Tiedettä ja "tiedettä"

Olipa rimanalitus Etelä-Suomen Sanomien tiedesivut  17.8. Käsittämätöntä, ja sitä kutsutaan ”spekulatiiviseksi tieteeksi”. Aiheena oli ”kutistuva ihminen”, jossa pohdittiin, mitä tapahtuisi, jos ihminen saataisiin puoli metriä pitkäksi. Juttuun otti kantaa Helsingin yliopiston kehitysbiologian professori Hannu Sariola, joka ihmetteli oliko kyseessä vitsi ja totesi, että ihmisen lyhentämisessä ei ole mitään järkeä. Siis tällaiselle jutulle Etlari on antanut kaksi sivua kuvineen palstatilaa, kun koko ajan todellista tiedettäkin tehdään.

Samana päivänä oli Helsingin Sanomien tiedesivuilla juttu robotiikasta otsikolla ”Oppiiko robotti ihmisiksi?”, jossa laajasti pohdittiin robotteihin liittyvää etiikkaa. Kyseessä on suorastaan maailmaa mullistavasti teknisestä kehityksestä. Robotisaatio on alan tutkijoiden mielestä seuraava teollistumisen aalto.  On ennustettu, että robottien määrä kasvaa länsimaissa rajusti 2020-30-luvuilla. Ne leviävät takapihan ruohonleikkureista ja autotehtaiden linjoilta koteihin ja palveluihin. Näin on jo tapahtunut, mutta vauhti vain kiihtyy.

Tieteiskirjailija Isaac Asimov kirjoitti robotiikasta 1942 ja sijoitti novellinsa vuodelle 2015. Pääsääntö oli: ”Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa”.  Robotteihin liittyvää etiikkaa pohditaan nykyisin jo globaalilla tasolla. HS:n artikkelissa todetaan, että esimerkiksi sotarobotti voi kääntyä omiaan vastaan. Koska kyseessä on kone, se voidaan ohjelmoida virheellisesti tai se voi mennä rikki.  On siis mahdollista, että robotista tuleekin ihmiskunnan vihollinen.

Kesällä 2015 yli tuhat tutkijaa ja asiantuntijaa varoittivat tappajaroboteista. Samoin pitää pohtia, onko tarpeen käyttää robotteja ihmisten hoitajina, kun maailmassa on työttömiä enemmän kuin työssäkäyviä.

Kaksi edellistä kappaletta on osittain HS:n artikkelista, osin pohdiskelemaani, mutta kuten huomataan, se oli ajatuksia herättävä juttu, mitä taas ei voi sanoa Etlarin tiedesivuista, jotka olivat tyhjää täynnä.