VasemmistolainenKeskiviikko 27.5.2009 klo 19.45 Tämän päivän Helsingin Sanomissa on juttu Kaarle Nordenstrengistä, joka siirtyy eläkkeelle Tampereen yliopiston tiedotusopin professorin virasta. Juttu alkaa sanonnalla, että ”Nordenstreng jää eläkkeelle, mutta pysyy uskollisena vasemmiston ihanteille”.
Mutta-sana tuossa kohtaa tarkoittanee sitä, että eläkkeelle siirtymisen yhteydessä tapahtuu jotakin kummallista – Nordenstreng ei hylkääkään omia ihanteitaan. Tuli mieleen, että sitten kun minäkin jään eläkkeelle, niin sanotaanko minustakin samalla tavalla – ei ole mitään oppinut, vaan pysyy vieläkin vasemmistolaisena. Nyt käynnistyneissä EU-vaaleissakin on kysymys erilaisten ihanteiden kilpailusta. Kun olen sosialidemokraatti, vasemmistolainen ilman muttia, näen vaaliasetelman hyvin kaksijakoisena. Oikeistolainen ”markkinoiden Eurooppa” pyrkii sitomaan EU-aluetta entistä selvemmin siihen kapitalistiseen järjestelmään, joka viimeksi kuluneen vuoden aikana on osoittautunut liian haavoittuvaksi. Nyt meilläkin kärsitään siitä sairaasta tilanteesta, minkä markkinaliberalismi on saanut aikaan. Euroopan konservatiivit ja liberaalit ovat määrätietoisesti vastustaneet sosialidemokraattien pyrkimyksiä luoda rahamarkkinoille selvät säännöt ja tehdä niistä läpinäkyviä. Euroopassa on nojattu siihen amerikkalaiseen ajatteluun, että kaikki julkinen valvonta ja sääntely ovat pahasta. Yhdysvalloissa finanssilaitosten valvonta kíellettiin peräti kongressin säätämällä lailla. Konservatiivit eivät aja palkansaajien etua. Tästä on tyypillisenä esimerkkinä ajankohtainen työaikadirektiivi, joka porvarien tavoitteen mukaan merkitsisi sitä, että Suomessakin viikkotyöaika rajattaisiin 60 tuntiin. Sosialidemokraatit lähtevät siitä, että rajan tulee olla 48 tuntia, ja ainakin vielä tässä vaiheessa sosialidemokraattien kanta kaatoi 60-hankkeen europarlamentissa. Erikoista on, että Suomen hallitus on tukenut EU:n ensimmäistä työelämän huononnusdirektiiviä pääministeri Matti Vanhasen (Kesk) ja työministeri Tarja Cronbergin (vihr.) johdolla. EU-parlamentissa äänestivät tämän huononnusdirektiivin puolesta Ville Itälä (Kok), Piia-Noora Kauppi (Kok), Ari Vatanen (Kok) ja Henrik Lax (RKP). STTK:n tuoreen kyselyn mukaan Suomen eurovaaliehdokkaista kannattavat 60 tunnin maksimityöviikkoa eniten perussuomalaiset ja ruotsalaiset. Sosialidemokraatit ovat edelleen, ilman muttia, julkisten palvelujen turvaamisen kannalla. Päivähoito, peruskoulu, terveydenhoito ja vanhustenhoito ovat niin tärkeitä, että niiden säilyttäminen julkisina palveluina on välttämätöntä. Konservatiivit ovat toista mieltä: oikeiston kanta EU:n palveludirektiiviä käsiteltäessä oli, että terveys- ja sosiaalipalveluissakin markkinat olisi avattava kauttaaltaan yksityiselle kilpailulle. Näistä asioista me nyt äänestämme. Kysymys on isosta ideologisesta valinnasta. Minun valintani äänestyskopissa tulee olemaan oman Hämeen vaalipiirimme Satu Taiveaho (numero 180). Tunnen Sadun hyvin, hän on heikompien puolustaja, sosiaali- ja terveyspolitiikan osaaja sekä ympäristöasioiden edistäjä. Sadun painotuksina poliitikkona ovat erityisesti köyhyyden vähentäminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä. --------------------------------------------------------------------------------------------------- |
