Konsernirakenne hämärtää kokonaiskuvaa

Tiistai 24.6.2008 klo 10.33


Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Harri Seppä kiinnitti ESS:n mielipidesivulla 23.6. huomiota tärkeään asiaan, kuntien omistamien yhtiöiden epädemokraattiseen hallintoon. Alansa miehenä Seppä otti esille Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n, jonka seitsemästä hallituksen jäsenestä viisi on kuntien palveluksessa olevia virkamiehiä, eivät siis vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä.

Vastaavanlaisia koostumuksia on monissa muissakin kuntien omistamissa yhtiöissä.

Nämä päättävät elimet sitten päättävät asioista, kuten nyt PHJ:n tapauksessa ylimääräisestä ekomaksusta.

Heti Sepän kirjoituksen alapuolella oli Kari Keskisen kirjoitus kuntatalouden niistä kummallisuuksista, jotka liittyvät kuntien vaikeaselkoiseen konsernirakenteeseen. Vaikeaselkoiseen siinä mielessä, että nykymallisessa "kuntakonsernissa" esimerkiksi talousluvut voidaan piilottaa kunnan tytäryhtiöiden tuloslaskelmiin ja taseisiin.

Tyypillistä on, että kuntien velkaantuneisuudesta on tavallisen kuntalaisen vaikea saada tolkkua. Lehtijutuissa kerrotaan yleensä siitä, paljonko kunnalla on velkaa, mutta ei sitä, paljonko koko kuntakonsernilla yhtiöineen on velkaa.

Tällä hetkellä Suomen peruskuntien yhteinen lainamäärä on noin 8 miljardia euroa, mutta kun mukaan lasketaan yhtiöt ja kuntayhtymät, on velkaa kaikkiaan 19 miljardia euroa.

Kuntakonsernien käyttöomaisuus on noin 45 miljardia euroa, mistä tytäryhteisöjen osuus on 15 miljardia euroa.

Lahden kaupungilla on yli 30 tytäryhteisöä. Niiden kanssa pelaaminen hämärtää kokonaiskuvaa. Niin kuin nyt sekin, että aiotaan panna toriparkin rakentaminen Lahden Pysäköinti Oy:n kontolle. Entä pahaan taloustilanteeseen joutuneen Lahden Messut Oy:n pelastaminen - meinataanko se hoitaa Lahden Yrityskiinteistöt Oy:n kautta?

Kuntatalous on avattava! Kuntien talouden todelliset luvut on tuotava paremmin julki veronmaksajille, koska tytäryhtiöt eivät ole mitään irrallisia toimijoita - viulut maksaa aina lopulta peruskunta, veronmaksajat.

Lisäksi tytäryhtiöiden hallintoa on demokratisoitava.