Yhteystiedot

Ulla Vaara
Lahdenkatu 18 A 9
15140 Lahti
044-2985607
ulla.vaara (at) lh.lahti.fi

Ullan ajatuksia

  • 25.2.2020 22:01Lahti Energia tulouttaa kaupungille yli 20 milj. euroa vuodessaLue lisää »
  • 13.2.2020 20:47Keskustan liikennesuunnitelma on suuruudenhullu ja tarpeetonLue lisää »

Lahti Energia tulouttaa kaupungille yli 20 milj. euroa vuodessa

Tiistai 25.2.2020 klo 22:01

Päätoimittaja Markus Pirttijoki kysyi viime sunnuntain Esalaisensa yhteydessä, ”mitä sinä ajattelet tästä asiasta? Lähetä mielipiteesi”. Tässä se on:

Lahdessa ovat ”junantuomat” innokkaimpia panemaan lihoiksi lahtelaisten omaisuutta. Aika ajoin on Lahti Energia Oy:n myyntiä ehdotellut milloin muualta tulleet virkamiehet kaupunginjohtajista lähtien, milloin innostunut toimittaja tai joku helppoheikki. Tosin löytyy niitä nopeita voittoja tavoittelevia koko elämänsä Lahdessa asuneistakin.

Onneksi Lahdessa on suorastaan syntynyt kansanliike, joka vastustaa Lahti Energian osittaistakin myyntiä. Kun kysyttiin kaupunginjohtajalta, onko hän markkinapäivänä käynyt torilla kuuntelemassa lahtelaisten mielipiteitä myyntiaikeisiin liittyen, vastaus oli, ettei torikokouksien mielipiteitä kuunnella, vaan omistajaa. No, torikokouksissahan me omistajat liikumme. Jos minä poliitikkona jättäisin lahtelaisten mielipiteet omaan arvoonsa, olisin pian entinen poliitikko.

Lahdessa muutama politiikan sisäpiiriläinen luulee edustavansa koko kaupunkia, mutta näin se ei ole. Joka neljäs vuosi katsotaan keitä kaupunkilaiset haluavat edustajikseen. Se on oikea sisäpiiri ja siihen kuuluu 59 valtuutettua, jotka lopulta päättävät, mitä Lahdessa tehdään.

Sitten Lahti Energia Oy:n myyntiin. Jos jokin firma haluaisi sijoitusmielessä ostaa Lahti Energiaa ja nimenomaan siksi, että rahoitusmarkkinoilla on ”löysää rahaa” ja vähän kohteita, joista saisi hyvän vastineen sijoituksilleen ja että yhtiöstä vastinetta löytyisi, niin kysyn: miksi omistaja eli Lahden kaupunki haluaisi osan myydä? Siksikö, että saisi riihikuivaa rahaa myynnistä. Mihin se sitten pantaisiin? Investointeihinko? Vuoksenkadun tunneliin? Vesijärvenkadun kaventamiseen? Aleksi kävelykaduksi? Sairaalaparkkiin? Pysäköintilaitoksiin keskustan laitamille? Kisapuiston kunnostukseen? Uimahallin rahoitukseen?

Kohteita kyllä löytyisi, mutta äkkiä ne myynnistä saadut rahat sulaisivat näihin hankkeisiin. Entä, jos ei käytetä rahoja investointeihin, vaan lyhennettäisiin kaupungin tai perätä Lahti Energian velkaa? Siihen olen jo saanut vastauksen, että investoinnit kannattaa tehdä pankista saadulla matalakorkoisella lainalla ja ettei velkaa ainakaan myynnistä saaduilla rahoilla lyhennettäisi.

Lahti Energia tulouttaa vuodelta 2019 osinkoina, haittakorvauksina ja korkotuottoina kaupungille yli 20 miljoonaa euroa. Tästä voi arvioida LE:n viimeisten kymmenen vuoden tulot Lahdelle. Kysynkin, miksi Lahti lähtisi myymään hyvää tulosta tekevästä yhtiöstä muruakaan?  Olen saanut vastaukseksi, että saadut rahat sijoitettaisiin tuottaviin yrityksiin. Mitä ne yritykset olisivat? Pörssiyhtiöistä voisi ehkä saada jonkin prosentin enemmän tuottoa kuin omasta yhtiöstä nyt, mutta se tietää riskisijoittamista eikä sitä pidä kaupungin rahoilla tehdä. Entä toiset energiayhtiöt, olisiko esim. Fortum oikea sijoituskohde? Ei sovi ympäristöpääkaupunki-imagoon, sehän osti juuri hiilivoimaa Saksasta. No entä Terrafame? Ei käy, se myös on ympäristöpilaaja. Jospa Lahti sijoittaisi Mehiläiseen? Sitten olisimmekin suossa nilkkojamme myöten, sillä se johtaisi siihen, että saattaisimme olla mukana firmassa, jonka enemmistöomistajan jäljet mahdollisesti johtavat veroparatiisiin.  Vakuutusyhtiöt? Eivätkös ne ole niitä firmoja, jotka ovat haluamassa lisätuottoa rahoilleen Lahti Energiasta? Miksi siis sijoittaisimme Sampoon tai Ilmariseen?

Lahti Energia tosiaan kiinnostaa ulkopuolisia sijoittajia, koska se on erinomaisen tuoton tarjoava yhtiö. Meillä siis on itsellämme tällainen sijoituskohde. Miksi siitä pitäisi vähääkään luopua?

Tästä kaikesta vedän johtopäätöksen, että junantuomat sekä muut tahot unohtakoot Lahden omaisuuden myynnin. Meillä lahtelaisilla ei ole mitään syytä myydä Lahti Energiaa, Lahti Aquaa tai Lahden Taloja. Lahtelaiset omistavat ne ja saaduilla tuotoilla hoidetaan kaupunkiamme niin hyvin kuin se on mahdollista olosuhteissa, joissa aika ajoin nousee häiritsemään myyntipuheet hyvin toimivista yhtiöistämme tai naftaliinista kaivetut keskustan megalomaaniset kehittämishankkeet.

Keskustan liikennesuunnitelma on suuruudenhullu ja tarpeeton

Torstai 13.2.2020 klo 20:47

Olen perehtynyt Lahden keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelmaan (Liisu) niin hyvin kuin saatavilla olevilla tiedolla on mahdollista. Teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja sanoo suunnitelmasta, että ”lopputulos voisi olla sellainen, mitä kaikki haluavat”. Olen eri mieltä. Suunnitelma on suuruudenhullu, se on kerran jo tyrmättykin.

Olin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen vajaat 10 vuotta sitten, kun edellisen kerran hylättiin konsultin ja teknisen toimen virkamiesten esitys keskustan kehästä. Nyt se on palautettu takaisin, kuten usein käy, kun viranhaltijat eivät noteeraa poliitikkojen päätöksiä – odotetaan vuosikymmen ja otetaan esitys naftaliinista.

Nyt ”Liisun” tarpeellisuuteen vedotaan osin ympäristökaupunkistatuksella ja siksi, että Mannerheiminkadusta suunnitellaan ”kaupunkibulevardia”. Samaan aikaan liikenne kuitenkin vähenee alueelta johtuen valtatie 12:n valmistumisesta.  Miksi siis pitäisi toteuttaa kallis tunneliratkaisu Vuoksenkadulle?

 En pidä Vuoksenkatu-Saimaankatu-suunnitelmasta, koska siinä vain siirretään Vesijärvenkadun ongelmat Lotilan peruskoululaisten ja Paavolan kampusalueen opiskelijoiden, kulttuurikeskittymän käyttäjien, jalankulkijoiden ja kadun varrella asuvien niskaan. Leikkikenttä sairaalamäellä on kai suunniteltu lopetettavaksi? Asuntorakentamistakin syntyy alueelle melkoisesti lisää. Saimaankadun varteen on juuri rakenteilla uusia kerrostaloja ja lestadiolaiskirkon tontillekin tulee iso asuintalo.

Turvallisuusnäkökulmasta parasta olisi, että Vesijärvenkadun kriittisiin kohtiin tehdään alikulkutunnelit ja poistetaan valo-ohjaamattomat suojatiet, mikä tulisi paljon halvemmaksi toteuttaa kuin esitetty keskustan kehä ja koko liikennesuunnitelma, joka on todella kallis. Sehän sisältää myös pysäköintilaitosten rakentamiset keskustakehän laitamille. Kysynkin, onko tarpeen rakentaa lahtelaisten verorahoin Ranta-Kartanon parkkitalon lisäksi enempiä pysäköintitaloja, joiden rakentaminen kuuluu taloyhtiöille ja yrityksille? Sairaalan pysäköintilaitos vaikuttaa välttämättömältä rakentaa, mutta se voidaan tehdä Lahden sairaalaparkki Oy:n toimesta.

 Bussiterminaalin paikka on parempi torilla kuin Trion kulmilla, johon ovatkin ottaneet kielteisen kannan ainakin osa keskustan yrittäjistä. Haluaisin nähdä hyötyvertailun, jonka perusteella lautakunnalle ollaan esittämässä ”Trion terminaalia” eli Vesijärvenkadun vaihtoehtoa. Missä on terminaali eteläsuuntaan meneville busseille ja missä itä-länsisuunnan autoille? Joukkoliikennelautakunnan puheenjohtajana ja yhtenä runkolinjaston päätöksentekijänä en löydä Trion terminaalista muuta hyötyä kuin nopeamman matkanteon etelä-pohjoissuunnissa, jos bussit eivät ajaisi torille vaan kulkisivat suoraan Trion/Vesijärvenkadun kautta. Se on tosin mahdollista toteuttaa ilman Trion terminaaliakin. Kokonaisuudessaan vaikuttaa, että hankkeen hinta-hyötysuhde on mitätön.

 Kaupunkilehti Uusi Lahti teki lukijoilleen kyselyn, johon vastasi yli 500 ihmistä. Suurin osa oli torin bussiterminaaliin kannalla. Me lahtelaiset olemme tottuneet Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun linja-autopysäkkeihin. Ne ovat toimineet hyvin kohta 100 vuotta ja voivat toimia seuraavat 100 vuotta. Nyt jäitä hattuun. Unohdetaan jo kerran hylätty megalomaaninen suunnitelma, korjataan Vesijärvenkadun ongelmakohdat ja säästetään sata miljoonaa euroa lahtelaisten rahoja.

Lukukirjani vuonna 2019

Tiistai 11.2.2020 klo 20:19

Listaan tähän aikajärjestyksessä lukemani kirjat vuonna 2019. Suurin osa niistä oli hienoja lukunautintoja. Parhaat merkitsen 5 tähdellä, heikoimmat saavat yhden. Ainuttakaan kirjaa en jättänyt kesken. Uteliaisuus vei voiton kehnommastakin dekkarista, romaanit klassikoista nykykirjallisuuteen täyttivät odotukseni.  Kirjoista löytynee joko arvostelu kriitikolta, ehkä muutama sana kustantajalta tahi esittely wikipediassa kirjailijan tai kirjan nimellä. Jos siis kiinnostaa tietää enemmän lukemistani kirjoista, niin pienellä vaivalla tietoa löytyy.

Juudas, Amos Oz *****

Joka tuuleen kylvää, Nele Neuhaus **

Näkemiin taivaassa, Pierre Lemaitre ***

Neiti U muistelee n.s. ihmissuhdehistoriaansa, Eeva Turunen ****

Kristallihäkki, Barbara Nadel *

Kaksintaistelu, Anton Tsehov ****

Camille, Pierre Lemaitre **

Hevonen meni baariin  *****

Maailmanloppu peruttu, Esko Valtaoja ***

Valitut teokset, Johannes Linnankoski ****

 -Laulu tulipunaisesta kukasta, Taistelu Heikkilän talosta, Pakolaiset, Hilja Maitotyttö, Sirpaleita

Näytösten välissä, Virginia Woolf ***

Germania, Tacitus ****

Komtuurin surma, Haruki Murakami *****

Juna/elokuva, Peter von Bagh ***

Tulen varjot, Pierre Lemaitre ***

Missä musiikki alkaa, Lars Sund ****

Ääriviivat, Rachel Cusk *****

Kolme sisarta ja kertoja, Lars Sund ****

 Taivaanpallo, Olli Jalonen *****

Matkakissan muistelmat, Hiro  Arikawa ***

Laudatur, Peter Sandström ***

Luutarha, Jyrki Vainonen **

Varovainen matkailija, Merete Mazarella ****

Ruonoilijan häät, Antonio Skarmeta ***

Oikea Maisema, Torgny Lindgren ***

Nimeni on Lucy Barton, Elisabeth Strout ****

64, Hideo Yokoyama *****

Taivaanpallo, Olli Jalonen *****

Vielä vuosi, Sana Krasikov ***

Shampanja-ruhtinas Käre Hallden *

Mies, joka ei ollut murhaaja, Hjorth Rosenfeldt **

Rehelliseksi tunnettu, Kari Häkämies **

Allah99, Hassan Blasim *****

Codex 1962, Sjòn *****

Sömnö, Heikki Kännö ***

Merikirja, Morten A. Stöksnes *****

Elämäni kirjakauppiaana, Shaun Bythell ****

Punatukkainen nainen, Orhan Pamuk *****

Parhain sä oot, Pirkko Arhippa **

Filminauha kohtalon käsissä, Alan Bradley **

Armain aika, Pertti Lassila **

Kovassa Valossa, Pertti Lassila ***

Berliinin poppelit, Anne B. Ragne **

Krokotiilin keltaiset silmät, Katherine Pancol *

Piirakan maku makea, Alan Bradley *

Kultainen temppeli, Yukio Misshima **

Sininen Juna, Agatha Christie ***

Rakastavaisten illallinen, Michel Tournier ***

Fima, Amos Oz ****

Adelen kysymys, Joel Haahtela ****

Kuolema ei ole lastenleikkiä, Alan Bradley **

Mistelimurha, P.D. James ***

Amuletti, Roberto Bolano ****

Kuolleet linnut eivät laula, Alan Bradley **

Kultamuna, Donna Leon ****

Nokisen tomumajan arvoitus, Alan Bradley **

Kirstun arvoitus, Agatha Christie ***

Kolmasti naukuva kissa, Alan Bradley **

Kuolon kultaiset kiehkurat, Alan Bradley **

Bolla, Statovci Bajtim ****

Kuoleman maku, P.D. James ***

Tanssi tanssi tanssi, Haruki Murakami ****

Toiston pysyvyys, Peter Handke *****

Maigret ja viinikauppias, Georges Simenon ****

Koski, Heidi Jaatinen **

Maigret lomailee, Georges Simenon ****

Maalliset jäänteet, Donna Leon***

Huonemiehen poika, Kalle Päätalo*****

Surullinen pianisti, Kazuo Ishiguro***

Kolean maan povessa, Stuart Macbride**

Nostan tähän 5 tähden kirjat ja kirjailijat, joita oli kymmenen 69 kirjan joukossa. Juudas, Amos Oz, Merikirja, Morten A. Stöksnes, Hevonen meni Baariin, David Grossman, 64, Hideo Yokoyama, Taivaanpallo, Olli Jalonen,  Komtuurin surma, Haruki Murakami, Ääriviivat, Rachel Cusk, Punatukkainen nainen, Orhan Pamuk, Toiston pysyvyys, Peter Handke ja Huonemiehen poika, Kalle Päätalo. Nämä kirjat mielestäni jokaisen olisi syytä lukea, mutta tämä on vain kaino ehdotukseni, koska tiedän, että kirjojen rakastajat ovat rakkauksiensa suhteen kovin erilaisia.

Haluan vielä mainita yhden kirjan, joka yllätti myönteisesti. Kalle Päätalon 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi lainasin kirjastosta ensimmäinen Iijoki-sarjan kirjan, Huonemiehen poika, joka alkaa niin kiehtovasti, etten muista aikoihin sellaista lukeneeni. Lohen nousu jokireitillään Taivalkoskelle on luontokuvausta vailla vertaa ja samalla lukija tutustuu Iijoki-seutuun kerrassaan hurmaavasti. Kalle Päätalo on tunnetuin suomalainen autofiktiota tyylilajinaan käyttänyt kirjailija ja siinäkin mielessä oli mielenkiintoista tutustua hänen tuotantoonsa, jota olin vältellyt puoli vuosisataa. Ehkäpä jonain päivänä luen lisää Päätalon elämästä lisää, mutta jääköön tulevaisuuteen. Ei minusta ihan fania tullut.

Lahti, suuri suomalainen kaupunki

Maanantai 10.2.2020 klo 13:33

Suomessa on 310 kuntaa, joista 107 kaupunkia. Lahti kuuluu 10 suurimman joukkoon sijaluvulla 8 vuoden 2019 lopussa. Jostain syystä muutamat lahtelaiset virkamiehet käyttävät Lahdesta nimitystä keskisuuri kaupunki. Esimerkkinä käytän juttua, jossa puhutaan markkinaehtoisesta pysäköintipolitiikasta, missä vertailuna ovat Helsingin vaihtoehtoiset pysäköintimallit suhteessa Lahden pysäköintipolitiikkaan ja todetaan, että keskisuureen kaupunkiin eivät Helsingin mallit sovi.

Jokainen varmasti ymmärtää, ettei pidä mallia ensimmäisenä ottaa metropoli Helsingistä, vaan saman kokoluokan kaupungeista, jotka eivät ole keskisuuria, vaan suomailaisen mittapuun mukaan Suomen suurimpiin kuuluvia kaupunkeja. Tutkitaan, vertaillaan ja sitten toteutetaan Lahdessa parhaat käytännöt 10 suurimman kaupungin pysäköintistrategioista.

Nyt kun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettely laajenee Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseuduille, nousee hyvä pysäköintipolitiikka liikenteen ohessa keskeiseksi ilmastonsuojelulliseksi asiaksi näissä kaupungeissa ja etenkin meillä Euroopan ympäristöpääkaupungissa.

Tämän jutun aiheena ei ollut sinänsä pohtia MAL-sopimusmenettelyä eikä markkinaehtoista pysäköintistrategiaa, vaan tarkoitukseni on nostaa ”kissanhäntää” ja todeta ylpeänä, ettei Lahti ole keskisuuri kaupunki, vaan suuri kuuluessaan 10 isoimman suomalaisen kaupungin joukkoon.

 

KOKO Lahti ei ole markkinahäirikkö

Sunnuntai 2.2.2020 klo 12:12

Tammikuun viimeisenä päivänä toimittaja Erno Laisi väitti Etelä-Suomen Sanomissa KOKO Lahti Oy:tä markkinahäiriköksi. Käsittämätön väite, kun vähänkin tuntee Lahden lähihistoriaa. Eipä olisi Messuja, ellei olisi kaupungin rahapussia avattu ja päätetty pitää messutoiminta Lahdessa. Konkurssi olisi ollut Lahden yrittäjien omistamalla Lahden Messut Oy:llä ilman veronmaksajien karttuisaa kättä. Sibeliustaloa ei olisi mikään yksityinen taho rakentanut, vaikka tukea tulikin muutamalta yritykseltä. Lahden kaupunginorkesteria ei yksityissektori ylläpidä ja muut tapahtumat järjestetäänkin markkinaehtoisesti. Mikä taho vain voi vuokrata Sibeliustalon tiloja omaan käyttöönsä, eikä tarvitse seiniä rakentaa. KOKO Lahti ei ole siis markkinahäirikkö vaan Lahden seudun elinvoiman kartuttaja.

Kyllä toimittaja Laisi tietää vallan hyvin, miksi Lahti Event Oy halutaan tapahtumajärjestäjäksi Kymi Ring -tapahtumiin. Sillä vahvistetaan Lahden elinvoimaa ja ympäristökaupunkistatusta. Vain tapahtumissa mukana olevana voidaan vaatia ympäristön kannalta merkittäviä panostuksia sekä liikkumiseen että paikanpäällä järjestettyihin kilpailuihin ja muihin tapahtumiin.

Asioilla on yleensä vähintään kaksi puolta. Enemmistö Lahden valtuutetuista suhtautui Kymi Ringin pääomitukseen myönteisesti. Kouvolassa halutaan osaoptimoida Iitin ratahanke todeten, että voivat siitä hyötyä vaikkeivät siihen euroakaan panekaan - kärsiköön Iitti, kun lähti rataa tekemään.

Eikö olisi mukavaa, kun sekä Kouvolan seudun että Lahden seudun elinvoima vahvistuisi Kymi Ringin myötä? Olen ollut Italiassa muutaman kerran katsomassa MotoGP-kisoja ja voin todeta, että kyllä seudun asukkaat ja yritykset varmasta nettoavat hyvin näistä tapahtumista, joissa käy satoja tuhansia ihmisiä. Juna kulkee bussiliikenteen lisäksi alueen läheisyyteen. Mugelosta voi todeta, että korkeintaan 10 % tulee paikalle omalla autolla. Samalla tavalla voidaan kehittää ympäristö- ja ilmastoystävällisiä kulkumuotoja Kymi Ringin tapahtumiin ja toteuttaa ympäristökaupunki-ideaa moottoriurheilussakin. Tästä tykkäisivät pikkutakkiherrat ja jakkupukurouvatkin.

Kaupunginvaltuutetuilta pimitettiin tietoa Lahti Energiasta

Torstai 23.1.2020 klo 10:18

Olen ollut kaupunginvaltuutettu useamman vuosikymmenen, mutta ensimmäistä kertaa Valtuuston tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 22.1. syntyi käsitys, että valtuutetuilta pimitettiin tietoa asiasta, josta sen ei muutamien johtavien poliitikkojen ja virkamiesten mielestä tarvitse tietääkään. Nimittäin Lahti Energia Oy:sta. Tärkeää oli vain kertoa, että LE:n hinta on päätä huumaava eli yli miljardi euroa, ja nyt olisi muka osa LE:stä myytävä ja siitä saatavat varat siirrettävä kaupungin pohjattomaan kassaan.

Erikoisen tästä tiedotustilaisuudesta teki se, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä oli ensin kutsuttu paikalle viisi virkamiestä ja hallituksen puheenjohtaja kertomaan valtuutetuille, kuinka tärkeää on muodostaa perusterveyhdenhuollon palveluita tuottamaan yhteisyritys Oy, jossa enemmistöomistajuus olisi yksityisen yrityksen hallussa ja perusteluna se, ettei hankintalakia tarvitsisi noudattaa digipalvelujen osalta, jotka virkamiesten kertoman mukaan ovat julkisia paremmat. Kymmenillä esittelysivuilla tuettiin tätä vakuuttelua.

Tämän jälkeen oli vuorossa Lahti Energia. Mutta kas kummaa, ei yhtään yhtiön asiantuntijaa ollut kutsuttu esittelemään yhtiön toimintaa.  Ei toimitusjohtajaa, ei johtoryhmän jäsentä, eikä hallituksen varapuheenjohtajaa (puheenjohtaja matkoilla).  Lahti Energialta oli kyllä lähetetty tiedotustilaisuuteen 24-sivuinen esittelysarja, jota kaupunginjohtaja Pekka Timonen ei kuitenkaan esitellyt valtuutetuille.  Esittelysarjasta poimittiin vain muutamia tietoja, joiden ilmeisesti haluttiin tukevan myyntisuunnitelmia.

Näytti siltä, että johtavien virkamiesten ja poliitikkojen oli tarkoitus saada valtuutetut vakuuttumaan HYKY:n virkamiesten esittelystä, että on välttämätöntä perustaa yhteisyritys Oy. Eikä valtuutetuille annettu mahdollisuutta kuulla Lahti Energian asiantuntijoita, jotta päätyisimme kaupunginjohtajan perusteluilla myymään osan LE:stä.

Eivät valtuutetut ihan nenästä vedettävää porukkaa ole. Toivon, että valtuustoryhmät kutsuvat Lahti Energian asiantuntijoita kuultavikseen, eivätkä luota vain muutaman virkamiehen esityksiin. ”Lahden kruununjalokiven” Lahti Energia Oy:n on syytä jatkossakin olla kokonaan lahtelaisten omaisuutta.

HYKYn yksityistäminen on alkanut

Keskiviikko 15.1.2020 klo 12:00

En olisi uskonut, että näin nopeasti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhteistoimintalaki (yt)-neuvottelujen jälkeen, salaa henkilökunnalta ja luottamusmiehiltä sekä suurimmalta osalta poliitikkoja, kehdataan esittää härski julkisen vallan siirto yksityiselle firmalle. Kyseessähän olisi osakeyhtiön perustaminen, jolla enemmistövalta annettaisiin yksityiselle yritykselle. Jokainen, joka tuntee osakeyhtiölain, tietää, että vähemmistön asema yhtiössä tulisi olemaan heikko.

Otan tässä samalla esille erään julkisten palvelujen yhtiöittämiseen liittyvän ongelman, nimittäin korruption ja hyvä veli -systeemin. Muun muassa korruption ehkäisemisen keinoja tutkinut Harmaa talous- ja hankinnat -työryhmä kritisoi kovin sanoin julkisten toimintojen yhtiöittämisen aiheuttamia puutteita esimerkiksi rahankäytön läpinäkyvyydelle. Yhtiöiden toimintaan pääsee käsiksi vain tarkkaan rajattu joukko, joten valvonta lepää pienen piirin hartioilla. Voisin tässä kirjoittaa vielä suurten yksityisten terveysalan yhtiöiden omistussuhteista (monikansallisuudesta, veroparatiiseista jne.), mutta jätän toiseen kertaan.

Yhdessä tilaisuudessa totesin, että kun tietynlaista aatesuuntaa kannattavia valitaan virkamiehiksi Hykyyn, alkaa yksityistäminen kiihtyä. Nyt tämä on toteutumassa. Kuten huomataan, uuteen yhtiöön siirtyisivät nimenomaan terveydenhoitopalvelut, joista yksityinen taho "tahkoaa" parhaiten taloudellista hyötyä. Onneksi sekä ministeri Krista Kiuru että sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestaho suhtautuvat hankkeeseen nihkeästi. Toivottavasti myös luottamushenkilöt ymmärtävät, ettei ole syytä lähteä näin hurjalle yksityistämislinjalle. Terveysalan yhtiöiden voitontavoittelu ja taustalla olevat monikansalliset sijoitusyhtiöt eivät kuuluu hyvään julkiseen palvelutuotantoon, joka rahoitetaan veroeuroin.

Hykyn toimitusjohtaja Marina Erhola sanoo, että asiasta on keskusteltu omistajakuntien johtajien kanssa ja että heiltä on saatu hyvää palautetta. Mikä on Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen rooli tässä hankkeessa? Onko omistajakuntien virkamiesjohtajat muistaneet kertoa omistajakuntien poliitikoille hankkeesta? Vähintä, mitä nyt Hykyn hallitus voi nyt tehdä, on jättää asia pöydälle ja odottaa kuntien poliitikkojen (hallitusten) näkemystä asiasta. Lisäksi toivon, että yhtymäkokousedustajille annetaan aikanaan sellaiset ohjeet, ettei osakeyhtiöhankkeeseen lähdetä.

Kisapuiston katsomorakennuksen kohtalo

Maanantai 2.12.2019 klo 21:10

Kisapuiston katsomorakennuksen kanssa sähläillään. Tehtävä on pari vuotta sitten annettu kaupungin omistamalle Spatium Oy:lle tietyin ehdoin. Nyt vaikuttaa siltä, että valtuuston aikanaan antamia ohjeita ei haluta noudattaa. Jossain vaiheessa Kisapuiston katsomorakennushankkeesta on karsittu vuoden 2020 talousarvioesityksestä suurin osa pois verrattuna vuoden 2019 talousarvioon. Mikä taho on tehnyt muutoksen? Tämä voi tuntua pikkujutulta, mutta ei sitä ole. On kyse isosta investoinnista ja suurista tulevista käyttömenoista.

 Ensi vuoden talousarviossa on edelleen maininta Kisapuiston jalkapallokentän katsomorakennuksesta. Mutta nyt on jäljellä vain yksi lause. Se kuuluu näin: ”Kisapuiston pääkatsomorakennuksen toteuttamisesta vastaa kaupunkikonsernin tytäryhtiö”, jolla tarkoitettaneen Spatium Oy:tä. Valtuusto on 2018 päättänyt, että katsomo rakennetaan siinä tapauksessa, että hankkeeseen saadaan 40 % yksityistä rahaa. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2019 talousarviossa, että ”rakennuttamispäätös edellyttää sopimuksia rakennuksen käyttö-, huolto – ja pääomakustannuksia vuokrina jakavien tulevien käyttäjien kanssa sekä yksityisen rahoitusosuuden toteutumista”. Nyt vuoden 2020 talousarviossa on jäljellä enää edellä mainitsemani yksi lause.

Vaikuttaa siltä, että me valtuutetut olemme nenästä vedettävää porukkaa. Joka tapauksessa kun valtuutetut jotain päättävät, on siitä pidettävä kiinni. Onneksi muutama kaupunginhallituksen jäsen kuitenkin vakuuttaa, että Kisapuiston katsomorakennusta ei rakenneta ilman, että siinä on mukana yksityistä rahoitusta ja että sopimukset on tehty käyttäjien kanssa käyttö-, huolto- ja pääomakustannuksista. Nyt täytyy luottaa johtaviin poliitikkoihin ja viranhaltioihin, että valtuuston tahto toteutuu sen tahdon mukaisesti.

Olen kovasti miettinyt, miksi Lahti on perustanut Spatium Oy:n. En näe siitä saatavan mitään lisäarvoa kaupunkikonserniin. Kisapuiston yli 10 miljoonan katsomohanke on esimerkki heikosti hoidetusta toiminnasta, sillä hankkeen eteenpäin vienti on sakannut pahasti. Lahdessa on Tilakeskus, jossa on rakentamisen, kiinteistöjen hallinnan ja suunnittelun asiantuntijaorganisaatio. Sen tehtävänä on huolehtia kaupungin omistamasta toimitilakannasta. Tehtäviin kuuluvat keskeisesti omaisuuden hoitajan ja palveluntuottajan roolit. Mielestäni kaikki kaupungin toimitilakiinteistöt, uusien rakentaminen ja vuokraustoiminta voitaisiin siirtää Tilakeskuksen hoidettavaksi ja hallintaan. Tämän kautta läpinäkyvyys lisääntyisi, kun kaikki investointeihin liittyvät hankkeet käsitellään kaupungin päättävissä elimissä ja viimeiseksi aina valtuustossa.

Kaupunginhallitus voisi yhdessä Tila- ja konsernijaoston kanssa miettiä, olisiko ehdotuksessani ideaa ja jos on, niin ajetaan alas Spatium Oy ja palkataan lisää asiantuntijoita Tilakeskukseen sen verran, että Spatiumin tehtävät voidaan kivuttomasti siirtää sille.

Hyvinvointiyhteiskunta on paras

Maanantai 2.12.2019 klo 20:55

Säätelemättömän markkinatalouden kannattajat syyttävät silloin tällöin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa sosialismiin pyrkiväksi. Verotusta pitäisi keventää ja säätelyä vähentää. Maanantaina 25.11.2019 Lahden talousarviokokouksessa eräs valtuutettu oli sitä mieltä, että nykyinen taloudenhoito johtaa tuhontielle. Totean kauhisteleville, että Eduskunnan nykyisten puolueiden voimin sosialismi ei toteudu, eikä se toteudu Lahden valtuustossakaan, vaikka jotkut tarkoitushakuisesti sillä pelottelevat. Kaikki puolueet nimittäin puolustavat hyvinvointivaltiota, kuka voimakkaammin kuka heikommin. Valppaana on kuitenkin oltava, ettei mikään äärilaidan poliittinen järjestö saa koskaan sellaista mandaattia, että yksi puolue voisi määrätä, millainen yhteiskuntajärjestelmä Suomessa vallitsee.

Lahdenkin talousarvio pohjaa laajasti hyväksyttyyn hyvinvointiyhteiskunnan ideaan, jossa kunnan tehtävä on huolehtia kuntalaisten palveluista, joista osa on lakisääteisiä, osa vapaaehtoista, kuntataloudesta, elinvoimasta, yhteistyöstä valtion, maakunnan ja muiden kuntien sekä kolmannen sektorin kanssa, uusista hankkeista, investoinneista jne. Tämä ei ole sosialismia, vaan hyvinvointia.

Helsingin sanomissa 24.11.19 oli luettavissa Anna Stiina Nykäsen juttu, jossa kerrotaan Amerikan Yhdysvaltojen köyhistä ja kapitalismista ja kakasta. USA:n superrikkaat toteavat että kapitalismi on rikki ja että jotain pitää tehdä sen muuttamiseksi.180 yhdysvaltalaista suuryritysten johtajaa julistaa julkilausumassaan, että yrittäminen ei voi enää perustua vain voiton tavoitteluun. Se pahentaa eriarvoisuutta ja haittaa demokratiaa. Myös länsimaiden johtavat talouslehdet vaativat kapitalismiin muutosta. Niistä on vääryys, että eniten rahaa saa pörssipelillä, sijoituksilla, tuottamatta varsinaisesti mitään. Nykykapitalismissa vain rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät köyhtymistään. Siitä ei hyvää seuraa.

Miten miljardöörit sen juuri nyt tajusivat? Syynä on kakka. Ihmisuloste.
Yhdysvalloissa on kaduilla niin paljon kodittomia, että ihmisten ulosteet ovat todellinen ongelma. Kakkaa varten on Kaliforniassa jopa kehitetty puhelimiin sovellus, Snapcrap, jolla pökäleistä voi ilmoittaa. Kakkapartiot kiertävät korjaamassa jätöksiä. Tilanne on pahentunut etenkin aurinkoisessa Kaliforniassa, muun muassa Los Angelesissa ja varsinkin San Franciscossa, jossa köyhillä ei ole kotia, ei kouluja, ei terveydenhuoltoa eikä vessoja. Miten ihmeessä rikas maa on tässä tilanteessa?

Piinkova kapitalismi on ajanut USA:n tähän. Valtiota vaivaa valtavat tuloerot, kalliit sairauskulut, eri arvostava koulujärjestelmä, turvattomuus, rasismi ja nyt lisäksi kansaa voimakkaasti jakava omituinen presidentti. Haluan varoittaa kaikkia, jotka vannovat kevyen verotuksen ja oman onnensa -seppä ideologian ja nykykapitalismin nimeen. USA:n köyhät ovat ikävä esimerkki. Tuollaista kotimaata en halua.

Pidän pohjoismaista hyvinvointivaltiota parhaana ja demokraattisimpana yhteiskuntamallina. Meillä Suomessa on tutkitusti maailman onnellisin kansa, eikä muutkaan pohjoismaat tästä jälkeen jää, vaikka äänekkäästä valituksesta jatkuvasti kuullaan.

Toivotaan, että ihmisarvoinen hyvin säädelty markkinatalous tuottaa jatkossakin hyvinvointia meille kaikille. Varotaan kasvotonta kapitalismia ja kaameaa kommunismia, hirvittävää fasismia ja kaikenlaista muutakin fundamentalismia.

Rakastetaan Lahtea marraskuussakin

Maanantai 11.11.2019 klo 21:00

Reilu viikko marraskuuta kulunut ja nyt on aika antaa rakkaudentunnustus kotikaupungille.

Rakastan Lahtea marraskuussakin,

kun Vesijärvi avautuu kyyhkysen harmaana marraskuun aamuna lenkkipolullani,

kun kävelen torin kahvilaan aamukahville,

kun sivukirjastoja on kaikissa kaupunginosissa,            

kun tekojäärata aukeaa torilla,

kun pääsen labratutkimuksiin nopeasti,

kun keskustan vanhat kivitalot suojaavat viimalta,

kun joulukatu Aleksi on valaistu,

kun Pelicans, FC Lahti ja Lahti Basket voittavat,

kun lasten koulutie on turvallinen,

kun ei ole vielä tullut lunta,

kun Kino Iiriksessä on hyvä elokuva                                                                        

ja kun Rantakartanon asemakaavoista ei kukaan valittanut.

 

Rautatie, Lahden menestyksen kulmakivi

Tiistai 29.10.2019 klo 21:25

Rautatiet ovat ympäristönsuojelua parhaimmillaan. Lahteen, Euroopan ympäristöpääkaupunkiin (2021) ne sopivat kuin nenä päähän. Olipa juna Ukko-Pekka, Lentävä Kalakukko, Pendolino tai Allegro, niiden sopii kulkea Lahden kautta kaikkiin ilmansuuntiin.

Lahden ensimmäinen rautatie Riihimäki - Lahti täyttää 150 vuotta kaupungin syntymäpäivänä 1.11.2019. Ilman tätä rataa Lahden kylä olisi saattanut jäädäkin yhdeksi Hollolan kylistä.

 Kun Venäjän keisari Aleksanteri II antoi mahtikäskyn Riihimäki-Lahti-Pietari-radan rakentamisesta 1867, saatiin vauhtia hankkeeseen, jota oli suunniteltu Helsinki-Hämeenlinna-radan valmistumisesta (1862) alkaen. Rahoitus löytyi viinaverosta, lainarahalla ja Venäjän yleisistä varoista myönnetyllä 10 miljoonalla markalla. Rata valmistui 3 vuodessa ja virallisesti siinä liikenne alkoi 1.11.1869. Syytä on muistaa, että ilman isoja uhrauksia sitä ei rakennettu. Nälkävuosien jatkeena kurjissa työmaaoloissa menehtyi yli viidesosa työntekijöistä.

 Näin siis tehtiin ensimmäinen oikaisu Lahden kautta.  Suunnitelmissa oli vaihtoehtona tehdä rata Asikkalan Anianpellon kautta. Onneksi niin ei käynyt. Radan merkitys Lahdelle oli käsittämättömän iso, kun sekä länteen että ennen kaikkea itään, jossa oli Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipuri ja Venäjän pääkaupunki Pietari, oli nyt nopeat yhteydet. Jos rata olisi rakennettu etelämpään, mitä vaihtoehtoa myös pohdittiin, ei Lahti olisi koskaan noussut siihen kukoistukseen, mitä se nyt on.

 Vääksyn kanava valmistui 1873, ilman Lahden rataa se olisi ehkä jäänyt rakentamatta. Loviisan raiteitakaan (1900) ei olisi tarvittu. Miten olisi puut uitettu Rauma-Repolalle, Lahden Sahalle, kahdelle rullatehtaalle jne.? Ei olisi puunjalostusteollisuutta tullut Lahteen. Miten olisi kuljetettu täältä eteenpäin?  Missä olisivat Lahteen tulleet evakot nyt? Ehkä olisivat Kotkassa, Porvoossa, Loviisassa ja ehkä jokunen eksynyt Lahteen. Radan ansiota oli osittain myös 60-luvun muuttoaallon päätyminen Lahteen, kun Lahti oli kehittynyt oikeaksi teollisuuskaupungiksi.

 Meni 146 vuotta, ennen kuin seuraava rataoikaisu tehtiin välillä Helsinki - Pietari. Siihen tarvittiin suuri määrä selvityksiä, joissa tietenkin pohdittiin eri reittejä, kuten oli tehty 1860-luvullakin. Vaihtoehtoja oli useita, joista lopulta päädyttiin Kerava-Mäntsälä-Lahti-oikorataan.  Seutumme virkamiehet, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat tekivät valtavasti edunvalvontatyötä, jota nykyisin sanotaan lobbaukseksi, oikoradan puolesta. Aikaa se otti, vuodesta 1974, jolloin ensimmäiset selvitykset tehtiin, vuoteen 2002, jolloin radan rakennustyöt alkoivat. Sitä ennen oli esimerkiksi lunastusmenettelyä käytetty yli 400 kiinteistöön. Valtionvarainministeri esitti lopulta koko hankkeelle 336 milj. euroa. 

 Oikoradan rakentaminen kesti neljä vuotta ja se otettiin käyttöön 3.9.2006. Pendolino-junia saatettiin hyödyntää uusilla rataosuuksilla ja niinpä matka-ajat lyhenivät niin pääkaupunkiseudulle kuin itään suuntautuvassa kaukoliikenteessä. Nykyisin tunnin välein kulkevan Z-junan ansiosta voimme todeta asuvamme Suomen metropolialueella.

Helsingin – Pietarin välille saatiin nopea Allegro joulukuussa 2010. Se korvasi Sibelius- ja Repin-pikajunat. Vanhoista junista jäi jäljelle Moskovan ja Helsingin välinen yöjuna Tolstoi.

 Nyt tärkeintä on pitää huolta siitä, että oikorata säilyy Suomen pääratayhteytenä itään ja myös siitä, että Riihimäki-Lahti-juna kuljettaa Hämeessä matkustajia vähintään tunnin välein. Ja tietenkin huolta pidetään, sillä onhan Lahdessa vähintään yhtä hyvät poliitikot ja lobbarit nyt kuin oli 150 vuotta ja 45 vuotta sitten.

Se hyöty, minkä Lahti sai ensin Riihimäki-Lahti-rautatiestä ja sen jälkeen oikoradasta, on hurja. Ratojen myötään tuomien ihmisten ja yritysten merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun Lahti kasvoi, elinvoima lisääntyi ja hyvinvointi kohentui. Lisäksi imagon, kilpailukyvyn ja matkailun kehittyminen ja parantuminen ovat asioita, jotka menestyvät hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Ympäristökaupunkilaisena voin lisäksi todeta, että junamatkailu on ekoteko ja hieno tapa viettää aikaa.

Uskon, että kumpikin rata kuljettaa ihmisiä ja tavaroita vähintäänkin yhtä kauan kuin Riihimäki-Lahti-Pietari-rata on nyt tehnyt. Samalla kun 1. marraskuuta juhlimme 114-vuotiasta Lahtea, on syytä nostaa Suomen lippu salkoon myös Lahden ensimmäisen rautatien 150-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

 

Teatterin yhtiöittäminen arveluttaa

Lauantai 28.9.2019 klo 20:32

Korruption ehkäisemisen keinoja tutkinut työryhmä on arvostellut kovin sanoin kuntien ja valtion toimintojen yhtiöittämisestä johtuvia puutteita esimerkiksi rahankäytön läpinäkyvyydelle. Kuntien osakeyhtiöiden toimintaan pääsee käsiksi vain tarkkaan rajattu joukko, kunnan tarkastuslautakunta ja kunnan nimeämät edustajat yhtiökokouksessa. Työryhmä toteaa, että osakeyhtiön päätöksenteko ja rahankäyttö jäävät pimentoon, sillä niihin sovelletaan osakeyhtiölakia eikä lakia viranomaistoiminnan julkisuudesta.

Käytän työryhmän lausuntoa aasinsiltana Lahden kaupunginteatterin yhtiöittämishankkeessa. Tällä hetkellä siinä on ainakin seuraavia avoimia kysymyksiä:

Mitä hyötyä veronmaksajat saavat yhtiöittämisestä? Entä teatterissa kävijät? Mikä on henkilöstön asema? Kannattaako yhtiötä perustaa, jos sen tarkoitus on toimia yleishyödyllisenä yhtiönä, joka kuitenkin tarvitsee kaupungin avustuksen ja valtionavustuksen? Voidaanko lippujen hinnat pitää nykyisellä tasolla, kun niihin lisätään 10 % arvonlisävero? Jos tavoitteena on saavuttaa lisää vuokratuottoja ravintolatoiminnasta, mitä tapahtuu teatterikerholle, joka on vuosikymmenet ylläpitänyt vapaaehtoisvoimin ravintolaa ja muita teatterin aktiviteetteja, kuten kilpailua Iivari-palkinnosta? Tähän asti on voitu koululaisille, työttömille ja muille erityisryhmille järjestää alennettuja ja jopa maksuttomia näytöksiä, onnistuuko tämä jatkossa? 

Mietin, miten paljon teatteriin joudutaan lisäpanostamaan, kun tarvitaan toimitusjohtajan lisäksi taiteellinen johtaja, markkinoinnin ammattilainen jne. sekä tukipalvelujen ostot kilpailuilta markkinoilta?

Jyväskylässä teatteri osakeyhtiö palautettiin kaupungin omaksi toiminnaksi taloudellisista syistä. Tietojeni mukaan teatterin pyörittäminen oli kalliimpaa osakeyhtiömuotoisena. Oulussa teatteri Oy käy yhteistoimintaneuvotteluja (YT) heikosta taloudesta johtuen.

Eniten minua harmittaa demokratian kaventuminen yhtiömuodossa. Lahdessa kaupungin omistamien osakeyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallituksen apuelin Konserni- ja tilajaosto yhdessä kaupunginjohtajan kanssa. Ei edes kaupunginhallitus saati kaupunginvaltuusto pääse vaikuttamaan yhtiöön muilta osin kuin talousarvion yhteydessä myöntämällä toiminta- ja vuokra-avustuksen teatterille. Lahtelaisten valitseman valtuuston mahdollisuudet seurata osin verovaroin rahoitettua osakeyhtiön toimintaa ja taloutta ovat kovin vähäiset.

Jos jonain päivänä eduskunta saa julkisuuslakiin lisäyksen soveltamisalan laajentamisesta valtion ja kuntien omistuksessa oleviin osakeyhtiöihin ja lisäksi löytyvät hyvät vastaukset edellä tekemiini kysymyksiin, voisin ehkä hyväksyä yleishyödyllisen Lahden kaupunginteatteri Oy:n perustamisen, vaikkakaan en ymmärrä mitä lisäarvoa yhtiöittämisestä sittenkään olisi.

ÄÄNESTÄJÄÄ HUIJATAAN

Maanantai 6.5.2019 klo 13:39

Mistä tunnet huijarin? Siitä, että hänet on juuri valittu eduskuntaan Suomen valtion korkeimpaan luottamustehtävään, mutta nyt hän on EU-vaaliehdokkaana joko keräämässä edustamalleen puolueelle ääniä tai perätä haluamalla parlamentaarikoksi Euroopan Unioniin. Onko tällainen ehdokas luotettava? Vain siinä tapauksessa on, että jo ennen eduskuntavaaleja kertoi olevansa myös tulevissa EU-vaaleilla ehdokkaana. Jos oli vaalien alla vaiti, on mielestäni menettänyt äänestäjän luottamuksen.
Tässä ei ehdokkaan auta vedota perustuslakiin. Tiedän, että jokaisella suomalaisella on oikeus olla ehdokkaan niin eduskuntavaaleissa kuin europarlamenttivaaleissa. Kyse onkin siitä, tuliko etukäteen kertoneeksi, että aikoo kumpaankin vaaliin ehdokkaaksi vai jättikö kertomatta ja äänestäjä kuvitteli valitsevansa kansanedustajaa, joka paljastuukin puolueensa EU-ehdokkaaksi.

Toivon, ettei kukaan meistä äänestäjistä valitse huijaria Europarlamenttiin. Tällaista äänestäjää pidän huijattavana hölmönä. Tosin kaikki on nykyisin Suomessa mahdollista, koska elämme vahvasti totuuden jälkeistä aikaa. Tässä tapauksessa se ilmenee siten, että joidenkin kansanedustajien mielestä ei tarvitse olla rehellinen, riittää kun on hyvä tarina, mikä riittää myös joillekin äänestäjille. Niin on, jos siltä näyttää, totesi presidentti Kekkonenkin aikoinaan.

Siis unohda huijarit ja äänestä Europarlamenttiin sellainen ehdokas, joka ei ole kansanedustaja tai jos on, niin on kertonut etukäteen ennen eduskuntavaaleja olevansa myös ehdolla parlamentaarikoksi.

 

Uudet joukkoliikenteen runkolinjasuunnitelmat

Perjantai 22.2.2019 klo 18:25

Lahti hakee Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021, mikä on Lahden valtuuston päättämän vision ja strategian vuoteen 2030: ”Lahti­ – rohkea ympäristökaupunki” mukaista. Strategiana on edistää kestävää kehitystä kaiken tavoin. Siihen liittyen Lahden seudun liikenne (LSL) on työstänyt uudet runkolinjaluonnokset linja-autoliikenteelle, joiden toteutuessa toivotaan lisää matkustajia ja ilmastotavoitteiden lisäksi taloudellisia säästöjä. Suunnittelussa on mukana asukkaita, linja-autonkuljettajia, LSL:n virkamiehet ja joukkoliikennelautakunta, joka hyväksyi viime kokouksessa luonnokset.

 

Kun uusien linjojen ja sujuvan liikenteen avulla saadaan ihmiset siirtymään enenevässä määrin joukkoliikenteen käyttäjiksi, on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 70 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä muiden hyvien ympäristötekojen ohella. Huima tavoite, mutta toteutettavissa, jos yksityisautoilun sijaan asukkaat innostuvat hyvin toimivasta joukkoliikenteestä.

 

Toivon lautakunnan puheenjohtajana, että saisimme runsaasti rakentavaa palautetta luonnoksista. Se on selvää, että runkolinjat ja niihin liittyen täydentävät linjat eivät pysty kaikkien toiveita täyttämään. Tarkoitus on, että joukkoliikenteen käyttö on mahdollisimman helppoa, odotusajat linjanvaihdoissa ovat lyhyet ja matka-ajat pienenevät. Tämä kaikki on mahdollista toteuttaa. Toivon myös paljon matkustajia aikanaan uusille linjoille ja samalla tekemään hyvää ilmastotyötä ympäristökaupunki Lahteen.

 

Uusi runkolinjastoluonnos on asetettu nähtäville ja siihen voi ottaa kantaa Lahden seudun liikenteen nettisivuilla osoitteessa lsl.fi. 19.3. asti. Pääkirjaston Lahti-pisteessä luonnos on nähtävillä paperiversiona.

Outoja piirteitä Lahden jäähallin omistuskuvioissa

Torstai 13.12.2018 klo 21:30

Lahden talousarviossa vuodelle 2019 esitettiin Lahden jäähalli Oy:n omistuksen siirtoa Spatium Oy:lle. Onneksi kaupunginvaltuuston enemmistö tyrmäsi esityksen. Ainoa peruste siirrolle olisi ollut talous, mikä liittynee seuraavan kahden vuoden aikana tapahtuvaan jäähallin osakkeiden lisälunastukseen Lahden kaupungille. En päässyt selville, miksi yhtiö olisi pitänyt siirtää Spatiumille. Taisi joku moittia, että Pelicans Oy:n vuokrasopimus (voimassa seuraavat 2 vuotta) on huono. En usko, että Spatiumissa olisi taitoa tehdä parempi vuokrasopimus kuin jääaikaa ja muuta toimitilaa vuokraavalla asiantuntijayhtiö Lahden jäähalli Oy:llä.

Tässä hankkeessa on ilmennyt outoja piirteitä yhtiön omistajiin liittyen. Olen kuullut vähemmistöosakkailta, ettei heitä ole asiassa kuultu, saati kysytty näkemystä osakkeiden siirrosta Spatium Oy:lle. Jäähallin omistajatahoilla on eriarvoisia osakkeita.

Osakkeenomistajien yhdenvertaiseen kohteluun pyrkivän lainsäädännön ensisijainen tarkoitus on vähemmistöosakkeenomistajien suojaaminen, eikä laista voida sopimuksella poiketa osakkeenomistajan vahingoksi ilman tämän omaa suostumusta. Osakeyhtiössä on aina ilmassa riski enemmistöosakkeenomistajien tyranniasta, eli siitä, että vähemmistölle ei jää käytännössä mitään sananvaltaa yhtiössä. Näin on esimerkiksi, jos yksi osakkeenomistaja hallinnoi 50 % yhtiön osakkeista ja muu omistus on hajaantunut laajalle. Tällöin on tärkeää varmistaa tietyt oikeudet myös vähemmistöosakkaille, vaikka heillä ei olisikaan äänivaltaa muuten riittävästi vaatia oikeuksiaan.

Olen tosi tyytyväinen, ettei jäähallin omistajuutta siirretty Spatiumille. Nyt on vain oltava tarkkana, ettei sama asia putkahda seuraavassa talousarviossa esiin. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun valtuuston tekemien päätösten yli yritetään kävellä milloin minkinlaisin perusteluin.

Toinen mielenkiintoinen juttu talousarviossa on maininta Kisapuiston jalkapallokentän katsomorakennuksesta. Sitä luotsaa eteenpäin edellä mainittu Spatium Oy. Valtuusto on aiemmin päättänyt, että katsomo rakennetaan siinä tapauksessa, että hankkeeseen saadaan 40 % yksityistä rahaa.  Nyt talousarvion tekstissä kerrotaan katsomon rakentamisesta ja yksityisestä rahoituksesta, mutta ei sanaakaan 40 %:sta. Tästä valtuuston asettamasta vaatimuksesta on pidettävä ehdottomasti kiinni. Onneksi kaupungin tarkastuslautakunta on asiantunteva, joten toivon, että ainakin sillä taholla ollaan tarkkoja kaupunginvaltuuston tekemien päätösten suhteen.

Rakastetaan Lahtea marraskuussakin

Keskiviikko 31.10.2018 klo 15:01

Kun Vesijärvi avautuu kyyhkysen harmaana marraskuun aamuna lenkkipolullani.

Kun kävelen torin kahvilaan aamukahville.

Kun sivukirjastoja on kaikissa kaupunginosissa.

Kun pääsen labratutkimuksiin nopeasti.

Kun keskustan vanhat kivitalot suojaavat viimalta.

Kun joulukatu Aleksi on valaistu.

Kun Pelicans, FC Lahti ja Namika voittavat.

Kun lasten koulutie on turvallinen.

Kun ei ole vielä tullut lunta.

Kun Kino Iiriksessä on hyvä elokuva.                                                                                                                                               Kun Kun 1.11. on Lahden syntymäpäivä.

Jätän loput rakkaudenaiheet toisten kerrottavaksi.

Lahden kestävä yhdyskuntarakenne

Keskiviikko 19.9.2018 klo 13:24

Tein kaupunginvaltuuston viime kokouksessa palautusesityksen ”Patinan” asemakaavamuutoksesta. En saanut riittävää kannatusta, jotta palautus olisi onnistunut. Minulle mm. huomautettiin, että koko Lahti on pohjavesialuetta, eikä sen vuoksi ole syytä välttää kyseessä olevalle alueelle rakentamista. Tunnen kyllä Lahden pohjavesiolosuhteet, olenhan ollut mukana ympäristö- ja kaavoitustyössä yli 30 vuotta. Yksi syy kaavan palautusehdotukseen minulla oli nimenomaan se, että kyse on vedenhankinnan kannalta tärkeästä pohjavesialueesta.

Kaavaa vastustivat mm. Lahden kaupunginmuseo ja Salpausselän luonnonystävät. Omien mielipiteitteni lisäksi lainaan näiden tahojen lausunnoista muutaman kohdan, joita ei ilmeisesti huomioitu vietäessä muutosesitystä teknisestä ja ympäristölautakunnasta kaupunginvaltuustoon.

 Alue on maisemallisesti ja historiallisesti yksi Lahden arvokkaimmista, koska siinä kohtaavat Salpausselkä, Vesijärvi ja vanha rautatiepenger. Tämä on toinen syy, minkä vuoksi massiivista rakentamista tulisi välttää (kolme 5-kerroksista asuintaloa). Alueelle olisi voitu kaavoituksella ohjata matalampaa rakentamista julkiseen käyttöön, vaikkapa opiskelija-asunnoiksi, joita tosin juuri valmistui iso määrä Aleksi 5:een, joten aivan akuuttia tarvetta ei tällaiselle rakentamiselle ole. Seuraavat opiskelija-asunnot olisi syytä suunnitella ja toteuttaa lähelle Niemen kampusta.

 Kaavahanke heikentää myös maakuntakaavaan ja yleiskaavaan merkittyä viheryhteyttä, vaikka sitä olisi syytä vahvistaa. Koko alueen suunnittelua ja rakentamista tulisi ohjata ympäristönsuojelulliset, ekologiset ja kulttuurihistorialliset seikat.

 Asemakaavamuutos liittyy valtakunnallisesti tärkeään ja arvokkaaseen Fellmaninpuistoon, sodanjälkeisen rakennuskauden oppilaitoksiin ja Hakatorneihin. Koko alue on Lahden yleiskaavassa keskustan arvoaluetta ja kulttuuriperintöämme. Nykyistä aluetta ovat olleet suunnittelemassa arvostetut lahtelaisarkkitehdit Kaarlo Könönen, Irma Kolsi ja Unto Ojonen.

 Ehkä osa nykyisistä valtuutetuista ei arvosta peruslahtelaiselle tärkeää aiemmin rakennettua ympäristöä, johon kuuluu kyseessä oleva kohde. Suosittelen kaikille tutustumista kahteen lahtelaisittain merkittävään kirjaan: Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista ja Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä. Totean kuitenkin tässä, että en ole vastustamassa Patinan, entisen Nelon leipomorakennuksen purkua. Vastustan sitä, että tilalle suunnitellaan massiivista kerrostalorakentamista, mikä ei mielestäni alueelle sovi.

 Ranta-Kartano on tällä hetkellä tärkein keskustan uudisrakennuskohde, joka palvelee erinomaisesti Lahden strategian elinvoimaisuustavoitetta. Samaisessa strategiassa todetaan, että yhdyskuntarakennetta kehitetään kestävästi, mikä tarkoittanee, että huomioidaan ympäristöarvot, kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ja mm. juuri isolta hotellihankkeelta pelastunut Teivaanmäki, johon kaavamuutos olennaisesti liittyisi.

Asemakaavamuutos sai siis siunauksen Lahden kaupunginvaltuustossa. Nyt toivon, että kaavan toteutumisvaiheessa aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa pohjavesialueelle ja arvokkaalle kulttuurimaisemalle.

Satojen prosenttien tonttivuokrakorotukset ovat ryöstöä

Tiistai 18.9.2018 klo 16:50

Ruotsalaisen papin Olaus Petrin tuomarin­ohjeet 1500-luvulta kuuluvat tuomareille annettavien ohjeiden perinteeseen ja ne ovat suurelta osin yhtäpitäviä nykyisenkin lainsäädännön kanssa. Olaus Petrin myötätunto on vahvasti tavallisen ihmisen puolella. Poimin tähän yhden ohjeen, jota toivon käytettävän kuntien virkamiesvalmistelussa ja poliittisessa päätöksenteossa: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan”.

Monasti meistä kansalaisista tuntuu, että Olaus Petrin ohjeet ovat unohtuneet. Otan esimerkin Lahden kaupungin omistamien vanhojen rakennettujen tonttien vuokrankorotuksista. Etelä-Suomen Sanomissa 14.9.2018 kerrottiin, että erään asunto-osakeyhtiön tonttivuokra nousi yli 800 prosentilla. Eikö kuulosta täysin kohtuuttomalta korotukselta, johon ei tavallisen ihmisen ymmärrys yltä?

Kyseisessä talossa on ollut 50 vuoden vuokrasopimus, joka on päättynyt ja nyt kaupunki korottaa vuokraa käsittämättömän paljon vedoten siihen, että uusien ja vanhojen asuntojen vuokralaisia on kohdeltava yhdenmukaisesti. Tähän totean, että uusien asuntojen ostajat ovat olleet täysin tietoisia tontin vuokrasta tuleville vuosille, kun taas 50 vuotta sitten vuokratontille rakennetun talon asukas tietää nykyisen tonttivuokran, mutta vuokrasopimuksen päättyessä saattaa joutua maksamaan kohtuuttoman suuren korotuksen, mitä ei ole voinut etukäteen tietää.

Näissä Lahteen yli 50 vuotta sitten rakennettujen talojen asukkaista suuri joukko on ikäihmisiä, joille isot korotukset saattavat tarkoittaa ”sosiaaliluukulle” menoa eli anomaan Kelan asumistukea ja jossain tapauksessa jopa toimeentulotukea. Tähän tietenkin teknisen viraston virkamies tai lautakunta, joka tekee vuokrankorotuspäätöksiä, voi todeta, että kaupungin kassa tarvitsee rahaa ja vuokria korottamalla sitä saadaan ja ettei kaupunki ole sosiaalitoimisto. Minulle kerran vuosia sitten näin huomautettiin, kun keskusteltiin omakotitonttien vuokrankorotuksista. Tähän totean, että kyllä Lahti osallistuu sosiaalitukien maksatukseen. Vasen käsi ei aina tiedä mitä oikea tekee.

Nyt ei kuitenkaan ole kyse siitä, joutuuko joku turvautumaan sosiaalipalveluihin, näinhän tapahtuu päivittäin milloin mistäkin syystä, vaan siitä, että nämä tontinvuokrien korotukset ovat ryöstöä. Kaupunki taitaa ottaa mallia riistokapitalismista, jossa tontteja omistavat sijoittajat ovat nostaneet tonttivuokria täysin hallitsemattomasti. Pidän tällaista toimintaa ihmisten riistona, mutta en olisi uskonut, että Lahden kaupunki toimii näin.

Kaiken kaikkiaan asuminen Lahdessa ei ole enää niin houkuttelevaa kuin menneinä vuosina. Aiemmat hinnankorotukset kiinteistöveron osalta on nostanut asumisen kustannuksia Lahdessa. Kun vielä korotetaan kaupungin omistamien tonttien vuokria kohtuuttomasti, niin pieni kilpailuetu asuntojen hinnoissa, mikä Lahdella on ollut, menetetään tätä menoa nopeasti.

Rakenteellinen korruptio vältetään hyvillä eettisillä periaatteilla

Keskiviikko 12.9.2018 klo 16:06

 

Eettiset periaatteet kuntien päätöksenteossa korostuvat enenevässä määrin. Monissa kunnissa on jo Eettiset periaatteet -ohjelma, jota noudatetaan, kun kunnan palvelutuotannosta päätetään. Kilpailutettaessa ja tarjouksia pyydettäessä yhteiskuntavastuu ja vankat eettiset periaatteet ovat tärkeitä kriteereitä hinnan ja laadun ohella.

Nyt Lahden kaupunginvaltuusto on päättänyt tehdä kaupungin toimintoja ja päätöksentekoa varten Eettiset periaatteet -ohjelman. Tämä on hieno asia kaupunkilaisten, virkamiesten ja poliittisten päättäjien kannalta. Kun periaatteet saadaan valmiiksi, ne hyväksytään tietenkin koko Lahti-konsernin tasolla.

Sekä hyvin että huonosti hoidetut asiat päätyvät helposti julkisuuteen tavalla tai toisella. Kuntalaisia kiinnostavat enenevästi perustelut päätösten takana. Lakipykälien noudattaminen ei välttämättä riitä. Kiire vaikuttaa olevan nykyisin osa päätöksentekoa. Kun mennään lujaa eteenpäin, asioiden laajempi tarkastelu saati moraalinen pohdiskelu voi jäädä vähäiseksi. Poliitikkojen ja virkamiesten pitää kuunnella tarkasti ihmisiä, jotka uskaltavat olla eri mieltä, kyseenalaistavat suunnitelmia tai esittävät vaihtoehtoja.

 Hyväveli-verkostot ja eriarvoisuus on saatava pois päätöksenteosta. Kunnallinen itsehallinto velvoittaa kuntapäättäjiä ansaitsemaan kuntalaisten luottamuksen ja oikeutuksen päätöksilleen. Hyvässä kunnassa on eettisyyteen kannustava kulttuuri, jossa vaikeitakaan asioita ei pelätä ottaa esille. On tärkeää, kaupungin arvot ovat moraalisesti vahvoja. Niiden avulla selvitetään toimintamme hyväksyttävyys ja miten parhaita ratkaisuja löydämme. Kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä pitää ohjata hyvän hallinnon periaatteet.  

 Kaupungin toiminnan eettisyyttä määriteltäessä on huomioitava palvelutuotannon eettisyys, viranhaltijatoiminnan eettisyys ja poliittisen järjestelmän eettisyys. Kuntajohtaminen on kokonaisuus, joka muodostuu johtamisen eri näkökulmista ja tasoista. Eettinen ulottuvuus on osa tätä kokonaisuutta.

 

Vesijärvenkatu - Lahdenkatu - Kauppakatu

Maanantai 10.9.2018 klo 15:37

Vesijärvenkatu-Lahdenkatu-Kauppakatu. Mikä näistä ei kuulu joukkoon? No sehän on Vesijärvenkatu, joka aiotaan nykyisestä nelikaistaisesta kadusta tehdä kaksikaistaiseksi ”kaupunkibulevardiksi”. Mitä mahdollisesti tapahtuu, jos Vesijärvenkatu ei vedä nykyistä automäärää? Todennäköisesti se, että autoilijat siirtyvät Lahdenkadulle ja Kauppakadulle, jotka jo nyt ovat autoliikenteen valtaamia.

Lahdenkadun varrella on kaksi koulua, mutta kukaan ei puhu koululaisten turvallisuudesta. Onnetonta on se, että vihreä aalto on Lahdenkadulla lopetettu ja autot tyhjäkäyvät jokaisen suojatien edessä odotellessaan valojen vaihtumista, elleivät sitten aja punaisia päin, mitä sitäkin tapahtuu säännöllisesti. Lahdenkatu rajaa uutta asuinkorttelia Malskia, johon on muuttanut satoja asukkaita. Kummallakin puolella katukäytävillä on pyöräilyoikeus, joka tietenkin nykyisellä niin kävely- kuin pyöräilykulttuurilla luo vaaratilanteita. Runsaan autoliikenteen takia ei ajotielle fillarilla ole menemistä.

Myös raskas liikenne tukkipuurekkoineen on tämän kesän ajanut Lahdenkatua jostain merkillisestä syystä. Onkohan kyseessä joku rekkakuskin perverssi halu kohdata liikennevalopysähdykset ja Paasikivenaukion katuremontti? Koska kyseessä on kaupungin hallinnoima katu, siihen voisi laittaa ajorajoitukset, jotka koskevat raskasta läpiajoliikennettä. Ennen Holman risteystä olisi syytä ohjata rekat ohikulkuteille ja viimeistään silloin, kun VT 12 valmistuu.

Kauppakadulle on suunniteltu asuntorakentamista entisen terveyskeskuksen ja Anttilan paikalla sekä ns. Iskun kortteliin. Tämä tarkoittaa satoja uudisasukkaita. Lisäksi nimensä mukaisesti kadulla on useita kauppakeskuksia sekä virastotalo, Lahti Energian toimistotalo ja Hansa-pysäköinti, johon ajamisen ja paluun on sujuttava jouhevasti. Katukäytävillä on pyöräily sallittu. Koululaiset kulkevat Kauppakadulta Tiirismaan ja Kannaksen lyseoihin, mikä tarkoittaa päivittäin yli tuhatta nuorta. Lisäksi Kauppakatu on joukkoliikennekatu, jonka tärkeys korostuu kaupungin strategiassa. Alueella liikkuu paljon vapaa-ajanviettäjiä, ovathan lähettyvillä teatteri ja pääkirjasto. Ei siis ole suotavaa, että autoliikenne Kauppakadulla lisääntyy.

Jos Vesijärvenkadun kokeiluhanke toteutuu, toivon, että sen jälkeen tehdään liikennelaskenta ja kartoitetaan, lisääntyykö autoliikenne Lahdenkadulla ja Kauppakadulla. Muutenkin on syytä pohtia voidaanko näillä kaduilla minimoida liikenteen haittavaikutukset estämättä kuitenkaan ihmisten liikkumista moottoriajoneuvoilla, pyörillä ja kävellen.

Vanhemmat kirjoitukset »