Tulot nollakasvussa, menojen kasvu +5,7 %Maanantai 1.12.2008 klo 11.38 Meillä on takanamme kaupungin talouden kannalta hyviä vuosia. Vuosikate eli tulojen ja menojen erotus oli toissa vuonna +40 miljoonaa euroa ja viime vuonna +50 miljoonaa euroa, ja tänäkin vuonna se näyttäisi menevän yli 40 miljoonan euron. Nämä ovat hyviä lukuja, kun muistetaan, että vielä 2000-luvun alussa vuosikate oli miinusmerkkinen. Kehitys on ollut hyvä nimenomaan kolmena viime vuonna, sillä vielä vuonna 2005 vuosikate oli vain 1,4 miljoonaa euroa.
Nyt hyväksytyssä talousarviossa on ensi vuoden vuosikatteeksi merkitty +30 miljoonaa euroa. Sekin on hyvä, mutta aleneva suunta on näkyvissä. Taloussuunnitelman mukaan sama suunta jatkuu seuraavina vuosina, jolloin vuosikatteen arvioidaan putoavan ensin +22 miljoonaa ja vuonna 2011 +17 miljoonaa euroon. Talouden maailmanlaajuinen merkitsee kaupungin talouden kannalta verotulojen pienenemistä. Lahdessa lähdetään vielä tällä hetkellä siitä, että verotulot kasvavat sentään 0,9 prosenttia, mutta on syytä varautua nollakasvuunkin. Pelkästään tästä ei kuitenkaan ole kysymys, kun tarkastellaan verotulojen vähenemistä. Oma iso vaikutuksensa on myös sillä, että maan hallitus on tehnyt verotukseen lisää kevennyksiä, jotka vaikuttavat kunnallisveron tuottoon. Näitä ovat eläketulovähennys ja uusi työtulovähennys, jotka vaikuttavat kunnissa verotulomenetyksinä keskimäärin 69 euroa asukasta kohti. Lahden kohdalla siis kyse olisi noin 7 miljoonasta eurosta. Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan kuntatalous heikkenee ensi vuonna selvästi arvioitua nopeammin, ja sama jatkuu seuraavanakin vuonna. Tämä tarkoittaa, että kuntien ja niiden järjestämien hyvinvointipalvelujen rahoituksen kannalta edessä on vaikeuksia. Näin senkin takia, että hallitus ei näytä tulevan kuntia vastaan riittävästi näissä heikkenevän talouskasvun oloissa. Tulokehityksen hidastuessa tai jopa pysähtyessä eivät kuntien menot kuitenkaan pysähdy. Tämän vuoden alusta syyskuun loppuun kuntien toimintamenot kasvoivat 8 % ja kuntien lainakanta oli syyskuun lopussa 5 % suurempi kuin vuodenvaihteessa. Korkeasuhdanne on siis taittunut ja talouskasvu on nopeasti hidastumassa. Menopuoli kuitenkin kasvaa entiseen malliin. Lahden kaupungin menojen kasvu tulee tänä vuonna olemaan yli 10 %, mihin ovat olleet vaikuttamassa mm. syksyn 2007 palkkaratkaisu ja yli neljän prosentin inflaatio. Ensi vuoden talousarvio lähtee siitä, että toimintamenojen kasvu on 5,7 %. Tämä merkitsee sitä, että velkaa on tehtävä. Ensi vuonna nettovelkamäärä kasvaa 37 miljoonaa euroa, ja kahtena seuraavana vuonna tätäkin enemmän kumpanakin. Tästä vaikeutuneesta tilanteesta huolimatta meidän on pystyttävä turvaamaan peruspalveluiden säilyminen sekä määrällisesti että laadullisesti. Henkilöstömme jaksavuudesta ja työtyytyväisyydestä on huolehdittava. Nämä asiat on kirjattu kaupungin strategiaan. Vuoden 2009 talousarviolla on mahdollista toteuttaa sekä hyvät peruspalvelut että henkilöstön jaksaminen ja riittävyys. Ennätyksellisen korkealla investointitasolla varaudutaan taloudelliseen taantumaan. Investoinneilla elvytetään elinkeinoelämää ja edistetään työllisyyttä. Isoja investointikohteita kahden seuraavan vuoden aikana ovat esimerkiksi uusi palolaitos, uusi urheilutalo, Kärpäsen koulun iso peruskorjaus, Möysän koulun laajennus ja peruskorjaus, Länsiharjun ja Myllypohjan koulujen liikuntatilat sekä uusina hankkeina Kariston päiväkoti ja koulu ja Etelä-Lahden päiväkoti. Uuden uimahallinkin hankeselvitys aloitetaan. Kaikki edellä mainitut investoinnit ovat vakavasti pohdittuja ja välttämättömiä. Mihinkään turhanpäiväisiin investointeihin ei ole varaa. Saattaakin käydä niin, että ensi syksynä keskustelu käy vilkkaana tuloveroprosentin korotuksesta. Ja miksei kävisi. Onhan niin, että kun valtio keventää verotusta rikkaille, niin kunnat joutuvat nostamaan sitä kaikille niille, joilta kunnallisveroa peritään. ------------------------------------------------------------------------------------------------ |
