen kiristämistä ja suuryhtiöiden monopolien vastaista toimintaa. Oxfam Internationalin johtaja Gabriella Bucher toteaakin, että äärimmäinen eriarvoisuus ei ole välttämätöntä. Ehkä tämä toteamus antaa toivoa paremmasta. Kiirettä kyllä piisaa niin Oxfamilla kuin valtioilla ilmastokriisin ja köyhyyden torjunnassa. Nämä kaksihan kulkevat käsi kädessä.

Valeuutiset valtaavat valtion

Tiistai 15.6.2021 klo 19.23

Kun oppositiojohtajat tuulettavat kuntavaalivoitoillaan, on syytä muistuttaa, että hallituspuolueet saivat kuntavaaleissa 56 % äänistä, joten siitä voi vetää johtopäätöksen, että pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen puolueilla on kansan vankka tuki.

Sotien jälkeen ei mikään hallitus Suomessa ole joutunut yhtä koville kuin nykyinen, kun heti hallituskauden alussa iski maailman laajuinen pandemia. Suomen hallitus yhdessä asiantuntijavirkamiesten kanssa on hoitanut todella hyvin koronapandemian. Ylimääräisillä budjeteilla on tuettu yrittäjyyttä, ympäristöä, ammattiryhmiä, lomautettuja, työttömiä ja kuntia, jotta tästä kurimuksesta päästäisiin yli myös taloudellisesti. Oppositio on moittinut näitä toimia, mutta nyt talous näyttää elpyvän ja koronaluvut ovat laskeneet. Toistaiseksi niin kuolleisuus- kun tartuntatapaukset ovat matalat verrattuna mihin tahansa EU-valtioon. Rokotusohjelma sujuu hyvin.

Todella ikävää juuri ennen vaaleja oli iltapäivälehtien hyökkäys liittyen pääministerin aamiaisetuun. Se oli journalistinen rimanalitus. On ihan sama, söikö Sipilä, Katainen vai Marin enemmän tai vähemmän, kun sama etuus on ollut kaikilla pääministereillä ainakin vuodesta 2010. Kun asia nostettiin esille, olisi ollut fiksua kertoa heti, kuinka moni pääministeri oli ehtinyt aamiaisedusta nauttia. Mutta saatiinhan näillä lööpeillä ja eettisesti kestämättömällä uutisoinnilla populismia ruokittua ja kasvattaa valeuutisiin uskovien lahkoa. Surullista.

Nyt jo seuraavat faktoja vääristävät jutut leviävät jopa valtakunnan suurimmassa lehdessä Hesarissa. Heti vaalien jälkeen 15.6. lehti kertoi persujen puheenjohtajan Halla-ahon isosta äänimäärästä kuin olisi ollut kyse EU:n parlamentti- tai Suomen presidentin vaalista. On eri asia kerätä äänikuninkaan tai -kuningattaren äänisaalis Helsingissä kuin Lahdessa tai Padasjoella. On onnittelemisen arvoista saada suuri äänimäärä missä tahansa kunnassa, mutta jos niitä verrataan, verrattakoon myös kunnan asukasmäärää ja äänioikeutettuja. Sanna Marin oli Tampereen äänikuningatar, mutta suurempi asia onkin nyt kokoomuksen muutaman äänen voitto demareista vaaliliiton kautta. Onnittelut siitäkin, mutta pientä loogisuutta odotan ainakin Hesarin toimittajilta, iltapäivälehtien suhteen olen menettänyt toivoni.

Vesku entisellään, Saimaankatu viihtyisämmäksi

Perjantai 4.6.2021 klo 20.01

Olen tyytyväinen, kun Lahdessa on kuntavaalien alla iso joukko ehdokkaita, jotka kertovat olevansa samaa mieltä kuin 19 nykyistä kaupunginvaltuutettua Lahden keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelmassa (LIISU 2030) olevasta keskustan kehäkatu -linjauksista. Olen vastustanut Vesijärvenkadun kaventamista jo pari vuotta ennen Liisu-suunnitelman julkistamista. Silloin esillä oli vain Vesijärvenkadun kaventaminen ja pyöräteiden rakentaminen. Onneksi se jäi suunnittelun asteelle, kun tekninen ja ympäristölautakunta sen hylkäsi.

 Olen ollut aina sitä mieltä, että Vesijärvenkatu on keskustan paras ajoväylä pohjois-eteläsuuntiin, kunhan vain lisätään sen turvallisuutta erilaisin teknisin keinoin, kuten poistamalla kadun varrella olevat valo-ohjaamattomat suojatiet. Vesijärvenkadun henkilöautoliikennettä ei pidä siirtää Saimaankadun ja Vuoksenkadun varrelle, kuten Liisussa esitetään.

 Saimaankatu-Vuoksenkatu-suunnitelmassa on kaksi isoa ongelmaa. Ensinnäkin se on kallis esitettyihin hyötyihin nähden. Toisekseen Saimaankatu-Vuoksenkatu-toteutuksella siirrettäisiin liikenteen ongelmat Lotilan peruskoululaisten, Paavolan kampuksen opiskelijoiden, kahden päiväkodin lasten ja vanhempien, teatterissa ja kirjastossa kävijöiden sekä ennen kaikkea alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden murheeksi. Saimaankadun varteen rakennetaan koko ajan lisää sekä asuin- että liiketaloja. Iskun korttelin kaavoitus on jo alkanut. Sairaalanmäellä on leikkikenttä, mikä on sen kohtalo? Saimaankatua ja Vuoksenkatua on syytä kehittää niin, että katuja on turvallista asukkaiden, koululaisten, opiskelijoiden ja muiden alueella liikkujien käyttää. Pyörätiet etelä-pohjoissuunnassa on mahdollista toteuttaa Saimaankadulle.

 Uudessa Lahdessa oli kuntavaaliehdokas Jami Lyyran esitys, että Paavolan alueesta tehtäisiin puistomaisempi, kuten se oli vielä 60-luvulla. Hyvä esitys. Seuraava vaihe Liisu-suunnitelmassa on asemakaavoitus, josta päättää aikanaan uusi kaupunginvaltuusto. Jos valtuuston enemmistö haluaa pitää Vesijärvenkadun autoliikenteelle 4-kaistaisena, voivat Saimaankatu-Vuoksenkadulla asuvat ja siellä liikkuvat huokaista helpotuksesta. Näin Saimaankatua voisi kehittää viihtyisäksi väyläksi, jonka molemmin puolin olisi kevyenliikenteen kaistat. Tällaisella suunnitelmalla jäisivät kustannuksetkin murto-osaan Liisun nykyisiin katusuunnitelmiin verrattuna.

 

Fellmaninpuistoa uhkaavat oudot suunnitelmat

Perjantai 4.6.2021 klo 19.57

Etelä-Suomen Sanomissa oli sunnuntaina 30.5. juttu, jossa kerrottiin, että Fellmaninpuiston suihkulähteen pumppu on mennyt rikki eikä sitä korjata. Kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kertoo korjaamattomuuden syyksi sen, että Ranta-Kartanoa rakennetaan ja samalla pohditaan, tarvitseeko myös Fellmaninpuistoon tehdä alueen rakentamisen myötä joitakin muutoksia. Erikoisinta hänen lausunnossaan on se, että ”on turha uusia pumppua, jos kaikki menee kuitenkin hetken kuluttua uusiksi”. Kysyn nyt, mitkä kaikki menisi uusiksi?

 Lahden yleiskaava päätettiin valtuustosta 25.1.2021. Yleiskaavassa oli tehty outo juttu Fellmaninpuiston osalta. Se oli kaavassa merkitty keskusta-alueeksi, mikä antaa mahdollisuuden, vaikka rakentaa puistoalueelle taloja. Huomatessani muutosesityksen ajattelin, onko jollain taholla tarkoitus kaavoittaa Fellmaninpuistoon rakentamista. Miksi se muuten olisi merkitty keskusta-alueeksi? Alue varmasti kiinnostaisi gryndereitä ja muita kiinteistösijoittajia, rajautuuhan se Ranta-Kartanon asemakaavan länsisivulle.

 Valtuuston kokouksessa demariryhmä teki ponsiesityksen, että Fellmaninpuisto säilytetään lähiluonto- ja puistoalueena ja että se huomioidaan tarkemmin, kun ekologiaa ja kulttuuriympäristöä kartoitetaan seuraavan yleiskaavan yhteydessä. Tämän esityksen hyväksyi koko kaupunginvaltuusto. 

Fellmaninpuisto on ollut yleiskaavassa vuosikymmenet puistona, mikä on estänyt rakentamisen sinne. Se on suurin keskustan puistoalueista. Fellmaninpuisto on meidän lahtelaisten keskeinen virkistysalue. Puisto on kulttuurihistoriallisesti yksi merkittävimmistä alueista Lahdessa. Vaikuttaa merkillisestä puutarhurin kertoma pohdinta siitä, että puisto voi mennä kokonaan uusiksi. Kun valtuusto on päättänyt, että puisto säilyy puistoalueena vastaisuudessakin, ei missään tapauksessa ole syytä sitä lähteä uusimaan millään tavalla.

Nyt suihkulähteen pumppu kuntoon ja unohtakaa kaikki turhat suunnitelmat meidän kauniin puistomme osalta.

Vapaa markkinatalous uhkaa ihmisten terveyttä

Tiistai 13.4.2021 klo 11.07

Olen yrittänyt luoda ympärilleni myönteistä ilmapiiriä tässä oudossa koronatilanteessa, mikä koskee koko maailmaa. Koronapandemian voittaminen on ihmiskunnan yhteinen tavoite. Yllättäen on keskusteltu siitäkin, ettei rokotteita saataisikaan siinä aikataulussa kuin terveydenhuollon viranomaiset ja Suomen hallitus ovat kertoneet. Helsingin Sanomien jutussa ”Pitäisikö rokotteiden patentit vapauttaa” paljastui, ettei rokotteiden viivästymiseen ole THL:n eikä hallituksen.

Muutama lääkeyhtiö valmistaa suurimman osan kaikista lääkkeistä. Lääketeollisuus lobbaa ja vaikuttaa. Monikansalliset yritykset pystyvät sanelemaan terveyspolitiikkaa ja ne hyötyvät julkisilla varoilla rahoitetusta lääketutkimuksesta. Näin tapahtuu nytkin, kun kolme suurta lääkeyhtiötä on valmistanut koronarokotteita, eivätkä ole valmiita luopumaa patenttioikeuksistaan koronapandemian aikana. Maailmalta löytyisi kyllä lääketehtaita, mm. Suomesta, jotka pystyisivät valmistamaan rokotetta, jos patentit olisivat vapaasti käytettävissä.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö on selvittänyt, että lääkeyhtiöiden luopuminen patenttien yksinoikeudesta vapauttaisi tuotannon ja mahdollistaisi laajat rokotukset myös köyhiin maihin. Keskellä pandemian pahinta vaihetta lääketeollisuus pyrkii maksimoimaan tuottonsa eivätkä ne halua luopua omistamistaan patenteista, jotka yleensä kompensoivat otettuja riskejä. Kuitenkin tässä tapauksessa, kun valtiot ovat tukeneet julkisella rahalla vahvasti rokotetutkimusta, testausta ja rokotteiden valmistusta, voidaan kysyä missä ovat riskit ja missä on lääkefirmojen vastuu ja eettisyys?

Kansanterveyden ja immateriaalioikeuksien suhteesta on kamppailtu aiemminkin. Hiv-tartuntojen lisääntyessä ja aids-kuolemantapausten kasvaessa yksinoikeussuoja lääkeisiin poistettiin, kun osoitettiin, että samaa lääkettä pystyttiin tuottamaan Intiassa murto-osalla amerikkalaislääkkeen hinnasta.

Kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo toteaa, että rokotteet ovat aivan julkisen kansanterveyden ytimessä. Tästä johtuen koronarokotteiden kehitys on ollut vahvasti julkisrahoitteista toimintaa. Rokotteiden vapaata jakelua on pidetty moraalisena asiana. Poliorokotteen kehittäjältä Jonas Salkilta kysyttäessä kenelle rokotteen oikeuden kuuluvat, hänen vastuksestaan tuli lentävä lause: ”No, ihmisille, sanoisin. Patenttia ei ole. Voisiko auringon patentoida?”

Nyt tulen omaan kysymykseeni. Näyttääkö kapitalismi ja vapaa markkinatalous nyt todelliset kasvonsa? Siis voitot yksityisille firmoille ja osakkaille, tappiot valtioille ja kansoille, vaikka ilman valtioiden maksamaa julkista rahaa ei Pfizeriä, Astra Zenecaa eikä Modernaa olisi voitu kehittää, testata ja eikä valmistaa koronarokotteita tällä tehokkuudella ja aikataululla. Jos vastaus on myöntävä, on aika tiukan sääntelyn. Kaikkien valtioiden on yhdessä sovittava, että koronarokotteiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden immateriaalioikeuksista on luovuttava pandemian ajaksi. Vaikka rikkaiden valtioiden ja niissä olevien lääkefirmojen suhde on sekä taloudellisesti että moraalisesti monimutkainen, olisi päätös tästä saatava nopeasti, onhan kyse 7 miljardista ihmisestä.

VUODEN 2020 ELOKUVATx

Torstai 11.2.2021 klo 21.52

Elokuvissa käynnit päättyivät kuin seinää koronapandemian iskiessä Suomeen maaliskuussa 2020. Siksi elokuvien katsominen jäi television varaan, enkä sieltäkään kovin montaa nähnyt. Kesällä muutama katsomisen arvoinen elokuva ehti elokuvateattereihin, kunnes kinot sulkeutuivat uudelleen. Loppuvuodesta kirjaston DVD-hyllyistä mieheni toi muutaman katsomisen arvoisen leffan. Laitan elokuvat blogiini osoittaakseni, että kyllä jotain katsottavaa kirjaston kokoelmista löytyy elokuvan nälkään. Elokuvien harrastaja varmasti löytää listastani uutuuselokuvat, klassikot ja muutaman muun katsomisen arvoisen. Luettelossa on elokuvan nimi ja valmistusmaa, muut tiedot löytyvät googlettamalla.

  1. Teräsleidit, Suomi
  2. Tsaari (Iivana Julma), Venäjä
  3. Helene, Suomi
  4. Jäähyväiset, Kiina-USA
  5. Jojo Rabbie, USA
  6. Parasite, Etelä-Korea
  7. Star Wars, USA
  8. Onnen Hetket, USA
  9. Rakkauslaulu Bobby Longille, USA
  10. Kauriinmetsästäjä, USA
  11. Keskustelu, USA
  12. Columbus, Etelä-Korea
  13. Roma, Meksiko
  14. Filmitähdet eivät kuole Liverpoolissa, Englanti
  15. 1900, Italia
  16. Kuoleman jälkeen, Suomi
  17. Maryam, Saudi-Arabia
  18. Sademies, USA
  19. Kultakuume, USA
  20. Judy, USA
  21. Terapiaa tunisialaisittain, Ranska
  22. Syksyn jälkeen saapuu kevät, Suomi
  23. Koesoitto, Saksa
  24. Lyndon Johnson, USA
  25. Tove, Suomi
  26. Song to song, USA
  27. Fantastinen nainen, Chile
  28. Kylmä Sota, Puola
  29. Thelma ja Louise, USA
  30. Risto Räppääjä ja yöhaukka, Suomi

Voi olla, että listastani uupuu jokunen leffa, minkä todennäköisesti olen katsonut toiseen tai kolmanteen kertaan, kuten esim. Piukat Paikat, josta en pidä lukua, vaan katson joka kerta kun televisiosta tulee. Myös kolme Timo Koivusalon ohjaamaa Risto Räppääjä -elokuvaa ovat minulle tärkeitä. Onhan niissä toisessa pääosassa Nelli Nuudelipää, jota esittää lapsenlapseni Sanni Paatso.

Kaupungin keskusta kuuluu kaikille

Tiistai 9.2.2021 klo 19.24

Lahden pääväylä Aleksanterinkatu on kuin kinttupolku. Tänä talvena, kun lunta on tavallista enemmän, ajoradan kunnossapito on tuottanut ilmeistä vaikeutta. Olen säälien katsonut autoliikennettä osuudella Vesijärvenkatu - Rauhankatu. Pyörätie kadun eteläpuolella on pidetty sulana kemikaalein, pohjoispuolella taas olisi tilaa vaikka toiselle autokaistalle, mutta siihen on pystytetty mainostolpat, 15 minuutin pysäköintipaikat ja poikkeuksellisen leveä jalkakäytävä. Eniten harmittaa juuri tämä väli kadusta, kun seuraan autoilijoiden ajoa kynnyspeltomaisella ajokaistalla. Ihme, että linja-autot pysyvät aikatauluissaan, kun töin tuskin mahtuvat Aleksia ajamaan.

Tuulilasi-lehdessä oli juttu, jossa arvostellaan Helsingin liikennepolitiikkaa. Otsikkona on ”Pöyhkeä Helsinki kiusaa autoilijoita”. Lainaan tässä yhtä kohtaa jutusta: ”Vanhojen tärkeiden liikenneväylien ajokaistoja on joko vähennetty tai muutettu joukkoliikenteen käyttöön” ja kritisoi vaihtoehdottomuutta. Lehti arvostelee myös uusien alueiden asukaspysäköintipaikkojen puutetta. En ole seurannut Lahden uusien alueiden asukaspysäköintiä lukuun ottamatta pysäköintilaitossuunnitelmia. Lahden keskustasuunnitelmissa kuljetaan Helsingin kanssa samaan suuntaan.

Odottelin liikuntavammaisen ystäväni kanssa taksia Aleksi 15:n kohdalla. Kun tilattu taksi lähtee Marolankadulta parin sadan metrin päähän, sen on tehtävä melkein kilometrin lenkki. Siis Marolankatu -Vapaudenkatu – Vesijärvenkatu – Aleksi - Pankinportti. Noutomatkaan kuluu aikaa, polttoainetta ja hermoja, mutta näin tämä Lahdessa nyt toimii. Onko järkee vai ei? Tässä heti parannusehdotus. Palautetaan koko Aleksanterinkatu kaksisuuntaiseksi. Näinhän se on muilta osin paitsi Vesijärvenkadun ja Rauhankadun välillä.

Kun komea pääkatumme on saatu melkein ajokelvottomaksi, seuraava etappi on Vesijärvenkadun kaventaminen joukkoliikennekaduksi pyöräkaistoineen. Siis toinen valtaväylistämme on kohta muisto vain. Onko tarkoitus tehdä kaupunkimme keskustan kaduista maalaisraitteja, joissa joskus joku auto vahingossa kurvailee? Lahti rakensi kaupunkilaisten rahoilla kalliin parkkitalon torin alle, mutta kohta sinne ei pääse kuin kiertoteitä. Onko tässä mitään järkeä? Ehdotan, että Vesijärvenkatu pysyy jatkossakin kaikelle liikenteelle tarkoitettuna väylänä, kuten se nyt on. Turvallisuutta ja viihtyvyyttä voidaan lisätä ilman, että henkilöautoliikenne siirretään toista katua kuormittavaksi.

Vielä yksi keskustan elävyyttä köyhdyttävä asia. Suunnitelmissa on, että torille ajavat vain itä-länsisuunnan linja-autovuorot ja niistäkin mahdollisesti vain osa. Se olisi kuolinisku Aleksin kivijalkakauppiaille, kauppahallille ja niille muutamille torikauppiaille, jotka vielä jaksavat kauppaa siellä tehdä. Onko todella niin, että polkupyörät nousevat ainoiksi keskustan kulkuneuvoksi, kun viimeisetkin autot on keskusten keskeisiltä kaduilta siivottu pois? Olen toista mieltä. Kaupungin keskusta kuuluu kaikille.

En voi hyväksyä tällaista keskustan köyhdyttämishanketta. Olemme yhtä pöyhkeitä kuin Helsinki? Vaikka olemme Euroopan ympäristöpääkaupunki, ei se tarkoita, etteikö keskustassa voisi olla oikeita katuja, joita pitkin oikeat henkilöautotkin voivat ajaa. Kohta ne kaikki ovat käyttövoimaltaan sähköisiä tai biokaasua käyttäviä, joten meidän ei enää tarvitse pelätä, että hiilidioksidipäästöt kasvavat autoista johtuen. Tulevilla asemakaavaratkaisulla Lahti voi muuttaa vielä suuntaa ja kehittää keskustaa kaikille lahtelaisille.

LUKUKIRJANI VUONNA 2020

Perjantai 29.1.2021 klo 22.17

Vuosi 2020 oli niin outo, etten pysty sitä vertaamaan mihinkään aiemmin kokemaani. Maailmanlaajuinen koronapandemia valtasi myös Suomen, sulki koulujen, kirjastojen, teatterin ja harrastepaikkojen ovet, siirsi ihmiset etätöihin ja koululaiset tietokoneiden ääreen kotiin. Opettelimme maskien ja käsidesin käytön ja koko kansa innostui lukemaan. Koronapandemia jatkuu edelleen, kirjastoissa saa pistäytyä 15 minuutiksi, joten lainaamaan eli uusia kirjoja saamme sitä mukaa, kun edelliset on luettu. Teen ensin tavanomaisen luettelun lukukirjoistani, joissa runot, muistelmat, esseet ja romaanit tähditettynä. Dekkarit erottelen omaksi ryhmäksi, kun niitä tuli luettua runsaasti mielenpiristykseksi. Etenkin Reijo Mäen Vares-sarjaa, joka on ihan oma juttunsa. Yhteensä lukukirjoja lähes 100, mutta ehkä joku kirjoista unohtui luettelostani.  Osa kirjoista ostettu korona-aikana ja osa kirjastosta. 

  1. Julia alasti, Nick Hornby ***
  2. Menomatka, Virginia Woolf****
  3. Mistä Maailmat Alkavat, Joel Haahtela***
  4. Päiväkäsky, Erik Vuillard*****
  5. Puukansan tarinat, Veikko Huovinen***
  6. Yö ja Päivä, Virginia Woolf****
  7. En minä ainakaan ole sama, Fernando Pessoa*****
  8. Hullu, Juha Hurme**
  9. Sielujen kapina, Andre Malraux***
  10. Salakapakoita ja Tappaskeittoa, Lasse Lehtinen***
  11. Suomen Suurin, HS 1889-2019, Niklas Jensen-Eriksen, Aleksi Mainio, Reetta Hänninen*****
  12. Muisto vain, Denis Lehane**
  13. Pimeydestä loistaa valo, Petina Gappah****
  14. Poika, joka luki Paavo Haavikkoa, Tomi Melender***
  15. Anna meille siivet, Louise Eddrich***
  16. Elämää Pietarissa; Tanjan katu, Kalle Kniivilä**
  17. Kolme muskettisoturia, Aleksandre Dumas*****
  18. Ankeriaan testamentti, Patrik Svensson****
  19. Mihinkä täällä voi mennä, Marko Järvikallas***
  20. Kodin ikävä, Jenny Erpenbeck***
  21. Vanhan lapsen tarina, Jenny Erpenbeck**
  22. Iloiset hautajaiset, Ljudmila Ulitskaja****
  23. Syyspurjehdus, Johan Bargum**
  24. Miehet selittävät minulle asioita, Rebecca Solnit*****
  25. Tuhahnnen ja yhden yö tarinoita osat I, II ja III*****
  26. Obabakoak, Bernando Atxaga****
  27. Ei enää Eddy, Edouart Louis***
  28. Amalian rakkaus, Elena Ferrante***
  29. Tuhkaan piirretty maa, Petra Rautiainen****
  30. Uinuvia muistoja, Patrick Modiano***
  31. Kolme Vahvaa Naista, Marie Ndiaye***
  32. Auschwitzin viulu, Maria Angels Anglada***
  33. Merikirja, Morten Stroksnes****
  34. Vanhat Mestarit, Tomas Vernhard***
  35. Vedenpaisumuksen lapset, Risto Isometsä***
  36. Tähän aikaan huomenna, Iikka Hackman**
  37. Kummatukkainen tyttö, David Foster Wallace****
  38. Koronamanifesti, Antti Holopainen ja Tiia Kohonen**
  39. Jalkapohja, Niillas Holmberg****
  40. Mare Nostrum, Jaakko Hämeen-Anttila***
  41. PÄÄTTYMÄTÖN RIEMU, David Foster Wallace*******

Näistä kirjoista nostan esiin taas viisi, jotka jokaisen kannattaisi lukea jossain vaiheessa elämäänsä: Päiväkäsky, Pimeässä loistaa valo, Ankeriaan Testamentti, Miehet selittävät minulle asioita ja ehdottomana ykkösenä David Foster Wallacen Päättymätön Riemu, joka lukukokemuksena on sanoin kuvaamaton ja siksi tähtien määrä on 7.

Dekkarit, klassikoita kirjahyllystäni, jotka luin uudelleen ja loput kirjastosta tai divarista.

  1. Kuolema Niilillä, Agatha Christie
  2. Roger Ackroydin murha, Agatha Christie
  3. Neiti Pinkertonin Salaisuus Agatha Christie
  4. Neiti Marplea ei petetä, Agatha Christie
  5. Vaarallinen Talo, Agatha Christie
  6. Stylesin tapaus, Agatha Christie
  7. Anteeksiannon houkutus, Donna Leon
  8. Seitsemän syntiä, Donna Leon
  9. Maigret ja hotellin kahvinkeittäjä, Simenon
  10. Maigret ja keltainen koira, Simenon
  11. Murha Maalaisidyllissä, Marie Bengt
  12. Luvattu Maa, Mari Jungstedt
  13. Häikäilemätön, Jarkko Sipilä
  14. Viimeinen Juoksu, Paul-Erik Haataja
  15. Macbeth on kuollut, Outi Pakkanen
  16. Maurius, Outi Pakkanen
  17. Hammurabin Enkelit, Max Seeck
  18. Pahan Verkko, Max Seeck
  19. Kalmankolkko, Timo Sandberg
  20. 6/12, Ilkka Remes
  21. Leijonan kita Anne Holt
  22. Kasvoton kuolema, Henning Mankell
  23. Haudattu, Henning Mankell

Loput 2020 luetuista dekkareista ovat Reijo Mäen Vares-sarjaa tai Tukholma-sarjaa, en erittele niitä. Totean vain, että ihan oma lajityyppinsä löytyy näistä kirjoista. En suosittele herkkähipiäisille.

  1. Seriffi                                                     14. Mustasiipi
  2. Marraskuu on musta                                15. Geggo
  3. Sukkanauhakäärme                                 16. Jackpot
  4. Kuoleman kapelimestari                           17. Pitkä lounas
  5. Uhkapelimerkki                                       18. Satakieli lauloi yöllä
  6. Kaidantien kulkijat                                   19. Kakolan kalpea
  7. Jäätynyt enkeli                                        20. Intiaani
  8. Kruunun vasikka                                     21. Soopeli
  9. Moukanpeli                                             22. Tolvana
  10. Enkelit kanssasi                                      23. Cowboy
  11. Pimeyden tango                                  
  12. Pahan suudelma
  13. Mullan maku

Vapaa markkinatalous uhkaa ihmisten terveyttä

Perjantai 29.1.2021 klo 19.36

Olen odottanut innokkaasti koronarokotusta. Olen koittanut luoda ympärilleni myönteistä ilmapiiriä tässä oudossa tilanteessa, mikä koskee koko maailmaa. Koronapandemian voittaminen on ihmiskunnan yhteinen tavoite. Nyt yllättäen on alkanut keskustelu, ettei rokotteita saataisikaan siinä aikataulussa kuin terveydenhuollon viranomaiset ja Suomen hallitus on kertonut. Tänään luettuani 29.1.2021 Helsingin Sanomista jutun ”Pitäisikö rokotteiden patentit vapauttaa” syy rokotteiden viivästymiseen ainakin osittain selvisi ja ettei syy viivästymiseen ole THL:n eikä hallituksen.

Muutama lääkeyhtiö valmistaa suurimman osan kaikista lääkkeistä. Lääketeollisuus lobbaa ja vaikuttaa. Monikansalliset yritykset pystyvät sanelemaan terveyspolitiikkaa ja ne hyötyvät julkisilla varoilla rahoitetusta lääketutkimuksesta. Näin tapahtuu nytkin, kun kolme suurta lääkeyhtiötä on valmistanut koronarokotteita, eivätkä ole valmiita luopumaa patenttioikeuksistaan koronapandemian aikana. Maailmalta löytyisi kyllä lääketehtaita, mm. Suomesta, jotka pystyisivät valmistamaan rokotetta, jos patentit olisivat vapaasti käytettävissä.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö on selvittänyt, että lääkeyhtiöiden luopuminen patenttien yksinoikeudesta vapauttaisi tuotannon ja mahdollistaisi laajat rokotukset myös köyhiin maihin. Keskellä pandemian pahinta vaihetta lääketeollisuus pyrkii maksimoimaan tuottonsa eivätkä ne halua luopua omistamistaan patenteista, jotka yleensä kompensoivat otettuja riskejä. Kuitenkin tässä tapauksessa, kun valtiot ovat tukeneet julkisella rahalla vahvasti rokotetutkimusta, testausta ja rokotteiden valmistusta, voidaan kysyä missä ovat riskit ja missä on lääkefirmojen vastuu ja eettisyys?

Kansanterveyden ja immateriaalioikeuksien suhteesta on kamppailtu aiemminkin. Hiv-tartuntojen lisääntyessä ja aids-kuolemantapausten kasvaessa yksinoikeussuoja lääkeisiin poistettiin, kun osoitettiin, että samaa lääkettä pystyttiin tuottamaan Intiassa murto-osalla amerikkalaislääkkeen hinnasta.

Kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo toteaa, että rokotteet ovat aivan julkisen kansanterveyden ytimessä. Tästä johtuen koronarokotteiden kehitys on ollut vahvasti julkisrahoitteista toimintaa. Rokotteiden vapaata jakelua on pidetty moraalisena asiana. Poliorokotteen kehittäjältä Jonas Salkilta kysyttäessä kenelle rokotteen oikeuden kuuluvat, hänen vastuksestaan tuli lentävä lause: ”No, ihmisille, sanoisin. Patenttia ei ole. Voisiko auringon patentoida?”

Nyt tulen omaan kysymykseeni. Näyttääkö kapitalismi ja vapaa markkinatalous nyt todelliset kasvonsa? Siis voitot yksityisille firmoille ja osakkaille, tappiot valtioille ja kansoille, vaikka ilman valtioiden maksamaa julkista rahaa ei Pfizeriä, Astra Zenecaa eikä Modernaa olisi voitu kehittää, testata ja eikä valmistaa koronarokotteita tällä tehokkuudella ja aikataululla. Jos vastaus on myöntävä, on aika tiukan sääntelyn. Kaikkien valtioiden on yhdessä sovittava, että koronarokotteiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden immateriaalioikeuksista on luovuttava pandemian ajaksi. Vaikka rikkaiden valtioiden ja niissä olevien lääkefirmojen suhde on sekä taloudellisesti että moraalisesti monimutkainen, olisi päätös tästä saatava nopeasti, onhan kyse 7 miljardista ihmisestä.

Valtatie 12:n parantamiseen vauhtia

Perjantai 29.1.2021 klo 12.14

Kun Iitti liittyi Päijät-Hämeeseen ajattelin, että nyt saadaan potkua valtatie 12:n parantamisen suunnitteluun  ja sitten rakentamiseen välillä Uusikylä-Tillola, kuuluuhan se nyt yhden maakunnan alueelle. Tämän luulisi helpottavan kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa.
29.1.2021 saimme lukea Etlarista, että hanke viivästyy taas.Tien vaarallisuus ja parantamisen tarve on ollut tiedossa vuosikymmenet, mutta se on edennyt etananvauhtia. Nyt myöhästymisen aihe on täsmennyksistä Uudenkylän eritasoliittymässä ja linja-autopysäkeistä sekä autojen pysäköintialueesta. Eikö nämä asiat ole olleet tiedossa koko suunnittelun ajan?
Tärkein vaihe kuitenkin on saada hankkeelle eduskunnan rahoituspäätös. Siis LVM Harakan myönteinen esitys rahoituksesta. Liekö onnistuu? Ministerille kovin tärkeäksi on noussut ratahankkeet ja niissä hänen "lempilapsensa" kallis ja tarpeeton itärata Keravalta Kouvolaan. Onkohan niin, että Päijät-Hämeen kehitys on hänelle  yhdentekevä asia? Toivottavasti olen väärässä. Kyllä olisi henoa, että VT 12 tältäkin tieosuudelta saataisiin mahdollisimman pian valmiiksi.

Fellmaninpuisto säilytettävä puistona

Tiistai 26.1.2021 klo 17.06

Lahden yleiskaava päätettiin valtuustosta 25.1.2021. Yleiskaavassa oli tehty outo juttu Fellmaninpuiston osalta. Se oli kaavassa merkitty keskusta-alueeksi (C-alue), mikä antaa mahdollisuuden vaikkapa rakentaa puistoalueelle taloja. Fellmaninpuisto on tähän asti ollut yleiskaavassa vuosikymmenet lähiluonto- ja puistoaluetta (VL-alue), mikä on estänyt rakentamisen sinne.

Fellmaninpuisto on suurin keskustan puistoalueista. Se on meidän lahtelaisten keskeinen virkistysalue. Puisto on kulttuurihistoriallisesti yksi merkittävimmistä alueista Lahdessa.

Kun huomasin muutosesityksen, ajattelin, onko jollain taholla tarkoitus kaavoittaa Fellmaninpuistoon rakentamista. Miksi se muuten olisi merkitty keskusta-alueeksi? Alue varmasti kiinnostaisi gryndereitä ja muita kiinteistösijoittajia, rajautuuhan se Ranta-Kartanon asemakaavan länsisivulle.

Esitin asian demarivaltuustoryhmälleni, joka otti kopin asiasta. Valtuustossa ryhmämme teki ponsiesityksen, että Fellmaninpuisto säilytetään lähiluonto- ja puistoalueena ja että se huomioidaan tarkemmin, kun ekologiaa ja kulttuuriympäristöä kartoitetaan seuraavan yleiskaavan yhteydessä. Tämän esityksen hyväksyi koko kaupunginvaltuusto, joten ainakin muutaman vuoden Fellmaninpuisto säilyy Lahden merkittävänä kulttuurihistoriallisena alueena.

Valtuustossa esitettävä ponsi ei ole käsky, vaan toivomus. Mutta kun valtuusto kokonaisuudessaan ponnen hyväksyy, pidän itsestään selvänä, että kaavamerkintä muutetaan.

 

Matkakeskusta on parannettava

Tiistai 26.1.2021 klo 11.02

Etelä-Suomen Sanomissa oli 25.1. juttu Lahdesta Tampereelle muuttavasta kaupungininsinööri Jukka Lindforsista, joka kehuu Lahden matkakeskusta onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Olen jyrkästi eri mieltä matkakeskuskokonaisuudesta, joka hajoaa ikävästi kolmeen osaan:

  1. Askonkatu 2:ssa on Matkahuolto ja rahtitavaraliikenne, kaukomatkalinja-autolippujen myynti ja asiakasneuvonta.
  2. Rautatieasemarakennuksessa ovat seuraavat toiminnot, odotustila, ravintola/kahvila, paikallisliikenteen linja-autoliikenteen automaattinen kertalippujen myyntipiste, R-kioski ja automaattinen VR-lippupiste.
  3. Ulkona on pitkänmatkan bussiliikenteen terminaalikansi ja -katos, joka yhdessä hissien, pysäkkien, polkupyöräparkin ja kevyenliikenteen muutostöiden kanssa maksoi lähes 20 miljoonaa euroa. Tähän liittyy matkakeskuksen suurin ongelma kokonaisuutta tarkasteltaessa. Se on terminaalikatos, joka on erilaisille säille altis. Sekä sade että lumi pääsevät tuulisella ilmalla puhaltamaan läpi koko katosalueen.

Näiden epäkohtien takia tein kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitän, että suunnitellaan VR:n, Matkahuollon ja Lahden kaupungin kesken yhteistyönä, miten matkakeskuksen terminaalin katososa saadaan paremmin suojatuksi sään muutoksilta ja miten rautatieasemarakennusta voisivat hyödyntää paremmin kaukoliikenteen linja-automatkustajat. Lisäksi esitän tutkittavaksi, olisiko mahdollista siirtää Matkahuolloin rahtitavara-, lipunmyynti- ym. palvelut Askonkatu 2:n tiloista rautatieasemarakennukseen. Näin saataisiin nyt levällään oleva kokonaisuus paremmin toimivaksi.

 

Keskustan kehä -suunnitelman palautus

Maanantai 4.1.2021 klo 20.23

Tein ehdotuksen kaupunginvaltuuston 14.12.2020 kokouksessa, ettei se hyväksyisi Keskustan liikenne ja liikkumissuunnitelma 2030 mukaista liikenneverkkoesitystä, vaan palauttaisi sen uudelleen valmisteluun niin, että poistetaan keskustan kehäkatu -suunnitelmasta Vuoksenkatu-Saimaankatu kehän itäisenä väylänä ja sen tilalle jää Vesijärvenkatu. Siten Keskustan kehäkadun muodostaa Mannerheiminkatu-Vesijärvenkatu-Lahdenkatu-Hollolankatu -reitti. Samalla päätetäisiin, ettei toteuteta konsulttiyhtiö Rambollin esittämällä tavalla Vesijärvenkadun kaventamista, vaan se pysyy nelikaistaisena. Ei jatketa myöskään Loviisankadun risteysalueen ja siihen liittyvää Vuoksenkatu-suunnitelmaa.  VT12 kehätien vaikutuksia keskustan liikennevirtoihin arvioidaan vuoden 2021 aikana. Keskustan kehä -katujen, Vuoksenkadun-Saimaankadun ja kevyen liikenteen väylien sujuvuus, turvallisuus ja viihtyvyys toteutetaan ilman massiivisia muutoshankkeita.

Perusteluksi palautukselle esitin seuraavaa:

Liikkumisen ja liikunnan tavoitetila 2030” tavoitteena on, että se on ympäristöystävällinen, elinvoimainen ja täydennysrakentamista lisäävä, keskusta on helpommin tavoitettavissa ja sen vetovoima lisääntyy. ”Liisulla” keskustasta saadaan elämyksellinen, viihtyisiä, vihreä ja turvallinen. Perustelut ovat tärkeät ja muutamat kohdat suunnitelmassa täysin toteuttamisen arvoiset. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Vesijärvenkatu voisi jatkaa keskustan itäisenä kehäkatuna, kunhan lisätään sen turvallisuutta erilaisin teknisin keinoin, kuten poistamalla kadun varrella olevat valo-ohjaamattomat suojatiet ja tarvittaessa rakentamalla kevyen liikenteen alikulkutunneli tai ylikulkusilta kriittisiin kohtiin sekä tekemällä riittävät yhteydet pysäköintitaloihin, joita tulevaisuudessa tarvittaneen. Vesijärvenkadun varrella ei ole kouluja, ei päiväkoteja, ei kulttuurikeskusta, ei Paavolan kampusta, ei leikkikenttää, ei puistoja. Se on aina ollut keskustan läpiajokatu, eivätkä asukkaat ole vaatimassa sen kaventamista. Turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sujuvuutta voidaan lisätä muullakin tavoin kuin siirtämällä kadun haitat toisaalle.

Vuoksenkatu-Saimaankatu -suunnitelmassa on kaksi ongelmaa ylitse muiden. Ensinnäkin se on kallis esitettyihin hyötyihin nähden. Vaikuttaa jopa siltä, että alibudjetoinnista on tullut tapa; viimeksi sekä älypyörätien että polkupyöräliikenneympyrän lopullinen hinta tuplaantui. Toisekseen Vuoksenkatu-Saimaankatu-toteutuksella siirrettäisiin liikenteen ongelmat Lotilan peruskoululaisten, Paavolan kampuksen opiskelijoiden, kahden päiväkodin lasten ja vanhempien, kulttuurikeskittymässä kävijöiden ja ennen kaikkea alueella asuvien ja tulevien asukkaiden murheeksi. Saimaankadun varteen rakennetaan koko ajan lisää sekä asuin- että liiketaloja. Seuraavaksi kadun varressa alkaa Iskun korttelin suunnittelu ja rakentaminen. Sairaalamäellä on myös leikkikenttä, mikä on sen kohtalo? On selvää, että suunnittelualuetta, Vuoksenkatua ja Saimaankatua on syytä kohentaa siten, että niitä on turvallista asukkaiden, koululaisten, opiskelijoiden ja muiden alueella liikkujien käyttää. Pyörätiet etelä-pohjoissuunnassa on mahdollista toteuttaa Saimaankadulle, Kauppakadulle ja Loviisan pässin kevyenliikenteen väylälle, jossa pyöräily nykyisinkin toimii hyvin.

Valtuustossa vain 19 valtuutettua oli samaa mieltä kanssani, joten palautusesitys hylättiin. Näin toimii demokratia. Vielä ei kuitenkaan ole mahdotonta, etteikö Vuoksenkatu-Saimaankatulinjausta voitaisi muuttaa siten, ettei se kuormittuisi autoliikenteestä niin runsaasti kuin suunnitelmissa oli eli peräti 20.000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuntavaalit ovat huhtikuussa tänä vuonna, joten uusi valtuusto voi vielä muuttaa suunnitelmia, olihan kyseessä keskustan liikenteen linjaukset ja periaatteet, joita on mahdollista tarkistaa kaavatyön myötä.

 

Kokoomuksen säästöesitykset uhkaavat joukkoliikenteen toimivuutta v.2021

Maanantai 23.11.2020 klo 13.58

Kaupunginhallituksen talousarvioesityksessä tähän vuoteen verrattuna joukkoliikenteen kuluihin on tehty 700.000 euron vähennys. Nyt kokoomus esittää 400.000 euroa toimintakatteeseen, mikä tarkoittaisi yli miljoonan euron heikennystä joukkoliikenteen talousarvioon, koska missään tapauksessa ensi vuonna ei lisätuloja saati säästöä saada runkolinjojen käyttöönotolla eikä lipunhintoja korottamalla. Lisäksi Koronaepidemia on kiihtymisvaiheessa, mikä tarkoittaa, että matkustaminen ensi vuonna voi vähentyä vielä nykyisestään. Kokoomuksen esitys myös uhkaa valtion korona-tukiavustuksen tulevaa saantia ja sitä kautta joukkoliikenteen toimivuutta. Tukien saannin edellytyksenä on, että joukkoliikenneviranomainen, Lahden kohdalla joukkoliikennelautakunta, pitää palvelutason ja vuorotarjonnan kunnossa. Lisäksi edellytetään tuen saamiseksi, etteivät lippujen hinnat nouse vuonna 2021 tai että korotukset ovat erittäin maltillisia.

Lahti käy parastaikaa Maankäyttö-asuminen-liikenne-sopimuksesta neuvotteluja valtion kanssa. Yhtenä edellytyksenä sopimuksen aikaan saamiseksi on hyvä joukkoliikenne Lahden seudulla. kokoomuksen esitys uhkaa myös MAL-sopimusta.

 Lahdessa tulevien runkolinjojen ja niihin liittyen sujuvan liikenteen avulla toivotaan, että ihmiset siirtyisivät enenevässä määrin joukkoliikenteen käyttäjiksi. Runkolinjojen kilpailutuksen myötä on mahdollista vähentää reilusti kasvihuonekaasupäästöjä, kun hankinnoissa uusiutuva käyttövoima pisteytetään korkealle. Iso tavoite, joka jo nyt viimeisen kilpailutuksen myötä oli vahvana mukana. Tuleehan Lahden reiteille kesällä 2021 17 sähkö- ja 12 biokaasubissia. Jatkossa uusiutuva käyttövoima on merkittävä tekijä hankintoja tehdessämme. Osa liikennöintisopimuksista päättyy optiot huomioiden kesällä 2022.Pisimmälle menevä sopimuskausi päättyy 2026 ja siinä on mukana 3 optiovuotta. Runkolinjojen käyttöönotto liittyy tehtyihin ja tuleviin sopimuksiin. Kiirehtiminen on mahdollista vain rikkomalla voimassa olevia sopimuksia.

 Tässä vielä muutama ajatus Lahteen suunnitelluista runkolinjoista. Kuten tiedämme, runkolinjat ovat alueellisia yhteyksiä, joiden tarkoitus on tarjota luotettavia, nopeita ja tiheitä matkoja liikenteen tärkeimpiin solmukohtiin. Lahdessa näitä ovat keskustassa tori, matkakeskus ja mahdollisesti Trio. On selvää, että runkolinjat ja liityntälinjat eivät pysty kaikkien toiveita täyttämään. Tarkoitus kuitenkin on, että joukkoliikenteen käyttö on mahdollisimman helppoa, odotusajat linjanvaihdoissa ovat lyhyet ja matka-ajat lyhenevät. Matkakeskukseen pääsisi vastaisuudessa etelään/etelästä kulkevilla linja-autoille, joten tässä on harjoittelun paikka itä-länsisuunnasta matkustaville. Myös muutama itä-länsisuuntien runkolinjan bussi ajaisi suoraan matkakeskukseen kiertämättä lainkaan torille.

 Joukkoliikenteen kehittäminen jatkossa riippuu ainakin osittain siitä, miten selviämme koronakriisistä, joka on vaikeuttanut matkustamista rajusti. Matkustajavirrat ovat romahtaneet ja tulovirrat ehtyneet. Nyt on katsottava aikaan koronan jälkeen. On tärkeää, että ihmiset palaavat joukkoliikenteen käyttäjiksi ja että meillä jatkossakin ilmastoystävällinen ja arjen toimivuutta tukeva joukkoliikenne. On syytä miettiä, miten joukkoliikenne saadaan jälleen arkemme osaksi eikä keinoja, jotka vähentävät sen käyttöä. On hurskastelua puhua joukkoliikenteen kehittämisestä samaan aikaan, kun esitetään heikennyksiä en toimintaan. Vastustankin kokoomuksen tekemää esitystä heikentää 400.000 eurolla Lahden joukkoliikenneteen toimintaa.

 

 

Seurahuoneen silta ei saa uhata Lahden talvivaloja

Torstai 12.11.2020 klo 14.04

Saimme lukea, että kaupunki järjestää kutsukilpailun arkkitehdeille Aleksanterinkadun ylittävästä sillasta. Siltaa tarvitaan Hotelli Seurahuoneen tarpeisiin. Kaavasuunnittelijoiden on tehtävä asemaakaavamuutosehdotus, mutta ihmettelen, onko kaupungin tehtävä järjestää arkkitehtuurikilpailu sillasta? Hyvä kuitenkin tietää, että Seurahuoneen omistaja Osuuskauppa Hämeenmaa maksaa kilpailun kuin myös yhteyden rakentamisen. Kaupunki ei siltaa eikä tunnelia tarvitse, koska lahtelaiset eivät tarvitse tätä yhteyttä. Sen tarkoitus on palvella hotellin asiakkaita.

Miksi kaupungin virkamiehet kantavat niin kovasti huolta alikulkutunnelin kustannuksista? Vaikka tunneli on teknisesti vaikea maanalaisten vesi-, sähkö- ja tietoliikenneverkkojen vuoksi, se on kuitenkin mahdollista rakentaa, vastaavanlainen jalankulkutunneli on toteutettu esim. Jyväskylässä.

Jännitän kovasti kilpailun tuloksissa sitäkin, miten niissä pystytään huolehtimaan, että professori Tapani Aartomaan suunnittelema ”Talvinen hiihtoretki”, siis Lahden talvivalot, ei kärsi sillasta, jos sellaisen Hämeenmaa saa luvan rakentaa.

Minulle Lahti on sydämen asia, johon nämä talvivalot kuuluvat. Tätä uniikkia taideteosta ei saa uhata mikään kaupallinen intressi. Tosilahtelaiset rakastavat talvivalojaan.

Vanhemmat kirjoitukset »