Lahden kaupungin talousarvio 2012

Puheeni kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 28.11.2011:

Lahden ensi vuoden talousarviossa ja vuosien 2013-14 taloussuunnitelmassa korostuvat kaupungin strategian mukaisesti ydinpalveluista huolehtiminen. Niihin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhoito, koulutus, päiväkodit, kaavoitus ja kunnallistekniikka sekä laaja kirjo sivistystoimen palveluita, joiden kehittämistä pohditaan palveluverkkosuunnittelulla. Yhteispalvelut ovat hyvä idea palveluita kehittäessä.

Talousarviossa todetaan mm., että rakenteita kehitettäessä yksityisten toimijoiden palvelut tuottavat tehokkuutta. Tällä hetkellä ostopalveluihin, siis muihin kuin kaupungin itse tuottamiin, on budjetoitu n. 200 miljoonaa euroa. Tässä summassa ovat toimialojen ostot, ei taseyksiköiden, joiden ostotapahtumia en löytänyt budjettikirjan luvuista.

Siis kolmasosa kaupungin palveluista ostetaan. Miten ostettuja palveluita valvotaan? Esimerkiksi vanhusten palveluissa on suunnitelmissa lisätä palvelusetelin käyttöä säännöllisessä kotihoidossa, palveluasumisessa ja terapiapalvelussa. Samalla todetaan, että palveluseteli lisää asiakkaan valinnan vapautta. Mitä tämä tarkoittaa? Sitäkö, että pakotetaan lahtelaiset yksityisten yritysten, usein ylikansallisten firmojen, hoiva-asiakkaiksi, halusipa tai ei.

Monikansalliset isot yritykset pyörivät nykyisin sosiaali- ja terveysalan ympärillä kuin mehiläiset. Näiden yritysten tehtävä on osingonjaon maksimointi omistajilleen. Firman pääkonttori löytyy usein veroparatiisista. Esimerkkeinä Attendo Med One, Suomen Terveystalo ja Mehiläinen. Näille yrityksille on jopa rakennettu yhteiskunnan varoin kiinteistöjä, joissa ne tekevät bisnestään. Näin myös Lahdessa.

Verottaja on kiinnittänyt huomiota siihen, että yksityisissä hoivayhtiöissä yhteiskunnan rahoilla tehtävät voitot valuvat sijoitusfirmojen kautta verovapaille Jerseyn tai Cayman-saarille. Useita rikosilmoituksia on tehty hoiva-alan yrityksien veronkierroista, pimeistä palkoista ja peitellyistä osingonjaoista. Puhumattakaan tiedosta, että ihmisiä on hoidetaan huonosti. Nyt tarvitaan keskustelua ja perusteellista tutkimusta ja arviointikriteereitä siitä, miten palveluita tuotetaan, ostetaan, hinnoitellaan ja valvotaan. Monikansalliset yhtiöt eivät ole suomalaisen yrittäjänkään etu, saati sitten hoitoa tarvitsevan.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen kaupunginhallituksessa tehdyt muutokset ovat oikeansuuntaiset. Tässä muutamia hajahuomioita talousarviosta:

Taloutemme on tasapainossa. TYP, Lakes ja korkeakoulutoiminta ovat kaupungin vetovoimaa ja työllisyyttä parantavia strategisia painopistealueita. Näihin kuuluvat myös Green City- , muotoilupääkaupunki- ja muut kehittämishankkeet. Elinkeino-osioon on kaikkiaan budjetoitu 8 miljoonaa euroa. 

Tukityöllistämiseen varaudutaan 13 miljoonalla. Keskeisenä tavoitteena on nuorten ja vaikeasti työllistyvien aktivointi ja työllistyminen avoimille työmarkkinoille sekä syrjäytymisen ehkäisy, mikä on eräs strategiamme painopisteistä.

Seudullisen yhteispäivystyksen aloitus vaatii kaupungin oman avoterveydenhuolloin kehittämistä. 10.000 suunniteltua uutta vastaanottoa toivottavasti riittää siihen, ettei turhia käyntejä päivystykseen tule. Kun terveyskeskuspalveluita kehitetään, pitää harkintaan ottaa myös terveyskeskusmaksun poistaminen, jolloin heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa ja työelämän ulkopuolella oleville mahdollistettaisiin paremmin sekä ennalta ehkäisevä ja akuutti terveydenhoito. Syrjäytymisen ehkäiseminen on strategiamme painopistealueita. Lahdessa tarvitaan tekeviä käsiä enemmän, hallintoa vähemmän.

Muutosjohtamisessa on kiinnitettävä huomioita hyvään ihmisten johtamiseen. Henkilöstön rekrytoinnissa on pidettävä huolta, että pystymme kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa niin palkan kuin työssä jaksamisen suhteen. Sama tietenkin pätee nykyiseen henkilöstöön.

Psykososiaalisiin palveluihin lisättiin ehdotus päihtyneiden selviämishoidon ja muun akuuttihoidon järjestämisestä yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Kiveriön kirjaston toiminnan turvaaminen ensi vuodeksi on tärkeää, koska palveluverkkotyö on kesken. Työ vaatii tarkkaa suunnittelua, on sitten kyseessä uusien asuinalueiden palveluista tai vanhojen, kuten Kiveriöstä tai Riihelästä..

Orkesterin avustus kasvaa ensi vuonna 230.000 eurolla, mikä on huikea summa verrattuna muihin avustuksiin. Samalla nostetaan orkesterin tuottotavoitteita

Teknisen toimialan käyttösuunnitelmassa taataan tämän vuoden tasolle tuetut lipputuotteet, mikä on strategiamme mukaista. Jatkossa on mietittävä, miten rahoitetaan uudet lipputuotteet, kuten eläkeläislippu ja lastenlipun ikärajan nosto.

Investointihankkeista on ensi vuonna käytävä priorisointikeskustelu. Kaikki esitetyt hankkeet ovat tärkeitä, mutta mietityttää, onko välttämätöntä esim. aloittaa Kariston 2-vaiheen rakentaminen, kun samaan aikaan kosteusongelmien vuoksi joudutaan ehkä sulkemaan kouluja, joiden peruskorjaukseen ei ole varauduttu.  Ikäihmisten palveluita ajatellen Jalkarannan hoitokodin II-vaiheen aloitus on tärkeää. Myös Paavolan pelastuslaitoksen rakentaminen on aloitettava vuonna 2012, mikä voidaan toteuttaa kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön toimesta. Kuokka maahan ja töihin.

Entä ovatko kaikki kadunrakentaminen kiertoliittymineen välttämättömiä? Mitäpä jos sieltä säästettäisiin muutama miljoona, jotka sijoitettaisiin edellä mainitsemieni homekoulujen remonttiin? Liikuntainvestoinneistakin voitaisiin säästää. Kisapuisto ei tarvitse uusia valoja eikä välttämättä aurinkokatsomoakaan. Urheilukeskuksessa on kansainväliset vaatimukset täyttävä potkupallokenttä.

Kaikkiaan rakennushankkeemme, niin uudis-, korjaus- kuin korvausinvestoinnit on tietenkin mahdollista tehdä lisävelalla. Onhan taloutemme kunnossa, tämän vuoden vuosikate noussee 40 miljoonaan ja niin tapahtunee ensi vuonnakin. Sellainenkin yksityiskohta vielä, että korkotuotot ovat Lahdessa suuremmat kuin korkomenot, mikä johtuu mm. sisäisestä pankistamme, jota on hoidettu hyvin.
-----------------------------------------------------------------------