Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tuoreessa järjestöbarometrissä todetaan, että vapaaehtoisjärjestöjen asema kotipalvelujen tuottamisessa on viime vuosina pienentynyt. Järjestöjen kotipalveluasiakkaiden määrä on laskenut alle puoleen aiemmasta. Selvityksen mukaan kuntien omat palvelut ja alan yritykset eivät ole pystyneet korvaamaan syntynyttä vajetta. Yritykset ja järjestöt yhteensä tuottavat nyt vähemmän kotipalveluja kuin järjestöt yksin vielä viisi vuotta sitten.
Tämän muutoksen taustalla on se, että Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita kotipalvelutoimintaa, jottei annettu avustus vääristä kilpailua. Pidetään siis yksityisten osakeyhtiöiden puolia, jotta niiden bisnes toimisi maksimaalisella teholla.
Näin tämä oikeistolainen uusliberalismi jyrää tälläkin sektorilla.
Alalle onkin syntynyt uusia yrityksiä, ja toimintaan on tullut myös pörssiyhtiöitä, ja selvityksen mukaan on nähtävissä viitteitä palvelutuotannon keskittymisestä suurille toimijoille.
Käytännössä tämä nyt vauhdissa oleva kehitys on johtamassa siihen, että osa ihmisistä jää vaille tarvitsemiaan palveluja. Järjestöbarometrin mukaan huoli tästä on jo nyt osoittautunut aiheelliseksi.
Järjestöillä on perinteisesti ollut merkittävä rooli erityisryhmien palvelujen, kuten vammais-, päihde- ja asumispalvelujen tuottajina. Viiden viime vuoden aikana sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kuitenkin joutuneet luopumaan kotipalvelujen tuottamisesta, koska Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita tämäntyyppistä toimintaa.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton järjestöpäällikkö Marja Vuorinen sanoo, että palvelujärjestelmään on syntynyt aukko, josta kärsivät sekä lapsiperheet että vanhukset.
”Kotipalvelu on ihmisten tukemista heidän omassa elinympäristössään, kun omat voimavarat eivät riitä ja ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Se on juuri sitä ehkäisevää työtä, jota palvelujärjestelmän strategioissa korostetaan. Käytännössä tämä ei näytä toteutuvan. Lapsiperheiden kotipalvelujen saannin tyrehtyminen saattaa jopa lisätä raskaampien palvelujen, kuten huostaanottojen tarvetta”, sanoo Marja Vuorinen.
JÄRJESTÖT TÄRKEÄ PORRAS
MATKALLA TYÖELÄMÄÄN
Järjestöt ovat tärkeä työmahdollisuuksien tarjoaja tukea ja ohjausta tarvitseville osatyökykyisille, joiden työllistämiseen yrityksillä ei ole mahdollisuuksia ja joiden kuntouttamiseen kuntien sosiaalitoimella ei ole välineitä.
Viime vuonna järjestöt työllistivät yli 30 000 ihmistä, joista yli 14 000 työllistyi palkkatuen avulla, suurin osa sosiaali- ja terveysjärjestöihin. Lisäksi järjestöissä oli 13 000 ihmistä työmarkkinatuella työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa. Järjestöt ovat tarjonneet työllistetyille mm. avustavia toimisto-, ohjaus- ja hoivatehtäviä sekä kiinteistön- ja ruokahuollon töitä.
Nyt yhdistykset joutuvat kuitenkin varautumaan työ- ja elinkeinohallinnon suunnitelmiin vähentää järjestöille suunnattua palkkatukea. Näin tulee tapahtumaan, koska palkkatukea suunnataan jatkossa erityisesti yrityksille.
