Punapaita, tohtori Erkki Nieminen (23.1.1936-15.2.2025)Perjantai 14.3.2025 klo 14.39 Lahti ei ollut vielä 1970-luvulla yliopistokaupunki, mutta 1977 aloitti Helsingin yliopisto avoimen korkeakouluopetuksen ja ammatillisen täydennyskoulutuksen Lahdessa. Parin vuoden kuluttua tästä Helsingin yliopiston kansleri hyväksyi konsistorin päätöksen perusteella yliopiston Lahden-keskuksen johtosäännön. Koulutus alkoikin ripeästi Lahden-keskuksen johtajan valt.lis. Heikki Lammen tartuttua ruoriin. Yliopistokeskukseen perustettiin tietysti oppilaskunta, ja niin meitä muutamia innokkaita opiskelijoita valittiin sen hallitukseen. Minusta tuli oppilaskunnan sihteeri ja Erkki Niemisestä hallituksen jäsen. Vuosi oli 1979. Näin tapasin Ekun ensi kerran opiskeluun liittyen. Minulla korkeakouluopinnot jäivät pariin approbaturiin, mutta Ekku sinnitteli ensin kolme approbaturia, sitten cum laude approbaturit sosiologiasta, sosiaalipolitiikasta ja kasvatustieteistä. Samaan aikaan korkeakouluopintojen yhteydessä hän suoritti Lahden yhteiskoulun iltalinjalla keskikoulun ja lukion, ylioppilas hänestä tuli 1984. Kasvatustieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1995. Tämän jälkeen jatkui opiskelu Joensuun yliopistossa, joka huipentui 2014 tohtoriväitöskirjaan Ekulle läheisestä aiheesta Henki vastaan alkoholi, AA-toiminnan synty ja kehitys Lahdessa vuosina 1950–1995. Jos ei jaksa väitöskirjaa lukea, suosittelen ainakin tiivistelmään ja esipuheeseen tutustumista. Niiden kautta pääsee hieman lähemmäs Ekun pohdintoja elämästään ja AA-liikkeen merkityksestä hänelle. Kokonaisuudessaan Ekun opiskelu oli uskomattoman tiivistä ja johdonmukaista. Me opiskelukaverit katsoimme ihaillen hänen saavutuksiaan. 1980-luvulla Ekku kiinnostui politiikasta ja niin hänestä tuli minulle opiskelukaveruuden lisäksi puoluetoveri, luotettava, yhteistyökykyinen ja huumorintajuinen kumppani. Olimme useamman vuoden aisaparina valtuustoryhmän puheenjohtaja-varapuheenjohtajatehtävissä. Noina aikoina selvisi, että olemme kumpikin intohimoisia tanssijoita. Jokusen kerran kokouksen päätyttyä menimme Valtakulmaan ja siellä tanssimme pari tuntia, sitten Ekku suuntasi autonnokan Riihelään ja minä Lahdenkadulle. Ekkua hyvin kuvaavaa oli se, kun muutin Jalkarannasta omakotitalosta kerrostaloon asumaan, totesin ohimennen hänelle, että olen aloittanut pienoistalojen keruun. Ei tarvitse nurmikkoa ajaa, eikä porkkanoita kasvattaa, voin vain nauttia pienoismallien kauniista arkkitehtuurista. Niin sitten kävi, että samalla kun itse kartutin kokoelmaani, myös Ekku sitä teki: hänen tuomistaan rakennuksista kaukaisin on Kiinasta ja viimeisin on Raatihuone Münchenin Marienplatzilta. Mieheni Kari sai Uuteen Lahteen säännöllisesti Ekulta postikortteja ympäri maailmaa. Brasiliasta, Vietnamista, Kiinasta, Thaimaasta ja mihin nyt milloinkin maailmanmatkaajan nokka oli suuntautunut. Ekku, kuten monet muutkin Kärpäsen pojat, toimi Lahden Harjunalustan seurakuntakodin seurakuntapojissa koko lapsuusajan. Demaripoliitikkona hän osallistui Lahden ev.lut. seurakunnan luottamushenkilötyöhön vuosikymmeniä. Pitkän työrupeaman Ekku teki toimitusjohtajana Lahden Pysäköinti Oy:ssä. Työ sopi hänelle, koska läpi elämänsä hän tykkäsi autoista. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana hänellä oli useampi Mersu, pari viimeistä niistä olivat hybridejä. Näillä autoilla hän korosti Lahden kaupungin tärkeää ympäristöstatusta ja taisi kerran mainita valtuustopöntössäkin hybridiauton merkityksestä ilmastokriisin torjunnassa. 2020-luvulla Ekun poliittinen agenda liittyi ikäihmisten aseman parantamiseen. Hän muistutti, että juuri nykyinen senioripolvi on rakentanut Suomen hyvinvointivaltion. Yhteiskunnan velvollisuus on turvata tämän kunniakkaan sukupolven hyvä elämä tasavertaisesti. Ekku asettui jo edellisissä hyvinvointialuevaaleissa ehdokkaaksi ja sai isolla äänimäärällä luottamuksen päijäthämäläisiltä ollen hyvinvointialueen valtuuston jäsen kuolemaansa asti. Pari vuotta sitten Ekku yllätti jälleen lähipiirinsä. Yhtenä päivänä hän soitti minulle ja totesi, että kun tunnet sen kirjastonjohtajan (Salla Palmi-Felin), niin nyt lähdetään yhdessä viemään kirjastoon uudesta kirjastani näytekappaleet. Näin teimme. Kirjastossa vasta tutustuin kirjaan, ”Hitler pelasti Suomen”, joka provosoivasta nimestään huolimatta käsitteli Petsamon Kolosjoen nikkeliyhdyskunnan merkitystä Suomen itsenäisyyden takeena. Kirja jakautuu kahteen osaan. Makrotasolla käsitellään kansainvälistä kiinnostusta Euroopan rikkaimpiin nikkelivaroihin Petsamon Kolosjoella, joita etenkin Natsisaksa himoitsi, jos tietysti myös Englanti ja Venäjä. Mikrotaso liittyy Kolosjoen asuinyhdyskuntaan, miten se syntyi, kehittyi ja tuhoutui. Siihen löytyy kirjasta vastaus, kuten tietysti kirjan nimeenkin ”Hitler pelasti Suomen”. LHS:n punapaita, mäkihyppääjä Ekku kurkotti korkealle ja onnistui sekä pituus- että tyylipisteissä. Viime kesänä Ekku loukkaantui ja joutui pidemmäksi aikaa vuoteen omaksi. Tästä hän ei kunnolla toipunut. Menneen syksyn aikana hänen piti turvautua apuvälineenä rollaattoriin ja kokousmatkoilla taksikyyteihin. Vahvasti demari-ideologiaan sitoutuneena Ekku ehdittiin nimetä tuleviin kunta- ja aluevaaleihin ehdokkaaksi. Ehkä siksi hänen kuolinsanomansa yllätti meidät toverit, vaikka näimmekin hänen voimiensa heikentyneen. Lämpimästi muistelen puoluetoveria, opiskelukaveria ja tanssikumppania Ekkua ja toivottelen kevyet mullat punapaidalle. |
||
Häklin tehdas Sammon8.Keskiviikko 26.2.2025 klo 19.53 Lahtelaisena kuntapoliitikkona olen hämmentynyt Lahden kaupungin 100-pronsentisesti omistaman Spatium toimitilat oy:n ja kiinteistöyhtiö Staffian Ryhmittymä Sammon8. hankeesta Häklin tehdaskiinteistön muuttamiseksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen (HVA) Sosiaalikeskukseksi. Koska kyseessä ovat osakeyhtiöt, ei tietenkään salassa pidettäviä asioita meille voida kertoa, mutta sitä ei kukaan vaadikaan. Kysymyksiä remontti kuitenkin herättää. Suunnitteilla on meitä lahtelaisia tulevaisuudessa palvelevasta sosiaalikeskuksesta, joten pohtia sopii esimerkiksi sitä, miten vanha tehdas on parempi vaihtoehto saneeraukseen kuin entisen Lahden kaupunginsairaalan (LKS) mahdolliset tilat? 24.2.25 Etlarissa toimittaja Tommi Berg pohtii samaa hanketta. Ryhmittymän Sammon8. on tarkoitus purkaa sisärakenteet tehtaasta ja sitten rakentaa täysin uudet sisätilat. Remontin hinnaksi on ilmoitettu 25 miljoonaa ja vuokrasopimus solmittaisiin vähintään 20 vuodeksi. Hankinnan kokonaishinta on 30 miljoonaa euroa 25 vuoden aikana. HVA on ilmoittanut, ettei sille synny taloudellisia sitoumuksia ennen kuin vuokrakausi alkaa kohteen valmistuessa HVA:n edellyttämällä tavalla. Vuokrasopimuksen mukaisesti kiinteistön omistaja vastaa kiinteistön kunnossapidosta ja ylläpidosta koko vuokrakauden ajan. Tulevana vuokralaisena hyvinvointialue valvoo toteutumista. Tämä tarkoittanee sitä, että jos remontti ei toteudu HVA:n edellyttämällä tavalla, Ryhmittymä Sammon8. (Spatium+Staffia) jää vähintään 25 milj. maksanut kiinteistö käsiinsä. Taloudellisista vastuista hankkeeseen liittyen Spatiumin toimitusjohtaja vastaa toimittajan kysymyksen seuraavasti: ”meillä on yhteistyöliittymänä tarjottu tämä kohde, meillä ei itsellämme olisi ollut mitään edellytyksiä lähteä tarjoamaan tuollaista hanketta. Yrityksenä meidän referessit eivät olisi riittäneet. Referenssit liittyvät hyvinvointialueen tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin, jotka perustuvat näyttöihin vastaavantyyppisten vaativien hankkeiden toteuttamisesta. Saadut tiedot Staffian taustayhtiöistä herättävät kaksin verroin lisäkysymyksiä. Miten rahoitus hoidetaan? Mikä on kaupungin omistaman Spatiumin rahoitusvastuu? Nyt on selvinnyt, että Ryhmittymä 8. on väliaikainen toimija, joka huolehtisi rahoituksesta, mutta sitten kiinteistön omistajaksi hankittaisiin vakavarainen sijoittaja, jonka hyvinvointialue voisi hyväksyä. Kiinteistösijoittajia todennäköisesti löytyy monikansallisista sijoitusyhtiöistä, suomalaisista vakuutusyhtiöistä jne. Sekin tiedetään, että jokainen, joka sitoo pääomaansa kiinteistöön, tekee sen taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Edelleen pohdin entisen LKS:n tilojen kelpaamattomuutta hyvinvointialueen tarpeisiin. Minkälaiset vaateet on ollut sosiaalikeskuksen tiloiksi, kun LähiTapiola ei niitä ole täyttänyt. Neliöitä LKS:ssä on varmasti, mutta jokin ristiriita tilojen käytössä on ollut siitä asti, kun Lahden kaupunki teki kaupat LähiTapiolan kanssa. Ihmeellistä tähän kelpaamattomuuteen liittyen on se, että koko kiinteistö on muutama vuosi sitten saneerattu sote-tarpeisiin. Sisätautisairaalarakennus seisoo ilmeisesti tyhjillään. Miksi ei sen seinät kelpaa siinä kuin tehdasrakennuksen tiilet? Harjun terveys eli lahtelaisten perusterveydenhoidon vastaanotto saneeratussa osassa taloa toimii moitteettomasti samoin kuin suun terveydenhuolto. Tilat ovat siis kelvanneet Mehiläinen oy:lle. Kaupunginvaltuutettuna olen kysynyt asiasta muutamalta asiantuntijataholta, mutta muuta vastausta en saa kuin sen, että LKS:n tilat eivät hyvinvointialueen tarpeisiin kelpaa. Kysynkin, ”mikä mättää”? |
||
Kuntavaalit 13.4.2025Lauantai 22.2.2025 klo 13.07 Hei blogini lukijat Olen Lahdessa kevään kuntavaaleissa SDP:n ehdokkaana. Rakkaus Lahteen on voimavarani. Puolustan ja kannan vastuuta puolueemme vaalimien oikeuksien lisäksi etenkin Lahteen liittyen ympäristö- ja ilmastoasioista, Salppurista, Veskusta, puistoistamme, kulttuuriperinnöstämme, koulutuksesta, liikunta- ja kulttuuripalveluista. Haluan, että Lahti Energia ja Lahti Aqua säilyvät 100-prosenttisesti lahtelaisten omistuksessa. Tänne ei haluta "carunaa". Lahden elinvoima on kiinni hyvistä ja laadukkaista palveluista. Jokaisella on oikeus: -Toimivaan terveydenhuoltoon -Arvokkaaseen vanhuuteen -Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen -Yhdenvertaisiin palveluihin ja Hyvään arkeen. Kaiken voi tehdä reilummin. Tutustu Lahden demarien vaaliohjelmaan 2025-2029 www.lahdendemarit.fi LAHTI - IHMISEN KOKOINEN KAUPUNKI |
||
PURKAA VAI EILauantai 22.2.2025 klo 12.35
HS:n pääkirjoituksen aikoihin saimme me lahtelaiset lukea Etelä-Suomen Sanomista uutisen, jossa kerrottiin, että Lahden kaupungin 100 % omistama Lahden Talot Oy aikoo purkaa kolme kerrostaloa ja rakentaa tilalle kolme uutta taloa. Hämmästyin uutisesta Hesarin juttuunkin liittyen, mutta myös sen vuoksi, että kyseessä ovat 90-luvulla peruskorjatut kerrostalot, joissa asukkaat ilmeisesti asuvat ihan tyytyväisinä. Kysyin Lahden Talot oy:n toimitusjohtajalta Sanna Karppiselta purku/uudelleen Peruskorjaukset, jotka antavat rakennukselle parikymmentäkin lisävuotta, voisivat juuri olla näitä esimerkillisiä nopeita ilmastoratkaisuja, joilla pienennetään hiilijalanjälkeä. Kun Lahden Näiden tietojen perusteella suosittelen, että ympäristökaupunki Lahti yhtiöineen käyttää tarkkaa harkintaa jokaista rakentamis- ja purkupäätöstä tehdessä. |
||
Vesi on meidänLauantai 22.2.2025 klo 12.19 Lukuisat suomalaiset ovat olleet huolissaan Orpon hallituksen lakityöryhmän, virkamiesten ja sidosryhmien, vesihuoltolakiesityksestä, joka lähti lausuntokierrokselle kesällä 2024. Siinä esitettiin, että kunnat voisivat myydä vesilaitoksistaan vähemmistöosuuden (49,9 %) yksityisille yrityksille. Suuri joukko kansalaisia ja vesiasiantuntijoita oli kauhuissaan esityksestä. sitä olin myös minä lukiessani työryhmän esityksen. Syksyllä kirjoitin Etelä-Suomen Sanomiin asiasta jutun. Vuonna 2021 eduskunnan yksimielisesti hyväksymä kansalaisaloite VESI ON MEIDÄN (100.000 allekirjoittajaa) edellytti hallitukselta lakiesitystä, jolla voidaan torjua vesiyhtiöiden myynti ja säilyttää ne kunnan tai vesiosuuskunnan omistuksessa. 10.1. medialle kerrottiin, että ministeri Sari Essayhin esitys on, että vesihuoltolain muutos menee kansalaisaloitteen mukaisesti eteenpäin. Mikä tarkoittaa, että vain kunnat tai vesiosuuskunnat voivat omistaa vesiyhtiöitä/laitoksia. Onneksi valtioneuvosto siis noteerasi edellisen eduskunnan yksimielisen myönteisen päätöksen kansalaisaloitteesta ja samalla yli 100.000 suomalaisen kannanoton. Vai olisiko kuntavaalien lähestyvä ajankohta ja hallituksen alhaiset kannatusluvut myös vaikuttaneet ministerin muutosesitykseen? Lahtelaiset, voimme jatkossakin nauttia sataprosenttisesti vesiyhtiöstämme ja omistamastamme pohjavedestä. Kun vastaisuudessakin torjumme Lahti Energiaan kohdistuvat myyntiaikeet, on näin taattu kahden tärkeimmän yhtiömme huoltovarmuus, riskien hallinta, veden ja energian saanti sekä omistajuus kaikille lahtelaisille ja koko Päijät-Hämeelle. |
||
Lukukirjojani muutaman vuoden takaaTiistai 17.5.2022 klo 21.18 Tässäpä vuoden 2021 lukukirjani, joista oikeastaan voin suositella mitä tahansa luettavaksi iltojen iloksi, sunnuntaipäivien ratoksi, kesäloman kuluksi tai ihan muuten vaan. Tällä kertaa annan tähdet vain parhaille eli 5 tähteä ansaitseville, loppujen arviointi jää muille lukijoille. Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja/David Foster Wallace***** 1947. Mistä historiamme alkaa?/Elisabeth Åsbrink Moskovasta Kaukasukselle, runot/Aleksandr Puskin***** Antti Rinne, koko tarina/Matti Morttinen-Lauri Nursi Margarita/Anni Kytömäki***** Kun Nina sai tietää/David Grossman***** Suon villi laulu/Delia Owens Lauri Viita/Aila Meriluoto Saturnuksen renkaat/W.G. Sebald***** Vieraalla maalla/W.G. Sebald***** Huimaus/W.G. Sebald***** Austerlizt/W.G. Sebald***** Siirtymä/Rachel Cusk***** Kunnia/Rachel Cusk***** Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa/Osmo T. Räihälä Vuorovetten prinssi/Pat Conroy Kutsu minut/Ida Pimenof Olive Kitteridge/Elisabeth Strout***** Heinäkuun 14./Eric Vuillard***** Missä Milloinkin/Jhumpa Lahiri Tämä siunattu koti/Jhumpa Lahiri Pienen hauen pyydystys/Juhani Karila***** Erikin kirja/Lars Sund Nimeni on Lucy Barton/Elisabeth Strout***** Kukkivat kummut/Laila Hietamies Papyrus/Irene Valleju Kokoro/Soseki Natsume Totuus Harry Quebectin tapauksesta/Joel Dicker Sade piiskaa asfalttia/Sergio AugustoSanches***** Olive taas/Elisabeth Strout***** Pimeän jälkeen/Haruki Murakami Ulkomuseo/Sergei Dolvatov Matkalla puoleen hintaan/Merete Mazzarella Rakkaudessa erottamattomat/Johanna Adorjan Samettidiktatuuri/Anna-Lena Lauren Se Sano/Petri Tamminen Näkymättömyysviitta/Ge Fei Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia/Lucia Berlin***** Siivoojan käsikirja II/Lucia Berlin***** Punapääoman linnake/Anitra Komulainen Maan tomua/Anne Proux Väliaikainen/Rosa Liksom Väylä/Rosa Liksom***** Jonathan Strange&herra Norrell/Susanna Clarke Grand Hotel Europa/Ilja Leonard Pfeyffer***** Sinun Margot/Meri Valkama***** Merenpeitto/Olli Jalonen Tulisiipi/J P Koskinen Kuten rakas lukija huomaa, on 20 kirjaa saanut 5 tähteä. Nämä ainakin ovat kirjoja, joita voin suositella koska vain luettavaksi. Tosin yhtään huonoa lukukirjaa ei joukosta löydy, neljän tähden useita. Tieto- ja elämänkertakirjoja en tähditä, niiden viehätys riippuu niin paljon lukijasta, etten kriitikoksi näiden kirjojen osalta kehtaa ryhtyä. Ja tässä DEKKARIT; korona kai sai aikaan sen, että välillä oli runsaammin nautittava kevyitä suupaloja: Maigret ja kuollut kauppamatkustaja, Keltainen koira, Maigret kotikylässään, Maigret kanavasululla, Maigret ja sukulaispoika/Georges Simenon Kuolema Kiitospäivänä/Loise Penny Talvimies, Maanantaihin paljon aikaa/Outi Pakkanen Tanssiopettajan paluu, Ennen routaa/Henning Mankell Punainen Prinsessa/Antti Vihinen Unelmien Tyttö/Donna Leon Hiljaisuuden Hinta/ Mari Jungstedt Hopeisen hummerihaarukan tapaus, Loppusoinnun kaiku kalmistossa/Alan Bardley Rajamaat/Arne Dahl Kontti/A M Ollikainen Se mikä ei tapa, Tyttö, joka etsi varjoaan, Tyttö, joka eli kahdesti/David Lagercrantz Huone numero 3/Colin Dexter Golf-kentän murha/Agatha Christie Sulhasmies, Nuoruustango/Reijo Mäki Kielojen kuningas, Murhaaja vuokralaisena, Murhanäytelmä, Pimeä elokuun yö, Vaarallista nautittavaksi, Vaarallisia unia, Tanskalainen kaksoisvuode, Kuoleman aaria, Tanssi mun nukkeni, Arsenikkia aamuisin/Maria Lang Suljettu Arkku/Sophie Hannah Puhelu kiusaajalta, Kuhala ja hautausmaan risteys/Markku Ropponen Kylmäkorpi-Kiristysruiske/Jasu Rinnaoja Uskollinen lukija, Kauna/Max Sceek |
||
Koirat ovat kasvava riesaTiistai 17.5.2022 klo 20.16 Heräsin aamulla kello 7 kimeään koiran haukuntaan. Asun vilkasliikenteisen kadun varrella, mutta eivät autot minua herätä, vaan huonosti koulutetut koirat. Koirien haukkuminen ja ympäristön pilaaminen ovat lisääntyneet. On käynyt ilmeisesti niin, että koirienpito on yleistynyt, jolloin koirien omistajiksi on tullut entistä enemmän sellaisia ihmisiä, jotka eivät pysty kouluttamaan koiriaan. Tämä ilmenee ainakin Kariniemessä koirien kovana, jatkuvana räksyttämisenä. Hyvät koiranomistajat alkavat jäädä vähemmistöön, kun haukkumista on koko ajan enenevässä määrin. Vaikka otan tähän esimerkin läheltä asuntoamme, tiedän, että ongelma on lisääntynyt muuallakin. Kariniemessä päivittäin, aamusta myöhäiseen iltaan ulkoilutetaan haukkuvia koiria leikkikentälle johtavalla puistotiellä, joka kulkee Kariniemenkadun ja Kolkankadun välissä. Koirien ulkoiluttamista kieltävät merkit ovat puistotien alun pylväissä, mutta ne ovat yhtä tyhjän kanssa. Joko Kariniemessä osa koirien omistajia on lukutaidottomia tai sitten täysin välinpitämättömiä niin leikkiviä lapsia kuin alueen asukkaita kohtaan. Kun huomautan haukunnasta koiran ulkoiluttajalle, saan hävyttömän vastauksen. Tiedustelen nyt, kuka Lahdessa valvoo, että kaupungin järjestyssääntöjä noudatetaan, niin ettei leikkikentillä koiria kuseteta? Koiravero poistettiin Lahdesta vuosia sitten, mutta nyt se olisi ehdottomasti palautettava, jotta saataisiin varoja erillisten koirapuistojen rakentamiseen asuttujen alueiden ulkopuolelle. Sopiva koiraverosumma olisi 500 euroa vuodessa. |
||
VUODEN 2021 ELOKUVATKeskiviikko 23.3.2022 klo 19.42 Viime vuosi oli koronavuosi, kuten edellinenkin. Rajoitukset kokoontumisille ja osallistumisille erilaisiin tilaisuuksiin olivat aika ajoin tiukat. Elokuvissakäynnit olivat vähissä, mutta muutama uusi elokuva saatiin Kinoiirikseen. Jouduinkin turvatumaan DVD- ja TV-elokuviin, tosin nekin jäivät vähäisiksi. Katsomiani elokuvia oli 34, joten melko heikko sato. Tässä ne ovat: Viimeinen keisari/USA Rakkauteni, kohtaloni/USA Gangsterisota/USA Täältä ikuisuuteen/USA Tuulen viemää/USA Anomalisa/USA Melankolia/Tanska Suojaava taivas/USA Song of song/USA Al Capone/USA Colette/Englanti NOMANLAND/USA Frans/Itävalta Musta tuulimylly/Englanti Ja Jumala loi naisen/Ranska NUORI LUPAAVA NAINEN/USA Teräsleidit/Suomi Pitsinnyplääjä/Ranska Maailman ääriin/Saksa Adelen tarina/Ranska Peltirumpu/Saksa Draama hotellissa/USA Isäni, herrani/Italia ISÄ/USA Elisabeth on kadonnut/Englanti Kuriiri/Englanti The Red Turtle/Japani-Ranska HYTTI NRO 6/Suomi Belle epoque/Espanja Chunking express/Hong Kong My Salinger year/USA Into mood to love/Hong Kong 2046/Hong Kong WEST SIDE STORY/USA
Kirjoitin isolla ne elokuvat, jotka näin elokuvateatterissa. Niitä oli viisi. Kaikki olivat hyviä ja suositeltavia. Paras oli Hytti nro 6, sitten Nuori lupaava nainen, 3. Nomanland, 4. West side story, 5. Isä. |
||
MATKAKESKUKSEN SÄÄSUOJAUSKeskiviikko 23.3.2022 klo 18.59 Olen hämmästynyt, miten vähättelevästi Lahdessa suhtaudutaan pitkänmatkan linja-automatkustajiin. On todettu, että Lahden matkakeskus on arvokas, mutta se voidaan samalla todeta, ettei se missään tapauksessa arvostettu. Pitkänmatkan bussiliikenteen terminaalikansi ja -katos (ns. linja-autoasema) hisseineen ja pyörä parkkeineen maksoi lähes 20 miljoonaa. Muutamat valtuutetut viime valtuustokaudella teimme aloitteen matkakeskuksen kehittämisestä ja esitimme, että tähän järisyttävän kalliiseen katokseen saataisiin sääsuojaus. Nyt saatiin vastauksen aloitteeseen, mutta tuli lunta tupaan kaupunkiympäristölautakunnalta ja hallitukselta. Aloitteeseen vastattiin, että sää suojaus on liian kallis. Ilmeisesti linja-automatkustajat eivät ole sen arvoisia, että heitä pitäisi suojata sateelta, tuulelta ja tuiskulta. En ymmärrä rahan säästöä tässä nimenomaisessa tapauksessa. Olemme rakentaneet Lahteen lähes 500.000 eurolla polkupyöräliikenneympyrän ja 2,5 km pitkän älypyörätien, jonka kustannukset Lahden osalta olivat lähes 1,6 miljoonaa euroa. Kumpikin hanke ylitti alkuperäisen hintalaskelman tuplaten. Rahaa on siis riittänyt ja tulee riittämään joihinkin investointeihin hyvin. On kyse arvottamisesta. Nyt olisi lahtelaisten linja-automatkaajien vuoro tulla huomioiduksi kunnolla siten, että toteutetaan jokin kaupunkiympäristölautakunnalle esitetyistä sääsuojausvaihtoehdoista. Rautatieaseman sisätiloissa on tähänkin asti matkustajilla ollut mahdollisuus odottaa myös linja-autoa. siinä ei ole mitään uutta. Päätös sisätiloihin saatavista ajantasaisista aikatauluista on hyvä, mutta se ei auta niitä matkustajia, joiden on erinäisistä syistä odotettava linja-autoa ulkotilassa. Kaupunginhallituksen päätös ei tyydyttänyt minua. Esitinkin, että kaupunginvaltuusto palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Samalla kaupunginvaltuusto edellyttäisi, että sääsuojaus rakennetaan terminaalikatokseen suojaamaan linja-autoa odottavia matkustajia. Valtuustossa äänestimme palautusesityksestäni. 21 valtuutettu äänesti sen puolesta, 37 vastaan, joten sääsuojausta ei todennäköisesti tämän valtuustokauden aikana rakenneta. Pitänee tehdä uusi valtuustoaloite seuraavalle valtuustolle. Jospa se olisi linja-automatkustajia paremmin huomioiva ja saisimme jossain vaiheessa sääsuojauksen matkakeskukseen. |
||
DEMAREIDEN VALTUUSTOALOITE KARINIEMEN PUISTON KEHITTÄMSEKSIKeskiviikko 23.3.2022 klo 18.19 Viime syksynä Etelä-Suomen Sanomissa kirjoitettiin Lanu-puistosta otsikolla ”Sammalen verhoama aarre”. Jutussa nostettiin esille, että aarre on syytä vahvasti tuoda julkisuuteen, onhan se ainutlaatuinen puisto kaupungin sydämessä, jossa yhdistyvät Taiteilijaprofessori Olavi Lanun upeat veistokset ja poikkeuksellinen Kariniemen arboretum puulajipuisto. Alue on kokonaisvaltainen luonto- ja taide-elämys. Kariniemi on myös osa Lahden kaupungin ympäristöstatusta ja Salpausselkä Geoparkia. Lahtelaiset kulttuurin ja ympäristön vaalijat ovat olleet huolestuneita siitä, antaako kaupunki riittävästi arvoa tälle ainutlaatuiselle taide- ja ympäristöpuistolle. Lukuun ottamatta suunnitteilla olevaa kuntoporrashanketta ja pientä rahoitusta Lanu-puistoon muutamille penkeille ja siivoamiselle, en ole nähnyt kaupungin taholta ehdotuksia Kariniemen kokonaisvaltaiselle kehittämiseksi. Puisto on lähes 20 hehtaarin kokoinen lehtometsä ja kulttuurisesti mielenkiintoinen kohde, jonne 12 Olavi Lanun veistosta on sijoitettu. Puisto on tavoitettavissa päiväretkenä sataman palveluiden ohella. Kaunis, rauhallisen ja viihtyisä puisto taideteoksineen houkuttaa varmasti paikalle sekä lahtelaisia että turisteja. Lanu-puisto täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Nyt on aika saattaa koko Kariniemen lehtoalue arvoiseensa kuntoon. Pikku-Vesijärven puisto on Kariniemen kupeessa. Se on helppo liittää mukaan Kariniemen puiston kehittämiseen. Aloiteessa esitämme, että koko Kariniemen lehtoaluetta kehitetään seuraavin toimenpitein: Kaikki patsaiden, kasviston ja puiston sisääntuloväylien opasteet kunnostetaan ja ne ovat helposti havaittavissa ja mielenkiintoa herättäviä. Kariniemeen johtavan tien varrella oleva huoltorakennus kunnostetaan. Kariniemeen johtavan tien puomi pidetään auki päiväaikaan, että liikuntaesteelliset ihmiset pääsevät nauttimaan Kariniemen ainutlaatuisesta luonnosta ja Olavi Lanun veistoksista. Polut saatetaan sellaiseen kuntoon, että apuvälineiden avulla liikkuvat pääsevät helposti siirtymään veistokselta toiselle ja liikkumaan koko Kariniemen puiston alueella. Pikku-Vesijärven puiston kunnostamisen toteutetaan niin, että siitä tulee osa Kariniemen puistoalueen kokonaisuutta. Markkinointia lisätään mediassa, somessa ja muissa tiedotusvälineissä Visit Lahden, kaupungin tiedotusosaston ja Lahden kaupunginmuseon toimesta. |
||
Eriarvoisuus ei ole välttämätöntäKeskiviikko 19.1.2022 klo 20.11 Luin juuri hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin raportin. Kyllä tuli toivoton olo maailmanmenon suhteen. Rikkaat rikastuu, köyhät köyhtyy ja kuolee pois.Tässä on raportin keskeisiä osia: koronapandemian aikana 10 rikkainta miljardööriä kaksinkertaisti omaisuutensa yhteensä 1,5 biljoonaan dollariin. Samaan aikaan 163 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä pandemian vuoksi. Tämä epätasa-arvo tappaa vuosittain miljoonia ihmisiä esimerkiksi siksi, että he eivät saa riittävää terveydenhoitoa.
Nykyiset 2755 miljardööriä ovat kasvattaneet varallisuuttaan enemmän pandemian alkamisen jälkeen kuin koko sitä edeltäneiden 14 vuoden aikana. Tämä nousu on ennennäkemätöntä historiassa! Jo 2019 lähes puolet ihmiskunnasta - 3,2 miljardia ihmistä - eli Maailmanpankin määrittelemän 5,50 dollarin köyhyysrajan alapuolella. Nykyään ihmisiä on 163 miljoonaa enemmän kuin ennen pandemiaa oletettiin.
Saksassa kymmenen rikkaimman ihmisen varallisuus on kasvanut pandemian alkamisen jälkeen noin 144 miljardista 256 miljardiin USA:n dollariin. Pelkästään tämä kasvu on lähes yhtä suuri kuin köyhimmän 40 prosentin eli 33 miljoonan saksalaisen kokonaisvarallisuus. Samaan aikaan köyhyysaste Saksassa on kaikkien aikojen korkeimmillaan 16,1 prosenttia. Oxfam International ehdottaa kertaluontoista jättiveroa maailman kymmenellä rikkaimmalle ihmiselle. Sillä rahoitettaisiin muun muassa koronarokotteiden jakelua. Se esittää myös, että hallitukset kaikkialla maailmassa verottavat yrityksiä ja superrikkaita ankarammin koulujen ja sairaaloiden rahoittamiseksi ja esimerkiksi hoitohenkilökunnan palkkaamiseksi asianmukaisesti.
Oxfam vaatii rikkaita maita luopumaan koronarokotteiden immateriaalioikeuksista (patentit), jotta rokotetuotantoa voidaan lisätä kehittyvissä maissa. Eriarvoisuus kärjistää ilmastokriisiä. Rikkain prosentti maapallon väestöstä tuottaa hiilidioksidipäästöjä 175 kertaa enemmän kuin maapallon väestön köyhin kymmenen prosenttia. Rikkain prosentti maailmanväestöstä tuottaa 15 prosenttia kaikista CO2-päästöistä, joka on tuplasti enemmän kuin maapallon köyhin 50 prosenttia. Yksistään maapallon rikkain 10 prosenttia on vastuussa noin puolesta näistä päästöistä.
Kun raporttia lukee, voi vetää suoran johtopäätöksen, että nykykapitalismin keskeiset periaatteet ovat esteenä ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Sen ero kaikkiin muihin tuotantotapoihin on se, että voitonmaksimointi on talouden rakennetta määrittävä periaate. Tämä merkitsee lyhytnäköistä ja piittaamatonta suhtautumista luontoon. Todellinen kestävän kehityksen politiikka kyseenalaistaa niin yksilön kulutustottumukset kuin yhteiskunnalliset omistus- ja valtasuhteet. Maailman talouspolitiikka tarvitsee kapitalismin ylittävän option, jos se haluaa antaa uskottavan vastauksen taloudellis-ekologiseen kaksoiskriisiin.
Alussa totesin, että luettuani raportin tuli toivoton olo, mutta kyllä valonpilkahduksia silloin tällöin on näkyvissä. Yhdysvallat ja Kiina ovat ainakin puheiden tasolla harkinneet epätasa-arvoa torjuvaa politiikkaa kuten rikkaiden verotuksen kiristämistä ja suuryhtiöiden monopolien vastaista toimintaa. Oxfam Internationalin johtaja Gabriella Bucher toteaakin, että äärimmäinen eriarvoisuus ei ole välttämätöntä. Ehkä tämä toteamus antaa toivoa paremmasta. Kiirettä kyllä piisaa niin Oxfamilla kuin valtioilla ilmastokriisin ja köyhyyden torjunnassa. Nämä kaksihan kulkevat käsi kädessä. |
||
Valeuutiset valtaavat valtionTiistai 15.6.2021 klo 19.23 Kun oppositiojohtajat tuulettavat kuntavaalivoitoillaan, on syytä muistuttaa, että hallituspuolueet saivat kuntavaaleissa 56 % äänistä, joten siitä voi vetää johtopäätöksen, että pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen puolueilla on kansan vankka tuki. Sotien jälkeen ei mikään hallitus Suomessa ole joutunut yhtä koville kuin nykyinen, kun heti hallituskauden alussa iski maailman laajuinen pandemia. Suomen hallitus yhdessä asiantuntijavirkamiesten kanssa on hoitanut todella hyvin koronapandemian. Ylimääräisillä budjeteilla on tuettu yrittäjyyttä, ympäristöä, ammattiryhmiä, lomautettuja, työttömiä ja kuntia, jotta tästä kurimuksesta päästäisiin yli myös taloudellisesti. Oppositio on moittinut näitä toimia, mutta nyt talous näyttää elpyvän ja koronaluvut ovat laskeneet. Toistaiseksi niin kuolleisuus- kun tartuntatapaukset ovat matalat verrattuna mihin tahansa EU-valtioon. Rokotusohjelma sujuu hyvin. Todella ikävää juuri ennen vaaleja oli iltapäivälehtien hyökkäys liittyen pääministerin aamiaisetuun. Se oli journalistinen rimanalitus. On ihan sama, söikö Sipilä, Katainen vai Marin enemmän tai vähemmän, kun sama etuus on ollut kaikilla pääministereillä ainakin vuodesta 2010. Kun asia nostettiin esille, olisi ollut fiksua kertoa heti, kuinka moni pääministeri oli ehtinyt aamiaisedusta nauttia. Mutta saatiinhan näillä lööpeillä ja eettisesti kestämättömällä uutisoinnilla populismia ruokittua ja kasvattaa valeuutisiin uskovien lahkoa. Surullista. Nyt jo seuraavat faktoja vääristävät jutut leviävät jopa valtakunnan suurimmassa lehdessä Hesarissa. Heti vaalien jälkeen 15.6. lehti kertoi persujen puheenjohtajan Halla-ahon isosta äänimäärästä kuin olisi ollut kyse EU:n parlamentti- tai Suomen presidentin vaalista. On eri asia kerätä äänikuninkaan tai -kuningattaren äänisaalis Helsingissä kuin Lahdessa tai Padasjoella. On onnittelemisen arvoista saada suuri äänimäärä missä tahansa kunnassa, mutta jos niitä verrataan, verrattakoon myös kunnan asukasmäärää ja äänioikeutettuja. Sanna Marin oli Tampereen äänikuningatar, mutta suurempi asia onkin nyt kokoomuksen muutaman äänen voitto demareista vaaliliiton kautta. Onnittelut siitäkin, mutta pientä loogisuutta odotan ainakin Hesarin toimittajilta, iltapäivälehtien suhteen olen menettänyt toivoni. |
||
Vesku entisellään, Saimaankatu viihtyisämmäksiPerjantai 4.6.2021 klo 20.01 Olen tyytyväinen, kun Lahdessa on kuntavaalien alla iso joukko ehdokkaita, jotka kertovat olevansa samaa mieltä kuin 19 nykyistä kaupunginvaltuutettua Lahden keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelmassa (LIISU 2030) olevasta keskustan kehäkatu -linjauksista. Olen vastustanut Vesijärvenkadun kaventamista jo pari vuotta ennen Liisu-suunnitelman julkistamista. Silloin esillä oli vain Vesijärvenkadun kaventaminen ja pyöräteiden rakentaminen. Onneksi se jäi suunnittelun asteelle, kun tekninen ja ympäristölautakunta sen hylkäsi. |
||
Fellmaninpuistoa uhkaavat oudot suunnitelmatPerjantai 4.6.2021 klo 19.57 Etelä-Suomen Sanomissa oli sunnuntaina 30.5. juttu, jossa kerrottiin, että Fellmaninpuiston suihkulähteen pumppu on mennyt rikki eikä sitä korjata. Kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kertoo korjaamattomuuden syyksi sen, että Ranta-Kartanoa rakennetaan ja samalla pohditaan, tarvitseeko myös Fellmaninpuistoon tehdä alueen rakentamisen myötä joitakin muutoksia. Erikoisinta hänen lausunnossaan on se, että ”on turha uusia pumppua, jos kaikki menee kuitenkin hetken kuluttua uusiksi”. Kysyn nyt, mitkä kaikki menisi uusiksi? Lahden yleiskaava päätettiin valtuustosta 25.1.2021. Yleiskaavassa oli tehty outo juttu Fellmaninpuiston osalta. Se oli kaavassa merkitty keskusta-alueeksi, mikä antaa mahdollisuuden, vaikka rakentaa puistoalueelle taloja. Huomatessani muutosesityksen ajattelin, onko jollain taholla tarkoitus kaavoittaa Fellmaninpuistoon rakentamista. Miksi se muuten olisi merkitty keskusta-alueeksi? Alue varmasti kiinnostaisi gryndereitä ja muita kiinteistösijoittajia, rajautuuhan se Ranta-Kartanon asemakaavan länsisivulle. Valtuuston kokouksessa demariryhmä teki ponsiesityksen, että Fellmaninpuisto säilytetään lähiluonto- ja puistoalueena ja että se huomioidaan tarkemmin, kun ekologiaa ja kulttuuriympäristöä kartoitetaan seuraavan yleiskaavan yhteydessä. Tämän esityksen hyväksyi koko kaupunginvaltuusto. Fellmaninpuisto on ollut yleiskaavassa vuosikymmenet puistona, mikä on estänyt rakentamisen sinne. Se on suurin keskustan puistoalueista. Fellmaninpuisto on meidän lahtelaisten keskeinen virkistysalue. Puisto on kulttuurihistoriallisesti yksi merkittävimmistä alueista Lahdessa. Vaikuttaa merkillisestä puutarhurin kertoma pohdinta siitä, että puisto voi mennä kokonaan uusiksi. Kun valtuusto on päättänyt, että puisto säilyy puistoalueena vastaisuudessakin, ei missään tapauksessa ole syytä sitä lähteä uusimaan millään tavalla. |
||
Vapaa markkinatalous uhkaa ihmisten terveyttäTiistai 13.4.2021 klo 11.07
|
||
VUODEN 2020 ELOKUVATxTorstai 11.2.2021 klo 21.52 Elokuvissa käynnit päättyivät kuin seinää koronapandemian iskiessä Suomeen maaliskuussa 2020. Siksi elokuvien katsominen jäi television varaan, enkä sieltäkään kovin montaa nähnyt. Kesällä muutama katsomisen arvoinen elokuva ehti elokuvateattereihin, kunnes kinot sulkeutuivat uudelleen. Loppuvuodesta kirjaston DVD-hyllyistä mieheni toi muutaman katsomisen arvoisen leffan. Laitan elokuvat blogiini osoittaakseni, että kyllä jotain katsottavaa kirjaston kokoelmista löytyy elokuvan nälkään. Elokuvien harrastaja varmasti löytää listastani uutuuselokuvat, klassikot ja muutaman muun katsomisen arvoisen. Luettelossa on elokuvan nimi ja valmistusmaa, muut tiedot löytyvät googlettamalla.
Voi olla, että listastani uupuu jokunen leffa, minkä todennäköisesti olen katsonut toiseen tai kolmanteen kertaan, kuten esim. Piukat Paikat, josta en pidä lukua, vaan katson joka kerta kun televisiosta tulee. Myös kolme Timo Koivusalon ohjaamaa Risto Räppääjä -elokuvaa ovat minulle tärkeitä. Onhan niissä toisessa pääosassa Nelli Nuudelipää, jota esittää lapsenlapseni Sanni Paatso. |
||
Kaupungin keskusta kuuluu kaikilleTiistai 9.2.2021 klo 19.24 Lahden pääväylä Aleksanterinkatu on kuin kinttupolku. Tänä talvena, kun lunta on tavallista enemmän, ajoradan kunnossapito on tuottanut ilmeistä vaikeutta. Olen säälien katsonut autoliikennettä osuudella Vesijärvenkatu - Rauhankatu. Pyörätie kadun eteläpuolella on pidetty sulana kemikaalein, pohjoispuolella taas olisi tilaa vaikka toiselle autokaistalle, mutta siihen on pystytetty mainostolpat, 15 minuutin pysäköintipaikat ja poikkeuksellisen leveä jalkakäytävä. Eniten harmittaa juuri tämä väli kadusta, kun seuraan autoilijoiden ajoa kynnyspeltomaisella ajokaistalla. Ihme, että linja-autot pysyvät aikatauluissaan, kun töin tuskin mahtuvat Aleksia ajamaan. Tuulilasi-lehdessä oli juttu, jossa arvostellaan Helsingin liikennepolitiikkaa. Otsikkona on ”Pöyhkeä Helsinki kiusaa autoilijoita”. Lainaan tässä yhtä kohtaa jutusta: ”Vanhojen tärkeiden liikenneväylien ajokaistoja on joko vähennetty tai muutettu joukkoliikenteen käyttöön” ja kritisoi vaihtoehdottomuutta. Lehti arvostelee myös uusien alueiden asukaspysäköintipaikkojen puutetta. En ole seurannut Lahden uusien alueiden asukaspysäköintiä lukuun ottamatta pysäköintilaitossuunnitelmia. Lahden keskustasuunnitelmissa kuljetaan Helsingin kanssa samaan suuntaan. Odottelin liikuntavammaisen ystäväni kanssa taksia Aleksi 15:n kohdalla. Kun tilattu taksi lähtee Marolankadulta parin sadan metrin päähän, sen on tehtävä melkein kilometrin lenkki. Siis Marolankatu -Vapaudenkatu – Vesijärvenkatu – Aleksi - Pankinportti. Noutomatkaan kuluu aikaa, polttoainetta ja hermoja, mutta näin tämä Lahdessa nyt toimii. Onko järkee vai ei? Tässä heti parannusehdotus. Palautetaan koko Aleksanterinkatu kaksisuuntaiseksi. Näinhän se on muilta osin paitsi Vesijärvenkadun ja Rauhankadun välillä. Kun komea pääkatumme on saatu melkein ajokelvottomaksi, seuraava etappi on Vesijärvenkadun kaventaminen joukkoliikennekaduksi pyöräkaistoineen. Siis toinen valtaväylistämme on kohta muisto vain. Onko tarkoitus tehdä kaupunkimme keskustan kaduista maalaisraitteja, joissa joskus joku auto vahingossa kurvailee? Lahti rakensi kaupunkilaisten rahoilla kalliin parkkitalon torin alle, mutta kohta sinne ei pääse kuin kiertoteitä. Onko tässä mitään järkeä? Ehdotan, että Vesijärvenkatu pysyy jatkossakin kaikelle liikenteelle tarkoitettuna väylänä, kuten se nyt on. Turvallisuutta ja viihtyvyyttä voidaan lisätä ilman, että henkilöautoliikenne siirretään toista katua kuormittavaksi. |
||
LUKUKIRJANI VUONNA 2020Perjantai 29.1.2021 klo 22.17 Vuosi 2020 oli niin outo, etten pysty sitä vertaamaan mihinkään aiemmin kokemaani. Maailmanlaajuinen koronapandemia valtasi myös Suomen, sulki koulujen, kirjastojen, teatterin ja harrastepaikkojen ovet, siirsi ihmiset etätöihin ja koululaiset tietokoneiden ääreen kotiin. Opettelimme maskien ja käsidesin käytön ja koko kansa innostui lukemaan. Koronapandemia jatkuu edelleen, kirjastoissa saa pistäytyä 15 minuutiksi, joten lainaamaan eli uusia kirjoja saamme sitä mukaa, kun edelliset on luettu. Teen ensin tavanomaisen luettelun lukukirjoistani, joissa runot, muistelmat, esseet ja romaanit tähditettynä. Dekkarit erottelen omaksi ryhmäksi, kun niitä tuli luettua runsaasti mielenpiristykseksi. Etenkin Reijo Mäen Vares-sarjaa, joka on ihan oma juttunsa. Yhteensä lukukirjoja lähes 100, mutta ehkä joku kirjoista unohtui luettelostani. Osa kirjoista ostettu korona-aikana ja osa kirjastosta.
Näistä kirjoista nostan esiin taas viisi, jotka jokaisen kannattaisi lukea jossain vaiheessa elämäänsä: Päiväkäsky, Pimeässä loistaa valo, Ankeriaan Testamentti, Miehet selittävät minulle asioita ja ehdottomana ykkösenä David Foster Wallacen Päättymätön Riemu, joka lukukokemuksena on sanoin kuvaamaton ja siksi tähtien määrä on 7. Dekkarit, klassikoita kirjahyllystäni, jotka luin uudelleen ja loput kirjastosta tai divarista.
Loput 2020 luetuista dekkareista ovat Reijo Mäen Vares-sarjaa tai Tukholma-sarjaa, en erittele niitä. Totean vain, että ihan oma lajityyppinsä löytyy näistä kirjoista. En suosittele herkkähipiäisille.
|
||
Vapaa markkinatalous uhkaa ihmisten terveyttäPerjantai 29.1.2021 klo 19.36 Olen odottanut innokkaasti koronarokotusta. Olen koittanut luoda ympärilleni myönteistä ilmapiiriä tässä oudossa tilanteessa, mikä koskee koko maailmaa. Koronapandemian voittaminen on ihmiskunnan yhteinen tavoite. Nyt yllättäen on alkanut keskustelu, ettei rokotteita saataisikaan siinä aikataulussa kuin terveydenhuollon viranomaiset ja Suomen hallitus on kertonut. Tänään luettuani 29.1.2021 Helsingin Sanomista jutun ”Pitäisikö rokotteiden patentit vapauttaa” syy rokotteiden viivästymiseen ainakin osittain selvisi ja ettei syy viivästymiseen ole THL:n eikä hallituksen. Muutama lääkeyhtiö valmistaa suurimman osan kaikista lääkkeistä. Lääketeollisuus lobbaa ja vaikuttaa. Monikansalliset yritykset pystyvät sanelemaan terveyspolitiikkaa ja ne hyötyvät julkisilla varoilla rahoitetusta lääketutkimuksesta. Näin tapahtuu nytkin, kun kolme suurta lääkeyhtiötä on valmistanut koronarokotteita, eivätkä ole valmiita luopumaa patenttioikeuksistaan koronapandemian aikana. Maailmalta löytyisi kyllä lääketehtaita, mm. Suomesta, jotka pystyisivät valmistamaan rokotetta, jos patentit olisivat vapaasti käytettävissä. Lääkärit ilman rajoja -järjestö on selvittänyt, että lääkeyhtiöiden luopuminen patenttien yksinoikeudesta vapauttaisi tuotannon ja mahdollistaisi laajat rokotukset myös köyhiin maihin. Keskellä pandemian pahinta vaihetta lääketeollisuus pyrkii maksimoimaan tuottonsa eivätkä ne halua luopua omistamistaan patenteista, jotka yleensä kompensoivat otettuja riskejä. Kuitenkin tässä tapauksessa, kun valtiot ovat tukeneet julkisella rahalla vahvasti rokotetutkimusta, testausta ja rokotteiden valmistusta, voidaan kysyä missä ovat riskit ja missä on lääkefirmojen vastuu ja eettisyys? Kansanterveyden ja immateriaalioikeuksien suhteesta on kamppailtu aiemminkin. Hiv-tartuntojen lisääntyessä ja aids-kuolemantapausten kasvaessa yksinoikeussuoja lääkeisiin poistettiin, kun osoitettiin, että samaa lääkettä pystyttiin tuottamaan Intiassa murto-osalla amerikkalaislääkkeen hinnasta. Kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo toteaa, että rokotteet ovat aivan julkisen kansanterveyden ytimessä. Tästä johtuen koronarokotteiden kehitys on ollut vahvasti julkisrahoitteista toimintaa. Rokotteiden vapaata jakelua on pidetty moraalisena asiana. Poliorokotteen kehittäjältä Jonas Salkilta kysyttäessä kenelle rokotteen oikeuden kuuluvat, hänen vastuksestaan tuli lentävä lause: ”No, ihmisille, sanoisin. Patenttia ei ole. Voisiko auringon patentoida?” Nyt tulen omaan kysymykseeni. Näyttääkö kapitalismi ja vapaa markkinatalous nyt todelliset kasvonsa? Siis voitot yksityisille firmoille ja osakkaille, tappiot valtioille ja kansoille, vaikka ilman valtioiden maksamaa julkista rahaa ei Pfizeriä, Astra Zenecaa eikä Modernaa olisi voitu kehittää, testata ja eikä valmistaa koronarokotteita tällä tehokkuudella ja aikataululla. Jos vastaus on myöntävä, on aika tiukan sääntelyn. Kaikkien valtioiden on yhdessä sovittava, että koronarokotteiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden immateriaalioikeuksista on luovuttava pandemian ajaksi. Vaikka rikkaiden valtioiden ja niissä olevien lääkefirmojen suhde on sekä taloudellisesti että moraalisesti monimutkainen, olisi päätös tästä saatava nopeasti, onhan kyse 7 miljardista ihmisestä. |
||
Valtatie 12:n parantamiseen vauhtiaPerjantai 29.1.2021 klo 12.14 Kun Iitti liittyi Päijät-Hämeeseen ajattelin, että nyt saadaan potkua valtatie 12:n parantamisen suunnitteluun ja sitten rakentamiseen välillä Uusikylä-Tillola, kuuluuhan se nyt yhden maakunnan alueelle. Tämän luulisi helpottavan kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa.
29.1.2021 saimme lukea Etlarista, että hanke viivästyy taas.Tien vaarallisuus ja parantamisen tarve on ollut tiedossa vuosikymmenet, mutta se on edennyt etananvauhtia. Nyt myöhästymisen aihe on täsmennyksistä Uudenkylän eritasoliittymässä ja linja-autopysäkeistä sekä autojen pysäköintialueesta. Eikö nämä asiat ole olleet tiedossa koko suunnittelun ajan?
Tärkein vaihe kuitenkin on saada hankkeelle eduskunnan rahoituspäätös. Siis LVM Harakan myönteinen esitys rahoituksesta. Liekö onnistuu? Ministerille kovin tärkeäksi on noussut ratahankkeet ja niissä hänen "lempilapsensa" kallis ja tarpeeton itärata Keravalta Kouvolaan. Onkohan niin, että Päijät-Hämeen kehitys on hänelle yhdentekevä asia? Toivottavasti olen väärässä. Kyllä olisi henoa, että VT 12 tältäkin tieosuudelta saataisiin mahdollisimman pian valmiiksi.
|
||
