Hallitus on jättänyt kunnat yksin eikä ole riittävästi huolehtinut kuntien palveluiden tuottamisen rahoituksesta. Hallitus on keskittynyt lähinnä verojen keventämiseen ja vähätellyt talouskriisin vaikutusta kuntatalouteen. Tämä tyly asenne merkitsee sitä, että kunnat joutuvat tekemään lamatalouden likaiset työt.
Sosialidemokraatit esittivät viime viikolla kuntatalouden ongelmien ratkaisemiseksi kolmen vuoden sillanrakennusohjelmaa, jolla kuntatalous autettaisiin yli laman. Ohjelmalla turvattaisiin palveluiden taso sekä vältettäisiin henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset. Etelä-Suomen Sanomat ei linjansa mukaisesti ole noteerannut tätä mitenkään, joten kirjoitan siitä tässä nyt.
Kuntien verotulot supistuvat ja toimintamenot kasvavat. Meillä Lahdessa ei tilanne vielä tänä vuonna tule olemaan niin paha kuin monessa muussa kunnassa, mutta ensi vuosi jo huolestuttaa, jos talouden alamäki jatkuu edelleen. Viime vuoden jälkipuolella alkanut kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtamassa siihen, että kansantuotteemme supistunee tänä vuonna lähes 90-luvun lamavuosien tapaan. Kuntatalous ajautuu vaikeuksiin, kun yhteisöverotuotot puolittuvat ja menot kasvavat. Ensi vuonna ongelmat lisääntyvät työttömyyden kasvun ja heikon ansiotuloverokertymän johdosta.
Porvarihallitus on keventänyt valtionverotusta ja murentanut siten vakavasti valtion ja kuntien verotulopohjaa. Tämä on vaarantanut palveluiden tuottamisen rahoituspohjan talouslaman pitkittyessä. Sosialidemokraatit eivät tue verotuksen keventämistä hallituksen tapaan. Veronkevennykset olisi pitänyt tehdä pienemmin askelin. Käytännössä hallituksen veropolitiikka on johtamassa ja johtanutkin jo siihen, että kun valtion verotulot pienenevät, ei valtiolta riitä rahaa kunnille riittävästi. Yksinkertainen, pakon sanelema ratkaisu kunnissa tulee tässä tilanteessa olemaan, että kunnallisveroja on ensi vuodeksi korotettava.
Varsinkin kokoomuslaista veropolitiikkaa tämä on tyypillisimmillään. Kun progressiivista verotusta kevennetään, siirrytään entistä enemmän tasaverotuksen puolelle, koska kunnallisvero on sellainen: kaikki maksavat kunnallisveroa saman pidätysprosentin mukaan. Tasaveroja ovat myös kaikki välilliset verot, ja niitä joutuu porvarihallitus lähitulevaisuudessa nostamaan, koska suora henkilöverotus ei riitä kattamaan valtion menoja. Rikkaiden verotusta keventämällä valtio menettää tuloja niin paljon, että syntyvää aukkoa on paikattava myös lainanotolla.
Porvarihallituksen politiikkaa on sekin, että ansiotuloja on kasvavassa määrin siirretty pääomatuloiksi, joista maksettava vero ohjautuu kokonaan valtiolle. Kuntien veropohja on näin kaventunut, vaikka kuntapalvelujen tarve on kasvanut.
Kunnat tuottavat kansalaisten kannalta välttämättömiä peruspalveluita, joiden merkitys laman aikana korostuu. Tuoreiden mielipidekyselyiden mukaan myös kansalaiset pitävät kuntien palveluiden tuottamista ja saatavuutta tärkeänä asiana.
Valtionosuuksien jälkeenjääneisyydestä on meille lahtelaisille kirjoittanut Etelä-Suomen Sanomissa monta kertaa erikoistutkija Heikki Helin. Tähän valtion ja kuntien väliseen rahoitusongelmaan ovat tosin syyllisiä myös nykyistä hallitusta edeltäneet hallitukset. Nyt joka tapauksessa tilanne on sellainen, että monet kunnat ovat pakotettuja henkilöstöpoliittisiin säästötoimiin, jotka merkitsevät lomautuksia ja myös työpaikkojen vähennyksiä. Tämä vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja laatuun.
Meidän sosialidemokraattien ”sillanrakennusohjelmassa” esitettiin pienempiä veronkevennyksiä, joista saadut varat tuloutetaan kunnille talouden vahvistamiseksi ja palveluiden rahoittamiseksi.
Esitimme, että jäteveron tuotto tuloutetaan kokonaan kunnille ja että jätevero laajennetaan koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja. Verotulot kasvaisivat tänä vuonna 60 miljoonaa euroa. Jäteveropohjan laajentaminen lisäisi verotuottoa n. 40 miljoonaa euroa.
Pääomaverosta, joka tällä hetkellä menee valtiolle, esitämme ohjattavaksi osan kuntatalouden vahvistamiseen.
Valtionosuuksia esitämme kasvatettavan pysyvästi 600 miljoonalla eurolla vuosittain. Tämä jaettaisiin siten, että 400 miljoonaa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäämiseen ja 200 miljoonaa euroa opetustoimen valtionosuuksiin.
Esitämme kuntien rakennusinvestoinneille valtion 10 prosentin avustusta. Tie- ja ratahankkeita on syytä aientaa ja lisätä näihin määrärahoja. Vuokra-asuntojen uustuotannolle esitämme investointiavustusta.
Kuten aiemmin mainitsin, ellei kuntatalouden rahoitusasemaa pikaisesti vahvisteta, kunnat ja kuntayhtymät joutuvat karsimaan palveluitaan. Se merkitsisi lomautuksia ja irtisanomia.
Vanhasen hallituksen työllisyyspolitiikka onkin ristiriitaista. Samalla kun hallitus toivoo yrityksiltä malttia henkilöstön irtisanomisissa, se itse laiminlyö ne toimet, joilla se voisi vaikuttaa työllisyystilanteeseen myönteisesti.
Porvarihallitus on jättänyt käyttämättä juuri sen keinon, kuntien talouden elvyttämisen, jolla voisi kaikista nopeimmin ja varmimmin vaikuttaa kotimaiseen kysyntään, kansalaisten tarvitsemiin hyvinvointipalveluihin ja työpaikkojen turvaamiseen alueellisesti tasapainoisella tavalla.
Meidän sosialidemokraattien ohjelmalla olisi mahdollisuus turvata kuntien palvelut yli taantuman. Sen avulla yhteiskuntamme pääsisi laman yli mahdollisimman vähin vaurioin ja kuntien talous ja palvelut pystyttäisiin hoitamaan sekä laadullisesti että määrällisesti hyvin.
Silta yli taantuman -ohjelma on luettavissa SDP:n nettisivuilta.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
