Kirjailija Minna Canth ja Tasa-arvon päiväKeskiviikko 7.3.2018 klo 20.57 Norjalainen lentoyhtiö Norwegian on maalauttanut lentokoneittensa siipiin pohjoismaalaisia merkkihenkilöitä. Heistä yksi on suomalainen kirjailija, yhteiskuntakriitikko ja naisasianainen Minna Canth. Tasa-arvon päivänä ja Minna Canthin syntymäpäivänä on syytä muistella häntä. Minna Canth on muuten ainoa suomalainen nainen, jolla on virallinen liputuspäivä. Hän, jos kuka, oli aikansa ”stara” ja on sitä vieläkin. Ulrika Wilhelmina Johnson syntyi vuonna 1844 Tampereella työläisperheeseen. Minna nimeä hän alkoi käyttää opiskeluaikana. Minna kävi koulunsa Kuopiossa, jonne isän yleneminen Finlaysonilla johti. Vuonna 1863 Jyväskylään perustettiin kansakouluopettajaseminaari, minne Minna pyrki ja pääsykokeissa erinomaisesti pärjänneenä hyväksyttiin. Seminaarissa hän tapasi tulevan aviomiehensä Ferdinand Canthin, joka toimi seminaarin lehtorina. Monen mutkan, jopa romanttisen, kautta heistä tuli aviopari, vihkiminen tapahtui Kuopiossa 1865. Perheeseen syntyi kaikkiaan seitsemän lasta. Jyväskylässä Minna Canthin elämä oli kiirettä täynnä niin lasten kanssa kuin hyväntekeväisyystyössä. Lisäksi Minna oli aloittanut kirjoittamisen miehensä toimittamiin lehtiin. Hän onkin ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Vuonna 1878 Minna Canthilta julkaistiin ”Novelleja ja kertomuksia” salanimellä Wilja. Tämän kirjan julkaiseminen aloitti hänen pitkän kirjailijanuransa. Minna Canthin mies kuoli 1879. Voimme kuvitella, että 7 lapsen kanssa leskeksi jääneellä Minnalla oli raskaat ajat edessä. Kuitenkin samoihin aikoihin hänen ensimmäinen näytelmänsä ”Murtovarkaus” valmistui. Se sai hyvän vastaanoton, kuten suurin osa Canthin näytelmistä, joskin konservatiiviset piirit pitivät häntä änkyränä yhteiskuntakriitikkona. 1880 Minna muutti lapsikatraansa kanssa Kuopioon, jossa alkoi työ isänsä jälkeen jättämän taloudellisesti huonossa kunnossa olleessa lankakaupassa. Canth otti myös veljensä sekatavarakaupan hoitaakseen ja niin alkoi yrittäjäura, joka jatkui hänen kuolemaansa asti. Liiketoiminnasta seurannut taloudellinen riippumattomuus vaikutti hänen toimintaansa siten, että hän uskalsi rohkeasti ottaa kantaa sen ajan yhteiskunnallisiin ongelmiin teoksissaan ja keskusteluissa. Minna Canthin kirjallinen tuotanto pitää sisältää pienoisromaaneja, näytelmiä ja novelleja. Lisäksi sanomalehtikirjoituksia oli yli 80, joista puolet Jyväskylän aikana. Hän suomensi saksan-, englannin- ja ranskankielistä kirjallisuutta. Canthia pidettiin hyvin radikaalina aikanaan. Hän kritisoi maallista kirkkoa, mutta haki uskolleen vahvistusta mm. tolstoilaisuudesta. Hänen kiinnostuksensa tieteitä kohtaan oli suuri, mikä oli ristiriidassa spiritismiin, jota hän harrasti. Minnan Salonki Kuopiossa oli aikansa merkittävä keskustelu- ja musiikkiareena, jossa kirjailijat, kulttuurivaikuttajat ja ylioppilaat kohtasivat hänen johdolla. Minna Canthin tuotanto on todella laajaa. Poimin tähän vain muutaman: ”Työmiehen vaimo” on vahva yhteiskunnallinen teos. Se on kirjoitettu näytelmän muotoon. Kritiikin kohteena siinä on viina ja miesten ylivalta perheessä. ”Hanna” on kertomus nuoresta tytöstä, jonka rakastettu pettää naimalla toisen naisen. Kolmanneksi valitsen ”Kovan onnen lapsia” näytelmän, jossa köyhä kansa tavoitteli parempaa osaa, tapahtumat oli sijoitettu silloiseen nykyaikaan. Se herätti katsojissa närää; eihän köyhä kansa olisi saanut haaveilla porvarillisesta elämästä, eikä sitä esitetty aikanaan kuin kerran herrasväen paheksunnan vuoksi. Myöhemmin näytelmää on kyllä esitetty sitäkin enemmän. Minna Canthin virallisen liputuspäivän lisäksi hänestä on julkaistu postimerkki, tehty patsaita ja häneen on kohdistunut lukuisia muita kunnianosoituksia. Minna Canth kuoli Snellmanin päivänä 12.5.1897 vain 53-vuotiaana. Suosittelen kaikille, jotka haluavat tutustua Minna Canthin elämään paremmin, luettavaksi Minna Maijalan teoksen ”Minna Canth, Herkkä, Hellä, Hehkuvainen”. Tässä muutama Minnan Canthin naseva mietelmä: ”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, se on ihmiskunnan kysymys”, ”Elämä on taistelua, ihanaa taistelua”, ”Kaikki naiset älkäät tehkö käsitöitä”, Eläkööt kaikki intelligentit miehet! Tyhmät saavat kernaasti kuolla”, Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää ”, ”Minä vähät välitän siitä, mitä ihmiset sanovat!” |