ONNEKAS OIKORATA

Sunnuntai 4.9.2016 klo 20.44


Oikoradan 10-vuotissyntymäpäivän kunniaksi ylpeänä kehun sitä ja samalla Riihimäki-Lahti-rataa. Ensinnä täytyy todeta oikoradan hyötyyn hieman pettyneille, että ilman Riihimäen rataa ja oikorataa Lahti olisi pussinperä. Rautatiestä on valtava hyöty Lahdelle.

Kun Venäjän keisari Aleksanteri II antoi mahtikäskyn Riihimäki-Lahti-Pietari-radan rakentamisesta 1867, saatiin vauhtia hankkeeseen, jota oli suunniteltu Helsinki-Hämeenlinna-radan valmistumisesta (1862) alkaen. Rahoitus löytyi viinaverosta, lainarahalla ja Venäjän yleisistä varoista myönnetyllä 10 miljoonalla markalla. Rata valmistui 3 vuodessa, mutta ei ilman isoja uhrauksia. Nälkävuosien jatkeena kurjissa työmaaoloissa menehtyi yli viidesosa työntekijöistä.

Näin siis tehtiin ensimmäinen oikaisu Lahden kautta.  Suunnitelmissa oli vaihtoehtona tehdä rata Asikkalan Anianpellon kautta. Mikä valtava merkitys Lahdelle oli ratayhteys niin länteen kuin ennen kaikkea itään, jossa maan Helsingin jälkeen suurin kaupunki Viipuri oli ja tietenkin koko Venäjän pääkaupunki Pietari.

Jos rata olisi rakennettu etelämpään, mitä vaihtoehtoa myös pohdittiin, ei Lahti olisi koskaan noussut siihen kukoistukseen, mitä se nyt on. Vääksyn kanava valmistui 1873, ilman Lahden rataa se olisi ehkä jäänyt rakentamatta. Loviisan raiteitakaan (1900) ei olisi tarvittu. Miten olisi puut uitettu Rauma-Repolalle, Lahden Sahalle, kahdelle rullatehtaalle jne.? Ei olisi puunjalostusteollisuutta tullut Lahteen. Miten olisi kuljetettu täältä eteenpäin?  Missä olisivat Lahteen tulleet evakot nyt? Ehkä Kotkassa, Porvoossa, Loviisassa  ja jokunen Lahdessa.  Radan ansiota oli osittain myös 60-luvun muuttoaallon päätyminen Lahteen, kun Lahti oli kehittynyt oikeaksi teollisuuskaupungiksi.

Sitten kului paljon aikaa. Meni 146 vuotta, ennen kuin seuraava rataoikaisu tehtiin välillä Helsinki-Pietari. Siihen tarvittiin suuri määrä selvityksiä, joissa tietenkin pohdittiin eri reittejä, kuten oli tehty 1860-luvullakin. Vaihtoehtoja oli useita, joista lopulta päädyttiin Kerava-Mäntsälä-Lahti-oikorataan.  Seutumme virkamiehet, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat tekivät valtavasti edunvalvontatyötä, jota nykyisin sanotaan lobbaukseksi, oikoradan puolesta. Aikaa se otti, vuodesta 1974, jolloin ensimmäiset selvitykset tehtiin, vuoteen 2002, jolloin radan rakennustyöt alkoivat. Sitä ennen oli esimerkiksi lunastusmenettelyä käytetty yli 400 kiinteistöön. Valtionvarainministeri esitti lopulta koko hankkeelle 336,4 milj. euroa. 

Radan rakentaminen kesti 4 vuotta ja se otettiin käyttöön 3.9.2006. Pendolino-junia saatettiin hyödyntää uusilla rataosuuksilla ja niinpä matka-ajat lyhenivät etenkin itään suuntautuvalla kaukoliikenteellä. Nykyisin tunnin välein kulkeva Z-juna liittää Lahden pääkaupunkiseutuun niin, että voimme todeta asuvamme Suomen metropolialueella.

Helsingin - Pietarin välille saatiin nopea Allegro-juna joulukuussa 2010. Se korvasi aiemmin tällä välillä kulkeneet Sibelius- ja Repin-pikajunat. Vanhoista junista jäi jäljelle Moskovan ja Helsingin välinen yöjuna Tolstoi.

Sitten hyötyyn, minkä oikorata on aikaan saanut.  Nopeat yhteydet ei ole ainoa hyöty, joskin esimerkiksi  Vantaan lentokenttä on tunnin junamatkan päässä, mikä on iso etu koko Päijätseudulle.  Radan myötään tuoman vetovoiman, imagon, kilpailukyvyn, matkailun mahdollisuuksien parantuminen ovat asioita, joita pitää tarkastella pitkällä aikajänteellä. Oikorata kuljettaa ihmisiä ja tavaraa vielä 100 vuoden kuluttua, kuten Riihimäki-Pietari-rata on tehnyt kohta 150 vuotta.

Onnittelut 10-vuotiaalle oikoradalle ja vielä kerran kiitokset kaikille, jotka myötävaikuttivat radan syntyyn.