Eettisyys kunnan johtamisessa ja toiminnassa

Torstai 1.6.2017 klo 21.21


Lahden juuri valitulle valtuustolle esiteltiin kaupungin uusi organisaatiorakenne, josta on päättänyt nykyisen valtuusto, mutta en kuullut sanaakaan, millaista eettistä pohdiskelua käytiin uudesta organisaatiosta ennen sen toteutusta. Nauttiiko se luottamusta työntekijöiden taholta? Entä mitä mieltä on uudet kaupunginvaltuutetut? Syntyykö luottamus tehtyihin muutoksiin? No, me valtuutetut astumme katettuun pöytään ja voimme vain edellyttää itseltämme ja virkamiehiltä hyvää eettistä johtamista.

 Otan tässä esille esimerkkinä aiemmin tehdyistä päätöksistä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän synnyn. Olisiko pitänyt miettiä ennen synnytystä, millaisia vaikutuksia sillä on Lahden ja Nastolan yhdistymissopimukseen? Rikkoutuuko mahdollisesti luottamus? Saavatko asukkaat ne palvelut, mitkä kirjattiin sopimukseen? Käsitykseni mukaan HYKYn muutamat päätökset olisivat edellyttäneet vahvaa eettistä pohdiskelua ja sen jälkeen hyvää eettistä johtamista. Päätökset heikennyksistä vuodeosastotoiminnassa ja perustyötä tekevien sijaisten irtisanomiset tehtiin kovalla kiireellä ja pohdinnat vaihtoehdoista tai asukkaiden mielipiteet jätettiin huomioimatta.

 Niin hyvin kuin huonosti hoidetut asiat päätyvät helposti julkisuuteen tavalla tai toisella. Kuntalaisia kiinnostavat enenevästi perustelut päätösten takana. Lakipykälien noudattaminen ei välttämättä riitä. Kiire vaikuttaa olevan nykyisin osa päätöksentekoa. Kun mennään lujaa eteenpäin, asioiden laajempi tarkastelu saati moraalinen pohdiskelu voi jäädä vähäiseksi. Sekä virkamiesten että poliitikkojen pitää kuunnella tarkasti ihmisiä, jotka uskaltavat olla eri mieltä, kyseenalaistavat suunnitelmia tai esittävät vaihtoehtoja.

 Tiukassa taloustilanteessa ja nopeiden muutosten aikana on entistä tärkeämpää panostaa siihen, että kunnan työntekijät voivat hyvin ja kokevat työn mielekkääksi. Rehellinen ja oikeudenmukainen johtaminen toteuttaa luottamuksen kulttuuria. ”Hyväveli-verkostot” ja eriarvoisuus eivät saa vaikuttaa kunnan päätöksenteossa. Kunnallinen itsehallinto velvoittaa kuntapäättäjiä ansaitsemaan kuntalaisten luottamuksen ja oikeutuksen päätöksilleen.

Hyvässä kunnassa on eettisyyteen kannustava kulttuuri, jossa vaikeitakaan asioita ei pelätä ottaa esille. Kun kaupungin seuraavaa strategiaa ryhdytään valmistelemaan, on tärkeää, että sen arvot ovat eettisesti vahvoja. Niiden avulla selvitetään toimintamme hyväksyttävyys ja miten parhaita ratkaisuja löydämme. Kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä pitää ohjata hyvän hallinnon periaatteet.  

 Kaupungin toiminnan eettisyyttä määrittävät muun muassa palvelutuotannon eettisyys, viranhaltijatoiminnan eettisyys ja poliittisen järjestelmän eettisyys. Kuntajohtaminen on kokonaisuus, joka muodostuu johtamisen eri näkökulmista ja tasoista. Eettinen ulottuvuus on osa tätä kokonaisuutta.

 Ja lopuksi: valtuutetun on nyt osoitettava olevansa sen luottamuksen arvoinen, jonka vaaleissa kaupunkilaisilta saimme. Niin vaikeat kuin näennäisesti helpot asiat on parasta perustella hyvin ja tuoda riittävän ajoissa esiin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja alttiiksi julkiselle arvioinnille. Eettisyyden hyvästä tasosta kertovat luottamus ja kyky keskustella ja ratkoa vaikeitakin asioita.