Hallitus sivuuttaa lapsen oikeudet

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat uhattuina taas kerran. Nyt kyseessä ovat lapset, jotka eivät pysty itse vaatimaan oikeuksiaan.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on päättymässä hallituksen toimesta. Päätös on erittäin huono.  YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen mukaan lasta ei saa syrjiä minkään hänen itsensä tai vanhempiinsa liittyvän seikan perusteella. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, jonka ei pidä olla riippuvainen vanhempien työstä tai sen muutoksista.

Hallitus on esityksessään subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistosta täysin sivuuttanut lapsen oikeudet. Ainoa perustelu lakimuutokselle on säästöt. Muita näkökulmia ei ole tarkasteltu. Asiantuntijalausunnot ovat joutuneet mappiin Ö. Esimerkiksi lapsiasianvaltuutettu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pelastakaa lapset ry, vain muutamia mainitakseni, ovat antaneet kielteiset lausunnot lakiesityksestä.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman suhtautui kriittisesti subjektiivisen päivähoito-oikeuden päättymiseen kolumnissaan Hesarissa 5.10.2015.  Hän otsikoi jutun: ”Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on tyhmä päätös”. Tässä muutama lainaus artikkelista: ”Sosiaalisen pääoman merkitystä tutkinut prof. Robert Putnam korostaa varhaislapsuuden merkitystä elämässä menestymisen avaintekijänä. Samaa osoittavat talousnobelisti James Heckmanin ja monien muiden tutkimukset.  Investoinnit pikkulasten oppimisen ja sosiaalisten taitojen edistämiseen ovat yhteiskunnan kannattavimpia sijoituksia. Teini-ikäisten kohdalla on jo paljon vaikeampaa ja kalliimpaa korjata varhaislapsuudessa syntyneitä ongelmia.”

”Hallitus on päättänyt rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta puolipäiväiseksi vanhemman ollessa työtön. Tätä tehdään julkisten menojen säästämiseksi. Taustalla lienee myös moralisoiva ajatus, jonka mukaan työtön voi nyt sentään katsoa lapsiensa perään. Käytännössä päätös kohdistuu usein pienituloisiin ja myös maahanmuuttajiin. Siis juuri niihin lapsiin, jotka erityisesti kaipaisivat sitä tukea, jota meillä on laadukkaissa päiväkodeissamme tarjolla. Tätä päätöstä ei ole tehty lasten parasta ajatellen.”

Erittäin ikävää tässä lakiuudistuksessa on, että lisätään eriarvoisuutta, leimataan ihmisiä perheen elämäntilanteisiin, työttömyyteen, sairauteen, opiskeluun jne. liittyen. Melkein kuin olisi palattu takavuosiin, jolloin vain työssä käyvä yksinhuoltajaäiti sai lapsensa lastentarhaan.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on merkittävästi vaikuttanut suomalaisten naisten hyvään työllisyyskehitykseen ja täysiaikaisen työn tekemiseen. Naisten tasa-arvoisen aseman vahvistaminen työmarkkinoilla ja työurien pidentäminen edellyttävät subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvaamista myös jatkossa.

Lisäksi koen erittäin epäoikeudenmukaiseksi sen, että hallituksen esityksessä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus koskee vain kunnan järjestämää päivähoitoa.  Sen sijaan yksityisen hoidon tuella lapsi voitaisiin edelleen pitää kokopäiväisessä hoidossa. Muistettava on, että tätäkin palvelua me veronmaksajat tuemme. Kyse on oikeistolaisesta bisnesnäkemyksestä.  Tässä esityksessä lapset ja perheet asetetaan eriarvoiseen asemaan. Näin ilmeneekin nykyhallituksen eräs pyrkimys: kunnan tehtävää varhaiskasvatuksessa ollaan heikentämässä ja jopa tuhoamassa - yksityistä vahvistetaan, mikä sopii kovan markkinatalouden hegemoniaan. Lapsen oikeudet voidaan unohtaa.