Entinen keskustaisäntä Pokko Lemminkäinen pyysi Etelä-Suomen Sanomissa, että kunnallispoliitikot ilmoittaisivat reilusti julkisesti, mitä mieltä ovat toriparkin ja Ranta-Kartanon rakentamisesta. Tässä omat vastaukseni:
Toriparkista ei ole syytä tehdä päätöstä ainakaan ennen kuin tehdään päätökset Ranta-Kartanon alueesta.
Eikä toriparkin rakentaminen muutenkaan tunnu tarpeelliselta. Viime viikon elomarkkinapäivänä kävin useissa pysäköintipaikoissa ja totesin, että parkkitilaa oli vapaana keskellä päivää sekä halleissa että kadunvarsilla.
Näyttää siltä, että autoilijat hakevat ilmaisia parkkipaikkoja, eikä toriparkki tähän toisi apua. Tyypillistä on, että kun pitkä Päijänteenkadun pysäköintireunus muutettiin maksulliseksi, niin nyt se on käytännöllisesti katsoen tyhjänä, 300 metrin päässä torista.
Etlarissa oli sunnuntaina 10.8. juttu kahdeksan kaupungin pysäköintiratkaisuista ja -tilanteista. Juttu saatiin näyttämään siltä, että toriparkkihallit ovat kaiken pelastus. Mielenkiintoista oli, että vertailufaktoista puuttuivat ne tiedot, millaisia ja paljonko muita parkkipaikkoja ko. kaupungeissa on. Lahdessa pysäköintihalleja ja muita parkkikenttiä on riittävästi jo nyt.
Kävin äskettäin Kotkassa, ja tutustuin sen toriparkkiin. Kotkan Meripäivien aikana halli näytti olevan aika täynnä. Tilanne on kuitenkin aivan toisenlainen kuin Lahdessa. Kotkassa toriparkki rakennettiin kauppatorin, kauppakeskus Pasaatin ja Sokoksen alle. Jos Lahdessakin tori, Trio ja Sokos olisivat yhdessä kasassa ja ilman parkkipaikkoja, olisi ymmärrettävää, että niitä varten tarvittaisiin yhteinen pysäköintihalli.
Kun Lahden keskustavisiosuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2004, oli yksi perusajatus, että ympäristön laatua kohennetaan. Toriparkki on kuitenkin lähtökohdaltaan sellainen, että se houkuttelisi keskustaan lisää autoja. Yksityisautoilun lisääminen keskustassa ei noudattaisi kaupunginhallituksen hyväksymää visiota ympäristön laadun kohentamisesta. Päinvastoin, meiltä odotetaan julkiselle liikenteelle lisää lipputukea ja sen kautta julkisen liikenteen runsaampaa käyttöä.
Kun toriparkki ensimmäisiä kertoja tuli esille, oli rahoituksellisena lähtökohtana, että rakentamisen kustantaisivat kolmanneksittain kaupunki, keskustan yrittäjät ja keskustan kiinteistöyhtiöt. Mihin tämä ajatus on hävinnyt? Olen ymmärtänyt, että nyt yrittäjät painostavat eniten toriparkin rakentamista. Miksei sitten myös osa rahoituksesta tulisi siltä taholta?
Tilanne olisi veronmaksajien kannalta ehkä toisenlainen, jos nyt puhuttaisiin siitä, että kaupunki maksaisi toriparkista vain kolmanneksen ja suunnitelma voitaisiin toteuttaa niin, ettei ympäristön kuormitus lisääntyisi ja ettei Alatori olisi uhattuna, siitähän on suunniteltu sisäänkäynti toriparkkiin.
Sitten vielä linja-autoaseman takana olevaan asfaltoituun parkkialueeseen, jota Ranta-Kartanoksi kutsutaan. Kannatan sen rakentamista. Suunnitellaanpa alueelle mitä tahansa, se on parempi kuin nykyinen tilanne. Alueen rakentamista vastustavat esittävät, että alueesta pitää tehdä puisto. Niillä tienoilla on Fellmaninpuisto, Kisapuisto ja Pikku-Veskun puisto. Näiden lisäksi lähellä on Radiomäki, Salpausselän ulkoilumaastot ja Kariniemi. Puistoalueita on siis riittävästi vai voiko joku väittää vastaan.
