Terveydenhoito ja vanhustenhuolto huolestuttavat enitenTorstai 17.7.2008 klo 19.09 Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu suureksi osaksi kunnallisten palvelujen määrään ja monimuotoisuuteen. Lama viime vuosikymmenen alussa kuitenkin katkaisi kunnallisen palvelutuotannon kasvukehityksen.
Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä tutkimuksessa (TNS Gallup) kysyttiin ihmisiltä, kuinka riittäviä tai riittämättömiä erilaiset kunnalliset palvelut heidän nähdäkseen ovat heidän omissa kotikunnissaan. Huomionarvoista oli, että vastaajista lähes puolet myönsi oikeaksi kysymyksenasettelussa olleen väitteen ”kunta on kansalaisten hyvinvoinnin keskeinen tuottaja ja takaaja”. Toiset melkein 50 prosenttia yhtyivät tähän väitteeseen sanomalla, että ”jossain määrin”. Tulokset ovat yleisilmeeltään myönteisiä. Lähes kaikki tiedustellut palvelut arvioidaan ainakin jokseenkin riittäviksi. Kärkeen kohoavat kirjastopalvelut, jotka lähes kaikki (93 %) katsovat riittäviksi, sekä liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut (90 %). Myös peruskouluja (89 %) koskevat arviot erottuvat myönteisyydellään. Lähimmäksi tätä kärkeä sijoittuvat lukiot ja ammatilliset oppilaitokset (80 %). Aivan kaiken ei kuitenkaan koeta olevan kunnossa. Selvimpänä kriittisyys kohdistuu vanhustenhuoltoon, jota pitää riittämättömänä melkein joka toinen (48 %). Suurta tyytymättömyyttä havaitaan myös mm. terveyspalvelujen osalta, sillä 32 % vastaajista pitää niitä riittämättöminä. Nämä ovat asioita, jotka nousevat korostetusti esille nyt, kun kunnallisvaaleihin ei ole aikaa kolmeakaan kuukautta. Puheenjohtajamme Jutta Urpilainen onkin ilmoittanut, että demarien keskeinen teema vaaleissa on perusterveydenhoidon parantaminen. Näin pitää ollakin, sillä kun ihmisiä tapaa, niin tämä on se asia, mistä eniten huolta kannetaan vanhustenhoidon lisäksi. Hallituspuolueiden ja varsinkin Kokoomuksen teemana tuntuu olevan verojen pienentäminen. Tässä on nyt selvästi vastakkainasettelun makua. Veroja keventämällä ei nimittäin terveydenhoitoa eikä muitakaan julkisia palveluita paranneta. Tuloveron alentamisesta puhuminen on harhautusta, tässä tilanteessa myös petollista vaalipropagandaa. Mitä enemmän valtio keventää tuloverotusta, sitä kovempana koetaan paine kunnallisverojen korottamiseen. Yhtälö on yksinkertainen: kun valtio kerää vähemmän verotuloja, se joutuu vähentämään kunnille antamiaan valtionavustuksia, joten kunnat joutuvat entistä suurempiin talousvaikeuksiin. Ruuan arvonlisäveron alentaminenkin olisi tässä tilanteessa virheratkaisu. Koska alv on tasavero, hyötyisivät ruuan alv:n alentamisesta eniten ne, jotka eniten ostavat. Pienituloiset, vähävaraiset hyötyisivät enemmän, jos ruuan alv:n alentamisen sijasta käytettäisiin tämä verotuloina menetettävä rahamäärä (500 miljoonaa euroa vuodessa) kunnallisveron perusvähennyksen laajentamiseen sekä pieni- ja keskituloisten tuloveron alennuksiin. Kunnallisverosta saa erilaisia vähennyksiä, joista perusvähennys koskee vain pienituloisia (vuositulojen raja 1480 euroa; Jutta Urpilaisen mielestä raja pitäisi nostaa 2960 euroon). Jos perusvähennyksen rajaa nostettaisiin, ”silloin parannettaisiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta sekä pieni- ja keskituloisten ostovoimaa”, kuten Jutta Urpilainen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 16.7. Meillä Lahdessa on paljon pienituloisia ihmisiä, joille kunnan tuottamat peruspalvelut ovat todella tärkeitä. Maamme hallituksen nostamat terveydenhuollon jaa muiden peruspalveluiden maksut tulevatkin koskemaan eniten heitä perheineen. On syytä miettiä, nostetaanko Lahdessa maksuja vai olisiko mahdollista, että jätettäisiin esim. muutama rakennushanke toteuttamatta ja näin mahdollistettaisiin se, ettei maksuja tarvitsisi nostaa vaan jatkettaisiin nyt voimassa olevin hinnoin palveluiden tuottamista. |
