Teatterin yhtiöittäminen arveluttaa

Korruption ehkäisemisen keinoja tutkinut työryhmä on arvostellut kovin sanoin kuntien ja valtion toimintojen yhtiöittämisestä johtuvia puutteita esimerkiksi rahankäytön läpinäkyvyydelle. Kuntien osakeyhtiöiden toimintaan pääsee käsiksi vain tarkkaan rajattu joukko, kunnan tarkastuslautakunta ja kunnan nimeämät edustajat yhtiökokouksessa. Työryhmä toteaa, että osakeyhtiön päätöksenteko ja rahankäyttö jäävät pimentoon, sillä niihin sovelletaan osakeyhtiölakia eikä lakia viranomaistoiminnan julkisuudesta.

Käytän työryhmän lausuntoa aasinsiltana Lahden kaupunginteatterin yhtiöittämishankkeessa. Tällä hetkellä siinä on ainakin seuraavia avoimia kysymyksiä:

Mitä hyötyä veronmaksajat saavat yhtiöittämisestä? Entä teatterissa kävijät? Mikä on henkilöstön asema? Kannattaako yhtiötä perustaa, jos sen tarkoitus on toimia yleishyödyllisenä yhtiönä, joka kuitenkin tarvitsee kaupungin avustuksen ja valtionavustuksen? Voidaanko lippujen hinnat pitää nykyisellä tasolla, kun niihin lisätään 10 % arvonlisävero? Jos tavoitteena on saavuttaa lisää vuokratuottoja ravintolatoiminnasta, mitä tapahtuu teatterikerholle, joka on vuosikymmenet ylläpitänyt vapaaehtoisvoimin ravintolaa ja muita teatterin aktiviteetteja, kuten kilpailua Iivari-palkinnosta? Tähän asti on voitu koululaisille, työttömille ja muille erityisryhmille järjestää alennettuja ja jopa maksuttomia näytöksiä, onnistuuko tämä jatkossa? 

Mietin, miten paljon teatteriin joudutaan lisäpanostamaan, kun tarvitaan toimitusjohtajan lisäksi taiteellinen johtaja, markkinoinnin ammattilainen jne. sekä tukipalvelujen ostot kilpailuilta markkinoilta?

Jyväskylässä teatteri osakeyhtiö palautettiin kaupungin omaksi toiminnaksi taloudellisista syistä. Tietojeni mukaan teatterin pyörittäminen oli kalliimpaa osakeyhtiömuotoisena. Oulussa teatteri Oy käy yhteistoimintaneuvotteluja (YT) heikosta taloudesta johtuen.

Eniten minua harmittaa demokratian kaventuminen yhtiömuodossa. Lahdessa kaupungin omistamien osakeyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallituksen apuelin Konserni- ja tilajaosto yhdessä kaupunginjohtajan kanssa. Ei edes kaupunginhallitus saati kaupunginvaltuusto pääse vaikuttamaan yhtiöön muilta osin kuin talousarvion yhteydessä myöntämällä toiminta- ja vuokra-avustuksen teatterille. Lahtelaisten valitseman valtuuston mahdollisuudet seurata osin verovaroin rahoitettua osakeyhtiön toimintaa ja taloutta ovat kovin vähäiset.

Jos jonain päivänä eduskunta saa julkisuuslakiin lisäyksen soveltamisalan laajentamisesta valtion ja kuntien omistuksessa oleviin osakeyhtiöihin ja lisäksi löytyvät hyvät vastaukset edellä tekemiini kysymyksiin, voisin ehkä hyväksyä yleishyödyllisen Lahden kaupunginteatteri Oy:n perustamisen, vaikkakaan en ymmärrä mitä lisäarvoa yhtiöittämisestä sittenkään olisi.