Lahden keskustasta ei puistoja saa hävittää

Lahdessa tehdään parhaillaan suunnitelmaa leikkialueista seuraavalle vuosikymmenelle. Tavoitteena on karsia leikkipuistojen määrää ja sitä kautta vähentää kunnossapidon kuluja. Useat puistot ovat lopetusuhan alla. Olen kauhistunut puistojen vähennyssuunnitelmasta, joka on täysin ristiriidassa Lahden ympäristökaupunki-imagon kanssa. Jos Lahti aikoo olla luontopositiivinen kaupunki, olisi leikkipuistojen karsiminen fiasko. Tiedossahan on, että kaikki puistot, myös lasten leikkipuistot, luovat meille asukkaille terveyttä, hyvinvointia, elinvoimaa ja sitä kautta taloudellistakin hyvää.

Lahdenkadun molemmilla puolin olevat Pihapuisto ja Karihovin puisto ovat luontokeitaita asukkaille. Omalahti.fi-sivustolta luin, että Karihovin puisto kuuluu poistettavaksi ehdotettujen joukkoon. Se tuntui järkyttävältä tiedolta. Olin juuri viime viikolla ”Luontopositiivinen kaupunki rakennetaan yhdessä -tapahtumassa”, jossa keskusteltiin puistoista, lähiviheralueista, luontopositiivisesta elämästä ja -terveydestä. Tässä tilaisuudessa ei kukaan nostanut esille puistojen vähennyssuunnitelmia. Päinvastoin joka puheenvuorossa korostettiin lähipuistojen ja -virkistysalueiden tärkeydestä.  Kun tutustuin leikkipuistojen vähentämisehdotuksiin, tuli vaikutelma, ettei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee.

Viime vuoden lopulla ilmestyi teos ”Lahden kulttuurimaisemat, selvitys paikallisesti arvokkaista kulttuurimaisemista”, jossa Lahden puistot ovat isossa osassa. Tässä lisätietoa nyt lakkautusuhan alla olevasta Karihovin puistosta, jonka parina oleva Pihapuisto on lopetusselvityksen ulkopuolella: ”Vesijärven laakson maisematyyppialueella Lahden keskustassa on kaksi puistoa.  Pihapuisto ja Karihovin puisto, jotka sijaitsevat Lahdenkadun molemmin puolin kortteleiden keskellä. Pihapuiston ja Karihovin puiston suunnitelmat perustuvat asemakaava-arkkitehti Olavi Laisaaren suunnitelmiin vuodelta 1946, joissa hän sommitteli kolmiomaiset puistot korttelia reunustavien rakennusten keskelle. Kulku korttelipuistoihin on kapean pensasaidoin rajatun polun kautta”.

Nyt sitten Lahden Kaupunkiympäristötoimessa ajatellaan, että Karihovin puistoa ei tarvita. Kuitenkin on selvää, että puiston merkitys luontokeitaana alueen asukkaille on todella suuri. Kumpikin puisto on ihania viherkeitaita kariniemeläisille ja Malskin korttelissa asuville sekä muillekin lahtelaisille. Kerrostalojen tontit ovat pieniä, joten puistot korvasivat jo aikoinaan pihapiirien niukkuutta. Lapset ovat tietysti riemuissaan leikkialueista, minkä lisäksi lähialueiden senioreille puistot ovat tärkeitä sekä fyysisen että mielenterveyden kannalta.

Lahti on Suomen merkittävin ympäristökaupunki. Luontoarvojen turvaaminen ja luontopositiivisuus ovat ympäristökaupungin mittareita. Luonto on kaiken hyvinvoinnin ja elinvoiman perusta. On takaisku kestävän kehityksen Lahdelle, että puistojen lopetusta edes pohditaan.

Tässä lopuksi lainaus Lahden kulttuurimaisemat -kirjasta: ”Pihapuisto ja Karihovin puisto ovat kaupunkirakenteellisesti merkittäviä. Ne muodostavat korttelien keskelle yhteisöllisen kohtaamispaikan ja ovat tärkeitä keskustan viherrakenteelle.