Kiintiöt eivät takaa tasa-arvoa

Keskiviikko 2.9.2009 klo 17.42


Sosialidemokraattisessa puolueessa meillä naisilla on tällä hetkellä hyvä tilanne. Puheenjohtajana on Jutta Urpilainen ja kolmesta varapuheenjohtajasta kaksi on naisia, Maria Guzenina-Richardson ja Pia Viitanen. Puoluevaltuustonkin molemmat varapuheenjohtajat ovat naisia, Minna Lintonen ja Erja Starck. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Tarja Filatov.

Kunnallisessa päätöksenteossa naiset eivät vieläkään ole saavuttaneet tasa-arvoista asemaa miesten kanssa. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan valtuustojen puheenjohtajista on naisia vain 27 % ja varapuheenjohtajista 25 %. Lahdessa nainen ei vielä koskaan ole toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi meitä sentään on kelpuutettu, tällä hetkellä valtuuston 2. varapuheenjohtaja on Maija-Liisa Lindqvist (Kesk).

Hallitusten puheenjohtajista on naisia 21 % ja varapuheenjohtajista 35 %. Lahdessa parannettiin tasa-arvotilannetta, kun Ulla Juurola (SDP) oli viime valtuustokaudella kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Nyt on 2. varapuheenjohtajana Kirsti Vaara (Vihr.). Kunnallishallitusten jäsenistä on koko maassa naisia tällä hetkellä 46 %, Lahdessa jopa yli puolet eli 11:sta 6.

Naisten osuus kuntien päätöksenteossa on joka tapauksessa lisääntynyt, koska tasa-arvolaki säätää, että kunnallisissa ja kuntienvälisen yhteistoiminnan toimielimissä tulee olla molempia sukupuolia vähintään 40 prosenttia - lukuun ottamatta valtuustoja, koska äänestysten tuloksia ei voida muuttaa tasa-arvolain perusteella.

Kunnallisvaaleissa on naisten edustus parantunut. Vuonna 1968 oli ehdokkaista naisia vain 14 %, mutta 40 vuotta myöhemmin viime syksynä jo 40 %. Se vain on ongelmallista, että monet naiset edelleen äänestävät miehiä. Naisten äänestysaktiivisuus oli viime vaaleissakin suurempi kuin miesten, mutta siitä huolimatta valtuustoihin valituista oli naisia vain 37 %. Lahdessa sentään oltiin edistyksellisiä tässäkin, sillä Lahden 59 valtuutetusta on naisia yli puolet eli 25.

Kuntaliiton selvityksen mukaan kuntien naisvaikuttajat pitävät tärkeänä, että kuntakentän muutoksissa ja säästökohteita etsittäessä tulevat molempien sukupuolten näkemykset mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Naisten ja miesten tarpeiden huomioon ottaminen voi parantaa asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen laatua. Näin voidaan myös lisätä tuottavuutta ja tuoda uutta näkökulmaa palveluihin.

Mitenkä olisi, jos tasa-arvolaki ulotettaisiin koskemaan myös vaaleja? Otettaisiin kiintiöt niihinkin. Jos vaalien tulos antaisi paikkoja naisille alle 40 %, niin poistettaisiin läpimenneiden listan häntäpäästä niin monta miestä ja nostettaisiin tilalle niin monta naista kuin olisi tarpeen, jotta tasa-arvolain 40 prosentin vaatimus täyttyisi.
------------------------------------------------------------------------