Lahden kaupunginvaltuusto päätti äänin 30-29, että torin ja sen lähialueiden asemakaavaa muutetaan. Tämä muutos mahdollistaa myös toriparkin rakentamisen. Valtuuston kokouksessa käytin puheenvuoron, jolla perustelin kielteistä kantaani:
Viime vuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian, johon liittyy visio tulevaisuudesta. Visio on tahtotila, jota kohti haluamme kaupunkimme kehittyvän. Se pakottaa meidät valintoihin. Se kuuluu näin: ”Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki”.
Voiko kaupunki olla elinvoimainen, jos siltä edellytetään ympäristön huomioimista kaikilla elämän osa-alueilla. Mielestäni voi. Mutta niin se ei toimi, että elinvoimaisuus on sellaista kasvua ja kehitystä, mikä jättää huomiotta kestävän kehityksen ja lyhytnäköisesti yrittää kerätä voitot ”mulle kaikki heti” -periaatteella.
Olemme strategiassamme sitoutuneet kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoden 1990 tasolta vuoteen 2025 mennessä. Tällä päätöksellä ja sen toteuttamisella Lahti asettuu kestävää kehitystä tavoittelevien kaupunkien eturiviin.
Visiomme ei ole itsestään syntynyt. Olemme kehittäneet imagoamme ympäristökaupunkina kauan. Ympäristöasiat ovat olleet vuosikymmeniä meille lahtelaisille tärkeitä.
Vesijärviprojekti, ympäristöforum, Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos ja ympäristöteknologian osaamiskeskus ovat niitä, joilla mm. nostamme imagoamme johtavana ympäristökaupunkina.
Kuitenkaan emme voi vielä väittää, että olemme sitä. Lahti ei ole kaikessa toiminnassaan ja päätöksenteossaan ympäristötietoinen. Olemme hakemassa Green City -statusta. Se edellyttää, että kaikessa otetaan ympäristönäkökulma päätöksenteon perustaksi. Meidän pitää huolehtia siitä, että vähennämme ympäristön kuormittamista ja kaavoitamme kaupunkiamme niin, että ekologinen elintapa on mahdollista. Tähän löytyy malleja ympäri maailmaa.
Miten nämä edellä mainitsemani asiat liittyvät torin asemakaavamuutokseen. Kaavamuutoksen ainoa todellinen tavoite on mahdollistaa torinaluspysäköintilaitoksen rakentaminen. Tarvitaanko sitä? Kehittäisikö se keskustan elinvoimaisuutta, parantaisiko se Lahden imagoa? Edellyttääkö keskustavisio sen rakentamista? Onko kaavamuutos tässä vaiheessa välttämätön, kun ”Ranta-Kartanon” asemakaavan toteutuminen ei ole vielä alkanut ja matkakeskushanke on kesken?
VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN:
Parkkipaikoista ei ole pulaa Lahdessa. Pysäköintilaitoksia on monta ja niissä on runsaasti tilaa jopa markkinapäivinä. Vaikka toteuttaisimme keskustavision edellyttämät kadunvarsipysäköintipaikkojen vähentämiset, vieläkään ei pysäköinti tuottaisi ongelmia. Tällä hetkellä linja-autoaseman takana on yli 300 paikkaa, joita voidaan käyttää velvoitepysäköintiinkin, jos keskustan kiinteistöt haluavat lisärakennusoikeutta.
Ranta-Kartanon kaavamuutos pitää sisällään sen, etteivät pysäköintipaikat vähene keskustan länsiosasta. Suunnitelmassa on sisällytetty velvoitepysäköintipaikkojen lisäksi 315 muuta pysäköintipaikkaa. Kun alue on rakennettu ja jos sitten ilmenisi vielä jostain syystä lisäparkkipaikkojen tarvetta, kaavamuutos mahdollistaa Paasikivenaukion tuntumaan rakennettavan pysäköintihallin. Tällainen halli palvelisi niin läntisistä kaupunginosista tulevia autoilijoita, Kisapuiston käyttäjiä sekä urheilu- ja messukeskuksen tapahtumia. Paasikivenaukion tienoilta löytyy myös hyvin tilaa autojen ajaa sisään ja ulos hallista. Tietenkin jos investoijilla on riittävästi rahaa, voi itse pysäköintihalli olla vaikka Alatorin alla, mutta sinne vain ajettaisiin Paasikivenaukion kautta.
Keskustan elinvoimaisuus ei ole kiinni autoista, vaan meistä ihmistä - miten me viihdymme ja asioimme keskustassa, käymmekö hallissa, torilla, kahviloissa, elokuvissa, apteekeissa, kangaskaupoissa, laukkukaupoissa, suutarissa, putiikeissa, ravintoloissa, musiikkikaupoissa, matkatoimistoissa, kosmetologilla, kirpparilla, Punaisessa Ristissä, Uudessa Lahdessa, kultasepänliikkeissä, pankeissa, kiinteistönvälittäjillä, optikkoliikkeissä, luontaistuotekaupoissa, ravintoloissa jne. Nämä kaikki ovat jalankulkijan saavutettavissa torin ympäristössä. Nämä kaikki ovat saavutettavissa linja-autolla tai polkupyörällä torin laitaan ajaen. Jos haluaa käyttää henkilöautoa, ei nykyisistä parkkitiloistamme ole kuin muutama sata metriä edellä mainitsemieni palveluiden äärelle. Mutta tämä on viitseliäisyydestä eniten kiinni. Toisena syynä on välinpitämätön suhtautuminen ympäristömme ongelmiin. Jos ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
Olisiko Lahden imagon kannalta tärkeää saada uusi parkkihalli keskelle kaupunkia. Meille esitetyssä toriparkkisuunnitelmassa sekä sisäänajo että ulostulo on johdettu suoraan keskustavision sisimmältä kehältä, Rauhankadulta. Tämä kohta on tukkoinen ja liittyy suoraan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Alatoriin. Paha juttu imagollisesti.
Henkilöautoliikenne pitää kieltää kokonaan keskustan kävelypainotteiselta alueella lukuun ottamatta eritysryhmien ja huollon tarpeita. Ympäristökaupungin on syytä pyrkiä vähentämään yksityisautoilua kaikin keinoin eikä annettava signaalia, että ajakaa vaan tänne keskustaan - mitä näistä hiilidioksidipäästöistä ja muista ekologisesti merkittävästi hankkeista.
Meidän on nyt tärkeää huolehtia siitä, että yhdyskuntarakenteemme on kestävän kehityksen mukainen ja että meillä on erinomainen julkisen liikenteen järjestelmä hyvine lipputukimuotoineen ja lisäksi hyvä kevyenliikenteen reitistö. Myös muu kaupungin toiminta, kuten nyt tekeillä oleva yleiskaava on suunniteltava ja toteutettava strategiamme mukaisesti. Keskustavisio on päivitettävä huomioiden sekä matkakeskushanke että Ranta-Kartanon kaavamuutos.
Näillä toimilla saamme aikaan sen, että keskustamme on elinvoimainen, turvallinen ja houkutteleva, ja siten kaupunkilaisten on helppoa ja kivaa tulla sen palveluiden äärelle viihtymään, asioimaan ja asumaan.
------------------------------------------------------------------------
