Vapaan markkinakilpailun turvaaminen huonontaa lastenhoitotoimintaa

Tiistai 11.8.2009 klo 10.35


Lehdissä oli uutinen, että Raha-automaattiyhdistys (Ray) ei enää ensi vuonna anna avustusta Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lastenhoitotoiminnalle. Sama kohtalo uhkaa Väestöliittoa.

Jo viime vuonna kirjoitin siitä, miten yksityistäminen on heikentänyt vapaaehtoisjärjestöjen mahdollisuutta toimia. Tämä johtuu siitä, että EU:n määräysten vuoksi Ray ei enää saa rahoittaa sellaista toimintaa, joka vääristäisi kilpailua. Tällä määräyksellä pidetään yksityisten yritysten puolia, jotta niiden bisnes toimisi parhaiten tuottavalla teholla.

MLL toimitti viime vuonna maksullista hoitoapua yli 9000 perheelle, joissa varttui yli 20 000 lasta. Erikoisen paljon tästä toiminnasta on ollut apua isojen kaupunkien ulkopuolella, jossa ei toimi riittävästi yksityisiä hoitoalan bisnesyrityksiä.

Vapaaehtoisjärjestöjen toiminnalle EU:n määräys on paikoittain kuolinisku, on jo ollutkin. Esimerkiksi järjestöjen kotipalveluasiakkaiden määrä laski viime vuonna alle puoleen aiemmasta. Kuntien omat palvelut ja alan yritykset eivät ole pystyneet korvaamaan vajetta. Yritykset ja järjestöt yhteensä tuottavat nyt vähemmän kotipalveluja kuin järjestöt yksin vielä viisi vuotta sitten. Tämä osoittaa, miten suuri merkitys kolmannen sektorin palveluntuotannolla on ollut. Suurin osa palvelujen saajista on ollut vähävaraisia, avun tarpeeseen joutuneita lapsiperheitä tai vanhuksia. Paljon apua ovat tarvinneet myös maahanmuuttajaperheet, joiden siteet suvun tukiverkkoihin ovat katkenneet.

EU ja sen pakottamana Suomikin katsovat, että vapaaehtoisjärjestöjen toiminta uhkaa vapaata kilpailua. Nyt kun ollaan taloudellisessa taantumassa, tilanne on vaikeutunut entisestään. Kun yksityinen firma huomaa, että liiketoiminta ei tuota riittävästi, se lopettaa huonosti kannattavan toimintansa. Ray vain katsoo sivusta ja toteaa, että näin toimii vapaa kilpailu EU:ssa, ei voi mitään. Kärsijöinä ovat apua tarvitsevat.

Vapaaehtoisjärjestöt ovat viime vuosina työllistäneet yli 30 000 ihmistä, joista puolet palkkatuen avulla. Lisäksi järjestöissä on ollut 13 000 ihmistä työmarkkinatuella työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa. Järjestöt ovat tarjonneet työllistetyille mm. avustavia toimisto-, ohjaus- ja hoivatehtäviä sekä kiinteistön- ja ruokahuollon töitä. Nyt yhdistykset joutuvat varautumaan siihenkin, että työ- ja elinkeinohallinto vähentää järjestöille suunnattua palkkatukea. Näin tulee tapahtumaan, koska palkkatukea suunnataan jatkossa erityisesti yrityksille.

Näin jyrää oikeistolainen uusliberalismi tälläkin sektorilla.
------------------------------------------------------------------------