Maanantai 16.5.2011 klo 23.02
Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa esityksen koiraveron palauttamisesta, 40 euroa per koira. Asiasta äänestettiin, mutta en saanut esitykselle riittävää kannatusta.
Koiravero on pieni asia kaupungin koko taloudessa – vuonna 2006 sen tuotto oli 73 000 euroa. Vai onko pieni? Melkein sata tonnia. Kyllä se rahaa on. Monta kertaa valtuustosalissa keskustellaan paljon pienemmistäkin summista.
Koiravero sinänsä on ollut hyvin pieni summa, viimeksi kun sitä perittiin, se oli 34 euroa/koira. Tuota pientä summaa vastaan koiranomistajat kuitenkin vaativat kaupungilta tiettyjä palveluja. Lisää ulkoiluttamisalueita rakennetaan melkein vuosittain. Vanhan raviradan tienoon ovat koirat omistajineen vallanneet täysin.
Koska Lahti ei halua periä koiraveroa, niin ei sitten myöskään rakenneta koirapuistoja eikä järjestetä koirankakkapussien telineitä - eikä polteta valoja vanhalla raviradalla, jossa koiria koulutetaan.
Ei niistä pusseista tosin paljon hyötyä ole, käykääpä talvipäivänä kirkkoherra Hovilan puistotiellä katsomassa miten siivotonta siellä on koirien jäljiltä.
Toisekseen - eivät koirapuistot ja pussukat ainakaan niitä paljon puhuttuja peruspalveluita ole.
Lahdessa on tiettävästi noin 10 000 koiraa. Niistä onnistuttiin aikaisemmin kantamaan vero vain 2300:sta. Koiraverolaki edellyttää, että koiran omistaja maksaa veron, eikä lusmuile veronmaksusta. Onhan tämä älytöntä, että jos ihmisiä ei saada noudattamaan lakia, niin sitten me päädymme hylkäämään laillisuuden valvonnan. Ei liikennesääntöjäkään löysennetä sen takia, että ihmiset eivät jotakin sääntöä noudata.
Koiraverotuksen perintää voisi kehittää. Näin on tehty ainakin Kuopiossa. Siellä palkattiin koiraverotarkastaja ja koiria saatiin huomattava määrä lisää koirarekisteriin, minkä perusteella vero peritään.
Perintää tehostamalla voitaisiin koiraveron tuotoksi saada helposti 200 000 euroa, mikä tarkoittaisi, että puolet koirien omistajista toimisivat lain edellyttämällä tavassa. Summalla palkattaisiin koiraverotarkastaja ja saataisiin rekisteri aikaan. Nykyistä tietotekniikka hyväksi käyttäen tämä olisi helppoa. Sen jälkeen vaatimukset uusista koirien ulkoiluttamisalueista olisivat perusteltuja.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 16.5.2011 klo 19.03
Valtiontalouteen uutena terminä tullut kestävyysvaje näyttää heijastuvan myös kuntatalouksiin. Kestävyysvajeen suuruudesta ollaan monta mieltä, mutta on selvää, että valtion velkojen kasvu ja niiden maksu vaikuttavat tulevaan hallitusohjelmaan. Mielenkiintoista on, että valtionvarainministeriö on moittinut kuntia siitä, etteivät osaisi hoitaa talouttaan, mutta ei huomaa sitä, mistä tämä johtuu.
Se johtuu osittain siitä, että valtio ei ole maksanut kunnille palveluiden kustannuksista sitä osuutta, joka sen olisi pitänyt maksaa. Kuntien menojen kasvua ovat lisänneet niille säädetyt uudet tehtävät. Valtionosuutta olisi pitänyt maksaa lisää kuluneelta vuodelta 300 milj. euroa, mutta uusiin tehtäviin annettiin vain noin 100 milj., loput 200 milj. euroa jäi kuntien itse maksettavaksi. Tässä yksi syy kuntien talouden kiristymiseen.
Valtionvarainministeriö on syyttänyt kuntia löysästä rahankäytöstä, vaikka kysymys on ollut vain velvoitteista suoriutumisesta. Tällä hetkellä on täysin avoinna se, millainen uuden valtioneuvoston ohjelma tulee olemaan. Keskusteluissa on vahvaa kannatusta saanut mm. vanhuspalvelulaki, joka tuo varmasti uutta subjektiivista oikeutta kuntalaisille ja sitä kautta kustannuskasvua kunnille. Oletan, että on tulossa muitakin lisävelvoitteita, joilla Suomesta saataisiin ”paremminvointiyhteiskunta”.
Voimmekin edellyttää uudelta hallitukselta sellaista valtionosuusjärjestelmää, joka todella vahvistaa kuntatalouksia. Uudessa eduskunnassa kansanedustajista ¾ on kunnallisvaltuutettuja, joten sopii odottaa, että kuntien rahoitusasemaa muutetaan kunnille myönteisempään suuntaan kuin se nykyisellään on.
Jotta Lahti on selvinnyt kuntavelvoitteistaan, niin lakisääteisistä palveluista kuin strategiamme edellyttämistä tavoitteista, olemme joutuneet nostamaan veroja muutaman viime vuoden aikana. Talousarviokehysluonnoksessa vuoden 2012 tuloslaskelmassa vuosikate on 27,9 milj. euroa, mikä kattaa poistoista 90 %. Bruttoinvestoinnit ovat 60 milj. euroa, josta tulorahoitus kattaa noin puolet; rahoitusalijäämä on 30 milj. euroa. Samansuuntaiselta näyttää talous lähivuosille. Kun näitä lukuja tarkastelee, on todennäköistä, että joudumme keskustelemaan verojen nostosta jo vuoden 2013 talousarviota miettiessämme.
Kunnallisveroprosentti on tärkeä luku kuntataloudessa. Se ei kuitenkaan ole kaikkein tärkein, kun tarkastellaan vaikkapa sitä, millä tekijöillä on vaikutusta kunnan tai kaupungin kiinnostavuuteen, imagoon ja maineeseen. Kun on selvitetty paikkakunnalta toiselle muuttavien ihmisten mielipiteitä näistä asioista, on selvästi käynyt ilmi, että muuton kannalta ratkaiseviin asioihin ei kuulu veroprosentti. Tärkeimpinä kunnan tai kaupungin ominaisuutena pidetään palvelujen tasoa ja saatavuutta, viihtyisää asuinympäristöä ja mahdollisuutta saada työtä. Hyviä palveluita ei saada alhaisella verotuksella. Nämä asiat ovatkin strategiamme keskeiset tavoitteet mukaan lukien hyvä kuntatalous.
Kun sovimme tämän vuoden talousarviota tehdessämme, että veroista päätetään jo keväällä, emme osanneet kuvitella, että maan hallituksen muodostamisesta tuli näin kimurantti juttu. Nyt koko hallitusohjelma on auki, eikä ole tietoakaan mitä se kunnille merkitsee. Syksyllä nähdään, oliko veroista päättämisen ajankohdan siirto järkevä vai ei. -----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Sunnuntai 20.2.2011 klo 17.30
Demareiden "vaalivaltiopäivillä" Vantaalla 19.2. todettiin, että vuonna 2015 valtio ei ota enää uutta lainaa vanhan lainan päälle. Näin siis, jos SDP pääsee eduskuntavaalien tuloksena päättämään maan asioista. Oikeiston luomasta 8 miljardin euron kuopasta valtion budjetissa demarien työllisyyttä vahvistava kasvu- ja investointiohjelma täyttää 6 miljardia. Jäljelle jäävän 2 miljardin euron vajeen katamme korottamalla verotusta 1,5 miljardilla. Kiristämme varallisuuteen ja pääomiin kohdistuvaa verotusta sekä tuomme harmaata taloutta verotuksen piiriin.
Veronkiristysten ohessa on kiristettävä myös vyötä. Edessämme on noin 500 miljoonan euron säästötarve valtion budjetista. Me säästämme nämä rahat elinkeinotuista, varustelumenoista ja hallinnon päällekkäisyyksistä. Näiden säästöjen lisäksi tarvitsemme vielä noin miljardin euron verran liikkumavaraa valtion budjettiin kasvupanostusten rahoittamiseksi ja oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi.
– Suomi tarvitsee tekoja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Lörpöttelyn ja puuhastelun aika on ohi, viestitti Jutta Urpilainen kokoomuksen ja keskustan johtajille.
Valtion taloutta ja tavallisen perheen taloutta koskevat täysin samat säännöt. Jokainen euro tänä vuonna lainattavista 8 miljardista eurosta on maksettava joskus takaisin. Vantaalta lähtikin selkeä viesti Jyrki Kataiselle ja Mari Kiviniemelle: Nostakaa pää pensaasta, lopettakaa asioiden epämääräinen pyörittely, hoitakaa valtiontalous kuntoon.
Ei arvonlisäveron
kiristykselle
Työn verotusta, energiaveroja tai arvonlisäveroa sosialidemokraatit eivät kiristä.
– Vuosia jatkuneen löperön taloudenpidon laskun maksun aika on koittanut, mutta tämä lasku pitää maksaa oikeudenmukaisesti. Siksi sanomme jyrkästi ei kokoomuksen ja keskustan esittämälle alv:n korotukselle. Arvonlisävero on tasavero. Se lyö sitä lujemmin, mitä pienemmät tulot ihmisellä on. Arvonlisävero iskee kipeästi palvelualojen pieniin yrityksiin. Arvonlisävero kiihdyttää inflaatiota. Arvonlisäveron korotus on helppo poppakonsti, joka vain syöksee meidät syvemmälle siihen suohon, johon meidät on viime vuosina ajettu.
Demarit eivät ole korottamassa veroja tai toteuttamassa säästöjä kevein mielin. Me olemme korottamassa veroja ja säästämässä, koska kokoomus ja keskusta ovat ajaneet valtion talouden veroalellaan ahdinkoon. Pakolliset veronkorotukset toteutetaan maksukyvyn mukaan.
Strutsin vuosi 2010
– Vuosi 2010 jäi historiaan pään piiloon työntämisen vuotena, strutsin vuotena. Verouudistus, kuntauudistus, eläkeuudistus ja lukemattomat muut tärkeät hankkeet on kaikki siirretty seuraavan hallituksen harteille. Tämä ei ole johtamista. Tämä on ajelehtimista.
– Kevään vaaleissa suomalaiset voivat valita kaksi toisistaan poikkeavaa tulevaisuutta. Ajelehtiva Suomi vai päättäväinen Suomi? Ahneuden Suomi vai välittävä Suomi? Velkaantumisen ja tasaverojen Suomi vai työn ja oikeudenmukaisuuden Suomi? Me demarit olemme päättäväisen, välittävän, työn ja oikeudenmukaisen Suomen tekijöitä.
Lue lisää: SDP:n talous- ja verolinja: Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Perjantai 14.1.2011 klo 13.06
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen arvio julkkisehdokkaita ja heistä aiheutuvia riskejä puolueille. (HS 13.1.) Esimerkkinä oli laulaja Frederik, jota ei jostain syystä Perussuomalaiset halunneet eduskuntavaalilistoilleen. Mielestäni Frederik eli Ilkka Sysimetsä olisi ollut oiva ehdokas vaaleihin siinä kuin kuka tahansa rehellinen Suomen kansalainen vai mitenkäs sen perustuslaki määritteleekään.
Enemmän kuitenkin hämmästystä Akkasen kirjoituksessa aiheutti Sosialidemokraattisen puolueen kahden nykyisen varapuheenjohtajan ja puoluesihteerin määrittely epäkelvoiksi sosialidemokraateiksi vain sen vuoksi, että he eivät ole ”pitkän linjan demariduunareita”.
Maria Guzenina-Richardson on espoolainen kaupunginvaltuutettu, Sosialidemokraattisen naisliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja. Hän on ammatiltaan toimittaja.
Ilkka Kantola on entinen Turun piispa, teologian tohtori. Hän on työskennellyt Helsingin diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön johtajana. Vuonna 2007 hänet valittiin kansanedustajaksi.
Mikael Jungner on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti. Hän on toiminut useamman demariministerin poliittisena erityisavustajana, Microsoftin yhteiskuntasuhteiden vastaavana. Yleisradion pääjohtajana hän oli 5 vuotta, mutta sai hyvin tehdystä työstä potkut, kun ei porvareille kelvannut.
Olen ollut valitsemassa niin SDP:n puheenjohtajistoa kuin puoluesihteeriä, enkä näe, että heidän työssään tai elämässään olisi joitain sellaista, etteivätkö he kelpaisi hyvin nykyisiin tehtäviinsä.
Toimittajan, papin tai poliittisen sihteerin työt antavat hyvän pohjan tehdä kansanedustajan työtä ja toimia myös puolueen luottamustehtävissä.
Otetaanpa tähän muutama aiempi Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja. Ensimmäinen oli Nils Robert af Ursin, ammatiltaan opettaja, koulutukseltaan filosofian tohtori. Väinö Tanner, lakimies, osuustoimintaliikkeen aktivisti. Kalevi Sorsa, lehtimies, koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
Sosialidemokraattisen puolueen nykyinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen on opettaja, kunnallispoliitikko ja kansanedustaja.
Mitä kumman vikaa Maria Guzenina-Richardsonissa, Ilkka Kantolassa tai Mikael Jungnerissa on, etteivät he sopisi SDP:n luottamustehtäviin? Siis julkisuusko? Mediahan se heistä on ”julkkiksia” tehnyt. Emme tiedä millainen julkisuusmylly on pyörinyt af Ursinin ympärillä 110 vuotta sitten, mutta ei tietenkään samanlainen kuin nykyisin. Mutta muistan hyvin mediapyörityksen Kalevi Sorsan, Ulf Sunqvistin ja Paavo Lipposen ajoilta. Jokainen heistä on ollut sosialidemokraattisen aatemaailman vankkumattomia kannattajia ja kelvanneet hyvin puolueelle. Medialle heitä ei ole valittu, saati että media olisi heidät puolueelle valinnut.
Muissakin puolueissa on median rakastamia ihmisiä, muutamia mainitakseni: Lasse Viren (Kok) poliisi, olympiavoittaja, kansanedustaja. Marjo Matikainen-Kallström (Kok) ollut puolueen vpj, kilpahiihtäjä, olympiavoittaja, DI, kansanedustaja, europarlamentaarikko. Tanja Karpela (kepu) miss Suomi, sosionomi, kansanedustaja, kulttuuriministeri 2003-07. Juha Mieto (kepu) kilpahiihtäjä, tv-esiintyjä, kansanedustaja. Anni Sinnemäki (Vihr) puolueen nykyinen puheenjohtaja, kolumnisti, runoilija, sanoittaja, kansanedustaja.
Minusta kaikki edellä mainitsemani ihmiset ovat ansainneet luottamustehtävänsä sekä omissa puolueissaan että eduskunnassa. Ja kyllä Frederik olisi kansanedustajaehdokkaana ollut vähintäänkin samanarvoinen kuin Mikko Alatalo (kepu).
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 29.11.2010 klo 10.15
Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 29.11.
Kansainvälinen finanssikriisi ja juuri nyt Irlannin talouden katastrofaalinen tila koskettavat myös meitä suomalaisia. SDP on edellyttänyt Irlannin tukipaketista päätettäessä valtioneuvostolta selkeää sitoutumista rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamiseen, rahoitusmarkkinaveron säätämiseen sekä pankkien ja sijoittajien vastuun toteuttamiseen. Euroopan alhaisin yritysvero Irlannissa pitäisi nostaa, etteivät kansalaiset jäisi ainoiksi maksumiehiksi keinottelusta johtuneen laman aikana. Kun yritysveron korotusta tivattiin Suomen pääministeriltä, hän totesi, että verotus kuuluu jäsenmaille, emmekä voi asettaa tällaista ehtoa Irlannille.
Suomi aikoo avustaa Irlantia 500 miljoonalla eurolla. Tällä jättimäisellä tuella on vaikutusta myös suomalaisiin, meihin lahtelaisiinkin. Nuo rahat ovat nimittäin meidän yhteistä kansallisvarantoamme, suomalaisilta verotuksella kerättyä rahaa, jonka pitäisi hyödyttää meitä täällä Suomessa.
Jos Irlannille annettava tuki kohdennettaisiin hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteiden parantamiseen, sekä laadulliseen että määrälliseen, se auttaisi kuntia huolehtimaan palvelutehtävistään, eikä välttämättä meidänkään Lahdessa olisi tarvinnut korottaa tuloveroa.
OIKEUDENMUKAISUUTTA,
TASAPUOLISUUTTA
Meillä demareilla on kuntapolitiikan peruslähtökohtana kaikille oikeudenmukaiset ja tasavertaiset kuntapalvelut. Julkisten palveluiden on oltava hyvinvointiyhteiskunnan ja tässä tapauksessa hyvinvointikaupungin ydin, jota sopivalla tavalla kolmannen sektorin vapaaehtoisjärjestöjen ja yritysten palvelut täydentävät.
Tasapuolisten ja hyvien palveluiden järjestäminen edellyttää hyvin hoidettua kuntataloutta. Lahden kaupungin tuottavuusohjelma on yksi keino, millä luodaan edellytyksiä talouden tasapainottamiseen.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi 25.11., että valtion tuottavuusohjelma ei ole ollut tarkoituksenmukainen, koska se on painottunut mekaanisiin henkilöstövähennyksiin tuottavuuden kustannuksella. Esimerkiksi tietotekniikan käytöstä ei ole saatu toivottuja tuottavuushyötyjä. Lahdessa onkin huolehdittava siitä, ettei tuottavuutta nähdä saneerausohjelmana, vaan nimenomaan uudenlaisten tietoteknisten innovaatioiden toteuttajana, käsipareja vapauttavana tulokselliseen ja laadukkaaseen ihmisten parissa tehtävään työhön.
SOSIAALI- JA TERVEYS-
TOIMEEN LISÄÄ RAHAA
Epäonnistuimme pahan kerran kuntaliitoshankkeessamme. Yhtenä syynä siihen oli Lahden avoterveydenhuollon saama kritiikki. Huono kellohan kauas kalkkaa. Terveyskeskusten toimintaresurssit ovat olleet pitkään liian alhaiset. Tämän takia ihmiset joutuvat kääntymään päivystyspolin puoleen. Päivystyksessä ihmiset jonottavat tuntitolkulla eivätkä ehkä pääse lääkärin vastaanotolle lainkaan. Vanhukset siirretään kotihoitoon keskenkuntoisina ja palaavat päivystykseen muutaman päivän kuluttua. Tässä ei voida odottaa, miten tulevaisuudessa yhteispäivystyskeskus toimii. Avoterveydenhuollon palvelut on saatava kuntoon mitä pikimmin.
Lahden kaupungin strategiassa on määritelty erääksi menestystekijäksi se että kaupunki tukee yhteisöllisyyttä ja yhteisöjen toimintaa. Sivistyslautakunnan ja kulttuurilautakunnan jaettavat avustukset ovat 1.230.000 euroa, mikä on kiitettävä summa kulttuurille ja nuorisotyölle. Tästä puuttuvat vielä kokonaan liikuntalautakunnan myöntämät avustukset, joita ei talousarviokirjassa ole suoraan nähtävissä.
Miten on sosiaalitoimen kohdalla? Talousarviossa esitys lautakunnan myöntämästä avustuksesta on 128.000 euroa. Siis kymmenesosa sivistystoimen avustusmäärästä. Tiedämme kuitenkin, että kolmannen sektorin toimijat, kuten Monon Side, Ensi- ja turvakoti, asukastuvat, Mielenterveyden tuki ja useat muut avustusta hakevat ovat juuri näitä ennalta ehkäisevää ja korjaavaa työtä tekeviä yhdistyksiä, jotka ovat aivan välttämättömiä yhteisöllisyyden vuoksi, mutta myös syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi edellä mainittujen ja monien muiden yhteisöjen työ auttaa siten, etteivät ihmiset joudu hakemaan apua kalliimmista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista olkoot ne sitten kunnan tai monikansallisten terveysyhtiöiden tarjoamia. Avustushakemusten kokonaissumma on 400.000 euroa, joten 128.000 euroa on vain kolmasosa tarvittavasta määrästä.
Sosialidemokraatit esittävät sosiaali-ja terveystoimen talousarvioon lisäyksiä, joilla parannetaan avohoidon, terveysneuvonnan ja kolmannen sektorin toimintaa.
ANTTILANMÄEN KOULU
Palveluverkkoyhteistyöryhmän työ on vielä osittain kesken, mutta me demarit olemme työryhmän kompromissiesityksen takana koskien Anttilanmäen koulua. Haluan kuitenkin muistuttaa sivistyslautakunnan talousarvioesityksestä sen verran, että ltk:n demarijäsenet esittivät vuodelle 2011 varattavaksi Anttilanmäen koulun toimintojen jatkamiseen tarvittavat määrärahat. Kokoomuksen, kristillisdemokraattien, vasemmistoliiton ja keskustan jäsenet tyrmäsivät esityksen enemmistöllään.
Nyt näistä puolueista on yllättäen löytynyt koulun toiminnan jatkamista kannattavia. Onkin merkillisestä, ettei tähän ollut kykyä syyskuussa. Palveluverkkoyhteistyöryhmän esitys Anttilanmäen koulun toiminnasta 0-2-luokkaisena pienten lasten kouluna on hyvä kompromissi, jossa demarit voivat olla mukana.
Olen pohtinut pienten lasten koulutietä muutenkin, kun Anttilanmäen koulu on nyt niin kovasti esille. Pitäisikö vielä kerran miettiä kaikkien asuinalueidemme pikkulasten koulumatkaa? Olisiko mahdollista, että palattaisiin takaisin siihen aikaan, kun meillä oli Riihelässä, Metsäpellossa ja Joutjärvellä alaluokat? Pitäisikö sittenkin esim. uusia päiväkoteja rakentaessa miettiä, olisiko niiden yhteyteen mahdollista toteuttaa tilat 1.-2. luokkia varten ja mahdollistaa lähikoulu pienimmille koululaisille?
KAUPUNGINORKESTERI,
UUSI PALOLAITOS
Päätimme juuri muuttaa kaupunginorkesteri taseyksiköksi. Taseyksikkönä orkesterilla on mahdollisuus pitkäjänteisempään työskentelyyn kuin nykyisin. Toivottavasti orkesteri löytää uusia kehittämismahdollisuuksia, vaikkapa lisääntyvän yhteistyön Hämeenlinnan kaupungin kanssa, Olisiko mahdollista kehittää ”Häme Sinfonietta” kuten Kouvolassa ja Kotkassa on ”Kymi Sinfonietta”? Palveluverkkotyöryhmän on syytä ottaa tarkasteltavakseen kaikki kulttuurin osa-alueet, mikään niistä ei saa olla ”pyhää”.
Kokonaisuudessaan taseyksiköiden toiminta on täyttänyt niille asetetut odotukset hyvin, toiminta on ollut tuloksellista ja strategiamme mukaista.
Mutta ongelmiakin on. Tilakeskuksen korvausinvestoinneissa on uudelle pelastuslaitokselle suunnittelurahaa 300.000 euroa. Nyt on selvinnyt, että esitetyllä yhtiörahoitusmallilla ei ole mahdollista saada valtion tukea hankkeelle. Kyllä virkamiesten olisi pitänyt tietää tällaisesta ehdosta, kun investointia suunniteltiin. Toinen virhe on tapahtunut, kun asemakaavamuutosta tehtiin. Miksi ei ole tutkittu, paljonko lisäkustannuksia syntyy paalutuksesta ja pohdittu tämän tiedon jälkeen, löytyisikö edullisempi rakennuspaikka pelastuslaitokselle. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joudumme jälkikäteen korjaamaan tehtyjä päätöksiä.
Meillä on suunnitteilla runsaasti korvausinvestointeja. Jokainen niistä on tehtävä siten, että ne ovat kaikilta osin onnistuneita pitkälläkin aikavälillä.
MM-RALLI JA
JOUKKOLIIKENNE
Kaupunginhallitus lisäsi Elinkeinorahaston menoihin 120.000 euroa tukea MM-rallia varten. Edellytys rahan myöntämiselle on, että syntyy molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. Lahden on saatava sopimukseen ehtoja, jotka tukevat Lahden ympäristöimagoa.
Joukkoliikenteen lipputukea on edelleen kehitettävä joukkoliikennetoimikunnan esittämin tavoin. Kunnallistekniikkaan on lisätty erityisperusteluna 150.000 euroa, jolla on mahdollista toteuttaa maksuton tunnin vaihto-oikeus kaupungin sisäisessä liikenteessä. Täten toimimalla toteuttaisimme strategiaamme erinomaisesta julkisesta liikenteen kehittämisestä.
Kokonaisuudessaan talousarvio ja taloussuunnitelma tukevat kaupunkimme pitkäjänteistä kehittämistä ja mahdollistavat kaupunkimme vision toteutumista.
Sos.dem. valtuustoryhmä hyväksyy ehdottamiemme sosiaali- ja terveystoimialan lisäyksin talousarvion vuodelle 2011 ja taloussuunnitelman vuosille 2012-13.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 8.11.2010 klo 22.32
Lahden kaupungin veroprosentti nousee 19:stä 19,5:een. Puheenvuoroni 8.11. kaupunginvaltuustossa, jossa päätettiin kaupungin ensi vuoden veroprosenteista:
Kun syksyllä 2009 kävimme poliittisten ryhmien välisiä neuvotteluja tämän vuoden talousarviosta ja tulevien vuosien taloussuunnitelmista, päädyttiin siihen, että nostettiin kiinteistöveroa vuodelle 2010 ja tuloveroprosenttia 0,5 taloussuunnitelmavuosille 2011-12.
Jo vuosi sitten oli nähtävissä, että julkinen talous kohenee kovin hitaasti ja sen kestävää kehitystä uhkaavat korkea velkaantumisaste ja alijäämäisyys. Talouskasvun hitaus, lomautukset ja nyt uhkaava nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vaikuttavat taloustilanteeseemme jopa pahemmin kuin vuosi sitten ennustettiin.
Vuosikatteemme jää taloussuunnitelmavuosina kauas edellisten vuosien tasosta. Kuitenkaan investointitasomme ei ole vähentynyt, vaan pysyy korkeana tulevat kolme vuotta. Käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2011 ovat 57 miljoonaa euroa.
Onkin selvää, että jos aiomme suoriutua kaupungillemme asetetuista velvoitteista, palvelutehtävistämme, joista suurin osa on lakisääteisiä, sekä kehittämishankkeistamme, joilla lisäämme alueemme kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja viihtyvyyttä, ja näiden lisäksi investoinneistamme, meidän on huolehdittava omalta osaltamme riittävästä tulorahoituksesta, joista verot ovat merkittävä osa. Olemme vuosien varrella olleet tarkkoja veronkorotusten suhteen. Tällä vuosikymmenellä on tuloveroja nostettu kaksi kertaa.
Nämä veronkorotukset ovat taanneet osittain sen, että olemme pystyneet toteuttamaan strategiamme mukaiset palvelut. Kuntalaiset ovat hyväksyneet veropolitiikkamme hyvin, kyselyissä ollaan jopa valmiita maksamaan enemmän veroja, jos korotuksilla taataan hyvät ja oikeudenmukaiset peruspalvelut.
Keväällä hyväksyimme tuottavuusohjelman vuosille 2010-12, kaupungin henkilöstöohjelman ja sähköisten asioinnin kehittämissuunnitelman. Ohjelmaa toteutetaan osana kaupungin toiminnan yleistä kehittämisestä, talousarviota ja strategiaa; sen tarkoitus on omalta osaltaan löytää keinoja ja toimenpiteitä talouden tasapainottamiseen tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantaen.
Veronkorotus on myös talouden tasapainottamisen väline. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on valmis nostamaan tuloveroprosenttia 0,5:llä, pitämään kiinteistöveron ennallaan, ja koiraverosta emme rupea kinastelemaan.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Torstai 21.10.2010 klo 9.39
Etelä-Suomen Sanomat hyökkäsi pääkirjoituksessaan 19.10. voimakkaasti Sibeliustalon toimitusjohtajaa Antti Vihistä vastaan. Vihinen on ilmoittanut jättävänsä Sibeliustalon, ja nyt ESS ilmaisi halveksuntansa Vihisen yli kymmenen vuotta kestänyttä johtajuuskautta kohtaan. Lähetin lehdelle vastinekirjoituksen, mutta niin pyhän asian kanssa ollaan näköjään tekemisissä, että ei ole lehdellä ollut kanttia julkaista kirjoitustani. Tässä kirjoitukseni:
Sibeliustalo valmistui vuonna 2000. Kaupunginvaltuuston tahto talon rakentamisesta päätettäessä oli, että talosta tulee koko kansan talo. Ei siis kaupunginorkesterin, ei karitapoiden, ei putinien, vaan kaikkien, koko kansan.
Tämän valtuuston toiveen otti huomioon Sibeliustalolle valittu hallitus. Se valitsi toimitusjohtajaksi Antti Vihisen, jonka tietotaitot vastasivat edessä olevia haasteita. Hallitus tiesi, että Lahden kaupunginorkesterilla oli ylisuuria odotuksia talon käytön suhteen, joten tarvittiin tiukka johtaja, joka yhdessä hallituksen kanssa huolehtii valtuuston toiveen toteutumisesta.
Fil. tri Antti Vihinen on vuosien kuluessa luonut loistavat verkostot kansainvälisiin kongressitoimijoihin, musiikkimaailmaan ja ennen kaikkea hänellä ovat hallussaan tapahtumatuotanto, kulttuurihallinto, taloustietämys. Markkinointi yhdessä hyvän henkilöstön kanssa onnistui loistavasti. Hän toimii tällä hetkellä professorina Saksassa Karlsruhen kansainvälisessä yliopistossa vastuualueenaan edellä mainitut asiakokonaisuudet. Vihinen jäi maaliskuussa 2010 vuoden kestävälle vuorotteluvapaalle hoitaakseen professuuria ja samalla kartuttaakseen omia kansainvälisiä suhteitaan, jotka ovat tärkeitä yhteistyövälineitä Sibeliustaloa johdettaessa.
Vaikuttaa panettelulta ESS:n tiistainen pääkirjoitus, jossa väitetään, että Vihinen toimitusjohtajana edellyttää luottamusta hallitukselta, mutta hänen ei sitä tarvitsisi suhteessa hallitukseen tehdä. Olin lähes 10 vuotta Sibeliustalon hallituksessa, osan aikaa varapuheenjohtajana ja voin vakuuttaa, että parempaa yhteistoimintaa ja luottamusta kuin silloin hallituksen ja toimitusjohtajan välillä oli, ei hevin synny. Myös väite, etteivät hänen vahvuuksiaan ole markkinointi ja yhteistyö, on hävytön. Nehän ovat hänen parhaita taitojaan niin Sibeliustalossa toimitusjohtajana ollessaan kuin nyt professorin tehtävässä.
Kuluneiden 10 vuoden aikana on Sibeliustalosta tullut se mikä se on. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettu kongressi- ja konserttikeskus. Ei sitä ole tehnyt nykyinen hallitus eikä vs. toimitusjohtaja. Antti Vihinen on ollut vajaat 8 kuukautta vuorotteluvapaalla, poissa Suomesta ja sillä välin on Sibeliustalossa tapahtunut jotakin kummallista, mikä sai Vihisen eroamaan tehtävästään. Onko niin, että kun ”kissa on poissa, niin hiiret hyppii pöydällä”?
Vuonna 2005, Lahden kaupungin 100-vuotispäivänä Antti Vihiselle myönnettiin kultainen Lahti-mitali ansioistaan Lahden kaupungin hyväksitehdystä työstä. Joitain se ei varmaankaan miellyttänyt. Tämän kaupungin ”hyvä veli -järjestelmä” ei tykkää siitä, että ollaan erilaisia ja uskalletaan sanoa, mistä on kysymys ja kohdella kaikkia samanarvoisina.
Sibeliustalo ei tarvitse johtajaa, joka joustaa, vaan vahvan bisnesajattelun omaavan ihmisen, joka ei kumarra pikkupaikkakunnan ”veljille”. Tulevalla toimitusjohtajalla on oltava valmiina sekä kansalliset että kansainväliset verkostot ja suhteet. Sibeliustalolla on kovat ajat edessä, kun Helsingin musiikkitalo valmistuu. Sen on pärjättävä yhä kovemmassa kilpailussa niin kotimaisten kuin ulkomaisten kongressi- ja konserttitalojen kanssa.
========================================================
|
|
|
Tiistai 12.10.2010 klo 17.05
SDP:n vaihtoehtobudjetti valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseksi panostaisi hallitusta enemmän työllisyyteen, mutta siinä otettaisiin puoli miljardia euroa vähemmän velkaa. Vaihtoehdossa satsataan työllisyyden ja talouskasvun lisäksi julkisiin palveluihin ja korjataan sosiaaliturvan epäkohtia. Tulopuolella puolue pitää ohjenuoranaan, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan.
SDP:n vaihtoehtobudjetti jatkaisi elvytystä täsmätoimin, työllisyyspanostuksen ovat yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Esitys sisältää suoraan työllisyyden hoitoon 180 miljoonaa euroa. Tästä leijonanosan vie panostaminen nuorisotyöttömyyden hoitamiseen, tavoitteena on että jokainen nuori saa työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan kolmen kuukauden kuluessa. Lisäksi ehdotetaan työllisyyttä tukevan talouskasvun synnyttämiseen 225 miljoonalla eurolla mm. alushankintoja telakkateollisuuden pelastamiseksi, teiden ja rautateiden ylläpitoa ja satsauksia osaamiseen. Ohjelma sisältää myös 100 miljoonan asuntorakentamisen lisäyksen ARA-rahoituksen avulla.
Arjen turvallisuus
ja kuntapalvelut
Vaihtoehtobudjetissa osoitetaan 300 miljoonaa euroa julkisten palveluiden järjestämiseen. Kuntien saamia valtionosuuksia sosiaali- ja terveystoimeen kasvatettaisiin 190 miljoonalla ja opetustoimen 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi satsattaisiin mm. Kelan päätöksistä tulleiden valitusjonojen purkamiseen ja Metsähallituksen luontopalveluihin.
Sosiaalinen
oikeudenmukaisuus
Sosiaalista oikeudenmukaisuutta SDP vahvistaisi sekä tulonsiirtojen että verouksen avulla, yhteensä 400 miljoonalla eurolla. Vaihtoehtobudjetissa korjataan sosiaaliturvan epäkohtia yhteensä 220 miljoonaa euroa. Suurin parannus on työmarkkinatuen ja työttömyyspäivärahojen korotus, noin puolet kokonaisuudesta. Muita merkittäviä parannuksia ovat mm. eläkkeensaajien asumistuen uudistus, opintotuen sitominen indeksiin, työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen ja terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen.
Merkittävä uudistus on myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus 3000 euroon. Yhdessä esittämiemme työttömyyspäivärahan korotuksen sekä eläkkeensaajien asumistuen ja yleisen asumistuen parannusten kanssa, se kohentaa työttömien, eläkkeensaajien ja lapsiperheiden toimeentuloa. Uudistus keventää myös pienten palkkatulojen verotusta ja kannustaa näin työntekoon.
Oikeudenmukainen
verotus
SDP:n vaihtoehdossa valtio velkaantuisi lähes puoli miljardia vähemmän kuin Kiviniemen hallituksen talousarvioesityksessä. Ero johtuu pienemmän työttömyyden ansiosta syntyvistä säästöistä, uusista tulolähteistä ja harmaan talouden torjunnan tuomista lisätuloista. Merkittävimpiä muutoksia tulopuolella ovat pääomatuloverotuksen muuttaminen progressiiviseksi, pörssikaupan verotuksen tiukentaminen sekä harmaan talouden torjunnasta saatavat lisätulot...
Lisätuloja:
Pääomatuloverotus 500 000 000 €
Windfall-vero 375 000 000 €
Pörssikaupan verotus 150 000 000 €
Pakkausvero 140 000 000 €
Suomen Pankin tuloutus100 000 000 €
Harmaan talouden torjunta 150 000 000 €
Jäteveron tuotto kunnille -90 000 000 €
Lisätulot yhteensä 1 325 000 000 €
Harmaan talouden torjuntaohjelmassa SDP esittää useita panostuksia (yhteensä 13,5 miljoonaa euroa) ja erilaisia toimia mm. kansainvälisen verotarkastusyksikön perustamista, poliisien sekä käräjäoikeuksien toimintamenojen lisäämistä, ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikönpalauttamista sekä työsuojelupiirien vahvistamista.
Budjetin vastalause
ennen joulua
SDP kysyi aiemmin syksyllä kymmeniltä järjestöiltä ideoita ja toiveita esityksensä sisällöksi. Niiden ja oman valmistelun pohjalta tehty vaihtoehtobudjetti on 850 miljoonaa euroa suurempi kuin Kiviniemen oikeistohallituksen elokuussa tekemä talousarvioesitys. Tästä huolimatta esityksen toteutus velkaannuttaisi valtiota puoli miljardia euroa vähemmän. Tämä johtuu pääasiassa työttömyyden aiheuttamien kustannusten pienenemisestä sekä veropohjan vahvistamisesta.
SDP:n vaihtoehtobudjetissa on 50 miljoonan euron varaus eduskuntakäsittelyn aikana ilmeneviin tarpeisiin. Esitys täsmentyy marraskuussa kun budjetin eduskuntakäsittely on loppusuoralla ja puolue antaa yksityiskohtaisen vastalauseensa Kiviniemen hallituksen esitykseen.
Demareiden kolme painopistettä: Työllisyys, oikeudenmukaisuus ja kuntapalvelu
1. Työllisyys ja talouskasvun tukemiseen noin 400 miljoonaa
täsmäelvytykseen lähes 200 miljoonaa euroa
suoriin työllisyystoimiin lähes 200 miljoonaa, josta 120 miljoonaa nuorisotyöttömyyteen
osaamiseen panostus 32,5 miljoona
2. Oikeudenmukaisuuden vahvistaminen noin 400 miljoonaa
sosiaaliturvan parantamiseen 220 miljoonaa euroa
verotuksen oikeudenmukaisuuden: mm. kuntaverotuksen perusvähennyksen nostaminen 180 miljoonaa euroa
3. Kuntapalveluiden turvaaminen 300 miljoonaa
koulujen, terveyden- ja vanhustenhoidon valtionosuuksiin panostaminen 300 miljoonaa euroa, josta osa suoraan nuorten työllisyyteen
SDP:n vaihtoehdossa valtion tulopohja vahvistuisi ja velkaa otettaisiin lähes puoli miljardia euroa vähemmän kuin Mari Kiviniemen hallitus joutuu ottamaan.
--------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 15.9.2010 klo 9.05
Lahden kaupunginteatterissa esitetään parastaikaa Maksim Gorkin novellikokoelmiin perustuvaa musikaalia ”Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen”. Jännittävää ja romanttista, intohimoista ja traagista, ihanaa musiikkia ja tanssia täynnä oleva näytelmä - ja me katsojat nautimme. Olemme vähemmistön puolella valtaa pitäviä vastaan. Tiedämme, että tämä vähemmistöryhmä jos mikä on saanut kärsiä siitä, että ovat erilaisia, köyhiä ja pitäneet kiinni perinteistään. Heitä on hirtetty, piesty, kaasutettu kuoliaaksi, ajettu kodeistaan, leireistään ja kotikonnuiltaan.
Nyt kun uusien EU-maiden Romanian ja Bulgarian kansalaiset, muun muassa romanit, käyttävät vapaan liikkuvuuden oikeutta paremman elämän etsimiseen, me katsomme näitä köyhiä halveksien. Viranomaiset pohtivat, miten päästä eroon näistä ihmisistä, jotka kerjäävät ja leiriytyvät kaupunkeihimme.
Helsingissä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (Kok) asettama työryhmä antoi häätökehotuksen sosiaalikeskus Satamassa toimivalle Vapaa Katto ry:lle. Se oli kesäkuusta 2009 asti tarjonnut Itä-Euroopan romaneille mahdollisuuden majoittua pihallaan, koska kaupunki ei järjestänyt heillä muuta majoittumispaikkaa.
Edellinen pääministeri Matti Vanhanen (Kesk) vetosi meihin kansalaisiin, ettei annettaisi rahaa näillä köyhille. Sisäministeriössä selvitetään parhaillaan, voiko kerjäämisen kieltää. Seuraavaksi varmaan esitetään, että pannaan kerjääjät ghettoon ja sitten keskitysleirille ja sitten…
Minusta tämä on irvokasta ja täysin oikeusvaltion periaatteita vastaan. Olemmeko me jotain natseja tai fasisteja? Emmekö olekaan sivistysvaltio, joka pitää huolen heikommistaan? Eikö Eurooppa ja EU ole demokratiaan perustuva yhteisö, jossa myös pidetään huolta heikommista?
Oksettaa tämä kaksinaismoralismi mikä maassamme vallitsee. Kiva katsoa, kun mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, mutta sitten käännetään katse pois, kun se muuttaa helvettiin…
=========================================================
|
|
|
Torstai 12.8.2010 klo 11.05
Kaksi pientä sukulaislastani aloitti maanantaina koulunkäynnin. Toisella ekaluokkalaisella on matkaa kouluun melkein kolme kilometriä, koska lähikoulu lakkautettiin muutama vuosi sitten. Koulujen lakkauttamiset tulevat jatkumaan edelleen. Yksi lisäperuste lakkautuksille saattaa olla se, että Lahden kristillisen koulun toiminta laajenee. Koska kristillisen koulun oppilasmäärän rukoillaan nousevan 250:een, on muita kouluja suljettava, jotta niiden oppilaita ohjautuisi kristilliseen kouluun.
Lahden kaupungin sivistyslautakunta päätti oikeiston ja Vasemmistoliiton Pekka Järvisen äänin puoltaa kristillisen koulun anomusta, minkä se on tehnyt valtioneuvostolle pysyvän opetusluvan saamiseksi vuosiluokille 1-9 elokuusta 2011 lukien.
Jos Lahden ylemmät päättäjät hyväksyvät lautakunnan päätöksen, on melko varmaa, että ainakin Anttilanmäen koulu joudutaan lakkauttamaan - minkä jälkeen koulurakennus vuokrataan kristilliselle koululle.
Sivistyslautakunnan päätöksen ajoitus oli ihmeellinen. Miksi ei haluttu odottaa kaupunginhallituksen nimeämän Palveluverkkojen yhteistyöryhmän palveluverkkolinjauksia ja kehittämissuunnitelmia, saati odotettu edes kuukautta, jotta olisi saatu vastaus kuntaliitosasiaan?
--------------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 14.6.2010 klo 19.12
Kaupunginvaltuusto päätti osoittaa Lahden Messut Oy:n osakkeiden merkintään 205 000 euron määrärahan. Myös me sosialidemokraatit olimme tämän ratkaisun kannalla, tavallaan ”pakkorakosessa”. Käytin asiasta kuitenkin kriittisen puheenvuoron:
”Nykypäivän sosialismi tarkoittaa veronkeruujärjestelmää, jolla saadaan aikaan yhteisesti sovittua hyvää, kuten hyvinvointivaltion peruspalveluita tasavertaisesti kaikille. Viimeisten puolentoista vuoden aikana tätä sosialismia on tarvittu yksityisen elinkeinoelämän pelastamiseksi esim. USA:ssa, sitten laajemmin läntisessä maailmassa, ja nyt viimeksi Kreikassa. Tähän liittyy mielenkiintoisesti pankkien asema. Ne ovat yksityisomistuksessa, mutta vastuussa koko talouselämän toiminnasta. Siksi ne voivat luottaa yhteiskunnan apuun romahduksen hetkellä, mikä helpottaa ryhtymistä hyvinkin epäilyttäviin hankkeisiin. Samoin toimivat rahoitusyhtiöt ja finanssikeskukset.
Näin on käynyt myös Suomessa ja nyt Lahdessa. Tänään meidän on päätettävä Lahden Messut Oy:n tulevaisuudesta. Tänään valtuustoa ja veronmaksajia pyydetään apuun, jotta messuyhtiö voisi jatkaa toimintaansa, eikä joutuisi selvitystilaan.
Lahden Messut ilmoitti viisi vuotta sitten valtuustolle, kun olimme tekemässä Lahti-hallin rakentamiseen liittyvää takauspäätöstä, että yhtiön hallitus esittää osakepääoman korotusta suunnattuna osakeantina, jossa huomioidaan Lahden elinkeinoelämän merkittävät tahot ja yhtiön nykyiset omistajat. Eipä kiinnostanut osakeanti liike-elämän edustajia silloin, eikä nytkään.
Voidaan todeta, että Lahden Messut Oy:n osakepääoman korottamista koskeneen ilmoituksen tarkoituksena oli vain vaikuttaa valtuutettujen käyttäytymiseen Lahti-hallin rakentamista varten tarvittavassa takauspäätöksessä. Päätöshän tehtiin sitten täällä valtuustossa äänin 30-29.
Nyt tiedämme, että ne vakuuttelut mitä valtuutetut silloin saivat, olivat hihasta vedettyjä. Suurin osa silloisista omistajista ovat samoja kuin nyt. Täysin piittaamattomia messujen kohtalosta ovat Lahden liikemiesyhdistys, Hämeen kauppakamari, Päijät-Hämeen osuuspankki, Esan kirjapaino, Nordea, Polttimo, Isku, Lassila-Tikanoja, Luhta, Osuuskauppa Hämeenmaa, Raute, Stalatube. Tässä suurimmat yhteisöt, joiden silloisista johtajista osa oli allekirjoittanut vetoomuksen valtuutetuille, että takaisimme Yrityskiinteistöt Oy:n lainan, jotta Lahti-halli saadaan rakennettua - ja selittivät, että kyllä Lahden Messut pärjää, kunhan vain uusi halli saadaan.
Silloin 29 valtuutettua epäili laskelmia messujen pärjäämisestä. Nämä 29 valtuutettua olivat oikeassa.
Nyt olemme päättämässä 205 000 euron määrärahasta Lahden Messut Oy:n osakkeiden merkintään. Tällä päätöksellä aikaisemmin omistamiemme osakkeiden kanssa Lahden kaupungista tulee 63 prosentin osuudella messuyhtiön pääomistaja. Edellä mainitsemani yhtiöt eivät edelleenkään ole kiinnostuneita messujen taloudellisesta tilasta.
Sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä olemme keskustelleet messutoiminnan merkityksestä Lahden kaupungille. Olemme todenneet, että messut ovat imagollisesti tärkeä osa kaupunkiamme. Messutapahtumat tarjoavat työtä myös paikallisille yrityksille ja työntekijöille.
Kaupungin strategiassa yhdeksi menestystekijäksi on nostettu ´hyvä maine elävänä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina´. Tätä menestystekijää tukee messujen haltuunotto kaupunkimme omistukseen. Omistajaohjauksella on suuri merkitys, miten messuyhtiö jatkossa pärjää kaupungin tytäryhteisönä.
Strategiassamme todetaan myös, että palveluiden laatua ja vaikuttavuutta parantamalla edistetään asukkaiden hyvinvointia. Se tarkoittaa, että palveluverkkomme ovat kunnossa, jotta voimme toteutamme asukkaidemme tarpeita ja kuuntelemme myös toiveita olipa kysymyksessä lähikoulut tai esim. kirjastopalvelut. Liikuntapalveluiden parantamisesta teimmekin jo päätöksen edellisessä pykälässä.
Jotta pystyisimme ehkäisemään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista, joita strategiamme mukaisesti pyrimme torjumaan, on talousarviossamme ja kaikissa toiminnoissamme muistettava ennaltaehkäisevän työn merkitys.
Nyt päätettävä messuyhtiön omistusrakenteen uudelleen järjestely on seurausta siitä, että osa valtuutettuja uskoi aikoinaan Lahden Messut Oy:n silloisen johdon kertomia talouteen liittyviä laskemia, jotka olivat harhaanjohtavia. Voin vain todeta, että Lahden Messut Oy olisi selvitystilassa, siis konkurssissa, ilman nyt tehtäviä toimia messujen omistajuuden suhteen.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä edellyttää, että tulevaisuudessa Lahden Messut Oy:n toiminnassa otetaan huomioon konserniohjeemme ja tietenkin kaupungin strategiset linjaukset. Samoin edellytämme, että messuihin sijoitetut veroeurot eivät saa olla pois kaupunkimme ydintehtävien hoidosta ja investoinneistamme. Messutoiminta ei ole ydintehtävämme.”
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 19.5.2010 klo 20.47
Puoluekokouksessamme 27.-29.5. Joensuussa käsitellään myös Euroopan unionia. Yhteen puoluekokousaloitteeseen laatimassaan vastauksessa puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi EU-politiikan olevan yksi tärkeimmistä osista SDP:n poliittista toimintaa.
Euroopan unioni on parhaimmillaan solidaarisuusjärjestelmä. Kreikan tapaus tämän osoittaa. Kreikkaa ei jätetä yksin ongelmiensa kanssa, joskin Suomen hallituksen rahanjakopolitiikka oli lepsua, kun talkoisiin ei haluttu saada mukaan pankkeja. Joka tapauksessa EU on jo osoittanut yhteisvoimansa, ja se onkin koko Euroopan kannalta ainoa taso, joka voi mahdollistaa edistyksellisen politiikanteon tässä maanosassa.
Euroopan sosialistipuolueille EU on organisaationa mieluinen, sillä se pystyy vahvistamaan myös jäsenvaltioidensa roolia taistelussa taloudellista pysähtyneisyyttä vastaan. EU:lla on selvästi internationalistinen asema.
Euroopan yksi iso ongelma liittyy työelämään. Suomen tilanteesta puhui äskettäin Lahdessa järjestetyssä Työllisyysvoimala-seminaarissa Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne, joka näki tilanteen todella huolestuttavana:
”Jos nykyinen hallituspohja jatkaa vuoden 2011 vaalien jälkeen, meillä heikennetään työttömyysturvaa ja työrauhajärjestelmää. Jo tämän hallituksen aikana on työntekijäjärjestöjen ja EK:n vastakkainasettelu lisääntynyt merkittävästi. Sellaistakin on jo esitetty, että avainaloilla rajoitettaisiin lakko-oikeutta, ja avainaloja ovat melkein kaikki – lakkoja saisi järjestää vain sellaisilla aloilla, joilla ei ole minkäänlaista vaikutusta yhteiskuntaan, onkohan sellaisiakin.”
Työläisten asema koko Euroopassa on heikentynyt. Viimeisten 25 vuoden aikana on palkkojen osuus kansantulosta vähentynyt 72 prosentista 68:aan. Kuitenkin työllisyysaste on samana aikana kasvanut 61 prosentista 65:een. Käytännössä tämä tarkoittaa, että entistä suurempi työläisten määrä jakaa keskenään entistä pienemmän palkkasumman.
Gentin yliopiston valtio-opin laitoksen johtaja Rik Coolsaet on ehdottanut yhdeksi taistelukeinoksi kansainvälisen ay-liikkeen nykyistä parempaa verkottumista. Ay-liikkeessä kautta Euroopan pitäisi pontevammin keskustella sen tulevaisuuden tavoitteista. Tässä keskustelussa ja yhteistyössä pitäisi sosialidemokraattisen työväenliikkeen olla tiiviisti mukana.
Kansainvälistä vaikuttamista tarvitaan nyt myös siinä, että talouselämän vähiten säädelty osa, rahoitusmarkkinat, tarvitsee uudenlaista säätelyä. Euroopan parlamentti hyväksyikin jo maaliskuussa päätöslauselman, jonka mukaan on tärkeää edistää suunnitelmia maailmanlaajuisesta verosta, jolla estettäisiin rahoituslaitosten kohtuutonta riskien ottoa. Samalla olisi varmistettava, että rahoitusala maksaa rahoituskriisin aiheuttamat vahingot. Jos maailmanlaajuista veroa ei saada aikaan, EU voisi harkita aloittavansa yksin.
Parlamentti pyysi komissiota laatimaan ennen kesäkuussa pidettävää G20-huippukokousta vaikutustenarvioinnin maailmanlaajuisesta rahansiirroista perittävästä verosta, jotta EU voi esittää siellä yhteisen kannan.
Rahoitusmarkkinavero kohdistuisi kaikkiin rahoitusmarkkinoiden liiketoimiin, ja sen suuruus voisi olla 0,05 %. Tämän suuruisen veron tuotto Euroopassa olisi 200 miljardin vuodessa ja sillä voitaisiin luoda 2-3 miljoonaa uutta työpaikkaa.
Olen puoluekokouksessa kansainvälisten asiain valiokunnassa, joten ainakin edellä olevat asiat tullaan siellä käsittelemään ja toivottavasti tekemään ehdotukset, joilla vahvistetaan kansainvälistä solidaarisuusliikettä ja säädellään rahoitusmarkkinoita verotuksen ja lainsäädännön keinoin.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 20.4.2010 klo 13.53
Kun oikeistohallituksen kausi 1990-luvun alussa päättyi, oli Suomi ajautunut vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa SDP palasi suurimmaksi puolueeksi, ja siitä alkoi määrätietoinen työ julkisen talouden pelastamiseksi ja suomalaisten saamiseksi takaisin työhön. Sosialidemokraattien 12 vuotta kestäneellä hallituskaudella työllisyys parani nopeasti. Maamme nousi koulutuksessa, talouskasvussa ja onnellisuudessa – sitäkin pystytään mittamaan - maailman kärkeen. Samalla Suomi liittyi aktiiviseksi ja vaikuttavaksi osaksi eurooppalaista yhteistyötä. Myönteinen kehitys perustui tavoitteelliseen yhteiskuntapolitiikkaan ja laajaan työmarkkinayhteistyöhön.
Noiden hyvien vaiheiden jälkeen meillä on nyt taas porvarihallitus, ja on menetetty monet niistä saavutuksista, joihin edellisellä ”valtakaudella” päästiin. Seuraava hallitus saakin perinnökseen varjojen maan, kuten puheenjohtajamme Jutta Urpilainen on sanonut. Suomea varjostavat ennen kaikkea suurtyöttömyys, heikommassa asemassa olevien ihmisten syrjäytyminen, hyvinvointivaltion velkaantuminen, yliopistojen taloudellinen ahdinko ja puhtaan suomalaisen energian puute.
Tämä varjojen maa kaipaa nyt navigointia kohti valoa, kohti työn, hyvinvoinnin, sivistyksen ja puhtaan ympäristön Suomea. Siksi sosialidemokraatit ovat laatineet tulevaisuusasiakirjan ”Varjosta valoon”, jossa hahmotetaan Suomen suuntaa vuoteen 2020. Se perustuu oikeudenmukaisuudelle, tasa-arvolle, hyvinvoinnille, sivistykselle ja kestävälle kasvulle. Kun olen asiakirjan lukenut, löydän siitä hyvin johdonmukaisen yhteiskuntapoliittisen tavoiteohjelman. Tiivistän sen seuraavasti:
- Suomessa on saavutettava täystyöllisyys, oikeudenmukaisempi tulonjako ja nykyistä paremmat olosuhteet työn tekemiselle.
- Kasvun on oltava taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.
- Globaali markkinatalous tarvitsee rinnalleen ylikansallista demokratiaa.
- Työllisyyden ja tuottavuuden parantuessa sekä työurien pidentyessä on viikoittaista ja vuosittaista työaikaa lyhennettävä.
- Vuokratyöntekijöillä oltava turvanaan varallaolokorvauksen kaltainen takuupalkka ja vakituinen työsuhde vuokratyötä tarjoavaan yritykseen.
- Isoja omaisuuksia verotettava entistä kireämmin. Pääomatuloverosta tehtävä progressiivinen. Käyttöön on otettava myös rahoitusmarkkinavero.
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla on niiden vaikuttavuus varmistettava sitovilla henkilöstömitoituksilla ja pätevyysvaatimuksilla.
- Perusterveydenhuollon on oltava kuntien järjestämää lähipalvelua terveyskeskuksissa ja perusterveydenhuoltoa tuettava erikoissairaanhoidon avopalveluilla terveyskeskuksissa. Päivystys turvattava kuntien yhteistoiminnalla. Terveyspalveluiden järjestämisen rahoitusvastuun jakaannuttava kunnille ja valtiolle.
- Toimeentulotuen tason oltava riittävä ja sen on toimittavana viimesijaisena ja tilapäisenä tukena.
- Peruskoulun enimmäisryhmäkoot on säädettävä lailla.
- Oppivelvollisuusikä nostettava 18 vuoteen.
- Yliopistojen julkisen rahoituksen määrä ei saa riippua yksityisen rahoituksen määrästä.
- Suomen on tehtävä omalta osaltaan kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä toimittava edelläkävijänä kestävään kasvumalliin siirtymisessä.
- Bruttokansantuotteen rinnalle nostettava paremmin yhteiskunnan todellista hyvinvointia kuvaavia mittareita.
- Yleisradiolla oltava edelleen merkittävä tehtävä suomalaisen kulttuurin ylläpidossa ja luonnissa. Ylen rahoitus on turvattava.
Tavoiteohjelman toteutuminen turvaa hyvinvointivaltion edellytykset ja kansalaisten hyvinvoinnin.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 19.4.2010 klo 21.22
Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Lahden kaupungin, Lahden Jäähalli Oy:n ja Lahden urheiluhalliyhdistyksen välisen uuden sopimuksen. Sen mukaan kaupunki sijoittaa Lahden jäähalliyhtiöön 10 vuoden aikana vuosittain 390 000 euroa, minkä vastikkeeksi kaupunki saa vuosittain 100 kpl yhtiön uusia A-osakkeita. Lisäksi kaupungin maksettavaksi tulee vuonna 2011 maksullisen merkintäoikeuden (option) merkintähinta 1000 euroa. Näin ollen pääomasijoituksesta aiheutuvat kustannukset 10 vuoden aikana ovat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Tästä pääomasijoituksesta seuraa, että vuoden 2015 jälkeen kaupunki on Lahden Jäähalli Oy:n enemmistöosakas.
Sopimuksen toinen osa koostuu kaupungin sitoumuksesta ostaa yhtiöltä vuosittain tietty vähimmäismäärä jääaikaa indeksiin sidottuun tuntihintaan.
Käytin valtuuston kokouksessa puheenvuoron, jossa periaatetasolla käsittelin urheiluun suunnattavaa kaupungin tukea. Jonkin verran asetin kyseenalaiseksi, pitikö hyväksyä osakassopimus esitetyllä tavalla vai olisiko ollut syytä miettiä sopimuksen sisältöä enemmän.
Jäähallin nykyisten huolto- ja sosiaalitilojen osalta saneeraus on varmastikin tehtävä. Tällöin on kysymyksessä nuoriso- ja lasten jääurheilun edellytysten turvaaminen. Sen sijaan 6 uutta aitiota, uudet ravintolatilat ja muu saneerausohjelmaan liittyvä on suunniteltu nimenomaan Pelicans-osakeyhtiön tarpeisiin. Onko kaupungin osallistuttava huippu-urheilun olosuhteiden ja bisneksenteon edellytysten parantamiseen verovaroin? Tätä olen kysynyt aiemminkin ja kysyn nyt taas. Onko se kaupungin menestyksen kannalta oleellinen asia?
Visiomme vuodelle 2025 kuluu: ”Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki.” Toteuttaako liigatasoinen jääkiekkoilu visiotamme niin, että meidän on investoitava siihen veroeurojamme?
Olemme parastaikaa suunnittelemassa suurhallin ja messuhallin saneerausta liikunnan tarpeisiin. Pelkästään perusparannus maksaa 9 miljoonaa euroa. Jos tilojen käyttöä muutetaan niin, että ne korvaavat Urheilutalon nykyisen käytön, on kustannusarvio 20 miljoonaa. Tästä muutoksesta puuttuu vain päätös, suunnitelmat ovat pitkälle, kuten jokainen on voinut lukea Etelä-Suomen Sanomista.
Hämmästelen vieläkin sitä, että nämä kaksi rakennusta on päästetty niin huonoon kuntoon, että niiden perusparannuskin nousee lähelle 10:tä miljoonaa. Olisi varmasti kannattanut meidän valtuutettujen miettiä kaksi kertaa, ennen kuin päätimme ostaa messuhallin ja ottaa vastaan lahjoituksena suurhallin.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että suurhallin, messuhallin ja Lahti-hallin perusparannus ja toiminnan kehittäminen tukevat huomattavasti paremmin lasten ja nuorten liikunnan olosuhteita kuin uusien aitioiden ja ravintolan rakentaminen jäähalliin. Lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen tulee kiinnittävää riittävästi huomioita tilojen, valmennuksen ja innostuksen muodossa, kuten ilmenee Risto Niemisen johtaman huippu-urheilutyöryhmänkin tuoreessa mietinnöstä - muuten meiltä menee mahdollisuudet myös huippu-urheilun saavutuksiin. Mietinnössä todetaan myös, että rahalliset lisäpanostukset eivät takaa palkintopalleille nousua eivätkä nosta Suomea takaisin urheilumaailman huippumaana.
Joka tapauksessa nämä halli-investoinnit ovat nyt rasittamassa Lahden kaupungin taloutta samalla, kun joudumme pohtimaan pikkukoulujen lakkauttamista ja kirjastoverkon supistamista, suunnittelemaan vanhusten palvelutaloja ja Jalkarannan sairaalan lisärakentamista sekä rahoittamaan uudet palo- ja pelastustoimen kiinteistöt.
Jos haluamme puhua strategiamme mukaisesti palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamisesta, yhteisöllisyyden tukemisesta ja investointien tekemisestä kestävän kehityksen periaatteilla, on ensin päätettävä, mitkä asiat ovat todella tärkeitä lahtelaisille.
Haluammeko panostaa kouluihin, kirjastoihin ja muihin kaupungin palvelutuotantoon kuuluviin tiloihin ja siten parantaa lahtelaisten hyvinvointia? Kannattaako meidän hankkia jäähalli omistukseemme seuraavan kymmenen vuoden sisällä ja onko se strategiamme mukaista, kysyin valtuustopuheessani.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 12.4.2010 klo 19.36
Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan maanantaina 12.4. Lahden kaupungin, Lahden Jäähalli Oy:n ja Lahden urheiluhalliyhdistyksen välisen uuden sopimuksen. Sopimuksen hyväksymisestä päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto maanantaina 19.4.
Kun kaupunginhallitus ei viikkoa aiemmin ollut suoralta kädeltä hyväksynyt sopimusta, nosti Lahden Kokoomus asian sellaiseksi, että kysymys olisi Pelicansista, viimeksi Jari Salonen sunnuntain 11.4. Etelä-Suomen Sanomissa.
Sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden äänin kaupunginhallitus oli päättänyt palauttaa asian uudelleen valmisteluun ja edellytti vain, että sille tuodaan jäähallin kuntoarvio ja saneeraustarpeet 2010-20 sekä kustannukset hallin investointi- ja käyttömenoista, missä on eritelty kaupungille mahdollisesti tulevat kustannukset, lisäksi pyydettiin laskelmia Lahden Jäähalli Oy:n osakkeiden todellisesta arvosta.
Heti seuraavan päivän lehdessä Pelicans Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen otti kuitenkin esille Pelicansin sanoen, että Pelicans on "ainoa urheiluseura, jota kaupunki ei subventoi". Tämäkään sinänsä ei pidä paikkaansa, sillä ainakin Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahti Energia Oy tukee Pelicansia vuosittain 150 000 eurolla.
Lahden Jäähalli Oy (kaupunki omistaa 31 %) puolestaan on tukenut Pelicansia esimerkiksi siten, että on saneerannut jäähallia nimenomaan Pelicansin edustamaa liigakiekkoilua varten. Kun jäähalli saneerattiin nykyiseen kuntoonsa 1998, rakennettiin silloin aitioita ja ravintoloita. Eivät Kiekkoreippaan juniorit tai Lahden taitoluistelijat aitioita ja olutravintoloita tarvitse. Tuolloin toteutetusta 18 miljoonan markan investoinnista Pelicans Oy maksoi 4 miljoonaa.
Salonen kirjoitti, että Pelicans käyttää jäähallin viikkotuntimäärästä 22 %. Senkin varmaan voisi laskea, paljonko Pelicans käyttää jäähallin katsomokapasiteetista, ehkä 90 % vuositasolla.
Mutta silti – palautusesityksessä pyytämämme selvitykset eivät koskeneet mitenkään Pelicansia. Monenlaisia muitakin selvityksiä kaupunginhallitus joutuu pyytämään. Harvemmin ne tällaisia intohimoja synnyttävät kuin nyt jäähalliasia Lahden kokoomuksessa.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 31.3.2010 klo 21.29
Kaupunginvaltuuston ja Pelicans Oy:n puheenjohtaja Ilkka Viljanen (Kok) kysyi, miksi jäähallisopimusta ei saatu kaupunginhallituksessa aikaan, ja syytti viivästymisestä meitä sosialidemokraatteja.
On tärkeätä tietää mistä päätetään, onko sopimuskumppani luotettava ja onko sopimus juniori- ja harrastusliikunnan kannalta järkevä. Päättäjien on tiedettävä, mistä päättävät, mitä ostetaan. Nyt kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (Kok) esitti jäähallin osakkeita ostettavaksi 3,9 miljoonalla eurolla 10 vuoden aikana. Näin hallin enemmistö siirtyisi kaupungille. Kaupunki on tehnyt tuottavuusohjelmaa selvitäkseen laman tuoman taloudellisen tilanteen ahdingosta ja tulevaisuuden haasteista, joten vastuullinen päättäjä selvittää hallin tulevat investointi- ja käyttökustannustarpeet, jotta sopimukselle saadaan oikea hintalappu.
Toiseksi, yhtiökumppani Lahden Jäähalli Oy:n pääomistaja on Lahden Urheiluhalliyhdistys, jonka kanssa kaupungilla on selvittämätön asia (kaupungin nimeämää ehdokasta ei valittu yhdistyksen hallitukseen marraskuussa). Sopimusta tehtäessä on aina arvioinnissa myös kumppanin luotettavuus. Tällä hetkellä pöytä ei ole puhdas.
Kolmanneksi, kaupungin liikuntatoimessa etusijalla tulee olla juniori- ja harrastusliikunta. Jos tehdään silmät ummessa sopimuksia, joilla sidotaan liikunnan määrärahoja huippu-urheilun suorituspaikkoihin, voi tuloksena olla juniori- ja harrastusliikunnan resursseista tinkiminen. Vaarana on myös, että jääurheilun nimissä investoidaan huippu-urheilun vaatimuksiin, joita muut käyttäjät maksavat harjoitustuntien kalliimpina hintoina. Osakeyhtiökilpaurheilu on toinen asia kuin nuorison ja muiden harrastajien liikuntaharrastus.
Nyt vireillä olevan jäähallin laajennus- ja parannushankkeen tarkoituksena on parantaa nimenomaan Pelicans Oy:n bisneksentekomahdollisuuksia rakentamalla mm. kuusi uutta aitiota. Jo nykymuotoisen jäähallin rakentaminen palveli tätä tarkoitusta. Viljanen väittää, että kaupunki ei subventoi Pelicansia. Kun kaupunki subventoi jäähallia, se on aina taloudellista tukea voittoa tuottavalle Pelicans Oy:lle. Tänä vuonna kaupungin veronmaksajien nettomenot jäähallista tulevat olemaan noin 470 000 euroa.
Eivät Kiekkoreippaan juniorit, taitoluistelijat ja muut tällaiset jääurheilun harrastajat tarvitse aitioita eivätkä muita bisneksentekovälineitä. Jääurheilun harrastustoiminnalle riittävät jää, kaukalon laidat ja pukuhuoneet.
Jos nuorison jääurheiluun todella haluttaisiin panostaa, olisi Lahdessa edustusjäähallin laajentamista tärkeämpää rakentaa 2-3 ulkotekojäärataa.
Miksi veronmaksajien pitää tukea yritystoimintaa tällä tavoin? Eihän kaupunki rakenna tiloja myöskään Isku Oy:lle, Kemppi Oy:lle, Oilon Oy:lle, Stala Oy:lle jne.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Perjantai 19.3.2010 klo 14.07
Ahtaajien työtaistelu oli mielestäni oikeutettu. On syytä valaista mistä oli kysymys. Kiista sai alkunsa vuonna 2008 voimaan tulleen edellisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta. Siinä sovittiin muutosturvarahastosta. Ei ole kysymys ahtaajien ahneudesta, vaan oikeudesta muutosturvaan ja irtisanomissuojaan, joista työnantajaliitto ja EK eivät ole olleet halukkaita neuvottelemaan.
Jos ahneudesta puhutaan, todellisena ahneutena voi pitää suomalaisten pörssiyhtiöiden ennätysosinkoja osakkeenomistajilleen taantuman aikana. Taloustutkijat ovatkin sitä mieltä, että tällaiset osingonjaot osoittavat, ettei yrityksillä ole halua investoida ja kehittyä.
On merkillistä, että ihmisiä irtisanotaan sata- ellei tuhatmäärin tuotannollis-taloudellisin perustein, kun samaan aikaan yritykset ulosmittaavat omaisuuttaan osakkeenomistajille.
Kaikesta työstä on saatava kohtuullinen korvaus ja irtisanomissuojan pitäisi olla nykyistä vahvempi. Onkin todella tärkeää, että jokaiseen työhön liittyy työehtosopimus, joka pitää sisällään myös muutosturvan. Ahtaajalla, paperiteollisuuden työntekijälle, siivoojalla, lääkärillä, jokaisella työtätekevällä on oikeus työehtosopimukseen, kun on työsuhteessa.
Lisäksi on muistettava, että vientiteollisuuden työntekijät maksavat julkisen sektorin työntekijöiden palkat veroeuroillaan, ja julkisen sektorin työntekijät luovat elämisen mahdollisuudet ja hyvinvoinnin meille jokaiselle.
Viime aikoina on keskusteltu lakkojen ”aiheuttamien” vahinkojen korvaamisesta. Paljon tärkeämpää olisi vaatia vahingonkorvauksia finanssimaailman pelureilta. He ovat aiheuttaneet miljoonille ihmisille taloudellista ja sosiaalista kurjuutta.
Vapaa markkinatalous ja ”riistokapitalismi” ovat viimeisen laman saaneet aikaan, niin kuin edellisenkin. Lyhyen tähtäimen voitontavoittelu on aiheuttanut globaalinen talouden laman.
Ei sitä ole suomalainen tai amerikkalainen työläinen aiheuttanut. Me olemme palkkamme ansainneet. Meidän elämästämme on kysymys, kun puhumme muutosturvasta, sitovista työsuhteenehdoista ja lakko-oikeudestamme.
Kuten jokainen on huomannut, on rahoitusmarkkinoiden ja työnantajajärjestöjen uho lisännyt epäsopua tavallisten kansalaisten keskuudessa. Nyt olisi ymmärrettävä, että kysymyksessä on tarkoitushakuinen ”köyhät kyykkyyn” -strategia, joka lisää eriarvoisuutta ja ennen kaikkea pyrkii tekemään työläisistä nöyrää väkeä.
Porvarihallitus on ollut huono puolustamaan työntekijän oikeuksia. Nyt sillä olisi siihen mahdollisuus. Jos halutaan, että Suomi on jatkossakin hyvinvointivaltio ja että yhteiskuntarauhamme säilyy vastaisuudessakin, on valtioneuvoston toimittava oikeudenmukaisesti kuunnellen myös työntekijäjärjestöjä eikä toimittava vain Elinkeinoelämän keskusliiton vasallina. Vai miten se olikaan: ”vastakkainasettelun aika on ohi”.
Olisipa muuten kiva nähdä ”sitoutumattoman” lehdistön totuudellinen selvitys muutosturvasta, muutosturvarahastosta ja ahtaajien palkkatasosta.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Torstai 4.3.2010 klo 11.38
Kansallisen tiedostamisen herääminen 1800-1900-lukujen vaihteessa sai aikaan sen, että Turussa pidettiin 1899 Suomen Työväenpuolueen perustava kokous. Seuraavan vuonna Lahdessa perustettiin Työväenyhdistys, jonka naisosasto itsenäistyi omaksi yhdistyksekseen, Lahden Sosialidemokraattiseksi Naisyhdistykseksi.
Työläisnaisliike syntyi pitämään pienten puolta ja ajamaan vähäväkisten asemaa. Myös yleisen äänioikeuden saaminen sekä miehelle että naisille oli naisliikkeen vaatimus. Lahdessa vain kansalaissota katkaisi 11 kuukaudeksi Lahden demarinaisten työn, minkä jälkeen jatkoimme työtämme vaatien tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Jo varhain olimme poliittisessa työssä kaupungin luottamustehtävissä.
30-vuotisjuhlia Naisyhdistys vietti Teivaanmäellä. Juhlapuheen piti ministeri Miina Sillanpää. Juhlan kunniaksi talletettiin 1000 markkaa pohjarahaksi naisten kesä- ja virkistyskodin aikaansaamiseksi. Tästä oli haaveiltu vuosikymmeniä. Muuten ajat olivat raskaat. Vuoden 1930 toimintakertomuksessamme mainitaan: ”Fasismin musta nyrkki uhkasi järjestömme toimintaa”. Naisyhdistyksessä tuomittiin jyrkästi niin lapualaisten uhon kuin lapuanliikkeen järjestämät kyyditykset.
Juuri ennen talvisodan syttymistä kesällä 1939 kesäkoti Hietaranta oli valmis. Se olikin hyvään tarpeeseen, siellä järjestettiin äiti-lapsikesäleirejä, vuokrattiin tarvitsijoille ja pidettiin pieniä viljelypalstoja. Toiminta jatkui aina 1980-luvulle, jolloin todettiin yhteiskunnan muuttuneen niin paljon, ettei kesäleiritoiminta enää kiinnostanut ihmisiä. Yhdistyksen yhteiskunnallinen toiminta painottui enenevässä määrin poliittiseen vaikuttamiseen, olihan yhdistyksen jäseniä mm:ssa Lahden kaupunginvaltuustosta alkuvuosista lähtien.
Talvisota ja seuranneet jatkosodan vuodet muuttivat Lahden Sos.dem. naisyhdistyksen toimintaa. Siinä missä ennen avustustyön lisäksi kerättiin rahaa kesäkotia varten, nyt keskityttiin täysin avustustoimintaan. Lasten ja vanhusten tukeminen korostui. Vaatteita tehtiin, kerättiin ja lahjoitettiin. Evakkoja autettiin, sotilaita muistettiin niin rintamalla kuin sairaaloissa. Ja tehtiin yhteistyötä muiden naisjärjestöjen kanssa yli puoluerajojen.
Miina Sillanpää oli aikansa voimanainen mm. perustamalla suojakoteja lastaan yksin huoltaville äideille. Heti jatkosodan jälkeen Naisyhdistys 45-vuotisjuhlassaan talletettiin 10 000 markkaa pohjakassaksi, jolla käynnistettiin syksyllä 1945 Ensi Kodin rakentaminen. Näin saimme aikaan äiti-lapsitoiminnan, jota jatketaan nykyisin Lahden Ensi ja Turvakotina moninaisin perhetyön muodoin.
Yhdistyksemme naiset ovat olleet kaikki vuodet mukana myös naisliikkeen valtakunnallisessa toiminnassa. Oman kansanedustajan Salme Myyryläisen (1923-1980) saimme eduskuntaan vuoksiksi 1970-80. Piiritason toiminnassa olemme olleet mukana 1900-luvun alusta lähtien.
TYÖ JATKUU
Nykyisin kunnallispolitiikassa naisyhdistyksellä on merkittävä asema Lahdessa. Yhdistyksemme jäseniä on kaupunginvaltuutettuina, kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja muissa luottamustehtävissä. Olemme tehneet monia merkittäviä aloitteita, jotka ovat toteutuneet. Esimerkiksi naisten rintasyöpäseulonta lähti käyntiin vuonna 1977 aloitteemme pohjalta.
Edelleen riittää työtä heikompien puolustamiseksi meidän nykyisessä ”hyvinvointiyhteiskunnassa”, joka alkaa olla kahtiajakautunut. Tavoitteenamme on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja moniääninen maailma, jossa toista ihmistä ei alisteta eikä käytetä hyväksi ja jossa itse ei joudu alistetuksi tai hyväksikäytetyksi. Toimintatapamme on poliittinen vaikuttaminen ja osallistuminen päätöksentekoon kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Meidän on tehtävä työtä väkivaltaa vastaan, lasten oikeuksien puolesta, naisten alistamista torjuen. Köyhiä on enemmän kuin vuosikymmeniin, edellistä lamasta on jäänyt syrjäytyneiden sukupolvi. Suomessa on leipäjonot!
Miten sitten saamme paremman maailman aikaan?
Vastaus on sama kuin 110 vuotta sitten. On kysymys ideologisista valinnoista.
Sosialidemokraattiset periaatteet tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden puolesta on oltava johtavina arvoina ja vahvoina tekoina. Työtä riittää 110-vuotiaalle yhdistykselle!
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 24.2.2010 klo 17.59
Kun Lahden urheiluhalliyhdistys ei valinnut hallitukseensa Lahden kaupunginhallituksen esittämää henkilöä, tekivät Etelä-Suomen Sanomat ja muutkin tiedotusvälineet isoja juttuja asiasta. Nyt kaupungin oma tytäryhtiö LK Kiinteistöpalvelut Oy kieltäytyi noudattamasta kaupunginhallituksen ohjetta, minkä mukaan yhtiön tulisi järjestäytyä Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen (PTY).
Halliyhdistyksen pienimuotoinen jupakka oli muodollisesti erikoinen, mutta asiasisällöltään vähäinen. Sen sijaan Kiinteistöpalvelut Oy:n siirtyminen PTY:stä yksityisen puolen työnantajajärjestöön on myös sisällöllisesti iso asia, koska kyseessä on merkittävä heikennys työntekijöiden työehtoihin niin palkkauksen, työaikojenkuin vuosilomakertymienkin osalta. Tämä on Lahden kaupunkikonsernissa merkittävä henkilöstöpoliittinen ratkaisu.
Toteankin, että kyseessä on LK Kiinteistöpalvelut Oy:n toimivan johdon (toimitusjohtaja - hallitus) välinpitämättömyys kaupungin konserniohjeita kohtaan ja samalla täydellinen piittaamattomuus omistajan esitystä kohtaan. On toimittu täysin kaupunginhallituksen esityksen vastaisesti.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Lauantai 30.1.2010 klo 10.48
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama tutkimus osoittaa, että vain harvassa kunnassa tai kuntayhtymässä on lääkäripalvelujen ulkoistaminen tuottanut säästöjä. Kyselytutkimukseen vastasivat terveydenhoidon kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien johtavat ylilääkärit sekä muiden kunnallisten organisaatioiden viranhaltijat, kuten perusturvajohtajat, talouspäälliköt ja sosiaali- ja terveysjohtajat. Vastaukset saatiin 110 organisaatiolta.
Valtaosan kuntien johtavista lääkäreistä vastasi, että avoterveydenhuollon palvelujen ostaminen yksityisiltä oli tuottanut lisäkustannuksia. Lisäkustannusten muodostuminen on merkki siitä, että yritysten tarjoamilla palveluilla on pyritty paikkaamaan kuntien oman tuotannon ongelmia.
Viime vuonna oli ulkoistettuja kunnallisia terveysasemia 37. Tämä vastasi lähes 400 000 asukkaan väestöpohjaa. Tämän tilaston kärjessä oli Lahti, jossa puolet kaupungin asukkaista oli ulkoistettujen terveysasemien piirissä (keskusta ja Laune).
Lisäkustannuksia on aiheuttanut mm. se, että lääkärifirmojen kokemattomat lääkärit ovat kirjoittaneet lähetteitä erikoissairaanhoitoon enemmän kuin kokeneet lääkärit. Lisäksi heidän perehdyttämisensä vie hoitohenkilökunnan aikaa ja tuottaa näin lisäkustannuksia.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
|
« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
