Tehostetun palveluasumisen etiikka

Lahdessa tuottaa yksityistä tehostettua palveluasumista 16 yritystä. Osa on ns. kolmannen sektorin toimijoita, yhdistyksiä ja säätiöitä, mutta muutamien jäljet johtavat suoraan monikansallisiin yhtiöihin, joiden verosuunnittelu täyttää veroparatiisikriteerit. Siten Suomeen ja paikkakunnalle, jossa palvelut tuotetaan, ei jää veroeuroista kuin rippeet. Muutamat palveluntuottajat eivät halua olla kiinteistösijoittajia, niinpä esim. kaupungin 100-prosenttisesti omistama Lahden Talot on rakentanut kiinteistöjä osin ARA-rahoituksella  ja sitten vuokrannut yksityiselle yhtiölle palveluasumista tuottamaan. Pidän tätä eettisesti huonona asiana. Voisimmehan rakentaa nilllä rahoilla yhteiskunnan ylläpitämiä palvelutaloja.

Tehostettu palveluasuminen maksaa noin 4000 euroa kuukaudessa. Lasken siihen vuokran, ruoan ja hoivan. Kun ihminen, joka saa noin 1500 euroa nettona eläkettä, muuttaa tehostettuun palveluasuntoon ja hinta on tuo 4000 euroa, voi jokainen todeta, että eläkeläisen rahat eivät riitä. Miten tästä selvitään? Ehkä yhteiskunta auttaa?  Enää ei Lahti osta vanhuspalveluita. Sen tekee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.  Asukas hakee tarvittaessa asumistuen ja hoitotuen Kelasta ja esim. palvelusetelit HYKY:stä.

Tehostetussa palveluasumisessa asukas on vuokralainen, joka solmii vuokrasopimuksen palveluasumisyrittäjän kanssa. Jos yrittäjä on itse kiinteistössä vuokralla, verrataan asumissuhdetta alivuokralaisasumiseen. Kaikki kustannukset ovat juridisesti vuokralaisen vastuulla. Jos rahat eivät riitä, voidaan vuokrasopimus irtisanoa.

Millaista tehostettu palveluasuminen sitten on? Se voi olla erinomaista, mutta myös täysin ala-arvoista, josta löytyy ikäviä esimerkkejä. Tärkeintä on riittävä henkilöstö, ikäihmiselle tarkoitettu monipuolinen ruoka, päivittäinen pesu tai kylvetys, asunnon siivous, päivittäinen ulkoilu, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja yhteiset sosiaalitilat. Lisäksi asukas tarvitsee lääkkeet, henkilökohtaiset tarpeet, taksikyytejä ja muuta vastaavaa, joka tekee elämän elämisen arvoiseksi. Tällainen palvelutaso saati laatu ei toteudu läheskään kaikissa tehostetun palveluasumisen yrityksessä. 

Saimme lukea Etelä-Suomen Sanomista 1.2.2017, että monikansallinen, luxemburgilaisen yhtiön hallinnoima Mehiläinen pyytää Lahden keskustassa vuokraa kaksiosta 1390 euroa, lisäksi pieni palvelupaketti, mitä se sitten tarkoittaneekaan, maksaa 149 euroa. Mitä muut kustannukset ovat, ei jutussa ilmene. Minusta on erittäin laskelmoitua, että Mehiläinen tarjoaa näitä kalliita asuntoja tehostettuun palveluasumiseen ja toteaa, että asukas voi hakea yhteiskunnan tukea asumiseen ja palveluihin. 

Olisi mielenkiintoista tietää, onko todella niin, että Orimattilan Kanervikko-koti on kalliimpi kuin Attendon Kehräämökoti, Kärkölän vanhainkoti kalliimpi kuin Attendo Nerolan palvelukeskus tai Hollolan vanhainkoti kalliimpi kuin Attendon ja Mehiläisen palvelukeskukset? Näihin laskelmiin pitää saada mukaan kaikki yhteiskunnan maksamat tuet ja tietenkin asukkaan omat pakolliset kulut.

Tärkeää on, että seurataan tarkkaan palveluiden tasoa ja laatua.  Hyvinvointikuntayhtymä on päättänyt lopettaa suurimman osan vuodeosastoja ja omat vanhainkodit. Tilalle ostetaan palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta meidän kuntalaisten yhteisillä rahoilla, joten on perusteltua edellyttää, että eettisiä ja taloudellisia sääntöjä noudatetaan. Välttämättömät vanhuspalvelut eivät saa olla bisnestä, joista hyötyvät vain yrityksen omistajat ja verokeidasyhtiöt.