Rautatie, Lahden menestyksen kulmakivi

Rautatiet ovat ympäristönsuojelua parhaimmillaan. Lahteen, Euroopan ympäristöpääkaupunkiin (2021) ne sopivat kuin nenä päähän. Olipa juna Ukko-Pekka, Lentävä Kalakukko, Pendolino tai Allegro, niiden sopii kulkea Lahden kautta kaikkiin ilmansuuntiin.

Lahden ensimmäinen rautatie Riihimäki - Lahti täyttää 150 vuotta kaupungin syntymäpäivänä 1.11.2019. Ilman tätä rataa Lahden kylä olisi saattanut jäädäkin yhdeksi Hollolan kylistä.

 Kun Venäjän keisari Aleksanteri II antoi mahtikäskyn Riihimäki-Lahti-Pietari-radan rakentamisesta 1867, saatiin vauhtia hankkeeseen, jota oli suunniteltu Helsinki-Hämeenlinna-radan valmistumisesta (1862) alkaen. Rahoitus löytyi viinaverosta, lainarahalla ja Venäjän yleisistä varoista myönnetyllä 10 miljoonalla markalla. Rata valmistui 3 vuodessa ja virallisesti siinä liikenne alkoi 1.11.1869. Syytä on muistaa, että ilman isoja uhrauksia sitä ei rakennettu. Nälkävuosien jatkeena kurjissa työmaaoloissa menehtyi yli viidesosa työntekijöistä.

 Näin siis tehtiin ensimmäinen oikaisu Lahden kautta.  Suunnitelmissa oli vaihtoehtona tehdä rata Asikkalan Anianpellon kautta. Onneksi niin ei käynyt. Radan merkitys Lahdelle oli käsittämättömän iso, kun sekä länteen että ennen kaikkea itään, jossa oli Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipuri ja Venäjän pääkaupunki Pietari, oli nyt nopeat yhteydet. Jos rata olisi rakennettu etelämpään, mitä vaihtoehtoa myös pohdittiin, ei Lahti olisi koskaan noussut siihen kukoistukseen, mitä se nyt on.

 Vääksyn kanava valmistui 1873, ilman Lahden rataa se olisi ehkä jäänyt rakentamatta. Loviisan raiteitakaan (1900) ei olisi tarvittu. Miten olisi puut uitettu Rauma-Repolalle, Lahden Sahalle, kahdelle rullatehtaalle jne.? Ei olisi puunjalostusteollisuutta tullut Lahteen. Miten olisi kuljetettu täältä eteenpäin?  Missä olisivat Lahteen tulleet evakot nyt? Ehkä olisivat Kotkassa, Porvoossa, Loviisassa ja ehkä jokunen eksynyt Lahteen. Radan ansiota oli osittain myös 60-luvun muuttoaallon päätyminen Lahteen, kun Lahti oli kehittynyt oikeaksi teollisuuskaupungiksi.

 Meni 146 vuotta, ennen kuin seuraava rataoikaisu tehtiin välillä Helsinki - Pietari. Siihen tarvittiin suuri määrä selvityksiä, joissa tietenkin pohdittiin eri reittejä, kuten oli tehty 1860-luvullakin. Vaihtoehtoja oli useita, joista lopulta päädyttiin Kerava-Mäntsälä-Lahti-oikorataan.  Seutumme virkamiehet, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat tekivät valtavasti edunvalvontatyötä, jota nykyisin sanotaan lobbaukseksi, oikoradan puolesta. Aikaa se otti, vuodesta 1974, jolloin ensimmäiset selvitykset tehtiin, vuoteen 2002, jolloin radan rakennustyöt alkoivat. Sitä ennen oli esimerkiksi lunastusmenettelyä käytetty yli 400 kiinteistöön. Valtionvarainministeri esitti lopulta koko hankkeelle 336 milj. euroa. 

 Oikoradan rakentaminen kesti neljä vuotta ja se otettiin käyttöön 3.9.2006. Pendolino-junia saatettiin hyödyntää uusilla rataosuuksilla ja niinpä matka-ajat lyhenivät niin pääkaupunkiseudulle kuin itään suuntautuvassa kaukoliikenteessä. Nykyisin tunnin välein kulkevan Z-junan ansiosta voimme todeta asuvamme Suomen metropolialueella.

Helsingin – Pietarin välille saatiin nopea Allegro joulukuussa 2010. Se korvasi Sibelius- ja Repin-pikajunat. Vanhoista junista jäi jäljelle Moskovan ja Helsingin välinen yöjuna Tolstoi.

 Nyt tärkeintä on pitää huolta siitä, että oikorata säilyy Suomen pääratayhteytenä itään ja myös siitä, että Riihimäki-Lahti-juna kuljettaa Hämeessä matkustajia vähintään tunnin välein. Ja tietenkin huolta pidetään, sillä onhan Lahdessa vähintään yhtä hyvät poliitikot ja lobbarit nyt kuin oli 150 vuotta ja 45 vuotta sitten.

Se hyöty, minkä Lahti sai ensin Riihimäki-Lahti-rautatiestä ja sen jälkeen oikoradasta, on hurja. Ratojen myötään tuomien ihmisten ja yritysten merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun Lahti kasvoi, elinvoima lisääntyi ja hyvinvointi kohentui. Lisäksi imagon, kilpailukyvyn ja matkailun kehittyminen ja parantuminen ovat asioita, jotka menestyvät hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Ympäristökaupunkilaisena voin lisäksi todeta, että junamatkailu on ekoteko ja hieno tapa viettää aikaa.

Uskon, että kumpikin rata kuljettaa ihmisiä ja tavaroita vähintäänkin yhtä kauan kuin Riihimäki-Lahti-Pietari-rata on nyt tehnyt. Samalla kun 1. marraskuuta juhlimme 114-vuotiasta Lahtea, on syytä nostaa Suomen lippu salkoon myös Lahden ensimmäisen rautatien 150-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.