Sunnuntai 9.2.2014 klo 17.43
Lahdessa on tiuhaan tahtiin yhtiöitetty kaupungin tehtäviä. Esim. Lahden Talot, Oppilastalo, Sibeliustalo, Lahti Energia ja Lahti Aqua ovat Lahden 100-prosenttisesti omistamia osakeyhtiöitä. ESS:n 8.2.2014 jutussa "Osaamista kaupungin firmoihin" mainitaan heti alussa, että yhtiöiden tavoitteena on tuottaa omistajalleen voittoa. Yhtiöjärjestys määrittää yhtiön toimintaa ja voin todeta, että ainakin muutamissa kaupungin omistamista yhtiöstä yhtiöjärjestyksessä ei mainita voitollista tulosta, vaan tavoitteena ovat kuntalaisille kohtuullisen hintaiset palvelut ja imagolliset tekijät.
Miksi kaupungilla on yhtiöitä? Jo 1990-luvulta lähtien on yhtiöittämis- ja yksityistämisaalto ollut vallalla, sitä ovat niin EK kuin oikeistopuolueet kannattaneet. Vasemmisto on julkisen palvelun ideologialla jäänyt vähemmistöön. Onneksi kansalaiset ovat suurimmalta osaltaan edelleen julkisten hyvinvointipalveluiden kannattajia.
Yhtiöitä perustettaessa on väitetty, että syntyy parempaa tulosta joustavammin, kun toimitaan osakeyhtiölain puitteissa. Nyt kuitenkin on havaittavissa, että ainakin muutamat Lahdessakin perustetut yhtiöt ovat joutuneet hankalaan kilpailutilanteeseen monikansallisten yhtiöiden, esim. ISS:n kanssa, ja hävinneet sen. Eihän kunnallinen yhtiö voi verojaan kierrättää Jerseyn tai Caymansaarten kautta eikä polkea työehtosopimuksia, vaikka sitä onkin yritetty ns. sopimusshoppailulla.
Lahdessa on osittain tai kokonaan kaupungin omistamia yhtiöitä yli 40. Niiden päätöksenteon on kaupunginvaltuusto osittain ulkoistanut itseltään. Tosin toistaiseksi yhtiöiden hallituksissa istuu luottamushenkilöt, jotka on valittu valtuuston voimasuhteiden mukaan. Tämä on ollut demokraattinen tapa edustaa yhtiössä omistajaa eli lahtelaisia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yhtiöt jäävät helposti julkisen kontrollin ulottumattomiin. Mitä tapahtuisi, jos hallituksiin nimettäisiin demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelta ns. hallitusammattilaisia? Kulkisiko tieto omistajalle samalla tavalla kuin nykyisin vai kävisikö, kuten valtion omistamalle Rautaruukille, joka myytiin yllättäen SSAB:lle. Ei tainnut moni kansanedustaja tietää, mitä kansallisvarallisuudellemme tapahtui.
Jos esim. Lahti Energiassa olisi ollut hallitusammattilaisia, olisiko se jo myyty? Tätä sopii spekuloida, kun julkista valtaa lisääntyvästi siirretään demokratian ulottumattomiin.
Lahden kaupungin omistamat yhtiöt ovat toistaiseksi onnistuneet hyvin työssään. Ne ovat toimineet yhtiöjärjestystensä mukaisesti ja tuoneet omistajan kannalta merkittävät asiat joko kaupunginhallitukselle tai valtuustolle tiedoksi ja päätettäväksi, kuten konserniohjeissa on määrätty. Mielestäni poliittisten puolueiden esittämät ja kaupunginhallituksen valitsemat yhtiöiden hallitusten jäsenet ovat onnistuneet hyvin oli kyse sitten taloudellisesta tuottavuudesta, hyvästä palvelusta tai imagollisista seikoista. Lisäksi hallituspalkkiot on pystytty pitämään alhaisina; vastaavaa ei voi todeta hallitusammattilaisten palkkioista, jotka viittaavat suorastaan ahneuteen.
Kaupunginvaltuuston on pidettävä kiinni demokratiasta ja kansanvallasta. Se on valtuutetun velvollisuus ja oikeus. Puolueiden on huomioitava valitsemiensa luottamushenkilöiden tietotaito ja edellytettävä perehtymistä luottamustehtäviin. Näin hoidetaan parhaiten kaupungin tehtävät ja palvelut.
---------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Sunnuntai 9.2.2014 klo 17.39
Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala hehkutti Dubaita onnistuneen matkan jälkeen lehdessään 1.2.2014. Minun ei sitten tarvitse sitä tehdä, joten otan esille vain pienet ongelmat, joita löytyy maasta, jossa demokratiasta ei ole väliä.
Emiirikuntien, myös Dubain, hyvinvoinnin ovat saaneet aikaa siirtotyöläiset, jotka työskentelevät noin 120 euron kuukausipalkalla ja tekevät suurimman osan maan töistä. Tällä hetkellä yli 80 prosenttia väestöstä on siirtotyöläisiä, joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa ei ole lakko-oikeutta eikä ammattiyhdistysliikettä. Siirtotyöläisten ihmisoikeudet ovat herättäneetkin runsasta kansainvälistä keskustelua. Väestönlaskennassa ilman kansalaisuutta olevien maahanmuuttajien lukumäärä arvioitiin lähelle 90 % . Siihen perustuva arvio vuoden 2011 väkiluvusta on 5,15 miljoonaa. Joka tapauksessa alle 20 prosenttia väestöstä oli Emiraattien kansalaisia. Siirtotyöläiset ovat köyhistä Aasian valtioista.
Rakennustyöläiset ovat tehneet valituksia matalasta ja maksamattomasta palkasta, työturvallisuuden puutteesta ja huonoista asuinoloista. Huono työturvallisuus aiheutti kuolemia rakennustyömailla.
Dubaissa intialaiset rakennustyöläiset saivat työhönsä liittyvistä protesteista puolen vuoden vankeusrangaistuksen ja maasta karkotuksen. Korkeampia palkkoja vaativia työmiehiä vangittiin 2009 maaliskuussa 1500 hengen protestin yhteydessä. Osa 3000 huonosta ravinnosta mellakoineesta intialaisesta sai syytteen tuhopoltoista ja mellakoinnista heinäkuussa 2009. Sama työntekijöiden alistaminen jatkuu edelleen jopa huonontuen. Kotitaloustyöntekijät ovat raportoineet velkavankeudesta ja pahoinpitelystä.
Jotain edistystä on kuitenkin tapahtunut. Sananvapausrikkomusten rangaistukset päätettiin muuttaa vankeudesta sakkorangaistuksiin 2008. Kuitenkin samaan aikaan useita nettisivuja suljettiin, joten ei lainmuutos paljon tiedonkulkua parantanut.
Arabiemiirikunnat on ratifioinut YK:n naisten syrjintää estävän sopimuksen. Arabiemiirikunnissa ei kuitenkaan ole naisten syrjintää estävää lainsäädäntöä, joka takaisi sukupuolten tasa-arvon. Naisten asema onkin heikko, mutta ehkä kohenemaan päin koulutuksen ja tiedonsaannin kasvaessa.
Amnesty Internationalin vuoden 2009 raportin listan mukaan Arabiemiirikunnaissa on vähän ratifioituja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Ratifioituihin YK:n sopimuksiin sisältyy naisten syrjinnän kielto, lasten oikeuksien sopimus ja rotusyrjinnän kieltävä sopimus. Kidutuksenvastaisen sopimuksen Arabiemiirikunnat on kertonut ratifioivansa. Olisiko tämä kehitystä parempaan?
Ympäristöasiat eivät arabiemiirejä kiinnosta. Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa Dubai etunenässä, tarvitsisimme 5,9 Maa-planeettaa.
Että tällainen paratiisi se Dubai. Kovan kapitalistin, ettenkö sanoisi riistäjän, ihannepaikka. Eihän sillä demokratialla ole niin väliä, kunhan ”omistavan luokan” ja lisää rahaa tuovan turistin palvelut pelaavat ja voipa jopa hetken tuntea itsensä sheikiksi. Onkin selvää, että sen jälkeen pieni Lahti on hämmentävän vaatimattoman oloinen, vaikka demokratia toimiikin.
---------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Torstai 4.7.2013 klo 9.47
Sunnuntaina 23.6. ihmetteli fil.tri Markku Koski ESS:n jutussaan entisen museonjohtajan, museoneuvos Jouko Heinosen rintakuvan häviämistä Lahden historiallisen museon yleisötiloista. Sunnuntaina 30.6. Lukijalta-palstalla kertoi historiallisen museon esimies, dosentti Hannu Takala, että pronssiveistos on siirretty pois työntekijöiden aloitteiden vuoksi. Mielenkiintoista olisi tietää, ketkä tai kuka henkilökunnasta on aloitteen takana.
Veistoksen on tehnyt arvostettu taiteilija Satu Loukkola. Olen häpeissäni Lahden historiallisen museon toiminnasta. Museoneuvos Jouko Heinosen merkitystä Lahden kaupungille ei voi vähätellä missään muodossa. Tällä hetkellä Tampereella on Kiinasta saatu Terrakotta-armeija–näyttely. Lahteen se saatiin yli 16 vuotta sitten Jouko Heinosen erinomaisten Kiinan-yhteyksien ansiosta. Hänen loistavien kansainvälisten suhteittensa kautta saimme nauttia monista muistakin harvinaisista näyttelyistä, joista nykyisen voi vain haaveilla.
Myös Jouko Heinosen kirjallinen tuotanto on ainutlaatuinen. Väitöskirjansa hän teki Päijät-Hämeestä, joka oli Lahdessa syntyneelle museonjohtajalle erityinen kiinnostuksen kohde. Lahden historia siirtokarjalaisineen, urheilu, kulttuuri, kaavoitus, rakennukset, politiikka ja henkilöhistoriat olivat Jouko Heinosen tutkimuksien ja julkaisujen aiheina.
Jouko Heinoselle myönnettiin Lahden kultainen mitali vuonna 1999. Mitali annetaan tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta, esim. Lahden nimen tunnetuksi tekemisestä tai mittavasta työpanoksesta Lahden kaupungin palveluksessa. Nämä kummatkin ansiot toteutuivat Jouko Heinosen kohdalla.
Esitänkin, että museoneuvos Jouko Heinosen rintakuva sijoitetaan mahdollisimman pian takaisin historiallisen museon yleisötiloihin.
----------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Perjantai 8.3.2013 klo 12.00
Lahden kaupunginvaltuustolle on jätetty aloite, jossa esitetään, että Lahti Energia Oy (Lahden omistus 100 %) luopuu Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta, Vastausta aloitteeseen ei ole vielä saatu, vaikka kohta 5 kk on kuluttua aloitteen jättämisestä.
Lokakuussa 2012 Fennovoimasta irtautui suurosakas E.On, minkä jälkeen siitä ovat lähteneet S-ryhmä, Leppäkosken Sähkö, Lankosken Sähkö, Outokummun Energia, Atria ja Omya. Viimeksi 4.3.2013 Kuopion kaupunginhallitus esitti irrottautumista ydinvoiman rakennushankkeesta.
Lahden kaupunginvaltuuston olisi nopeasti käsiteltävä edellä mainitsemani aloite ja annettava sen jälkeen omistajaohjeet Lahti Energialle, että se myy osuutensa Fennovoimasta, joka alkaa vaikuttaa ”uppoavalta laivalta”. Lahden kaupungille on koitumassa merkittävä taloudellinen haitta ja riski, mikäli Lahti Energia jatkaa edelleen Fennovoiman hankkeessa. Ydinvoimalan oman pääoman rahoitustarve nousee koko ajan ja takausvastuut moninkertaistuvat. Tällä hetkellä ydinvoimalan hinnaksi on arvioitu lähes 9 miljardia euroa (Talouselämä –lehti 30.11.2012), mistä Lahti Energian osuus (3 % omistus) olisi 270 miljoonaa euroa.
Lahti Energian olisikin irtauduttava Fennovoimasta, tehtävä tarvittavat strategiset uudelleenvalinnat sähkötuotannossa ja –myynnissä ja käytettävä kehityspanokset Lahden omaa talousaluetta, sen asukkaita, työllisyyttä ja ympäristön hyvinvointia hyödyttävällä tavalla.
----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Torstai 7.3.2013 klo 13.56
Puolustusvoimat suunnittelee Suomen ilmavoimien 62 Hornet-hävittäjän muuttamista ilmasta maahan toimiviksi pommikoneiksi. Muutoksen hinnaksi on arviota noin 400 miljoonaa euroa. Summa sisältyy koneiden ajanmukaistamisen ja 30-vuotisen elinkaaren varmistamisen edellyttämiin lähes 1,5 miljardin euron kokonaisinvestointeihin. Hornet-kaupat tulivat aikoinaan Suomen valtiolle todella kalliiksi ja vastakaupat, joita odotettiin hankintaan liittyen USA:sta saatavan, ovat olleet vaikeuksissa kaksikymmentä vuotta.
Olen sitä mieltä, että Hornet-hävittäjien muuttaminen pommikoneiksi ei ole Suomen valtion kannalta tarpeen. Kokonaisuudessaan kaksituhattamiljoona euroa maksava hanke on haudattava. Vähintään 400 miloonaa euroa on budjetoitava uuteen lastensairaalaan. Asialla on todella kiire, sillä niin lastenklinikka kuin lastenlinna ovat ”tiensä päässä”. On suorastaan häpeällistä, ettei valtioneuvosto ole suunnannut jo rahaa uutta lastensairaalaa varten. Nyt ” puoliväliriihen” yhteydessä se on viimeistään mahdollista. Mieluummin annan veroeuroni lastensairaalan rakentamiseen kuin pommikoneisiin.
|
|
|
Keskiviikko 19.12.2012 klo 10.50
On ollut mielenkiintoista seurata, miten toriparkin rakentamishanke on edennyt hämärin perustein.
1. Kaupunginvaltuusto päätti, ettei toriparkin rakentaminen saa aiheuttaa Lahden kaupungille kustannuksia. Vielä päätösvaiheessa puhuttiin yksityisistä sijoituksista ja rahoittajista.
2. Valtuutetuille kerrottiin, että ravintola Metron toiminta ei ole uhattuna.
3. Pilaantuneista maa-alueista oli tehty useampi selvitys, joista ensimmäisessä todettiin, ettei akuuttia puhdistustarvetta osalta ole. Tällainen käsitys syntyi myös valtuutetuille.
Kun Lahdessa ensin saadaan valtuutetut uskomaan ”satuja”, sitten on tositoimien aika.
Kaupunki ottaa lainaa 23 miljoonaa euroa, mitkä se lainaa eteenpäin 100-prosenttisesti omistamalleen yhtiölle Lahden Pysäköinti Oy:lle, jonka edellytetään rakentavan toriparkin, koska yksityisiä rahoittajia/sijoittajia ei ollutkaan. Siis ei muka tule taloudellisia kustannuksia Lahdelle?
Kun torin arkeologiset kaivaukset sekä torin avaus ja päällisten osien rakentaminen jää kaupungin vastuulle (ei siis Lahden Pysäköinti Oy:lle), siitä tulee kustannuksia useita miljoonia. Siis ei muka kustannuksia Lahdelle?
Ravintola Metro on nyt purkukohde kaikista säilymisvakuutteluista huolimatta. Oli aiemmin kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus. Vuokrasopimuskin irtisanottiin hävyttömästi valitusten ollessa päällä hallinto-oikeudessa. Nyt torin seudun asemakaavasta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätös saattaa viedä vuosia.
Pilaantuneiden maa-alueiden suhteen tehtiin kuten monesti ennenkin Lahdessa. Kun saatiin tutkimustulos siitä, etteivät ne uhkaa pohjavettä, päätettiin tehdä lisää tutkimuksia, josko nyt joku muu tutkimus (toivomustutkimuksiakin on) osoittaisi, että on tehtävä niin massiivit maansiirtotyöt, että Metro joudutaan purkamaan ja muutenkin joudutaan valtaviin kustannuksiin puhdistustyön osalta. Asemakaavaakin on jo muutettu siten, että ajo parkkiin tapahtuukin Metron alta, ei vierestä. Jos hyväksyttyä asemakaavaa lähdetään muuttamaan, se on tuotava kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Kaikesta edellä mainitsemastani huolimatta, kun muutamat virkamiehet ja poliitikot ovat päättäneet, että toriparkki on Lahteen saatava, niin se sitten tehdään vaikka väkisin.
Nyt ehdotan, että Metron vuokrasopimusta ja myös R-kioskin jatketaan ainakin vuodeksi eteenpäin ja se tehdään nopeasti, sillä on näiden yrittäjien elinkeinosta ja elannosta kysymys.
Toisena asiana esitän, että Ekokemin PIMA-tutkimus otetaan uudelleen käsittelyyn, siinähän todetaan, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa ole.
Kolmanneksi: koska toriparkkihanketta on viety eteenpäin valtuustoa harhauttamalla, pitäisi valtuuston ottaa torin alueen asemakaava uudelleen päätettäväksi ja pidettävä huolta, ettei toriparkin rakentamisesta tule kustannuksia Lahden kaupungille. Se oli edellisen päätöksen ydinasia. Jos kustannuksia syntyy, on tarkasteltava, pitäisikö Lahden käyttää ne rahat esim. kaupunginsairaalan uudisrakennukseen tai Kiveriöön tehtävään monitoimitaloon. Nämä ovat sellaista rakentamista, jonka varmasti uudet valtuutetut ja kaupunkilaiset hyväksyvät.
----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 10.12.2012 klo 12.59
Kaupunginvaltuusto päättää tänään kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Käytin sos.dem. valtuustoryhmän puheenvuoron, jossa heti alkuun sanoin, että nyt on toiminnan aika, jotta voimme jatkossakin puhua Suomesta hyvinvointivaltiona ja Lahdesta kaupunkina, jossa hyvä elää, asua ja yrittää. Ei nimittäin paljon auta, vaikka tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehdottaisi tai Lahden strategiassa päätettäisiin hyvistä asioista, jos emme itse omilla talousarviopäätöksillämme huolehdi siitä, että palvelut tuotetaan vastakin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikille kuntalaisille.
Joskus tuntuu, että sosiaalinen, moraalinen ja ekologinen todellisuus on hävinnyt, demokratiakin kuuluu enää juhlapuheisiin.
Työstä on tullut niukkenevaksi käynyt resurssi, jota ei riitä kaikille, vaikka palkkoja laskettaisiin ja eläkeikää nostettaisiin. Ei taida enää löytyä sellaista kapitalistia, joka haluaisi todella kehittää Suomea, on vain niitä nalleja, jotka haluavat köyhät kyykkyyn, vanhat piiloon, pois sotkemasta pankkisaleja. Näiden lisäksi tietenkin halutaan halpaa työvoimareserviä, ja sitähän työttömät ovat.
Nyt on vaadittava aivan tavallisten asioiden lisäksi ihan yksinkertaisia asioita, kuten täystyöllisyyttä, tasa-arvoa kuntien palveluissa, ympäristöstä huolehtimista, ihmisistä puhumista asiakkaiden sijaan. Jos tätä ei reilusti tehdä, ei aivan tavallisia asioitakaan pystytä tekemään ja siinä ohessa kantamaan myös tärkeää globaalia vastuuta, josta juuri teimme aloitteenkin.
Julkisten palveluiden yksityistämisestä on ollut usein seurauksena, että tarjouskilpailut on voittanut monikansallinen yhtiö ja rahamme häviävät veroparatiiseihin eikä verotuloina yhteiseen kassaamme, jolla mm. kehitettäisiin omaa elinkeino-osaamistamme ja suomalaista yrittämistä. Mielestäni on yhteinen projektimme pitää peruspalvelut kuntien tuottamina, lähellä ja hyvinä. Yritysverokikkailut olisi saatava mahdollisimman nopeasti kuriin lainsäädäntöteitse.
Demokratia täytyy saada toimimaan, että sen tärkeimmät peruspilarit tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus toteutuvat. Hyvinvointivaltiossa se on mahdollista, säätelemättömässä markkinataloudessa ei.
Me sosialidemokraatit haluamme, että demokraattisesti valitut ihmiset päättävät tässä kaupungissa kuunnellen kuntalaisia, joita ei ole syytä kutsua asiakkaiksi, yhteisistä asioistamme. Niistä eivät päätä virkamiehet, eivätkä niistä päätä markkinat, vaan niistä päättävät lahtelaiset valtuutetut.
MUUTOSESITYKSIÄ
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran esittämä talousarvio ei kaikilta osin tyydyttänyt valtuustoryhmäämme, joten teimme siihen muutosesityksiä strategiamme linjauksia noudattaen. Kaupunginhallituksessa saimme jo pari asiaa läpi, mutta vielä jäi tälle päivälle muutosesityksiä, joilla kaupunki strategiansa toimintaperiaatteiden mukaisesti edistää tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Tärkeimmät asiat, joihin esitämme muutoksia, ovat Metsäkankaan ja Kiveriön koulujen lakkauttamisehdotukset, joita vastustamme. Uuden yleiskaavamme perustana on, että kehitetään tiivistä ja kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta. Tiivistämistä toteutetaan nyt Metsäkankaalla, joten siellä on enenevästi lapsiperheitä ja sinne on tulossa uutta asutusta. Lähikouluperiaate on lapsiperheille tosi tärkeää kaupungin verovaroin tuotettua palvelua, jota on syytä toteuttaa tasapuolisesti kaupunginosissamme. Tällä periaatteella säilytettiin vuosi sitten pienten lasten koulu Anttilanmäellä.
Kiveriön koulun osalta esitämme, että tutkitaan olisiko mahdollista jo olemassa oleviin Teinintien tiloihin peruskorjata Kiveriöön monitoimitalo. Toisena vaihtoehtona on uuden kiinteistön rakentaminen jollain aikavälillä.
Kärpäsen - Metsäkankaan - Pirttiharjun alueelle esitämme nuorisotilojen sijoittamista Kärpäsen koulun yhteyteen.
Lähikirjastopalvelut haluamme säilyttää vähintäänkin nykyisellään kaupunginosien vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja yhteisöjen toiminnan tukemiseksi. Kulttuurillinen ja sivistyksellinen vuorovaikutus on kirjastojen tehtävä ja sitä on kaikin tavoin vaalittava.
UIMAHALLI LAUNEELLE
Launeen uimahallin rakentamisesta päätettiin Lahden 75-vuotisjuhlakokouksessa. Tästä päätöksestä demarit eivät ole livenneet näiden vuosien aikana. Ettei sitä ei ole rakennettu, ei ole johtunut kaupungin taloudellisesta tilasta, vaan siitä, ettei se ole sopinut jostain syystä muutamalle puolueelle, vaikka ensimmäinen päätös aikanaan syntyikin yksimielisesti. Nyt esitämme, että Launeelle rakennetaan tämän suunnittelukauden aikana uimahalli. Tätä on luvattu Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskukselle silloin, kun sen sijoittumispaikasta päätettiin. Olisi jo aika täyttää tämäkin lupaus. On monia muitakin perusteluja Launeen uimahallille, eikä vähäisimpänä se, että Etelä-Lahti on yksi nopeimmin kasvava kaupunginosamme, jonka houkuttelevuutta markkinoimme Helsingin seutua myöten. Jos uimahalli rakennetaan tällä suunnittelukaudella, se voisi olla sopivasti valmis kaupungin 110-vuotisjuhlaan. Kyllä se palvelisi lahtelaisia paremmin kuin toriparkki.
Lahden strategian painopistealueena on hyvä ympäristö. Strategiassa todetaan, että kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta ja erinomaista julkisen liikenteen järjestelmää - toteutetaan ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä. Kuluvan vuoden aikana olemme päässeet lähemmäs edellä mainittuja tavoitteita, kun joukkoliikenteen käyttäjämäärä on kasvanut tasaisesti niin työmatkalaisten kuin opiskelijoiden ja nuorten joukossa. Strategiaamme viitaten esitämme, että nykyiset lipputuotteet säilytetään ja lippujen hinnat pidetään vuoden 2012 tasolla.
Vanhuspalveluiden osalta haluamme kiinnittää erityistä huomiota keskussairaalan sakkomaksujen välttämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kokonaisuudessaan on kiinnitettävä huomioi riittävään palvelutasoon ja tarvittaessa määrärahoja on suunnattava toimialan sisällä uudelleen tai osoitettava lisämäärärahaa.
Kaiken kaikkiaan sosialidemokraattien tekemät muutosehdotukset kaupunginjohtajan budjettiesitykseen ovat niitä ihan tavallisia asioita, joita meidän on tehtävä, jos haluamme todella puuttua syrjäytymistä tuottaviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, tuloerojen kaventamiseen, työllisyyteen, terveys-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, yhteisöllisyyden kehittämiseen, lapsista huolehtimiseen, siis siihen kaikkeen, mikä on ihmiselle tärkeää.
Vaikka lainantarve on Lahdessa suuri, se käytetään enimmäkseen palvelutuotantoa turvaaviin investointeihin. Muuhun ei lainaa ole syytä ottaakaan. Sen lisäksi, että voimme tuottaa palvelumme paremmissa puitteissa, investoinneilla on myös elvyttävä vaikutus talouselämään ja työllisyyteen.
-------------------------------------------------------------------
|
|
|
Sunnuntai 2.12.2012 klo 22.11
Onko hyvinvointiyhteiskunta Suomessa katoamassa ja kilpailuyhteiskunta tunkemassa tilalle? Oikeisto julistaa, että jokainen olkoon oman onnessa seppä, kuntalaisesta on haluttu tehdä asiakas, demokratiasta ei piitata, saati sitten lähidemokratiasta. Nykyisessä kvartaalikapitalismissa rikkaat rikastuvat ja köyhien armeija kasvaa. Kasvoton pääoma maksimoi voitot ja me kansalaiset kannamme tappiot. Työpaikat viedään sinne, missä ammattiyhdistystoiminnasta ei ole tietoakaan, eikä ympäristöstä huolehtiminen kuulu kenellekään.
Kaikki tämä heijastuu myös Lahteen. Jos tämä oikeistosuuntaus jatkuu, kohta on palveluita karsittu niin, että itku pääsee kuntalaiselta, kun lähikouluja lopetetaan. Valinnanvapauden nimissä hävitetään huonokuntoisimpien ihmisten kunnalliset hoitopaikat ja jäljellä olevissa kouluissa vallitsee kohta kaaos, kun koulunkäyntiavustajia potkitaan pihalle. Kirjastoja suunnitellaan vähennettäväksi vaihe vaiheelta niin, että lopulta Lahdessa on vain keskuskirjasto. Kuulin jo erään uuden valtuutetun uhoavan, että orkesteri ja teatteri on syytä lopettaa.
Nyt on viimeistään aika toimia. Haluamme pitää lähikoulumme, kirjastomme, päiväkotimme, teatterimme ja terveysasemamme. Olemme kuntalaisia, joita on kuunneltava ja tuotettava ne palvelut, jotka meille kuuluvat. Me huolehdimme sitten veronmaksusta ja muista velvoitteista, joita karkuun ei veroparatiiseihin tavallinen ihminen pääse.
Kaupungin talous on toimintamenojen osalta kunnossa. Lahdessa ei ole ns. syömävelkaa, vaan kaikki velka joudutaan ottamaan rakentamiseen. Silloin lainanotto on tarpeen, kun puhutaan peruspalveluita varten tehtävistä investoinneista (kouluista, terveysasemista ja päiväkodeista). Jos ja kun Lahden valtuutetut ja virkamiehet kauhistelevat velan kasvua, on säästettävä sellaisesta rakentamisesta, mitä ei välttämättä tarvita. Otan esimerkkinä keskustan hankkeet toriparkin, kävelykadun, joukkoliikenteen uudet linjaukset, matkakeskuksen ja suuruudenhullun Vuoksenkatusuunnitelman, joihin uppoaa helposti 100 miljoonaa euroa.
Konsernilainojen suhteen on myös oltava kriittinen. Lahti Energialle ei pidä myöntää lupaa saati lainaa Fennovoiman osakkeiden hankintaan enää senttiäkään. Sehän on täysin tuhoon tuomittu rakennushanke sen jälkeen, kun saksalainen energiajätti E.ON päätti siitä irrottautua.
Kannattaisiko siirtää keskustan kehittämissuunnitelmat vuoden 2030 jälkeiseksi ajaksi, kun suuret ikäluokat (sote-toimialajohtaja Mikko Komulaisen mainitsema ”Heikko Massa”) ovat haudassa. Silloin varmasti taas rahat riittävät sellaiseen rakentamiseen, jota ei välttämättä tarvita.
Nyt toimimaan, ennen kuin on myöhäistä.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 15.10.2012 klo 20.57
Lahden sos.dem. valtuustoryhmä teki kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.10. aloitteen kaupungin hankinnoista ja veroparatiiseista sekä globaalin vastuun ohjelmasta.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää aloitteenaan, että Lahden kaupunki käynnistää työn veroparatiisien torjumiseksi ja välttää yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, joilla on kytkentöjä veroparatiiseihin. Vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä valtuustolle on tuotava arvio siitä, kuinka veroparatiisiin kytkeytyvien hankintojen torjunta on kunnassamme edennyt ja miten kunnan hankintapolitiikka edistää tätä työtä. Samassa yhteydessä on esitettävä vaihtoehdot oman palvelutuotannon järjestämiseen niissä tapauksissa, joissa veroparatiisiyhtiöiden käyttöä on muutoin vaikea välttää.
Kuntalain mukaan kuntien tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Globalisaation aikakaudella edellyttää kuntien tehtävän vastuullinen hoitaminen globaalia näköalaa kunnan jokapäiväiseen toimintaan.
Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä useita esimerkkejä Suomessa toimivien yritysten ns. verosuunnittelusta ja yhtiöiden toiminnasta veroparatiiseissa. Veroparatiisien suurimpia haittoja ovat julkisen talouden verotulomenetykset ja kilpailun vääristyminen, mikä johtaa rehellisen pienen tai keskisuuren yrittäjän aseman vaikeutumiseen. Muutamat veroparatiiseihin kytkeytyvät yhtiöt ovat mukana myös kuntien palvelutuotannossa.
Tilanteen parantaminen vaatii muutoksia lainsäädäntötasolla, mutta myös kuntatasolla, erityisesti kunnan hankintapolitiikassa. On tarkkaan selvitettävä, miten voimme käyttää kilpailutuksessa paikallisia toimijoita ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä suosivia laadullisia kriteerejä ohjausvälineenä.
Ensimmäisenä kuntana Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi globaalin vastuun strategian kokouksessaan 26.9.2012. Se liitetään osaksi Helsingin strategiaohjelmaa. Lahden demarit toivovat, että Lahti olisi seuraava suomalainen kaupunki, jolla on strategiaansa liittyen globaalin vastuun ohjelma.
Globaalin vastuun ohjelman pitää käsittää ainakin seuraavat tavoitteet: Lahti on kansainvälisesti aloitteellinen, kehittyvä ja osaava toimija globaalin vastuun kantamisessa paikallisesti. Hankintojen lisäksi globaaliin vastuuseen sisältyy ilmastonmuutokseen, ympäristönsuojeluun, maahanmuuttoon ja monimuotoisuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön, taloudenhoidon vastuullisuuteen ja harmaan talouden torjuntaan sekä henkilöstöön liittyvät asiat, joissa vältetään yksityistämisiä sekä omien liikelaitosten, yhtiöiden tai palveluiden siirtämistä ylikansallisille suuryrityksille.
Globaalit kysymykset koskettavat kaupungin kaikkia toimialoja. Globaalin vastuun kantaminen on kaupungin toiminnan kokonaisvaltaista laatua ja sen kehittämistä.
-------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 25.7.2012 klo 17.19
Lehdissä on kirjoitettu, että Lahden kaupunginvaltuusto on päättänyt muuttaa lähikirjastot kirjastopisteiksi. Myös internetin keskustelupalstoilla on väitetty lähikirjastojen loppuvan. Tämä ei pidä paikkaansa. Kun valtuusto päätti 11.6. palvelukonseptista, siinä todettiin, että pyritään toteuttamaan uudentyyppinen ja nykyistä kevyempi kirjastokonsepti kaupungin alueella. Tämä ei tarkoita yhdenkään kirjaston lakkauttamista.
Kirjastojen tiivis toiminnallinen kytkeminen osaksi kaupungin palvelutiloja voi jopa lisätä kirjastojen toimintoja. Aamupäivisin kirjastoissa voi olla ikäihmisille suunnattuja palveluita, iltapäivisin koululaisille, aikuiset voisivat iltaisin tavata esim. lukupiirissä ja nuoret heille suunnatuissa tilaisuuksissa. Henkilökuntaa on eri toimintoihin oltava riittävästi.
Mikään ei voi olla niin pyhää, etteikö sitä voisi kehittää ja miettiä kaikkien asukkaiden kannalta mielekästä toimintaa. Niin myös ”kulttuurin kehdossa” kirjastossa. Yksikään kirjanlainaaja ei voi häiriytyä siitä, jos kirjastotiloissa tapahtuu muutakin kuin kirjojen lainaamista. Lehtilukusalit ja opintotilat pitää tietenkin rauhoittaa, kuten nykyisinkin tehdään.
Lahden sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tähän asti ollut lähikirjastojen vankkumaton kannattaja, Kiveriön kirjaston toiminnan jatkuminen on tästä hyvä esimerkki. Vastaisuudessakaan tiedossani ei ole mitään, mikä muuttaisi demareiden näkemyksiä kirjastojen säilyttämisestä.
Virkamiehillä voi olla omat näkemyksensä palvelukonseptista, mutta haluan muistuttaa, että lautakunnat ja valtuusto ovat ne elimet, missä päätetään Lahden kaupungin peruspalveluista, joihin katson kirjastojen kuuluvan.
Olen erittäin tyytyväinen, että on syntynyt aktiivien yhdistys, joka innostuneesti puolustaa lähikirjastoja. Se auttaa päätöksentekijöitäkin pitämään huolta kirjastojen säilymisestä, vaikka sitten uudentyyppisinä uusia palveluita tarjoavina yhteisinä ”olohuoneina”.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 17.4.2012 klo 11.20
Kaupunginvaltuusto edellytti talousarviota hyväksyessään, että sille tuodaan selvitys toimintojen kehittämisestä ja tarvittavista toimenpiteistä kaupungin velkaantumiskehityksen hallintaan saamiseksi ja kustannustehokkuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi hallinnossa.
Konsernipalvelut on nyt esittänyt tasapainotussuunnitelman, jota ei kyllä erkkikään purematta niele.
Johtamisjärjestelmien kehittämisessä on edetty siihen vaiheeseen, että poliittista johtamisjärjestelmää on viety eteenpäin ja nyt neuvotellaan mahdollisista sääntömuutoksista ja valtuustosopimuksesta. Lisäksi sivistystoimialan taholta on esitetty kahden lautakunnan lakkauttamista, mistä ei taloudellista säästöä syntyisi. Poliittisen johtamisen kehittämisjärjestelmän yhteydessä esitettiin, että vuoden 2013 aikana tarkastellaan toimialojen asemaa ja toimivuutta. Myöskään muutamien sivistystoimen yksiköiden muuttaminen osakeyhtiöiksi ei talouttamme tai toimintaamme kehitä. Joka tapauksessa toimialoja koskevat muutokset ovat asioita, jotka jättäisin uuden valtuuston päätettäväksi.
Palvelukonseptin uudistamisesta esim. SOTE 2015 -hanke on minulle tarkoittanut sitä, että palvelut olisi mahdollisimman hyvin saataville ja että ne ovat laadukkaita. Palvelutason määrittely on tuotava mahdollisimman pian myös poliittisen tarkasteluun. Terveyspalveluiden vastaanottotoiminta on järjestettävä niin, että kun apua tarvitaan, sitä myös saadaan. Samalla kun laitospalveluita karsitaan, on vastaavasti avopalveluita lisättävä riittävästi, ettei käy niin kuin 90-luvulla: kun mielisairaalat lakkautettiin, niin avopalveluita ei kehitettykään ja sairaat ihmiset jäivät ilman hoitoa ja kuntoutusta. Näitä jälkiä korjataan vielä tänä päivänä.
Koulujen ja päiväkotien tilasuunnitelmat, joita meille esitetään, ovat osittain sellaisia, että tällä hetkellä en niihin ole täysin tyytyväinen. Tasapuolisuus ainakin horjuu kaupunginosien välillä. Esim. pienten lasten koulumatkojen on oltava turvallisia ja koulujen oltava mahdollisimman lähellä kotia kaikkialla Lahdessa.
TUKIPALVELUIDEN KESKITTÄMINEN?
Olen tutustunut eri toimialojen lausuntoihin keskittämisestä ja ainakaan tällä hetkellä ne eivät puolla suurinta osaa keskittämistoimista.
Sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmä toteaa, että ydintehtäviin liittyvät toiminnot on säilytettävä toimialalla itsellään. Näitä ovat tekninen huolto, sairaalan ja sosiaalipuolen vahtimestaritehtävät sekä sairaala-apulaisten toimet. Esim. sairaala-apulaisten työ on moniammatillista yhteistyötä. Sairaalavahtimestareille taas kuuluu neuvonnan lisäksi obduktio ja vainajien hakeminen osastoilta sekä vainajien luovutus, jota säätelee lainsäädäntö.
Liikuntatoimi näkee tehokkaimpana ja tuottavimpana tehdä keskeisten liikuntapaikkojen ylläpitotehtävät oman organisaation työnä ja työnjohdon alaisuudessa. Liikuntapaikkojen ylläpitoa ei pidetä liikuntapalveluissa tukipalveluna, vaan liikuntalakiin perustuvana kunnallisen liikuntatoimen perustehtävänä.
Kirjastotoimenjohtajan lausunto kuuluu, että kirjastojen kuljetus- ja vahtimestaripalvelut ovat kiinteä osa kirjaston palvelutuotantoa, asiakaspalvelua sekä päivittäin muuttuvia tilanteita ja tehtäviä.
Kaupunginteatteri toteaa useamman palvelutyössä toimivan olevan juuri näihin tehtäviin kouluttautuneita ja työyhteisöön kuuluvia.
Museonjohtaja esittää, ettei ole syytä siirtää keskitettyyn yksikköön vahtimestareita, vaan päinvastoin esittää, että on perusteltua muuttaa vahtimestarinimikkeet asiakaspalveluvastaaviksi, mitä ei jostain syytä ole tähän mennessä tehty.
Museon siivoojien osalta todetaan, että museosiivousta ei työn erikoislaadun vuoksi voida johtaa mistään muualta kuin museosta käsin. Lausunnossa painotetaan, että museosiivooja on museon ydinprosessin, kokoelmaprosessin ja näyttelyprosessin keskeinen toimija.
Tästä edellä mainitusta voi todeta ainakin sen, että jos tukipalveluita keskitetään esitetyssä laajuudessa, hyvää moniammatillista yhteistyötä ollaan hävittämässä lyhytnäköisesti. Konsernipalvelun ristiriitaisissa lausunnoissa todetaan, että toimialoilla on tehty varsin ansiokasta kehitystyötä. Miten esitetyillä toimenpiteillä saadaan lisäpanostusta kehitystyöhön? En usko, että ammattitutkinnon suorittanut sairaala-apulainen on kovin motivoitunut tekemään ainoastaan siivoustyötä, joksi hänen työnsä on määritelty keskittämissuunnitelmassa.
Nyt on poliitikkojen syytä miettiä, löytyykö todella säästöä keskittämisestä vai tuhoamme hyvät työyhteisöt ja laadukkaan osaamisen lyhytnäköisellä tuottavuustarkastelulla. Onko konsernipalvelut unohtanut vaikuttavuuden, jota toimialat korostavat omissa lausunnoissaan?
Strategiassamme yhtenä menestystekijänä on, että kehitetään suunnitelmallisesti henkilöstön osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Konsernipalveluiden esittämät toimenpiteet eivät edistä tätä strategista menestystekijää.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 11.4.2012 klo 21.13
Olen sitä mieltä, että Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmä ja hallitus alun perin täysin harkitusti päättivät, kun opetusministeriö oli asettanut ammattikorkeakouluille säästötavoitteet, että Lahden taideinstituutti ja musiikkiteatterilinja lakkautetaan. Tämä on pahin kulttuurivihamielisyyden osoitus, mitä Lahdessa on pitkään aikaan tehty. Kaikki ponnistelu vuosikymmenten varrella kulttuurikasvatuksessa ja sivistyksessä on hukkaan heitettyä. Tämän ”mokan” jälkeen on turha puhua Lahdesta kulttuurikaupunkina.
Seuraava järkyttävä, jos ei toki niin suuren mittaluokan asia kuin edellä mainittu LAMKin ”tapaus”, on kaupunginsairaalan pääoven edustalla olevan veistoksen purkamispäätös. Käsittämätöntä on se, että museonjohtaja on päätöksen tehnyt. Liisa Ruusuvaaran vuonna 1973 suunnittelema Kukkatervehdys-teos on olennainen osa sairaalan historiaa ja Lahden kulttuurihistoriaa. Kukkapatsas on myös kunnianosoitus kolmelle Lahden kaupunginvaltuustossa työskennelleelle naiselle, Alma Kockille, Salme Myyryläiselle ja Sirkka Lankiselle, joista kaksi viimeksi mainittua olivat myös kansanedustajia. Ilman näitä älykkäitä ja intomielisiä naisia ei kaupunginsairaalan laajennus todennäköisesti olisi koskaan toteutunut.
Nyt sitten muutamat virkamiehet päättävät, että patsas on niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannata korjata. Se ei pidä pakkaansa. Kyllä patsaalle korjaajia löytyy. Rakennetaanhan betonista taloja, siltoja ja tunneleita, niin miksei nyt yhtä patsasta pystyttäisi korjaamaan?
Toivon, että tämä kulttuurivihamielisyys kirjastojen vähentämisineen, konserttitalon purkamissuunnitelmineen ja nyt patsaan tuhoamisaikeineen lopetetaan. Eiköhän tässä kaupungissa löydy sen verran sivistystä, että ainakin Kukkatervehdys-veistos on tulevinakin vuosina vastaanottamassa meitä kaupunkilaisia, kun asioimme sairaalassamme.
Onneksi kaupunginhallituksella on valta edes tässä asiassa tehdä päätös, että patsasta ei pureta. LAMKin päätöksen kohdalla se ei ollut mahdollista.
”Siellä missä on kirjoja ja muuta taidetta, on myös ihmisyyttä, vastuunkantoa ja humaania elämänasennetta”. (Mika Waltari)
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 5.3.2012 klo 22.55
Kaupunginvaltuusto hyväksyi pankkilainan ottamisen ja sen edelleen antamisen Lahden Pysäköinti Oy:lle toriparkin rakentamista varten äänin 32 - 27.
Kaupunginvaltuuston aiempi päätös torin asemakaavamuutoksesta tehtiin virheellisin tiedoin. Toriparkin hinnaksi kerrottiin silloin 15 miljoonaa euroa, nyt hinta on noussut 23,5 miljoonaan, mikä sekään ei tule todennäköisesti riittämään. Päätöstä tehtäessä meille kaupunginvaltuutetuille kerrottiin, että hankkeelle löytyy todennäköisesti ulkopuolisia rahoittajia. Eipä löytynyt muuta kuin velvoitepaikkojen lunastamisvelvoite tiivistämisrakentamiseen liittyen.
Valtuusto päätti asemakaavamuutosta tehdessään, että mahdollisen pysäköintilaitos ei saa rasittaa kaupungin taloutta.
Kaupungin rahoitustarve syntyy investointimenoista ja lainanlyhennyksistä. Talousarviossa tälle vuodelle kirjattiin nettolainanottoa 32 milj. euroa. Nyt ehdotetaan lisälainanottoa 66,6 milj. euroa, mistä toriparkkia varten 21 milj. euroa. Siis lainaa otetaan tänä vuonna yhteensä melkein 100 miljoonaa. Nämä ovat todella suuria summia.
Olemme kaupungin strategian hyväksyessämme päättäneet, että taloutemme on tasapainossa pitkällä aikavälillä. Nyt tämä aikaväli vain pitenee, kun otetaan lainaa epävarmalle toriparkkihankkeelle. Ymmärrän Lahti Energia Oy:n lainantarpeen ja Jäähalli Oy:n lainajärjestelyn, mutta Lahden Pysäköinti Oy:lle toriparkin rakentamista varten ei olisi ollut syytä lainaa ottaa eikä antaa.
Laskelmat toriparkin kannattavuudesta ovat ylioptimistisia ja onkin selvää, ettei yhtiö pysty pysäköintimaksuin kattamaan alijäämäänsä, jota syntyy useille vuosille. Epäilen, että käy kuin aikoinaan Launeen keilahallin kanssa: velat kaatuvat kaupungin syliin ja viimeistään silloin hanke rasittaa kaupungin taloutta.
Samaan aikaan kun koulumme homehtuvat ja lapset odottavat uudisrakennuksia, lainataan rahaa toriparkkia varten. Siis autoille rakennetaan yli 23 miljoonaa maksava suoja. Sitten vielä kehdataan väittää, ettei tämä laina rasita kaupungin taloutta. Jokainen lainaeuro on pois muista investointihankkeista, joista olemme priorisoineet uudet koulurakennukset kiireellisimmiksi rakentamiskohteiksi.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 19.12.2011 klo 20.35
Lahden kaupunginhallitus myönsi Lahden kultaisen mitalin vuonna 2009 kuvataiteilija, professori Matti Koskelalle ja vuonna 2011 kuvataiteilija, tohtori Soile Yli-Mäyrylle. Kummankin mitalin myöntämisperusteina oli mm. Lahden kuvataidekulttuurin ja -kouluksen kehittäminen. Jo aikaisemmin, vuonna 1987 tämän Lahden korkeimman tunnustuspalkinnon oli saanut kuvanveistäjä, professori Olavi Lanu.
Nyt vaikuttaa siltä, että Lahden ammattikorkeakoulu pitää pilkkanaan Lahti-mitalin saaneita ja ennen kaikkea myöntämisperusteita, jotka ovat Lahdelle erittäin tärkeitä. Lakkautusuhan alla oleva Taideinstituutti on saanut korkealaatuisesta kuvataideopetuksestaan kunniamainintoja yli maamme rajojen. Joka vuosi pyrkii satoja nuoria tänne opiskelemaan, joista vain muutama kymmenen voidaan instituuttiin hyväksyä. Monet Taideinstituutissa opiskelleet taiteilijat ovat maamme ja maailman kärkiluokkaa, kuten Taidekeskus Salmelan vuoden 2010 nuori taiteilija Maria Laine ja tämän vuoden Ars Fennica -palkinnon saaja, kuvataiteilija Anssi Kasitonni, jotka ovat viimeksi palkitut Taideinstituutin opiskelijoista. Nytkö tämä koulutus pitäisi lopettaa? Kaiken lisäksi käsitykseni mukaan virheellisten tietojen perusteella.
Kokouksessaan 19.12. Lahden kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää kannanottonaan Päijät-Hämeen koulutuskonsernille seuraavaa:
"Kaupunginhallitus toteaa, että Lahden ammattikorkeakoulun taideinstituutilla on monella tavalla tärkeä merkitys Lahdelle ja koko Päijät-Hämeelle. Siksi kaupunginhallitus esittää Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitukselle, että sen tulisi vielä selvittää voidaanko taideinstituutin koulutus säilyttää ja toteuttaa Lahden muotoiluinstituutin yhteydessä."
Kaupunginhallitus ei voi suoraan käskeä koulutuskonsernin hallitusta, mutta kannanotollaan se ilmaisi tahtonsa, jota toivoisi noudatettavan.
Mieluimmin on koulutettava taiteilijoita, jotka itse itsensä työllistävät ja luovat hyvää elämää ympärilleen, kuin satoja työttömiksi joutuvia tradenomeja tai insinöörejä, joille ei palkkatyötä nykysuomesta löydy.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 28.11.2011 klo 10.09
Puheeni kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 28.11.2011:
Lahden ensi vuoden talousarviossa ja vuosien 2013-14 taloussuunnitelmassa korostuvat kaupungin strategian mukaisesti ydinpalveluista huolehtiminen. Niihin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhoito, koulutus, päiväkodit, kaavoitus ja kunnallistekniikka sekä laaja kirjo sivistystoimen palveluita, joiden kehittämistä pohditaan palveluverkkosuunnittelulla. Yhteispalvelut ovat hyvä idea palveluita kehittäessä.
Talousarviossa todetaan mm., että rakenteita kehitettäessä yksityisten toimijoiden palvelut tuottavat tehokkuutta. Tällä hetkellä ostopalveluihin, siis muihin kuin kaupungin itse tuottamiin, on budjetoitu n. 200 miljoonaa euroa. Tässä summassa ovat toimialojen ostot, ei taseyksiköiden, joiden ostotapahtumia en löytänyt budjettikirjan luvuista.
Siis kolmasosa kaupungin palveluista ostetaan. Miten ostettuja palveluita valvotaan? Esimerkiksi vanhusten palveluissa on suunnitelmissa lisätä palvelusetelin käyttöä säännöllisessä kotihoidossa, palveluasumisessa ja terapiapalvelussa. Samalla todetaan, että palveluseteli lisää asiakkaan valinnan vapautta. Mitä tämä tarkoittaa? Sitäkö, että pakotetaan lahtelaiset yksityisten yritysten, usein ylikansallisten firmojen, hoiva-asiakkaiksi, halusipa tai ei.
Monikansalliset isot yritykset pyörivät nykyisin sosiaali- ja terveysalan ympärillä kuin mehiläiset. Näiden yritysten tehtävä on osingonjaon maksimointi omistajilleen. Firman pääkonttori löytyy usein veroparatiisista. Esimerkkeinä Attendo Med One, Suomen Terveystalo ja Mehiläinen. Näille yrityksille on jopa rakennettu yhteiskunnan varoin kiinteistöjä, joissa ne tekevät bisnestään. Näin myös Lahdessa.
Verottaja on kiinnittänyt huomiota siihen, että yksityisissä hoivayhtiöissä yhteiskunnan rahoilla tehtävät voitot valuvat sijoitusfirmojen kautta verovapaille Jerseyn tai Cayman-saarille. Useita rikosilmoituksia on tehty hoiva-alan yrityksien veronkierroista, pimeistä palkoista ja peitellyistä osingonjaoista. Puhumattakaan tiedosta, että ihmisiä on hoidetaan huonosti. Nyt tarvitaan keskustelua ja perusteellista tutkimusta ja arviointikriteereitä siitä, miten palveluita tuotetaan, ostetaan, hinnoitellaan ja valvotaan. Monikansalliset yhtiöt eivät ole suomalaisen yrittäjänkään etu, saati sitten hoitoa tarvitsevan.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen kaupunginhallituksessa tehdyt muutokset ovat oikeansuuntaiset. Tässä muutamia hajahuomioita talousarviosta:
Taloutemme on tasapainossa. TYP, Lakes ja korkeakoulutoiminta ovat kaupungin vetovoimaa ja työllisyyttä parantavia strategisia painopistealueita. Näihin kuuluvat myös Green City- , muotoilupääkaupunki- ja muut kehittämishankkeet. Elinkeino-osioon on kaikkiaan budjetoitu 8 miljoonaa euroa.
Tukityöllistämiseen varaudutaan 13 miljoonalla. Keskeisenä tavoitteena on nuorten ja vaikeasti työllistyvien aktivointi ja työllistyminen avoimille työmarkkinoille sekä syrjäytymisen ehkäisy, mikä on eräs strategiamme painopisteistä.
Seudullisen yhteispäivystyksen aloitus vaatii kaupungin oman avoterveydenhuolloin kehittämistä. 10.000 suunniteltua uutta vastaanottoa toivottavasti riittää siihen, ettei turhia käyntejä päivystykseen tule. Kun terveyskeskuspalveluita kehitetään, pitää harkintaan ottaa myös terveyskeskusmaksun poistaminen, jolloin heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa ja työelämän ulkopuolella oleville mahdollistettaisiin paremmin sekä ennalta ehkäisevä ja akuutti terveydenhoito. Syrjäytymisen ehkäiseminen on strategiamme painopistealueita. Lahdessa tarvitaan tekeviä käsiä enemmän, hallintoa vähemmän.
Muutosjohtamisessa on kiinnitettävä huomioita hyvään ihmisten johtamiseen. Henkilöstön rekrytoinnissa on pidettävä huolta, että pystymme kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa niin palkan kuin työssä jaksamisen suhteen. Sama tietenkin pätee nykyiseen henkilöstöön.
Psykososiaalisiin palveluihin lisättiin ehdotus päihtyneiden selviämishoidon ja muun akuuttihoidon järjestämisestä yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Kiveriön kirjaston toiminnan turvaaminen ensi vuodeksi on tärkeää, koska palveluverkkotyö on kesken. Työ vaatii tarkkaa suunnittelua, on sitten kyseessä uusien asuinalueiden palveluista tai vanhojen, kuten Kiveriöstä tai Riihelästä..
Orkesterin avustus kasvaa ensi vuonna 230.000 eurolla, mikä on huikea summa verrattuna muihin avustuksiin. Samalla nostetaan orkesterin tuottotavoitteita
Teknisen toimialan käyttösuunnitelmassa taataan tämän vuoden tasolle tuetut lipputuotteet, mikä on strategiamme mukaista. Jatkossa on mietittävä, miten rahoitetaan uudet lipputuotteet, kuten eläkeläislippu ja lastenlipun ikärajan nosto.
Investointihankkeista on ensi vuonna käytävä priorisointikeskustelu. Kaikki esitetyt hankkeet ovat tärkeitä, mutta mietityttää, onko välttämätöntä esim. aloittaa Kariston 2-vaiheen rakentaminen, kun samaan aikaan kosteusongelmien vuoksi joudutaan ehkä sulkemaan kouluja, joiden peruskorjaukseen ei ole varauduttu. Ikäihmisten palveluita ajatellen Jalkarannan hoitokodin II-vaiheen aloitus on tärkeää. Myös Paavolan pelastuslaitoksen rakentaminen on aloitettava vuonna 2012, mikä voidaan toteuttaa kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön toimesta. Kuokka maahan ja töihin.
Entä ovatko kaikki kadunrakentaminen kiertoliittymineen välttämättömiä? Mitäpä jos sieltä säästettäisiin muutama miljoona, jotka sijoitettaisiin edellä mainitsemieni homekoulujen remonttiin? Liikuntainvestoinneistakin voitaisiin säästää. Kisapuisto ei tarvitse uusia valoja eikä välttämättä aurinkokatsomoakaan. Urheilukeskuksessa on kansainväliset vaatimukset täyttävä potkupallokenttä. Kaikkiaan rakennushankkeemme, niin uudis-, korjaus- kuin korvausinvestoinnit on tietenkin mahdollista tehdä lisävelalla. Onhan taloutemme kunnossa, tämän vuoden vuosikate noussee 40 miljoonaan ja niin tapahtunee ensi vuonnakin. Sellainenkin yksityiskohta vielä, että korkotuotot ovat Lahdessa suuremmat kuin korkomenot, mikä johtuu mm. sisäisestä pankistamme, jota on hoidettu hyvin. -----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 24.10.2011 klo 23.11
Ydinvoimalat ovat viime aikoina herättäneet vilkasta keskustelua niin puolesta kuin vastaan. Olen siitä saakka, kun ensimmäisen kerran kuulin ydinvoimasta, silloin tosin atomipommin aiheuttamista tuhoista Nagasakissa ja Hiroshimassa, vastustanut ydinvoimaa kaikissa sen muodoissaan. Koko ”kylmän sodan” ajan sai ihmiskunta pelätä atomipommia. Nyt sitten pelätään ydinonnettomuuksia.
Tässä seuraavaksi tosiasiat, miksi en voinut kaupunginhallituksessa kannattaa sitä, että Lahti Energia Oy sitoutuisi Olkiluoto 4 -hankkeen kilpailu- ja suunnitteluvaiheen kustannuksiin ja Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeen kehittämisvaiheen kustannuksiin.
- Ydinonnettomuus ydinvoimalassa on mahdollinen. Ydinlaitoksissa sattuneet onnettomuudet ovat olleet hirveitä. Erilaisten luonnonmullistusten mahdollisuutta tai inhimillisiä virheitä ei ydinvoimaloissa pystytä täysin ottamaan huomioon, kuten tapahtuneet onnettomuudet ja monet tutkimukset osoittavat.
- Suurin osa onnettomuuksista on sattunut Euroopan ulkopuolella, mutta ydinonnettomuus on mahdollinen myös meillä Suomessa. Vakavan onnettomuuden seuraukset ovat katastrofaaliset.
- Ydinvoimalat aiheuttavat valtavan turvallisuusriskin sodassa tai muussa kriisitilanteessa. Myös terrorismin uhka on huomioitava. Mikään muu energiantuotantotapa ei ole yhtä ongelmallinen kriisiaikana.
- Ydinonnettomuuden mahdollisuuden hyväksyminen on moraalinen kysymys: pahan onnettomuuden seuraukset ovat aivan toista luokkaa kuin perinteisten energiamuotojen osalta.
- Ydinvoiman käyttö länsimaissa vähentää mahdollisuuksia kieltää ydinvoima mailta, joissa ydinvoima on korruption, matalan teknologian tason tai muun sellaisen syyn takia erityisen riskialtista. Ydinvoiman hyväksyminen heikentää myös uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinko- tai tuulienergian käyttöönottoa.
- Ydinonnettomuus tai muu ydinmateriaalin leviäminen ympäristöön voi aiheuttaa laajalla alueella erittäin pitkäkestoisia elinympäristön vahinkoja. Mikään muu onnettomuustyyppi ei voi tuottaa yhtä pitkää ja laajaa vahinkoa elämälle.
- Suomeen parastaikaa rakennettava Olkiluoto 3 sisältää täysin uusia monimutkaisia järjestelmiä, joita ei ole aiemmin käytetty ydinvoimaloissa. Ohjelmointi- tai rakentamisvirheet voivat aiheuttaa vaarallisia virhetoimintoja näissä järjestelmissä. Jo pelkästään ydinvoimalan rakentamisen viivästyminen herättää suuria epäilyjä laitoksen turvallisuudesta. Vastaavat ongelmat ovat mahdollisia myös Olkiluoto 4:ssä ja Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeessa.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 12.9.2011 klo 19.45
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lahden kaupungin ja kiinalaisen Wuxin kaupungin välillä tehtävän ystävyyskaupunkisopimuksen. Asiaa koskeva aiesopimus oli jo aiemmin hyväksytty kaupunginhallituksessa.
Sopimuksella halutaan luoda edellytykset erityisesti yritystoimintaa palvelevan teknologiayhteistyön lisäämiselle.
Käytin valtuuston kokouksessa asiasta lyhyen puheenvuoron, jossa totesin olevan ikävää, että kaupalliset intressit ovat vetäneet pidemmän korren EU:n ja Kiinan suhteissa - kulttuurivaihto on selvästi jäänyt vähemmälle, jos toki nyt tekeillä olevassa sopimuksessa kulttuuritoimintaa korostetaan.
Mutta mistä me vaikenemme, on Kiinan ihmisoikeustilanne. Meidän olisi edellytettävä Kiinan viranomaisilta ihmisoikeuksien kunnioittamista ja demokratiakehitystä. Se tietenkin vaatii rohkeutta, löytyneekö sitä meistä?
Esim. hakukoneyhtiö Google on ottanut kantaa Kiinan viranomaisten toimintaan liittyen internetsivujen suodattamiseen ja sensurointiin. Samalla Google on vaatinut näkyvästi sananvapautta kiinalaisille internetin käyttäjille. Se on rohkeaa toimintaa ottaen huomioon millaisista taloudellisista intresseistä on kysymys
Toivon, että meilläkin olisi rohkeutta ottaa kantaa Nobel-palkinnon saaneen Liu Xiaobon ja muidenkin kiinalaisten mielipidevankien kohteluun.
Toivon myös, että julkisuusdiplomatia ei olisi vain liiketoimintaa kulttuurin ja viestinnän keinoin, vaan että se olisi voimakkaasti oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa puolustavaa toimintaa.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 14.6.2011 klo 11.19
Lahden keskustan kehittämisen ja keskustan tiivistämisrakentamisen kannalta ei olisi pakko rakentaa toriparkkia. Sen välttämättömyydestä on puhuttu mm. kiinteistöjen ns. velvoitepaikkojen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 156 § toteaa, että ”jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan.”
Itse laissa ei kuitenkaan sanota, mikä on kohtuullinen etäisyys saati edellytettäisiin kiinteistönomistajia lunastamaan autopaikat. Onkin epävarmaa, paljonko ydinkeskustan kiinteistöt ostaisivat velvoitepaikkoja. Muutama vuosi sitten eräs keskustan hotelliyrittäjä ilmoitti ostavansa useampia paikkoja Lahden pysäköinti Oy:ltä, mutta perui lupauksensa, eikä vielä tänä päivänä ole niitä ostanut, vaan on hoitanut pysäköintipaikkansa muualta.
Lahden pysäköinti Oy:llä on ollut taloudellisia vaikeuksia, velkaa on toista miljoonaa. Laskelmat toriparkin suhteenkaan eivät kovin suuria tuotto-odotuksia anna ainakaan muutamaan vuoteen. Kun Lahden pysäköinti Oy ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ovat perustamassa uutta pysäköintiyhtiötä keskussairaalaan alueelle, joutuu pysäköintiyhtiö ottamaan runsaasti lainaa uutta yhtiötä varten. Ottaako se lainan rahoitusmarkkinoilta vai kaupungin sisäisestä pankista on vielä avoinna. Joka tapauksessa toriparkkia varten sen on otettava vähintään 10 miljoonaan laina, jonka takaajaksi ellei sitten lainanantajaksi joutuu Lahden kaupunki.
Lahden kaupungin pitkäaikainen lainakanta on ilman tytäryhteisöille välitettyjä lainoja tänä vuonna 111 milj.euroa ja taloussuunnitelmavuonna 2014 211 milj. euroa. Koko kaupunkikonsernin lainat ovat tänä vuonna 371 miljoonaa ja 2014 melkein 500 miljoonaa. Toki lainoja samaan aikaan maksamme pois.
Ei kai kukaan voi väittää, ettei kaupungin taloutta rasittaisi se, että kaupungin 100-prosenttisesti omistama yhtiö joutuisi lainaamaan vähintään 20 miljoonaa joko sisäisestä pankistamme tai vaikka ulkopuoliselta rahoituslaitokselta ja sen lisäksi kaupunki takaisi lainat.
Olen sitä mieltä, että keskustan kehittämistä on mahdollista viedä eteenpäin ilman toriparkkia ja että on mietittävä vielä kerran mahdollisen uuden pysäköintiyhtiön muodostamista useamman omistajan pohjalta Paasikivenaukion tuntumaan.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 8.6.2011 klo 14.12
Kirjoitukseni Uudessa Lahdessa tänään:
Lahden kaupunginvaltuusto teki 18.1.2010 päätöksen torin asemakaavamuutoksesta niin, että se mahdollistaa toriparkin rakentamisen. Samalla valtuusto edellytti, että pysäköintilaitoksen toteuttaminen ei saa rasittaa kaupunkia taloudellisesti.
Nyt kuitenkin esitetään, että kaupungin 100-prosenttisesti omistama Lahden Pysäköinti Oy olisi tarkoituksenmukainen laitoksen toteuttaja, koska näin kaupunki säilyttäisi pysäköintipolitiikan määrittelyn hallinnassaan.
Maanantaina 13.6. kaupunginvaltuuston olisi hyväksyttävä toriparkin luovutusehdot, jotka on tehty siten, että Lahden Pysäköinti Oy olisi toriparkin rakentaja ja omistaja. Näissä luovutusehdoissa ei mainita sanaakaan, mitä toriparkki tulee maksamaan ja miten sen rakentaminen rahoitetaan. Lahden Pysäköinti Oy on velkainen yritys, joka tällä hetkellä omistaa Siltapuiston pysäköintilaitoksen ja operoi Hansaparkissa, josta se saa tuloja ja jonka pääasiallinen omistaja on Lahden kaupunki.
Yhtenä mahdollisuutena on esitetty, että kaupunki myisi Hansaparkin ja myynnillä rahoitettaisiin toriparkkia. Mitä tapahtuisi Hansan velvoitepysäköinnille, siirtyisivätkö ne toriparkkiin? Hansaparkin mahdollinen ostaja olisi Citycon, joka hallinnoi Trion parkkia. Myisikö se velvoitepaikkoja asuinkiinteistöille? Entä mikä olisi sen hintapolitiikka? Kaksi ensimmäistä tuntiako ilmaiseksi, samaan aikaan kun Toriparkissa 2 euroa/tunti? Velvoitepaikkojen lisätarvetta keskustan tiivistämisrakentamisessa ja keskustan kehittämisessä on käytetty syynä, kun toriparkin tarpeellisuutta meille luottamushenkilöille on perusteltu. Hansaparkin myynnin myötä luovuttaisiin yli 300 velvoitepaikasta.
Eikö ole tärkeää, että kaupunki omistaa edelleen Hansaparkin toteuttaakseen pysäköintipolitiikkaansa? Eikö ole täysin kaupunginvaltuuston tammikuussa 2010 tehdyn päätöksen vastaista se, että kaupunki rahoittaisi omistamansa Hansaparkin myynnillä toriparkin rakentamista? Entä tarvitsisiko Lahden Pysäköinti Oy kaupungilta lainaa tai takauksia toteuttaakseen toriparkin rakentamisen? Jos näihin kysymyksiin vastaa kyllä, on selvää, ettei toriparkkia voi Lahden Pysäköinti Oy rakentaa, koska se olisi täysin valtuuston tahdon vastaista.
Kummalliseksi toriparkkihankkeen tekee sekin, että ulkopuolista rahoitusta ei ole löytynyt rakentamiseen. Kuitenkin kun torin kaavasta aikanaan päätettiin, meille valtuutetuille kerrottiin, että yksityistä rahoitusta löytyy toriparkin rakentamiseen. Annettiin ymmärtää, että keskustan kiinteistöistä löytyisi sijoittajia hankkeelle. Päätös torin kaavasta syntyi äänin 30-29 - luvut olisivat olleet vähintäänkin toisin päin, jos silloin olisi tiedetty, ettei yksityistä rahoittajatahoa ole olemassakaan.
Olen edelleen sitä mieltä, että jos pysäköintilaitosta Lahden keskustaan tarvitaan, paras paikka olisi Paasikivenaukion alla. Ranta-Kartanon asemakaava mahdollistaa sen rakentamisen. Sisään- ja uloskäynnit pystytään toteuttamaan aivan eri tavalla kuin toriparkissa. Se palvelisi läntisistä kaupunginosista tulevia asukkaita ja urheilukeskusta, Lahden Messuja, Diakonialaitosta, vanhaa konserttitaloa, keskustan kiinteistörakentamista ja alueen yrityksiä. Parkkiin voitaisiin osoittaa velvoitepaikkoja tarpeen mukaan. Tätä pysäköintilaitosta varten olisi mahdollista perustaa vaikka uusi yhtiö, jonka omistajina voisivat olla esim. Lahden Pysäköinti Oy (kaupunki omistaa 100 %) Diakonialaitos, Lääkärikeskus Mehiläinen Oy, Lahden jäähalli Oy (kaupunki osaomistaja), Lahden Messut Oy (kaupunki osaomistaja) sekä keskustan kiinteistöjä ja yrityksiä.
Päähäni ei mahdu, miksi tällaiset suunnitelmat pysäköintilaitoksen omistajuudesta eivät onnistu Lahdessa, kun ne onnistuvat pienemmilläkin paikkakunnilla.
Jos haluamme autottoman ydinkeskustan, emme rakenna parkkilaitosta, johon henkilöautot ajavat sisään Rauhankadulta ja ulos Vapaudenkadulta. Pyöräparkki torille sen sijaan on hieno idea ja sen toteuttaminen kaupungin Green City –imagon mukaista.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 24.5.2011 klo 10.57
Sain puoluetoimistosta kirjeen, jossa kerrottiin, että olen saavuttanut puolueemme vapaajäsenyyden toimittuani siinä 30 vuotta. Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen ja puoluesihteeri Mikael Jungnerin allekirjoittamassa kirjeessä todetaan se tosiasia, että aina on sosialidemokraatteja tarvittu, kun kansakuntaa on yhdistetty ja Suomen suuria ponnistuksia tehty:
"Näin oli kansalaissodan ja talvisodan jälkeen, näin oli, kun kommunismia vastaan taisteltiin, näin oli, kun peruskoulua ja suomalaista terveydenhuoltoa luotiin, ja näin oli viime laman jälkeen, kun Suomen talous piti saada kuntoon."
Kullakin ajalla on omat haasteensa. Nyt puolustettavinamme ovat monet aikaisemmin toteutuneet unelmat, ja tulevaisuuden hedelmätkin on kylvettävä.
Porukalla on asioita pantu kuntoon, ja tämä on meidän demareiden vahvuus jatkossakin. Puolueen perusta on jäsenissämme. Viime vuosikymmenten aikana me olemme yhdessä ponnistelleet niin paikallisen, kotimaisen kuin kansainvälisenkin oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Näihin vuosikymmeniin mahtuu suuria saavutuksia, joskin myös vastoinkäymisiä.
Niin paljon näitä ponnisteluja kaiken aikaa on, että puoluetoimistossakin kiirettä on piisannut. Niin kiirettä, että minäkin sain kirjeen ja sen mukana vapaajäsenkortin vasta nyt, vaikka vapääjäseneksi pääsin jo kaksi vuotta sitten.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
|
« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
