Käsittelen aluksi maan hallituksen ja valtion politiikkaa, koska kuntatalouden hyvinvointi tai pahoinvointi riippuu oleellisesti siitä, mitä valtio tekee kuntatalouden suhteen.
Euroopan komission mielestä Suomen hallitus on elvyttänyt tehottomasti. Komission 3.11. julkaisemassa talousennusteessa kritisoidaan sitä, että elvytys on kohdistunut veronkevennyksiin, jotka eivät ole tuoneet elvyttävää vaikutusta. Komission talousennusteesta ilmenee myös, että Suomessa julkisten investointien osuus on jäänyt vähäiseksi verrattuna muihin unionin jäsenmaihin.
Puolueemme puheenjohtaja Jutta Urpilainen on jo pitkään ja viimeksi puoluevaltuuston kokouksessa 15.11. kysynyt, miksi Vanhasen - Kataisen hallitus käyttää vain kymmenesosan elvytyksestään julkisiin investointeihin, vaikka niillä olisi kolme kertaa suurempi työllisyysvaikutus kuin veronkevennyksillä.
Hallitus on siirtänyt vastuun elvytyksestä ja sitä kautta työttömyyden torjunnasta sulavasti kunnille, jotka ovat jo muutenkin alenevien verotulojen loukussa.
Kunnallisia tuloveroja on nostettava ensi vuonna joka kolmannessa kunnassa. Tämä koskettaa noin miljoonaa palkansaajaa, koska useat isot kaupungit ovat liittyneet veroa korottavien joukkoon. Monissa kunnissa kunnallisveron korotus syö hallituksen palkansaajille lupaamat veronkevennykset. Joten se siitä veroalesta ja veroilla elvytyksestä.
Valtio lisää kuntien tehtäviä, mutta niiden hoitamiseksi ei anneta rahaa. Valtio käyttää kuntasektoria myös ovelasti välikätenä, kun se lisää omia tulojaan. Nytkin on sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä suunnitelma, jossa aiotaan nostaa pitkäaikaisen laitoshoidon kunnallisia maksuja. Laitosmaksujen nostaminen toisi kuntien kassaan lisää rahaa arviolta 62 miljoonaa euroa, mutta vastapainoksi kunnille annettavia valtionosuuksia pienennettäisiin saman verran.
Samalla tavalla tehtiin syksyllä 2006, kun nostettiin kuntien perimiä sosiaali- ja terveysmaksuja 16,7 prosentilla.
SDP:n VAIHTOEHTOBUDJETTI
AUTTAISI LAHTEAKIN
Viime viikolla sosialidemokraatit julkistivat vaihtoehtobudjetin. Siinä esitetään kuntien peruspalveluiden turvaamiseen 500 miljoonan euron lisäystä. Jos tämä valtionosuuksien lisäys jaettaisiin suunnilleen tasan kuntien asukasmäärien perusteella, olisi Lahden osuus reilut 10 miljoonaa euroa. Se olisi iso apu ensi vuodella. Vertailun vuoksi voi budjettikirjastamme lukea, että kiinteistöveron korotus lisää kaupungin tuloja ensi vuonna 5,6 miljoonaa euroa. Korotetulla valtionosuudella voitaisiin huolehtia kuntien palveluista. Lisäraha myös vähentäisi kuntien tarvetta veronkorotuksiin, lomautuksiin ja velkaantumiseen.
Kaikkiaan sosialidemokraattien työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta tukevan budjettivaihtoehdon lisäykset ovat noin 1,4 miljardia euroa. Esittämämme valtion tuloja kasvattavat veroesitykset tuottaisivat 1,425 miljoonaa euroa. Toivottavasti valtioneuvosto ja eduskunta tutustuvat hyvin vaihtoehtobudjettiimme ja toteuttavat ehdotukset esitetyssä muodossaan.
Jälkiviisaus on joskus näsäviisautta, mutta en malta olla kertomatta pientä yksityiskohtaa syksystä 2008. Puheenjohtajamme Jutta Urpilainen sanoi, että maailman finanssikriisillä on suoria seurauksia kuntien taloudelle. ”Haluan, että hallitus selvittää nopeasti, miten rahamarkkinoiden epävakaus vaikuttaa suunniteltujen kuntainvestointien rahoitukseen”, esitti Urpilainen.
Sanoma meni kuin kuuroille korville, sillä kolme päivää myöhemmin kuntaministeri Mari Kiviniemi (Kesk) vastasi näin: ”SDP pelottelee kansalaisia. Urpilaisen puheenvuoro on edesvastuuton. Kunnallisten peruspalveluiden rahoitus ei ole vaarassa finanssijärjestelmän kriisin takia. Suomen talouden perusta on kunnossa.”
Nyt on nähty miten oikeassa puheenjohtajamme oli.
ELINVOIMAISUUSPAKETTI
Lahdessa työttömyyden kasvu on nopeaa ja se heijastuu suoraan verokertymäämme. Vuosikatteemme putoaa tämänvuotisesta noin 30 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan. Se on huima lasku ottaen huomioon vielä muutama edellinen vuosi, jolloin vuosikatteella lyhensimme velkaamme ja rahoitimme investointimme. Lainaa/asukas Lahdessa on tänä vuonna noin 800 euroa, ensi vuodelle sitä tulee olemaan 1300 euroa, jos edes riittää.
Uusina pärjäämiskeinoina talousarviomme sisältää ns. elinvoimaisuuspaketin, jossa on kolme osaa, mitkä liittyvät vahvasti toisiinsa. Osa 1. elinkeino-osio pitää sisällään yritysverkkojen tukemisen ja korjausrakentamishankkeet, joissa yhteistyökumppaneina ovat Lakes, Tiede- ja yrityspuisto, Lahden Talot sekä yrityselämä.
Toisena on hyvinvointiosio, johon sisältyvät sosiaali- ja nuorisotoimen panostukset sekä tukityöllistäminen.
Kolmantena on investointiosio, joka pitää sisällään kaupungin perusparannus- ja korvausinvestoinnit 29 miljoonaa ja uusinvestoinnit 21 miljoonaa euroa. Lisäksi konserniyhtiöiden investoinnit ovat yhteensä 57 miljoonaa euroa.
Saadaksemme elinvoimaisuuspaketin aikaiseksi ja hoitaaksemme ne palvelut, jotka kaupunkimme vastuulla ovat, meidän on korotettava kiinteistöveroja, lisäys kaupungin kassaan n. 5,6 miljoonaa euroa, ja lisäksi otamme lainaa melkein 100 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakantaan sisältyy konserniyhtiöille välitetyt lainat, vuodelle 2010 n. 50 miljoonaa euroa. Tämä on meidän elvytystämme, jolla pyrimme torjumaan työttömyyttä ja syrjäytymistä, kannustamaan yrittäjyyttä ja pitämään huolta kaupungin omista kiinteistöistä, joista osa alkaa olla täyden remontin vaiheessa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lahden strategian kevätkesällä, visiona ”Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki”. Pystyäksemme toteuttamaan strategiamme, meidän on talousarviossa otettava huomioon useita sellaisia tavoitteita, joita ei voi toteuttaa ilman taloudellista panostusta. Toimialat ovat kiitettävästi peilanneet strategiaa talousarvioesityksiinsä, mutta talouden tiukkuus näkyi joissakin strategisesti keskeisten menestystekijöiden kohdalla.
Puolueryhmien välisissä neuvotteluissa päätettiin muutamista lisäyksistä jo kaupunginhallitusvaiheessa, jotta ”kilpalaulantaa” ei tärkeistä asioista tarvitsisi harrastaa täällä valtuustokokouksessa. Käyn tässä ne vielä läpi perusteluineen:
Strategiassamme todetaan, että Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä, mitä toteutetaan mm. siten, että kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoden 1990 tasolta vuoteen 2025 mennessä. Viime viikolla päätetty Lahti Energian kaasuvoimalaitoshanke on erittäin merkittävä tekijä, jotta tähän tavoitteeseen päästään.
Mutta pienemmilläkin taloudellisilla panostuksilla on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitsemme hyvän julkisen ja kevyenliikenteen järjestelmän. Olemme syksyllä aloittaneet uudet lasten ja nuorten joukkoliikenteen lipputuet. Niiden toteutumisen varmistamiseksi lisättiin 300.000 euroa talousarvioon.
Ympäristötoimen puolelle lisättiin 100.000 euroa strategian mukaisiin pieniin ympäristöhankkeisiin.
Keskeisenä haasteena Lahdessa on väestön ikääntyminen, jonka seurauksena palveluntarve kasvaa. Omaishoito suo inhimillisen mahdollisuuden asua omassa kodissa mahdollisimman kauan. Omaishoidon tukeen lisättiin 300.000 euroa. Rahalla saadaan noin 40 uutta omaishoitajaa.
TALOUSARVIO
ON ELVYTTÄVÄ
Lahden työllisyystilanne ensi vuodelle ei näytä valoisalta. Työttömyys on kasvamassa, varsinkin nuorten on vaikea saada töitä. Työttömyysluvut hipovat 16 %. Kaupungin mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta kaikki keinot, mitkä ovat käytettävissä, on toteutettava. Pienetkin teot ovat tarpeen.
Tuoterenkaalle lisätty 100.000 euroa antaa useammalle nuorelle ja vajaakuntoiselle mahdollisuuden tehdä työtä, mikä ehkäisee syrjäytymistä ja yhteiskunnan marginaaliin jäämistä.
Kaikki edellä mainitut lisäykset ovat strategiastamme johdettuja ja edesauttavat sitä, että Lahti olisi visiomme mukainen kaupunki.
Talousarviomme on elvyttävä, investoiva, lainaa ottava, veroja nostava. Näillä toimilla on pyrittävä siihen, että turvaamme palvelut kuntalaisille, luomme työpaikkoja ja pystymme välttämään lomautukset ja irtisanomiset. Siis siihen, ettemme itse ole työttömyyttä aikaansaamassa. Meidän on myös muistettava strategiamme eräs tärkeimmistä menestystekijöistä. Se on hyvä ja osaava henkilöstö. Kaupungin on oltava haluttu työnantaja, se ei ainakaan omilla toimillaan saa uhata kaupungin perustehtäviä.
Strategiassamme toteamme, että Lahdella on hyvä maine elävänä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina, jossa on muotoilun ja kulttuuriosaamisen varaan rakentuva luovan talouden keskittymä. Viime viikolla Singaporessa syntynyt päätös, että Helsinki yhdessä Lahden, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan kanssa on vuoden 2012 muotoilupääkaupunki, tukee strategiaamme oivallisesti. Olkaamme iloisia kaikesta myönteisyydestä, jota kaupunkimme saa ja olkaamme itse ylpeitä lahtelaisia, meidän kaupungissamme on hyvä asua, elää ja yrittää.
Lahden sosialidemokraattinen valtuustoryhmä hyväksyy talousarvioesityksen vuodelle 2010 ja vuosien 2010-12 taloussuunnitelman. Tulemme kuitenkin yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään ponnen Launeen uimahallihankkeen rahoitusvaihtoehdosta.
------------------------------------------------------------------------
