Työ kunta-alalla koetaan tärkeäksiKeskiviikko 23.7.2008 klo 15.12 Kunta-alalla töissä olevat ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin yksityissektorilla työskentelevät. Erityisen merkittäväksi työ koetaan sosiaali- ja terveysalalla sekä sivistystoimessa. Nämä tiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen tuoreeseen tutkimusraporttiin "Mainettaan parempi kuntatyö", jossa tarkastellaan laaja-alaisesti kunta-alan työoloja ja työhyvinvointia. Tutkimuksessa on vertailtu valtion, kuntien ja yksityisen sektorin työntekijöitä sekä kunta-alan eri toimialoja.
Suomalaiset ovat yleisesti ainakin jossain määrin tyytyväisiä työhönsä, mutta yksityisellä puolella vain kolmasosa koki työnsä jotenkin merkitykselliseksi. Kuntien töissä sosiaali- ja terveyspuolella sen sijaan yli 70 % koki työnsä merkitykselliseksi ja sivistyspuolellakin melkein 70 %. Viihtyvyyttä työssä lisäävät kaikilla kuntasektoreilla työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus, suhteet työtovereihin ja työn vaihtelevuus. Kuntien töissä viihtyvyyttä lisäävät myös yksityissektoreita enemmän työn vaihtelevuus sekä aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne. Kaikki työt eivät tietenkään ole yhtä tärkeitä. Kunta-alalla ei kuitenkaan turhia töitä ole ollenkaan. Nyt vain edessä on iso ongelma, kun 430 000 kuntatyöntekijästä on 150 000 jäämässä eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta kiihtyy, sillä työvoimapula on edessä myös muilla työnantajasektoreilla. Haaste on suurin nimenomaan kunta-alalla, koska kuntien ”päätuote” ovat suomalaiset hyvinvointipalvelut – ja ne ovat tärkeämpiä kuin mitkään muut. Työyhteisöt ja esimiestyö kunnissa usein toimivia Tutkimuksen mukaan työyhteisöt toimivat kunnissa pääsääntöisesti hyvin. Työntekijät kokevat työnsä tulokselliseksi ja hyödylliseksi, ja he voivat soveltaa työssään omia ideoitaan. Näin on erityisesti sivistysalalla. Kuntatyöntekijät kokevat myös saavansa arvostusta työyhteisössään sekä tukea ja rohkaisua työtovereiltaan. Esimiestyö on kunta-alalla varsin kilpailukykyistä suhteessa yksityiseen sektoriin ja valtioon. Eri-ikäisten työhyvinvoinnissa on eroja. Nuoret työntekijät arvioivat esimiestyötä ja työyhteisön toimintaa hieman myönteisemmin kuin vanhemmat. Työn vaatimusten ja osaamisen koetaan vastaavan paremmin toisiaan vanhemmissa ikäryhmissä. Myönteisistä puolistaan huolimatta kuntatyöllä on useita haasteita, jotka pääosin liittyvät itse työhön ja sen piirteisiin. Työ koetaan usein henkisesti ja fyysisesti raskaaksi ja kiireiseksi. Sosiaali-, terveys- ja sivistysalalla haasteelliset asiakaskohtaamiset varjostavat työhyvinvointia. Raskasta työtä tekevät mm. erityisopettajat ja sosiaalityöntekijät, perus- ja lähihoitajat sekä siivoojat. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu, kun työvoimasta tulee niukkuutta. Työssä viihtyvyyttä vähentää eniten kiire. Kunnissa nousevat esiin myös palkka ja hankalat oppilaat tai asiakkaat. Kiire heikentää työviihtyvyyttä etenkin terveys-, mutta myös sosiaalipuolen töissä. Työttömyyden uhka koetaan kunnan ja valtion töissä pienemmäksi kuin yksityisellä puolella, mutta siirtoa toisiin tehtäviin niissä pelätään enemmän. Tosin kunnissa etenkin nuoria kiusaavat määräaikaiset työsuhteet. Kuntien työntekijät voivat etenkin sivistys- ja sosiaalipuolen töissä vaikuttaa työmenetelmiin ja heillä on mahdollisuuksia suunnitella omaa työtään enemmän kuin muilla sektoreilla. Aikataulujen ja työtahdin suhteen kunnissa työntekijöillä ei ole kuitenkaan niin paljoa sanomista kuin muilla sektoreilla. Työaikajoustojen käyttömahdollisuus on pienempää kuntien töissä kuin muilla sektoreilla. Niin kuntien hallinnossa kuin valtionkin töissä neljä viidestä saattoi vaikuttaa omiin töihintulo- ja lähtöaikoihinsa. Ylitöitä kunnissa joutuu tekemään suurin piirtein puolet ihmisistä niin kuin valtiolla ja yksityiselläkin puolella. Ilman korvausta niitä joutuu kuitenkin tekemän julkisella puolella selvästi useammin kuin yksityisellä sektorilla. |
