Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Lahden kaupungin, Lahden Jäähalli Oy:n ja Lahden urheiluhalliyhdistyksen välisen uuden sopimuksen. Sen mukaan kaupunki sijoittaa Lahden jäähalliyhtiöön 10 vuoden aikana vuosittain 390 000 euroa, minkä vastikkeeksi kaupunki saa vuosittain 100 kpl yhtiön uusia A-osakkeita. Lisäksi kaupungin maksettavaksi tulee vuonna 2011 maksullisen merkintäoikeuden (option) merkintähinta 1000 euroa. Näin ollen pääomasijoituksesta aiheutuvat kustannukset 10 vuoden aikana ovat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Tästä pääomasijoituksesta seuraa, että vuoden 2015 jälkeen kaupunki on Lahden Jäähalli Oy:n enemmistöosakas.
Sopimuksen toinen osa koostuu kaupungin sitoumuksesta ostaa yhtiöltä vuosittain tietty vähimmäismäärä jääaikaa indeksiin sidottuun tuntihintaan.
Käytin valtuuston kokouksessa puheenvuoron, jossa periaatetasolla käsittelin urheiluun suunnattavaa kaupungin tukea. Jonkin verran asetin kyseenalaiseksi, pitikö hyväksyä osakassopimus esitetyllä tavalla vai olisiko ollut syytä miettiä sopimuksen sisältöä enemmän.
Jäähallin nykyisten huolto- ja sosiaalitilojen osalta saneeraus on varmastikin tehtävä. Tällöin on kysymyksessä nuoriso- ja lasten jääurheilun edellytysten turvaaminen. Sen sijaan 6 uutta aitiota, uudet ravintolatilat ja muu saneerausohjelmaan liittyvä on suunniteltu nimenomaan Pelicans-osakeyhtiön tarpeisiin. Onko kaupungin osallistuttava huippu-urheilun olosuhteiden ja bisneksenteon edellytysten parantamiseen verovaroin? Tätä olen kysynyt aiemminkin ja kysyn nyt taas. Onko se kaupungin menestyksen kannalta oleellinen asia?
Visiomme vuodelle 2025 kuluu: ”Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki.” Toteuttaako liigatasoinen jääkiekkoilu visiotamme niin, että meidän on investoitava siihen veroeurojamme?
Olemme parastaikaa suunnittelemassa suurhallin ja messuhallin saneerausta liikunnan tarpeisiin. Pelkästään perusparannus maksaa 9 miljoonaa euroa. Jos tilojen käyttöä muutetaan niin, että ne korvaavat Urheilutalon nykyisen käytön, on kustannusarvio 20 miljoonaa. Tästä muutoksesta puuttuu vain päätös, suunnitelmat ovat pitkälle, kuten jokainen on voinut lukea Etelä-Suomen Sanomista.
Hämmästelen vieläkin sitä, että nämä kaksi rakennusta on päästetty niin huonoon kuntoon, että niiden perusparannuskin nousee lähelle 10:tä miljoonaa. Olisi varmasti kannattanut meidän valtuutettujen miettiä kaksi kertaa, ennen kuin päätimme ostaa messuhallin ja ottaa vastaan lahjoituksena suurhallin.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että suurhallin, messuhallin ja Lahti-hallin perusparannus ja toiminnan kehittäminen tukevat huomattavasti paremmin lasten ja nuorten liikunnan olosuhteita kuin uusien aitioiden ja ravintolan rakentaminen jäähalliin. Lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen tulee kiinnittävää riittävästi huomioita tilojen, valmennuksen ja innostuksen muodossa, kuten ilmenee Risto Niemisen johtaman huippu-urheilutyöryhmänkin tuoreessa mietinnöstä - muuten meiltä menee mahdollisuudet myös huippu-urheilun saavutuksiin. Mietinnössä todetaan myös, että rahalliset lisäpanostukset eivät takaa palkintopalleille nousua eivätkä nosta Suomea takaisin urheilumaailman huippumaana.
Joka tapauksessa nämä halli-investoinnit ovat nyt rasittamassa Lahden kaupungin taloutta samalla, kun joudumme pohtimaan pikkukoulujen lakkauttamista ja kirjastoverkon supistamista, suunnittelemaan vanhusten palvelutaloja ja Jalkarannan sairaalan lisärakentamista sekä rahoittamaan uudet palo- ja pelastustoimen kiinteistöt.
Jos haluamme puhua strategiamme mukaisesti palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamisesta, yhteisöllisyyden tukemisesta ja investointien tekemisestä kestävän kehityksen periaatteilla, on ensin päätettävä, mitkä asiat ovat todella tärkeitä lahtelaisille.
Haluammeko panostaa kouluihin, kirjastoihin ja muihin kaupungin palvelutuotantoon kuuluviin tiloihin ja siten parantaa lahtelaisten hyvinvointia? Kannattaako meidän hankkia jäähalli omistukseemme seuraavan kymmenen vuoden sisällä ja onko se strategiamme mukaista, kysyin valtuustopuheessani.
------------------------------------------------------------------------
