Valtio sysää aina vain lisää tehtäviä kuntien hoidettaviksi, mutta ei kasvata kunnille annettavien valtionosuuksien määrää samassa mitassa. Nyt näyttää siltä, että kuntien pitäisi enenevässä määrin ottaa kantaakseen myös valtion teiden ylläpitäminen. Kun valtion tielaitos ei suostu parantamaan Lahden eteläistä sisääntulotietä nelikaistaiseksi liikenteen voimakkaasta kasvusta huolimatta, ollaan joillakin tahoilla sitä mieltä, että Lahden kaupunki voi tehdä sen. Valtiolta Lahti saisi tähän hankkeeseen 2,5 miljoonaa euroa, mutta vähintään yhtä suuren summan rakentamiseen joutuisi panemaan kaupunki.
Tähän Lahden ei pidä suostua. Periaatteen on edelleen oltava, että valtio vastaa kustannuksellaan yleisten teiden pidosta ja kunnat omien katujensa pidosta.
Kuntaliiton muutama vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan kunnat ovat osallistuneet teiden rakentamiseen noin 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Tästä summasta yli 30 miljoonaa euroa on ollut sellaisia, jotka olisivat kuuluneet valtion tiehallinnon rahoitettaviksi. Yleisten teiden ylläpitoon kunnat osallistuvat 4-5 miljoonalla eurolla vuodessa. Osallistumisen kohteista yleisimmät ovat tievalaistus, linja-autopysäkit sekä jalankulku- ja pyörätiet.
Tämä valtion auttaminen tulee kaiken sen päälle, että kunnat vastaavat asemakaava-alueidensa kadunpidosta. Tähän käytettävä summa oli Kuntaliiton tutkimusvuonna 2004 noin 780 miljoonaa euroa, mikä oli jopa suurempi kuin valtion tienpidon rahoitus 749 miljoonaa euroa.
Kunnat joutuvat kattamaan kadunpidon menot kunnallisveroilla. Tieliikenteen maksamat verot menevät kokonaisuudessaan valtiolle ja ovat viisinkertaiset valtion tierahoitukseen verrattuna. Tämänkin takia on perusteltua vaatia, että valtio kantaisi nykyistä paremmin vastuunsa maantieverkon kehittämisestä ja ylläpidosta.
Uudenmaankadun leventäminen tulee mielestäni kysymykseen valtion ja kaupungin yhteisrahoituksella korkeintaan siinä tapauksessa, että valtio maksaa kaupungin siihen sijoittamat rahat Lahdelle myöhemmin osamaksulla ns. jälkirahoitusmallin mukaisesti.
Kannattaa myös pohtia, onko edes syytä leventää katua etupäässä Renkomäen kauppojen tarpeita varten. Kun ollaan huolissaan kaupungin keskustan vetovoimasta, niin eivät tällaiset kauppakeskusväylät ainakaan keskustan asiaa aja.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
