Eriarvoisuus ei ole välttämätöntä

Keskiviikko 19.1.2022 klo 20.11


Luin juuri hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin raportin. Kyllä tuli toivoton olo maailmanmenon suhteen. Rikkaat rikastuu, köyhät köyhtyy ja kuolee pois.Tässä on raportin keskeisiä osia: koronapandemian aikana 10 rikkainta miljardööriä kaksinkertaisti omaisuutensa yhteensä 1,5 biljoonaan dollariin. Samaan aikaan 163 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä pandemian vuoksi. Tämä epätasa-arvo tappaa vuosittain miljoonia ihmisiä esimerkiksi siksi, että he eivät saa riittävää terveydenhoitoa.

Nykyiset 2755 miljardööriä ovat kasvattaneet varallisuuttaan enemmän pandemian alkamisen jälkeen kuin koko sitä edeltäneiden 14 vuoden aikana. Tämä nousu on ennennäkemätöntä historiassa! Jo 2019 lähes puolet ihmiskunnasta - 3,2 miljardia ihmistä - eli Maailmanpankin määrittelemän 5,50 dollarin köyhyysrajan alapuolella. Nykyään ihmisiä on 163 miljoonaa enemmän kuin ennen pandemiaa oletettiin.

Saksassa kymmenen rikkaimman ihmisen varallisuus on kasvanut pandemian alkamisen jälkeen noin 144 miljardista 256 miljardiin USA:n dollariin. Pelkästään tämä kasvu on lähes yhtä suuri kuin köyhimmän 40 prosentin eli 33 miljoonan saksalaisen kokonaisvarallisuus. Samaan aikaan köyhyysaste Saksassa on kaikkien aikojen korkeimmillaan 16,1 prosenttia.
Oxfam International ehdottaa kertaluontoista jättiveroa maailman kymmenellä rikkaimmalle ihmiselle. Sillä rahoitettaisiin muun muassa koronarokotteiden jakelua. Se esittää myös, että hallitukset kaikkialla maailmassa verottavat yrityksiä ja superrikkaita ankarammin koulujen ja sairaaloiden rahoittamiseksi ja esimerkiksi hoitohenkilökunnan palkkaamiseksi asianmukaisesti.

Oxfam vaatii rikkaita maita luopumaan koronarokotteiden immateriaalioikeuksista (patentit), jotta rokotetuotantoa voidaan lisätä kehittyvissä maissa.
Eriarvoisuus kärjistää ilmastokriisiä. Rikkain prosentti maapallon väestöstä tuottaa hiilidioksidipäästöjä 175 kertaa enemmän kuin maapallon väestön köyhin kymmenen prosenttia. Rikkain prosentti maailmanväestöstä tuottaa 15 prosenttia kaikista CO2-päästöistä, joka on tuplasti enemmän kuin maapallon köyhin 50 prosenttia. Yksistään maapallon rikkain 10 prosenttia on vastuussa noin puolesta näistä päästöistä.

Kun raporttia lukee, voi vetää suoran johtopäätöksen, että nykykapitalismin keskeiset periaatteet ovat esteenä ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Sen ero kaikkiin muihin tuotantotapoihin on se, että voitonmaksimointi on talouden rakennetta määrittävä periaate.
Tämä merkitsee lyhytnäköistä ja piittaamatonta suhtautumista luontoon. Todellinen kestävän kehityksen politiikka kyseenalaistaa niin yksilön kulutustottumukset kuin yhteiskunnalliset omistus- ja valtasuhteet. Maailman talouspolitiikka tarvitsee kapitalismin ylittävän option, jos se haluaa antaa uskottavan vastauksen taloudellis-ekologiseen kaksoiskriisiin.

Alussa totesin, että luettuani raportin tuli toivoton olo, mutta kyllä valonpilkahduksia silloin tällöin on näkyvissä. Yhdysvallat ja Kiina ovat ainakin puheiden tasolla harkinneet epätasa-arvoa torjuvaa politiikkaa kuten rikkaiden verotuksen kiristämistä ja suuryhtiöiden monopolien vastaista toimintaa. Oxfam Internationalin johtaja Gabriella Bucher toteaakin, että äärimmäinen eriarvoisuus ei ole välttämätöntä. Ehkä tämä toteamus antaa toivoa paremmasta. Kiirettä kyllä piisaa niin Oxfamilla kuin valtioilla ilmastokriisin ja köyhyyden torjunnassa. Nämä kaksihan kulkevat käsi kädessä.