Lahden kestävä yhdyskuntarakenne

Tein kaupunginvaltuuston viime kokouksessa palautusesityksen ”Patinan” asemakaavamuutoksesta. En saanut riittävää kannatusta, jotta palautus olisi onnistunut. Minulle mm. huomautettiin, että koko Lahti on pohjavesialuetta, eikä sen vuoksi ole syytä välttää kyseessä olevalle alueelle rakentamista. Tunnen kyllä Lahden pohjavesiolosuhteet, olenhan ollut mukana ympäristö- ja kaavoitustyössä yli 30 vuotta. Yksi syy kaavan palautusehdotukseen minulla oli nimenomaan se, että kyse on vedenhankinnan kannalta tärkeästä pohjavesialueesta.

Kaavaa vastustivat mm. Lahden kaupunginmuseo ja Salpausselän luonnonystävät. Omien mielipiteitteni lisäksi lainaan näiden tahojen lausunnoista muutaman kohdan, joita ei ilmeisesti huomioitu vietäessä muutosesitystä teknisestä ja ympäristölautakunnasta kaupunginvaltuustoon.

 Alue on maisemallisesti ja historiallisesti yksi Lahden arvokkaimmista, koska siinä kohtaavat Salpausselkä, Vesijärvi ja vanha rautatiepenger. Tämä on toinen syy, minkä vuoksi massiivista rakentamista tulisi välttää (kolme 5-kerroksista asuintaloa). Alueelle olisi voitu kaavoituksella ohjata matalampaa rakentamista julkiseen käyttöön, vaikkapa opiskelija-asunnoiksi, joita tosin juuri valmistui iso määrä Aleksi 5:een, joten aivan akuuttia tarvetta ei tällaiselle rakentamiselle ole. Seuraavat opiskelija-asunnot olisi syytä suunnitella ja toteuttaa lähelle Niemen kampusta.

 Kaavahanke heikentää myös maakuntakaavaan ja yleiskaavaan merkittyä viheryhteyttä, vaikka sitä olisi syytä vahvistaa. Koko alueen suunnittelua ja rakentamista tulisi ohjata ympäristönsuojelulliset, ekologiset ja kulttuurihistorialliset seikat.

 Asemakaavamuutos liittyy valtakunnallisesti tärkeään ja arvokkaaseen Fellmaninpuistoon, sodanjälkeisen rakennuskauden oppilaitoksiin ja Hakatorneihin. Koko alue on Lahden yleiskaavassa keskustan arvoaluetta ja kulttuuriperintöämme. Nykyistä aluetta ovat olleet suunnittelemassa arvostetut lahtelaisarkkitehdit Kaarlo Könönen, Irma Kolsi ja Unto Ojonen.

 Ehkä osa nykyisistä valtuutetuista ei arvosta peruslahtelaiselle tärkeää aiemmin rakennettua ympäristöä, johon kuuluu kyseessä oleva kohde. Suosittelen kaikille tutustumista kahteen lahtelaisittain merkittävään kirjaan: Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista ja Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä. Totean kuitenkin tässä, että en ole vastustamassa Patinan, entisen Nelon leipomorakennuksen purkua. Vastustan sitä, että tilalle suunnitellaan massiivista kerrostalorakentamista, mikä ei mielestäni alueelle sovi.

 Ranta-Kartano on tällä hetkellä tärkein keskustan uudisrakennuskohde, joka palvelee erinomaisesti Lahden strategian elinvoimaisuustavoitetta. Samaisessa strategiassa todetaan, että yhdyskuntarakennetta kehitetään kestävästi, mikä tarkoittanee, että huomioidaan ympäristöarvot, kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ja mm. juuri isolta hotellihankkeelta pelastunut Teivaanmäki, johon kaavamuutos olennaisesti liittyisi.

Asemakaavamuutos sai siis siunauksen Lahden kaupunginvaltuustossa. Nyt toivon, että kaavan toteutumisvaiheessa aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa pohjavesialueelle ja arvokkaalle kulttuurimaisemalle.