Lahti käyttää rahaa terveydenhoitoon niukasti

« Lisää sananvalta..
Palvelusetelit l.. »

Keskiviikko 4.3.2009 klo 7.39


Suurista kaupungeista Lahti käyttää asukasta kohti laskien vähiten rahaa terveydenhoitoon. Näin on ollut jo vuosikausia. Näistä vuotuisista tilastoista tehdään uutisia lehtiin, jolloin käytetään sanontoja, joilla esimerkiksi juuri Lahden tilannetta kuvataan hyväksi. Kun Etelä-Suomen Sanomat kertoi vuoden 2007 terveydenhuollon kuluvertailusta suurissa kaupungeissa, sanottiin lahtelaista terveydenhuoltoa ”edulliseksi”. Yhtä hyvin olisi voitu sanoa suoraan, että Lahti käyttää terveydenhuoltoon vähiten rahaa.

Kuntien panostukset terveyspalveluihin eroavatkin suuresti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti maanantaina selvityksen, jonka mukaan kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon palveluihin käytettävät rahat vaihtelevat asukasta kohti jopa 30-50 prosenttia, kun palvelumenot suhteutetaan kuntalaisten tarpeisiin.

Selvityksen sanallisessa osassa käytetään toisenlaisia sanoja kuin uutisoitaessa asiasta Lahdessa. Selvityksessä sanotaan, että ”niukimmin rahaa palveluihin käytettiin Päijät-Hämeessä eli 14 % vähemmän kuin keskimäärin”. Tästä selvityksestä ei lehtijuttuja ole näkynyt.

Tänään ESS julkaisi tulokset kyselystä, jossa lahtelaiset olivat vastanneet, millaisina he kokevat Lahden terveyspalvelut. Iso otsikko oli: ”Arvosana kiitettävä 9”. Hieno asia, että tällaisiakin tuloksia saadaan, sillä toisenlaisiakin saadaan. Kun ESS kysyi viime syksynä, miten ihmiset arvioivat vastaanotolle pääsyn helppoutta terveyskeskuksissa, vastaajista 46 % sanoi, että pääsy on erittäin vaikeaa, ja 30 % vastasi sen olevan kohtalaisen vaikeaa - siis vaikeaa yhteensä 76 prosentille.     

Terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot olivat asukasta kohti viime vuonna manner-Suomessa keskimäärin 1735 euroa/asukas. Korkeimmat nettomenot olivat Pelkosenniemellä noin 2900 euroa ja pienimmät Nastolassa 1200 euroa. Lahdessa ne olivat noin 1600 euroa/asukas.

Lahdessa tullaan toimeen niukalla rahankäytöllä esimerkiksi siksi, että täällä lääkäreitä on vähemmän kuin sosiaali- ja terveysministeriön suositukset ohjeistavat.

Sen sijaan yksityislääkäribisnes kasvaa jatkuvasti. Kansainväliset pääomasijoittajatkin ovat iskeneet kyntensä Suomen terveydenhoito-markkinoille tietäen, että väestö vanhenee ja sen hoitotarpeet kasvavat. Eivät ne tänne hyvän hyvyyttään tule, vaan voittojaan maksimoimaan.

Tuorein tapaus on se, että Suomen Terveystalo Oy (Lahdessa Hemo) siirtyy monikansallisen Bridgepoint-yhtiön omistukseen. Mehiläisen omistajaksi tuli pari vuotta sitten ruotsalainen Carema, ja niin ikään Lahdessakin toimivan Med Onen omistaa pääomasijoitusyhtiö Industri Kapitalin omistama ruotsalainen Attendo.
---------------------------------------------------------------------------------------------------