Valtuustolla useita työmuotoja
Tiistai 8.7.2008 klo 14.52
Mitä me kaupunginvaltuutetut teemme muuta kuin käymme kymmenkunta kertaa vuodessa kaupungintalolla kokouksissa, meiltä joskus kysytään. Kuntaliitto on selvittänyt sitä, mitä kaikkea valtuuston ja valtuutettujen työhön liittyy. Kuntaliitto selvitti kunnanvaltuustojen ja -hallitusten työskentelymuotoja sekä kokousmääriä ja niihin käytettyä aikaa maaliskuussa kuntien hallintojohtajille suunnatulla kyselyllä. Vastaukset saatiin 234 manner-Suomen kunnasta, joten vastausprosentti oli 59.
Valtuustojen työskentely ei rajoitu vain valtuuston kokouksiin. Valtuustojen seminaarit sekä valtuustoryhmien sisäiset ja valtuustoryhmien väliset neuvottelut kuuluvat valtuuston työskentelytapoihin suurimmassa osassa kuntia.
Kuntaliiton selvityksen mukaan valtuustojen työskentelytavat ovat monipuolistuneet vuosien varrella. Viime vuosina erilaiset valtuustotyötä tukevat työskentelymallit ovat lisääntyneet. Suurimmissa kunnissa käytetään useampia eri työskentelytapoja kuin pienimmissä.
Iltakoulut sekä skenaario- ja tulevaisuustyöskentely kuuluvat valtuustotyön arkeen puolessa kunnista. Kyselytunteja järjestetään kolmanneksessa kunnista. Neljännes kaupungin- ja kunnanvaltuustoista käy lähetekeskusteluja ja työskentelee työryhmissä.
Valtuustot käyttävät erilaisia työskentelymuotoja täydentämään kokouksiaan, joissa valtuusto päättää kunnan asioista. Esimerkiksi valtuuston skenaariotyöskentelyssä hahmotetaan kunnan strategisia valintoja, iltakoulussa voidaan keskustella vapaamuotoisesti ja työryhmätyöskentelyllä syvennytään käsiteltäviin asioihin.
Lahden kaupunginvaltuusto piti viime vuonna 15 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 233 asiaa.
Myös kaupungin- ja kunnanhallitukset käyttävät valtuustojen tapaan kokousten lisäksi useita työskentelymuotoja.
Kaupungin- ja kunnanhallituksen kokouksia pidetään valtuuston kokouksia useammin. Hallituksilla on keskimäärin 24 kokousta vuodessa. Tiivein kokoustahti on Lahdessa, jossa hallitus kokoontuu joka viikko aivan keskikesää lukuun ottamatta. Viime vuonna Lahden kaupunginhallitus piti 50 kokousta, joissa käsiteltiin 797 asiaa.
Kunnan- ja kaupunginvaltuutetut päättävät kansalaisille läheisistä asioista, kuten terveydenhuollon toimivuudesta, alueen peruskouluista, katujen kunnossapidosta ja kirjastojen palveluista.
Uudet valtuustot, noin 10 000 valtuutettua, vuosiksi 2009-12 valitaan lokakuussa. Ennakkoäänestys alkaa 15.10.2008 ja varsinainen vaalipäivä on 26.10.
Valtuustoon voi pyrkiä kunnassa kirjoilla oleva 18 vuotta täyttänyt Suomen, muun EU:n sekä Islannin ja Norjan kansalaiset. Myös kaksi vuotta Suomessa asunut muun maan kansalainen voi olla ehdokkaana kunnallisvaaleissa.
Edellisten, vuonna 2004 käytyjen kunnallisvaalien äänestysprosentti oli koko maassa 58,6. Ahkerimmin äänestettiin Vaasan vaalipiirissä, jossa äänestysprosentti oli 65,6, ja laiskimmin Pohjois-Karjalassa, jossa äänestysprosentti oli 55,4. Kunnista korkein äänestysprosentti saavutettiin Iniössä, 89,5, ja alhaisin Vantaalla, 50,8.
Lahdessa äänestysprosentti oli 52,9. Eniten ääniä keräsi SDP, noin kolmanneksen eli 13 899.
