Onko hyvinvointiyhteiskunta Suomessa katoamassa ja kilpailuyhteiskunta tunkemassa tilalle? Oikeisto julistaa, että jokainen olkoon oman onnessa seppä, kuntalaisesta on haluttu tehdä asiakas, demokratiasta ei piitata, saati sitten lähidemokratiasta. Nykyisessä kvartaalikapitalismissa rikkaat rikastuvat ja köyhien armeija kasvaa. Kasvoton pääoma maksimoi voitot ja me kansalaiset kannamme tappiot. Työpaikat viedään sinne, missä ammattiyhdistystoiminnasta ei ole tietoakaan, eikä ympäristöstä huolehtiminen kuulu kenellekään.
Kaikki tämä heijastuu myös Lahteen. Jos tämä oikeistosuuntaus jatkuu, kohta on palveluita karsittu niin, että itku pääsee kuntalaiselta, kun lähikouluja lopetetaan. Valinnanvapauden nimissä hävitetään huonokuntoisimpien ihmisten kunnalliset hoitopaikat ja jäljellä olevissa kouluissa vallitsee kohta kaaos, kun koulunkäyntiavustajia potkitaan pihalle. Kirjastoja suunnitellaan vähennettäväksi vaihe vaiheelta niin, että lopulta Lahdessa on vain keskuskirjasto. Kuulin jo erään uuden valtuutetun uhoavan, että orkesteri ja teatteri on syytä lopettaa.
Nyt on viimeistään aika toimia. Haluamme pitää lähikoulumme, kirjastomme, päiväkotimme, teatterimme ja terveysasemamme. Olemme kuntalaisia, joita on kuunneltava ja tuotettava ne palvelut, jotka meille kuuluvat. Me huolehdimme sitten veronmaksusta ja muista velvoitteista, joita karkuun ei veroparatiiseihin tavallinen ihminen pääse.
Kaupungin talous on toimintamenojen osalta kunnossa. Lahdessa ei ole ns. syömävelkaa, vaan kaikki velka joudutaan ottamaan rakentamiseen. Silloin lainanotto on tarpeen, kun puhutaan peruspalveluita varten tehtävistä investoinneista (kouluista, terveysasemista ja päiväkodeista). Jos ja kun Lahden valtuutetut ja virkamiehet kauhistelevat velan kasvua, on säästettävä sellaisesta rakentamisesta, mitä ei välttämättä tarvita. Otan esimerkkinä keskustan hankkeet toriparkin, kävelykadun, joukkoliikenteen uudet linjaukset, matkakeskuksen ja suuruudenhullun Vuoksenkatusuunnitelman, joihin uppoaa helposti 100 miljoonaa euroa.
Konsernilainojen suhteen on myös oltava kriittinen. Lahti Energialle ei pidä myöntää lupaa saati lainaa Fennovoiman osakkeiden hankintaan enää senttiäkään. Sehän on täysin tuhoon tuomittu rakennushanke sen jälkeen, kun saksalainen energiajätti E.ON päätti siitä irrottautua.
Kannattaisiko siirtää keskustan kehittämissuunnitelmat vuoden 2030 jälkeiseksi ajaksi, kun suuret ikäluokat (sote-toimialajohtaja Mikko Komulaisen mainitsema ”Heikko Massa”) ovat haudassa. Silloin varmasti taas rahat riittävät sellaiseen rakentamiseen, jota ei välttämättä tarvita.
Nyt toimimaan, ennen kuin on myöhäistä.
------------------------------------------------------------------------
