Konsernirakenne hämärtää kokonaiskuvaa

Tiistai 24.6.2008 klo 10.33

Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Harri Seppä kiinnitti ESS:n mielipidesivulla 23.6. huomiota tärkeään asiaan, kuntien omistamien yhtiöiden epädemokraattiseen hallintoon. Alansa miehenä Seppä otti esille Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n, jonka seitsemästä hallituksen jäsenestä viisi on kuntien palveluksessa olevia virkamiehiä, eivät siis vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä.

Vastaavanlaisia koostumuksia on monissa muissakin kuntien omistamissa yhtiöissä.

Nämä päättävät elimet sitten päättävät asioista, kuten nyt PHJ:n tapauksessa ylimääräisestä ekomaksusta.

Heti Sepän kirjoituksen alapuolella oli Kari Keskisen kirjoitus kuntatalouden niistä kummallisuuksista, jotka liittyvät kuntien vaikeaselkoiseen konsernirakenteeseen. Vaikeaselkoiseen siinä mielessä, että nykymallisessa "kuntakonsernissa" esimerkiksi talousluvut voidaan piilottaa kunnan tytäryhtiöiden tuloslaskelmiin ja taseisiin.

Tyypillistä on, että kuntien velkaantuneisuudesta on tavallisen kuntalaisen vaikea saada tolkkua. Lehtijutuissa kerrotaan yleensä siitä, paljonko kunnalla on velkaa, mutta ei sitä, paljonko koko kuntakonsernilla yhtiöineen on velkaa.

Tällä hetkellä Suomen peruskuntien yhteinen lainamäärä on noin 8 miljardia euroa, mutta kun mukaan lasketaan yhtiöt ja kuntayhtymät, on velkaa kaikkiaan 19 miljardia euroa.

Kuntakonsernien käyttöomaisuus on noin 45 miljardia euroa, mistä tytäryhteisöjen osuus on 15 miljardia euroa.

Lahden kaupungilla on yli 30 tytäryhteisöä. Niiden kanssa pelaaminen hämärtää kokonaiskuvaa. Niin kuin nyt sekin, että aiotaan panna toriparkin rakentaminen Lahden Pysäköinti Oy:n kontolle. Entä pahaan taloustilanteeseen joutuneen Lahden Messut Oy:n pelastaminen - meinataanko se hoitaa Lahden Yrityskiinteistöt Oy:n kautta?

Kuntatalous on avattava! Kuntien talouden todelliset luvut on tuotava paremmin julki veronmaksajille, koska tytäryhtiöt eivät ole mitään irrallisia toimijoita - viulut maksaa aina lopulta peruskunta, veronmaksajat.

Lisäksi tytäryhtiöiden hallintoa on demokratisoitava.

Demokratia voitti

Tiistai 17.6.2008 klo 16.31

Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 16.6. äänin 41-18, että Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ylimpänänä päättävänä toimielimena jatkaa edelleen yhtymävaltuusto. Koska kysymyksessä on lehtiuutisten kokoa isompi asia, palaan tässä siihen.

Edellisenä maanantaina kaupunginhallitus oli äänin 7-5 päätynyt esittämään valtuustolle, että yhtymävaltuuston tilalle tulisi yhtymäkokous. Tällainen muutos perussopimukseen olisi merkinnyt käytännössä demokratian kaventumista. Lahden kaupunginvaltuuston selvä enemmistö ymmärsi tämän ja teki toisenlaisen päätöksen.

Lainaan tässä valtuustopuhettani:

 

"Nykyisessä yhtymävaltuustossa on 38 jäsentä, mutta yhtymäkokoukseen valittaisiin vain 17 edustajaa, joista Lahden kaupungista 7 ja pienemmistä kunnista 1-3 kustakin.

Eikä yhtymäkokoukseen välttämättä tarvitsisi valita luottamusmiehiä, vaan kuntaa voisi edustaa vaikka kunnanjohtaja. Tämä olisi taas yksi lisä siihen, mistä viime viikkoinakin on Lahdessa puhuttu: virkamiesvallan kasvamisesta.  

 

Yhtymäkokous on rinnastettavissa yritysmaailmasta tuttuun osakeyhtiön yhtiökokoukseen. Kun tätä mallia tuodaan julkishallinnon puolelle, otetaan lisää askeleita siihen suuntaan, missä demokraattiselle päätöksenteolle ei anneta arvoa.  Kaiken lisäksi yhtymäkokouksen jäseniä ei välttämättä valittaisi edes täällä kaupunginvaltuustossa, vaan Lahden osalta kaupunginhallituksessa tai jossain muussa elimessä.  

 

Suomen kuntaliitonkin antamassa lausunnossa todetaan, että laaja-alaisiin kuntayhtymäorganisaatioihin soveltuu paremmin valtuustomalli, koska siinä korostuu myös yhteiskuntapoliittinen harkinta.  Jos nyt käsiteltävänä olevaan perussopimukseen sisällytetään yhtiökokousmalli, heikennetään demokraattista päätöksentekoa ja valvontaa.

Demokratia on arvokas asia. Sen kanssa ei pidä pelata, kun kysymyksessä on näinkin iso kokonaisuus kuin maakunnan sosiaali- ja terveystoimi.  

 

Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto antoi viime vuoden lopulla julkilausuma, jossa sanottiin näin: ´Tavoitteisiin voidaan vaikuttaa kokoamalla ylikunnallista palvelutuotantoa ja päätöksentekoa kokonaisuuksiksi ja vahvistamalla näiden demokraattisia päätöksentekorakenteita´.

Jos kuntayhtymän valtuusto lakkautetaan, ei veronmaksajien rahoituksella hoidettavan sosiaali- ja terveyssektorin päätöksenteko vahvistu demokraattisesti."

Turvaa, iloa ja rakkautta

Sunnuntai 15.6.2008 klo 22.47

Torstaina 12.6. alueemme seitsemän kunnan kunnanvaltuutetut olimme pohtimassa UusiKunta-hanketta. Vastasimme muutamiin kysymyksiin. Vastauksista tärkeimmäksi nousi se, että haluamme taata hyvät palvelut kuntalaisille vastaisuudessakin.   

 

Niin sanottu huoltosuhde on noussut keskustelun kärkeen. 30 vuoden kuluttua työikäisiä on noin 50 % kansasta, me muut olemme joko eläkeläisiä, lapsia tai kuolleita. Joka tapauksessa on mielenkiintoista, miten me suuret ikäluokat näymme tilastoissa. Olemme niissä vain menoerä ja tuleva maanvaiva.

Kuitenkin suurin osa 1946-54 syntyneistä tulee saamaan täyden työeläkkeen, jollaista eivät aiemmat sukupolvet ehtineet koskaan täysin ansaita, onhan työlainsäädäntö syntynyt vasta 1950-luvulla.

Iso osa meistä on maksukykyisiä ja melko hyvin toimeentulevia kansalaisia. Me olemme ahkeroineet yli 40 vuotta työelämässä, emmeköhän ole ansainneet eläkkeemme ja tulevat vuotemme ilman syyllisyyttä.

Me tulemme maksamaan eläkkeistämme kunnon veron, joten sillä sitten viimeisinä vuosina meitä voi hoivata. Sitä ennen me olemme osallistujia monilla elämänaloilla, kuka isovanhempana, kuka poliitikkona, kuka veteraaniurheilijana jne.

Tiedän, että hoitajista tulee pula, mutta ehkäpä me jaksamme hoitaa toisiamme mahdollisimman pitkään sitten, kun hoivan aika on.  Minun unelmani on "Turvaa, iloa ja rakkautta Reilussa Lahdessa". Jos tämä unelma toteutuu, on meidän kaikkien hyvä olla.  

 

Joka tapauksessa olen UusiKunta-hankkeessa enemmän huolissani demokratian toimivuudesta kuin suurista ikäluokista. Ketkä ovat päättämässä yhteisistä asioista? Miten "reikäleipä" jaetaan? Kuinka kuntalaiset pääsevat vaikuttamaan yhteisiin asioihin kunnallisvaalien välissä?   

 

 

Samasta asiasta, demokratian toimivuudesta, olivat toisetkin kunnanvaltuutetut huolissaan edellä mainitsemassani kokouksessa.  Toivon, että mahdollisimman pian kuntaliitosesiselvityksen valmistuttua ryhdymme vakavasti pohtimaan osallistuvaa kuntalaistoimintaa, uusia keinoja demokratian vahvistamiseksi.

Taidepanimo - Kisapuisto

Maanantai 9.6.2008 klo 13.28 - Ulla Vaara

On se niin kumma juttu, että jalkapallokenttään voidaan uhrata miljoonia euroja, mutta taiteilijoille ei saada yhtä kunnon tilaa aikaiseksi, vaikka kaikki mahdollisuudet ovat olemassa.

 

Jo 70-luvulla muualla rakennettiin vanhoihin tehdasrakennuksiin erilaisia taiteeseen liittyvä tiloja, työpajoja, gallerioita, taidekahviloita jne. Tampere Suomessa ja Hampuri Saksassa ovat todellisia edelläkävijöitä tehdastilojen uusiokäytössä. Lahdessakin olisi nyt mahdollisuus osoittaa, että olemme myös kulttuurikaupunki ja löytää taloudelliset resurssit Taidepanimon säilyttämiseksi.

 

Mutta onko yhden jalkapallo-osakeyhtiön toiminta Lahden imagolle tärkeämpää kuin taide? Siis onko Kisapuiston uudisrakentaminen tärkeämpää kuin Taidepanimon tilojen hankkiminen taiteilijoiden ja kaupunkilaisten käyttöön, taidekahvilaksi, näyttelytiloiksi ja lastenteatteriesityksien näyttämöksi? Näitä asioita on punnittava kaikista näkökulmista.

 

Ei ole olemassa vain yhtä vaihtoehtoa, mutta vastakkainasettelu on varmaan jossain vaiheessa tehtävä, nimittäin ei sitä rahaa ihan joka juttuun riitä.

 

Lahdessa on aina ollut yli puoluerajojen ns. urheilupuolue. Se on saanut paljon hyvää aikaan, onhan maineemme urheilukaupunkina tunnettu, mutta miten tunnettu, on eri asia. Sibeliustalo taitaa olla jo tärkeämpi imagotekijä Lahdelle kuin hiihtostadion. Uudet tuulet puhaltavat, kuten viikonvaihteessa, kun F1-venekisat järjestettiin Vesijärvellä.

 

Meidän on nyt yhdessä tehtävä kaikkemme Taidepanimon säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Siitä on jo tullut hieno taidetapahtumien ja ihmisten kohtaamispaikka. Ei missata tällaista mahdollisuutta.

 

Oudolta tuntuu nyt se, että Kisapuistoa aletaan rakentaa hiljaa hivuttamalla. Kaupungin liikuntalautakunta esittää Kisapuiston katsomon korjaamista 100 000 eurolla, nurmikon uusimista 80 000 eurolla ja vielä suunnitteluun pitäisi panna 20 000 euroa.

 

Sitten joskus ensi vuonna sanotaan, että täytyyhän koko suunniteltu miljoonien eurojen hanke viedä loppuun asti, koska alkuun on jo lähdetty.

 

Lautakunta lähtee siitä, että Kisapuistoon tehdään uusi luonnonnurmi. Miksi ei tekonurmi, jolloin kenttä olisi muidenkin kuin FC Lahden käytössä? Pelataanhan niitä mestaruussarjan pelejä tekonurmella myös Helsingissä ja Kuopiossa. Senkin olen kuullut, että seuraavissa MM-kilpailuissa Etelä-Afrikassa on kaksi sellaista stadionia, joilla on keinonurmikentät.

 

Jos Kisapuisto halutaan kunnolla käyttöön, on reilua vaihtaa luonnonnurmi keinonurmeen, jolloin se olisi kaikkien jalkapalloa harrastavien käytössä.

Välillisen välillistä demokratiaa

Torstai 5.6.2008 klo 16.37 - Ulla Vaara

Suomessa on järjestetty kansalaisille vain kaksi kertaa neuvoa antava ja samalla sitova kansanäänestysmahdollisuus. Ensimmäisen kerran saatiin äänestää kieltolaista 30-luvulla ja toinen koski Euroopan unioniin liittymistä. Siis kaksi kertaa 90 vuoden aikana. Poliittiset päättäjät eivät todellakaan ole olleet kiinnostuneita kansan äänestä muulloin kuin eduskuntavaalien, presidentinvaalien ja kunnallisvaalien yhteydessä.

Kuntaliitoshankkeissa on muutaman kerran järjestetty neuvoa antava äänestys. Joskus äänestyksen tulosta on noudatettu, joskus ei.

Kuvaavaa on keskustelu kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien laajentamisesta koskemaan esim. oman kunnan johtajan valintaa (pormestarimalli). Kun asiasta kysyttiin kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemeltä, vastaus oli, että suomalaisille riittää, kun he voivat valita tasavallan presidentin suoralla vaalilla. Tämäkö on se kansalaisyhteiskunnan malli, jolla halutaan osallistaa ihmiset mukaan keskusteluun ja päätöksen tekoon?

Suomessa on oltu ylpeitä varhaisesta äänioikeuden sallimisesta kaikkille kansalaisille. Demokratiamme on ollut toimivaa, mutta muutamien viime vaalien alhaiset äänestysprosetit ovat osoittaneet, että tarvitaan uudenlaisia tapoja, millä kansalaiset voivat vaikuttaa ja osallistua asioiden kulkuun ja päättämiseen.

Kaventuuko demokratia?

Meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on varmistaa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Se on edelleenkin keskeinen tavoite, mutta nyt keskustelujen kärjiksi ovat nousseet kuntaliitokset.

Ei siinä mitään, jos liitosten kautta tavoitteet toteutuvat, mutta mitalilla on toinenkin puoli. Miten käy kunnallisen demokratian? Se on jäänyt tehokkuuden ja suuruuden ekonomian jalkoihin.

Luottamushenkilöpaikat vähenevät, päätöksenteko siirtyy yhä kauemmas kuntalaisista eikä uusia demokraattisia vaikuttamimahdollisuuksia pohdita riittävästi. Tarvitaan tuoreita keinoja, joilla saadaan kuntalaisten kokemustieto ja asiantuntevuus kuuluviin.

Mahdollisia uusia keinoja demokratian parantamiseksi ovat äänestysikärajan alentaminen, neuvoa antaavat äänestykset erilaisista kuntaa koskevista muutoksista sekä lähipalvelu-, asukas- ja aluelautakunnat, joihin valitaan asuinalueen edustajia ja erilaisia keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia. Palautejärjestelmiä on kehitettävä. Sitovia kansanäänestyksiä on otettava käyttöön vaikkapa kaupunginjohtajaa valittaessa.

Lahdessa on tärkeää saada asukkaat mukaan keskuteluun ns. UusiKunta-hankkeesta. Tietoa olisi jo pitänyt antaa vaikkapa maakuntamme päälehdessä säännöllisesti jo vuoden verran. Asioina mm. se, mitä tarkoittaa kun esim. kaksi rutiköyhää kuntaa on liitoshankkkeessa mukana? Miten vaikuttaa vanheneva väestömme palvelutarpeeseemme? Riittääkö joka taajamaan peruskoulun ala-aste? Miten julkinen liikenne hoidetaan viimeiseenkin peräkylään? Miten maankäyttöratkaisut palvelevat kestävää kehitystä ja ehkäisevät ilmastonmuutoksen etenemistä? Mitkä ovat hyvät puolet, mitkä huonot kuntalaisen näkökulmasta?

Pelkään, että demokratia jää taka-alalle, kun luottamuspaikat vähenevät, kuntalaiset eivät tunne edusmiehiään ja -naisiaan - vieraannutaan enenevässä määrin päätöksenteon syntysijoilta. Kehittyy "välillisen välillistä" demokratiaa, jossa luottamushenkilöiden mahdollisuuus ohjata toimintaa heikkenee. On syytä nopeasti kehittää mainitsemiani uusia demokratiamuotoja kansalaisten parempien vaikuttamismahdollisuuksien suuntaan.

Ei ole olemassa elinvoimaisia kuntia ilman aktiivisia, omasta kunnastaan innostuneita ja vastuuta kantavia kuntalaisia.