Tiistai 10.2.2015 klo 20.34
USA:n Presidentti Barack Obama kysyi Kansakunnan tila -puheessaan, kauanko ihmiset vielä hyväksyvät järjestelmän, joka hyödyttää vain pientä eliittiä, ja ehdottaa suurituloisten tulo- ja omaisuusverojen korottamista. Samaa sopii kysyä Euroopassa, meillä Suomessa ja tietenkin maailmanlaajuisesti.
Varallisuuserojen kasvu huolestuttaa jo Maailmanpankkia, Kansainvälistä valuuttarahastoa ja OECD:tä. Tilanne avasi silmiä kaikkialla länsimaissa, kun hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam kertoi tutkimuksesta, jonka paljasti, että yksi prosentti maailman väestöstä omistaa pian varallisuutta enemmän kuin loput 99 prosenttia. Oxfamin laskelmien mukaan maailman 80 rikkaimmalla miljardöörillä on yhtä paljon omaisuutta kuin maailman väestön köyhemmällä puoliskolla, siis 3,5 miljardilla ihmisellä.
Fiksut kapitalistitkin alkavat ymmärtää, että nykyiset tuloerot uhkaavat yhteiskuntia ja markkinataloutta, jopa vanhaa ”kunnon” kapitalismia. Ovathan tulo- ja varallisuuserot kasvaneet räjähdysmäisesti vuoden 2008 pankkikriisin jälkeen hyödyttäen etupäässä pientä eliittiä.
Samaan aikaan ns. tavalliset ihmiset saavat onnettoman pieniä palkankorotuksia, tekevät kahta työtä yhtä aikaa, jos nyt töitä yleensä on puhumattakaan eläkeläisistä, opiskelijoista ja valtavasta joukosta työttömiä. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut Joseph Stiglitzin toteaakin heikon kasvun johtuvan siitä, että huomattava osa kansaa ei ole saanut osuuttaan tuottavan talouden hedelmistä. Se ei siksi voi kuluttaa tai joutuu kuluttamaan velaksi, jos nyt yleensä lainaa saa.
Uusliberaalinen politiikka on epäonnistunut. Sen teorian mukaan kapitalistin pitää saada tehdä rauhassa rahaa - sääntelyä on purettava ja veroja kevennettävä. Siten pitäisi kapitalismin tehostua ja varallisuutta karttua sekä köyhille että yhteiskunnalle. Mutta näin ei ole tapahtunut, vaan taloudellinen kasvu on hiipunut ja tuloerot kasvaneet valtavasti. On vain syntynyt uusi maailmantalouden hyperrikas luokka, joka pyörittää globaalia rahapolitiikkaa. He pitävät otteessaan rahavirtojen ohjailua, miten sijoitetaan varoja ja vaikuttavat siten kaikkiin maailman ihmisiin välittämättä, tuhoutuvatko valtiontaloudet ja sen myötä ihmiset.
Varallisuutta kaikille -raportin mukaan kaikkialla teollisuusmaissa enemmistön tulojen kasvu on hidastunut 1990-luvun taloudellisesta lamasta , palkkojen osuus kansantulosta on laskenut ja niiden nousu jäänyt jälkeen tuottavuuden noususta. Tuottavuuden nousun on kahminut rikas eliitti.
Sosiaalidemokraattien ja vasemmiston perinteinen tavoite tasa-arvoisesta ja oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta on ajankohtaisempaa kuin pariin vuosikymmeneen. Tasa-arvoiset ja yhteiskunnat voivat toteutua, mutta tarvitaan uutta yhteneväistä kansallista ja kansainvälistä verolainsäädäntöä, jotta tuhannet miljardit eurot , jotka on kätketty veroparatiiseihin (Tax Justica Network -raportti 2012), pystytään saamaan kaikkien valtioiden yhteiseksi hyväksi. EU-komissio on aloittanut tutkimukset kielletyistä verojärjestelyistä ja veroparatiisien ylläpitämisistä Belgiassa, Luxemburgissa , Irlannissa ja Hollannissa.
Muitakin tekoja tarvitaan. Elvytys on keskeinen asia laman kourissa painiskeleville valtioille. EKP on sen euroalueella aloittanut. Myös Suomessa tarvitaan elvytystä. Palkoista ei voida enää tinkiä, päinvastoin. Eläkeindeksi on korjattava suhteessa hintoihin ja palkkoihin täysimääräisesti, ja kuten edellä olen todennut, rikkaitten verotusta on nostettava oli kyse tulo- tai pääomaveroista. Varallisuusvero olisi palautettava.
On toimittava ihmisten oikeustajun mukaisesti. Köyhät ovat joutuneet tinkimään riittävästi ja seuraavaksi on vuoro keskiluokan, ellei toteuteta tasa-arvoista ja ihmisarvoista politiikkaa olipa kyse vero-, sosiaali- , terveys-, koulutus-, työllisyys- tai ympäristöpolitiikasta.
Vai halutaanko yhteiskuntarauha rikkoa, ääriaineksia vahvistaa ja saada ihmiset barrikadeille, kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa on tapahtunut? Nyt tarvitaan nopeasti edellä mainitsemiani toimia; suurin vastuu teoista on poliitikoilla.
-------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 10.2.2015 klo 20.31
Hämmästelen suuresti Lahden urheiluhalliyhdistyksen ja FC Lahti Oy:n tekonurmikon rakentamisinnostusta Kisapuistoon, jonka jalkapallokentälle tehtiin kesällä 2008 luonnonnurmi isolla rahalla (yli 100 000 euroa) FC Lahden ja Jari Litmasen toiveesta Liikuntalautakunnan siunaamana.
Otin silloin asiaan kantaa sekä valtuustossa että mielipidekirjoituksella, jossa esitin keinonurmikon tekoa, jolloin kenttä olisi muidenkin kuin FC Lahden käytössä. Joka tapauksessa tiedossa oli, että mestaruussarjan pelejä pelataan tekonurmella esim. Helsingissä (HJK) ja Kuopiossa. Tiesin myös, että seuraavissa MM-kilpailuissa Etelä-Afrikassa on kaksi sellaista stadionia, joilla on keinonurmikentät.
On merkillistä, miten nopeasti jalkapalloväen toiveet muuttuvat. Mutta kysehän on vain yhteisistä veroeuroistamme, joten ei kai sillä väliä, vaikka muutama satatuhatta menisi ”Kankkulan kaivoon”. Mutta minulle sillä on väliä. Ehkä kohta todetaan, että ne valotkin, jotka asennettiin Kisapuistoon, pitää vaihtaa ja eiväthän ne maksaneetkaan kuin 600 000 euroa yhteisiä rahojamme.
Jalkapallo on kiva peli, mutta pitää harkita tarkkaan, miten paljon veronmaksajien rahoja sijoitetaan siihen, että muutamalla tuhannella ihmisellä on parempi tunnelma Kisapuiston kentällä kuin olisi urheilukeskuksessa, jossa kaikki on valmiina jalkapallon peluuseen.
FC Lahden Risto Saloranta kertoi syntymäpäivähaastattelussaan Etelä-Suomen Sanomissa 24.1.2015, että on ollut suunnitelmissa perustaa yhtiö, joka vuokraisi Kisapuiston jalkapallokentän tontin (ilmeisesti katsomo-osineen) kaupungilta ja ottaisi vastuulleen stadionhankkeen. Hän jatkaa, että päättäjiltä on tullut viesti, että tässä hankkeessa päävastuu pitää olla kaupungilla. Ymmärrän hyvin, että koko Kisapuiston osalta päävastuu on kaupungin, mutta jalkapallokentän ja katsomoalueen, jotka ovat FC Lahti osakeyhtiön pelaajien käytössä, voisi vallan mainiosti vuokrata suunnitellulle yhtiölle ja antaa sen tehdä kentän investoinnit sekä kantaa taloudellisen vastuun sekä tuloista että menoista, kuten osakeyhtiöiden tapana on. Vuokrarahat kaupunki voisi käyttää esim. urheilualueiden perusparannuksiin.
Kisapuisto sinänsä tarvitsee kunnostamista, olisi tarvinnut jo kauan sitten. Mutta kun Lahdessa vannotaan huippu-urheilun nimeen, ovat Kisapuiston tenniskentät, harjoituskentät, mölkyn ym. pelaamisalueet jääneet kehittämättä. Hyvät pukuhuonetilat niin kesä- kuin talvilajien harrastajille olisi saatava kuntoon eikä kahvio tai kioski alueelle olisi pahitteeksi.
Tehdään Kisapuistosta kaikkien lahtelaisten yhteinen urheilutila, jonka toimintaa ei sanele huippu-urheilu, vaan kaupunkilaisten yhteinen paras.
-------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Perjantai 21.11.2014 klo 10.28
Lahden kaupunginsairaalassa on 20-paikkainen ns. saattohoito-osasto, L62. Se on tarkoitettu hoitopaikaksi niille potilaille, joilla sairaus on edennyt siihen vaiheeseen, että parantamiseen tähtäävistä hoidoista on luovuttu. Potilaat sairastavat syöpää tai muita pitkälle edenneitä kuolemaan johtavia sairauksia.
Hoidossa keskitytään inhimilliseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan oireenmukaiseen hoitoon. Osastolla kunnioitetaan kunkin potilaan vakaumusta ja tapaa tehdä omaa surutyötä. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, missä pyritään luomaan sellaiset olosuhteet, joissa potilas voi mahdollisuuksien mukaan kohdata kuolemansa turvallisesti, arvokkaasti ja rakastettuna.
Lahden kaupunginsairaalasta päättyy vuoteen 2017 mennessä kaikki vuodeosastotoiminta, kun siitä tulee pääterveysasema klinikkamallin mukaisesti . Akuutti- ja kuntoutusvuodeosastot siirtyvät Jalkarannan sairaalaan. Geriatrista akuuttihoitoa ja saattohoitoa ollaan siirtämässä nykyistä enemmän kotiin ja palveluasumiseen.
Olen huolestunut saattohoito-osaston tulevaisuudesta sen päätyttyä Lahden kaupunginsairaalassa. Jatkotoimista ei ole mainintaa talousarviossa eikä taloussuunnitelmassa vuoden 2015 jälkeen.
Mielestäni on selvää, että kunnollista saattohoitoa kipulääkityksineen, rauhallisine ympäristöineen ammattitaitoisen henkilökunnan myötävaikutuksella ei ole mahdollista toteuttaa kotiolosuhteissa tai palveluasumisessa kuin poikkeustilanteissa ja tietenkin merkittävällä taloudellisella panostuksella.
Pidän tärkeänä, että Jalkarannan sairaalaan akuutti- ja kuntoutusosastojen lisäksi perustetaan vähintään saman kokoinen saattohoito-osasto kuin nykyinen kaupunginsairaalan osasto on.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Perjantai 21.11.2014 klo 10.25
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sai idean perustaa ”Rakastetaan Stadia marraskuussakin –liikkeen.” Se sai tosi myönteisen vastaanoton ja ihmiset alkoivat heti miettiä, mitä kaikkea rakastettavaa Helsingistä löytyykään marraskuussa.
Esitän, että napataan idea ja perustetaan ”Rakastetaan Lahtea marraskuussa –liike”, mikä tarkoittaisi, että lahtelaiset kertoisivat mediassa, mitä kaikkia syitä on rakastaa Lahtea marraskuussa ja miksei koko vuonna.
Tässä esimerkkejäni, miksi Rakastan Lahtea:
Kun Vesijärvi avautuu kyyhkysen harmaana marraskuun aamuna lenkkipolullani.
Kun kävelen torin kahvilaan aamukahville.
Kun sivukirjastoja on kaikissa kaupunginosissa.
Kun pääsen labratutkimuksiin nopeasti.
Kun keskustan vanhat kivitalot suojaavat viimalta.
Kun saadaan Aleksista kävelypainotteinen katu.
Kun Pelicans, FC Lahti ja Namika voittavat.
Kun lasten koulutie on turvallinen.
Kun ei ole vielä tullut lunta.
Kun joulukatu–Aleksi on valaistu.
Kun Kino Iiriksessä on hyvä elokuva.
Kun saadaan klinikkamalli toimimaan.
Kun uimahallin vesi on 27 astetta lämmintä.
Näitä rakastamisen aiheita on niin paljon, että lopetan. Kannustan lahtelaisia kertomaan, mitä rakastettavaa Lahdessa on marraskuun pimeydessä tai kesän kirkkaudessa!
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 20.5.2014 klo 23.08
Olen ihmetellyt jo pidempään luottamushenkilöiden epäloogista toimintaa päätöksenteossa.
Viimeinen niistä on teknisen lautakunnan päätös myöntää rahaa Kisapuiston valaistukseen 600 000 euroa vastoin kaupunginvaltuuston talousarviopäätöstä, jossa edellytetään, että Kisapuiston valaistus toteutetaan vain, jos hankkeelle saadaan valtion tuki. Valtion tukea ei valaistukselle myönnetty, joten lautakunnan päätös on syytä kumota.
Vaikuttaakin siltä, että kokonaisuus kaupungin nykytalouden tilasta ei ole kaikkien luottamushenkilöiden hallinnassa.
Täytyy myös ihmetellä virkamiesten lukutaidottomuutta. Talousarvio on valtuuston tahdon ilmaisu ja sitä on noudatettava. Jos puuttuu taito lukea selvää suomea, pitää miettiä muita kuin virkamiehen hommia.
Esitänkin tässä seuraavaa liittyen Kisapuiston valaistukseen. FC Lahti Oy kannattajineen maksaa 250 000 euroa, joka on valtiolta haetun tuen suuruus. Jos summa löytyy, niin eiköhän sitten 350 000 euroa löydy kaupungin kassasta.
Tosin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa käydään yt-neuvotteluja henkilöstön kanssa, mietitään koulujen lakkautuksia, vaaditaan rakenteellisia uudistuksia, ostetaan veroparatiisiyhtiöiltä vanhus- ja terveyspalveluita, lopetetaan kirjastoja, päiväkoteja, tingitään katujen valaistuksesta, puistojen hoidosta, kulttuuri- ja nuorisotoimen rahoituksesta, en näe perusteita Kisapuiston valaistusinvestoinnille.
Hoidetaan pian kuntoon hiihtokeskuksen urheilukentän katsomo, mikä on joka tapauksessa tehtävä, koska hiihdon MM-kisoihin on enää vajaat kolme vuotta aikaa. Siellä kelpaa FC Lahden jalkapalloilijoiden pelata, valaistushan on veikkausliigatasoa.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Sunnuntai 23.2.2014 klo 11.27
Olen tyytyväinen, että kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja otti kantaa mielipidekirjoitukseeni Etelä-Suomen sanomissa 18.2.14 Lahden omistajaohjauksesta ja yhtiöihin liittyvästä demokraattisesta päätöksenteosta. Etenkin olen iloinen siitä, että kirjoituksessaan valtuutettu Ratia tuomitsee "veroparatiisiyhtiöt". Valitettavasti Lahden talot Oy on vuokrannut erään kiinteistön yhtiölle, jonka omistajuus johtaa "veroparatiisiin". Tässä tapauksessa omistaja eli kaupunki olisi voinut puuttua asiaan, mutta ei sitä tehnyt. Sos.dem. -kunnallisjärjestön puheenjohtajalla ei ole ollut vuokrauksen kanssa mitään tekemistä.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt vuonna 2012 valtuustoaloitteen , jossa esitetään globaalin vastuun ohjelmaa Lahden kaupungille. Toivon, että kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat alkavat toteuttaa ohjelmaa, jossa on konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla Lahdesta voisi tulla "veroparatiisiyhtiövapaa" kaupunki. Verovälttely murentaa pohjaa hyvinvoinnilta kaikkialla maailmassa. Onpa kyseessä sitten terveydenhoito, vanhusten palvelu, siivous, ruokahuolto, jätteenkuljetus, energiatuotanto, vesihuolto, katutyöt, asuntotuotanto, kulttuuri- tai urheilupalvelut , on syytä välttää verokikkailua ja työmarkkinashoppailua.
Lopuksi totean, että kokoomus tietenkin asettaa hallituspaikoille parhaaksi katsomansa henkilöt, mutta toistaiseksi se ei voi valita muiden puolueiden luottamushenkilöitä. Lahdessa on kokoomuslainen kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Omistajaohjaus kuuluu ennen kaikkea kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Siihen ei tarvita jaostoja eikä toimikuntia. Osakeyhtiöiden kohdalla on joka tapauksessa muistettava, että päätöksenteko niissä joutuu helposti demokraattisen kontrollin ulottumattomiin istuu yhtiöiden hallituksissa puolueiden valitsemia amatöörejä tai hallitusammattilaisia.
|
|
|
Sunnuntai 9.2.2014 klo 17.43
Lahdessa on tiuhaan tahtiin yhtiöitetty kaupungin tehtäviä. Esim. Lahden Talot, Oppilastalo, Sibeliustalo, Lahti Energia ja Lahti Aqua ovat Lahden 100-prosenttisesti omistamia osakeyhtiöitä. ESS:n 8.2.2014 jutussa "Osaamista kaupungin firmoihin" mainitaan heti alussa, että yhtiöiden tavoitteena on tuottaa omistajalleen voittoa. Yhtiöjärjestys määrittää yhtiön toimintaa ja voin todeta, että ainakin muutamissa kaupungin omistamista yhtiöstä yhtiöjärjestyksessä ei mainita voitollista tulosta, vaan tavoitteena ovat kuntalaisille kohtuullisen hintaiset palvelut ja imagolliset tekijät.
Miksi kaupungilla on yhtiöitä? Jo 1990-luvulta lähtien on yhtiöittämis- ja yksityistämisaalto ollut vallalla, sitä ovat niin EK kuin oikeistopuolueet kannattaneet. Vasemmisto on julkisen palvelun ideologialla jäänyt vähemmistöön. Onneksi kansalaiset ovat suurimmalta osaltaan edelleen julkisten hyvinvointipalveluiden kannattajia.
Yhtiöitä perustettaessa on väitetty, että syntyy parempaa tulosta joustavammin, kun toimitaan osakeyhtiölain puitteissa. Nyt kuitenkin on havaittavissa, että ainakin muutamat Lahdessakin perustetut yhtiöt ovat joutuneet hankalaan kilpailutilanteeseen monikansallisten yhtiöiden, esim. ISS:n kanssa, ja hävinneet sen. Eihän kunnallinen yhtiö voi verojaan kierrättää Jerseyn tai Caymansaarten kautta eikä polkea työehtosopimuksia, vaikka sitä onkin yritetty ns. sopimusshoppailulla.
Lahdessa on osittain tai kokonaan kaupungin omistamia yhtiöitä yli 40. Niiden päätöksenteon on kaupunginvaltuusto osittain ulkoistanut itseltään. Tosin toistaiseksi yhtiöiden hallituksissa istuu luottamushenkilöt, jotka on valittu valtuuston voimasuhteiden mukaan. Tämä on ollut demokraattinen tapa edustaa yhtiössä omistajaa eli lahtelaisia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yhtiöt jäävät helposti julkisen kontrollin ulottumattomiin. Mitä tapahtuisi, jos hallituksiin nimettäisiin demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelta ns. hallitusammattilaisia? Kulkisiko tieto omistajalle samalla tavalla kuin nykyisin vai kävisikö, kuten valtion omistamalle Rautaruukille, joka myytiin yllättäen SSAB:lle. Ei tainnut moni kansanedustaja tietää, mitä kansallisvarallisuudellemme tapahtui.
Jos esim. Lahti Energiassa olisi ollut hallitusammattilaisia, olisiko se jo myyty? Tätä sopii spekuloida, kun julkista valtaa lisääntyvästi siirretään demokratian ulottumattomiin.
Lahden kaupungin omistamat yhtiöt ovat toistaiseksi onnistuneet hyvin työssään. Ne ovat toimineet yhtiöjärjestystensä mukaisesti ja tuoneet omistajan kannalta merkittävät asiat joko kaupunginhallitukselle tai valtuustolle tiedoksi ja päätettäväksi, kuten konserniohjeissa on määrätty. Mielestäni poliittisten puolueiden esittämät ja kaupunginhallituksen valitsemat yhtiöiden hallitusten jäsenet ovat onnistuneet hyvin oli kyse sitten taloudellisesta tuottavuudesta, hyvästä palvelusta tai imagollisista seikoista. Lisäksi hallituspalkkiot on pystytty pitämään alhaisina; vastaavaa ei voi todeta hallitusammattilaisten palkkioista, jotka viittaavat suorastaan ahneuteen.
Kaupunginvaltuuston on pidettävä kiinni demokratiasta ja kansanvallasta. Se on valtuutetun velvollisuus ja oikeus. Puolueiden on huomioitava valitsemiensa luottamushenkilöiden tietotaito ja edellytettävä perehtymistä luottamustehtäviin. Näin hoidetaan parhaiten kaupungin tehtävät ja palvelut.
---------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Sunnuntai 9.2.2014 klo 17.39
Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala hehkutti Dubaita onnistuneen matkan jälkeen lehdessään 1.2.2014. Minun ei sitten tarvitse sitä tehdä, joten otan esille vain pienet ongelmat, joita löytyy maasta, jossa demokratiasta ei ole väliä.
Emiirikuntien, myös Dubain, hyvinvoinnin ovat saaneet aikaa siirtotyöläiset, jotka työskentelevät noin 120 euron kuukausipalkalla ja tekevät suurimman osan maan töistä. Tällä hetkellä yli 80 prosenttia väestöstä on siirtotyöläisiä, joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa ei ole lakko-oikeutta eikä ammattiyhdistysliikettä. Siirtotyöläisten ihmisoikeudet ovat herättäneetkin runsasta kansainvälistä keskustelua. Väestönlaskennassa ilman kansalaisuutta olevien maahanmuuttajien lukumäärä arvioitiin lähelle 90 % . Siihen perustuva arvio vuoden 2011 väkiluvusta on 5,15 miljoonaa. Joka tapauksessa alle 20 prosenttia väestöstä oli Emiraattien kansalaisia. Siirtotyöläiset ovat köyhistä Aasian valtioista.
Rakennustyöläiset ovat tehneet valituksia matalasta ja maksamattomasta palkasta, työturvallisuuden puutteesta ja huonoista asuinoloista. Huono työturvallisuus aiheutti kuolemia rakennustyömailla.
Dubaissa intialaiset rakennustyöläiset saivat työhönsä liittyvistä protesteista puolen vuoden vankeusrangaistuksen ja maasta karkotuksen. Korkeampia palkkoja vaativia työmiehiä vangittiin 2009 maaliskuussa 1500 hengen protestin yhteydessä. Osa 3000 huonosta ravinnosta mellakoineesta intialaisesta sai syytteen tuhopoltoista ja mellakoinnista heinäkuussa 2009. Sama työntekijöiden alistaminen jatkuu edelleen jopa huonontuen. Kotitaloustyöntekijät ovat raportoineet velkavankeudesta ja pahoinpitelystä.
Jotain edistystä on kuitenkin tapahtunut. Sananvapausrikkomusten rangaistukset päätettiin muuttaa vankeudesta sakkorangaistuksiin 2008. Kuitenkin samaan aikaan useita nettisivuja suljettiin, joten ei lainmuutos paljon tiedonkulkua parantanut.
Arabiemiirikunnat on ratifioinut YK:n naisten syrjintää estävän sopimuksen. Arabiemiirikunnissa ei kuitenkaan ole naisten syrjintää estävää lainsäädäntöä, joka takaisi sukupuolten tasa-arvon. Naisten asema onkin heikko, mutta ehkä kohenemaan päin koulutuksen ja tiedonsaannin kasvaessa.
Amnesty Internationalin vuoden 2009 raportin listan mukaan Arabiemiirikunnaissa on vähän ratifioituja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Ratifioituihin YK:n sopimuksiin sisältyy naisten syrjinnän kielto, lasten oikeuksien sopimus ja rotusyrjinnän kieltävä sopimus. Kidutuksenvastaisen sopimuksen Arabiemiirikunnat on kertonut ratifioivansa. Olisiko tämä kehitystä parempaan?
Ympäristöasiat eivät arabiemiirejä kiinnosta. Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa Dubai etunenässä, tarvitsisimme 5,9 Maa-planeettaa.
Että tällainen paratiisi se Dubai. Kovan kapitalistin, ettenkö sanoisi riistäjän, ihannepaikka. Eihän sillä demokratialla ole niin väliä, kunhan ”omistavan luokan” ja lisää rahaa tuovan turistin palvelut pelaavat ja voipa jopa hetken tuntea itsensä sheikiksi. Onkin selvää, että sen jälkeen pieni Lahti on hämmentävän vaatimattoman oloinen, vaikka demokratia toimiikin.
---------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Torstai 4.7.2013 klo 9.47
Sunnuntaina 23.6. ihmetteli fil.tri Markku Koski ESS:n jutussaan entisen museonjohtajan, museoneuvos Jouko Heinosen rintakuvan häviämistä Lahden historiallisen museon yleisötiloista. Sunnuntaina 30.6. Lukijalta-palstalla kertoi historiallisen museon esimies, dosentti Hannu Takala, että pronssiveistos on siirretty pois työntekijöiden aloitteiden vuoksi. Mielenkiintoista olisi tietää, ketkä tai kuka henkilökunnasta on aloitteen takana.
Veistoksen on tehnyt arvostettu taiteilija Satu Loukkola. Olen häpeissäni Lahden historiallisen museon toiminnasta. Museoneuvos Jouko Heinosen merkitystä Lahden kaupungille ei voi vähätellä missään muodossa. Tällä hetkellä Tampereella on Kiinasta saatu Terrakotta-armeija–näyttely. Lahteen se saatiin yli 16 vuotta sitten Jouko Heinosen erinomaisten Kiinan-yhteyksien ansiosta. Hänen loistavien kansainvälisten suhteittensa kautta saimme nauttia monista muistakin harvinaisista näyttelyistä, joista nykyisen voi vain haaveilla.
Myös Jouko Heinosen kirjallinen tuotanto on ainutlaatuinen. Väitöskirjansa hän teki Päijät-Hämeestä, joka oli Lahdessa syntyneelle museonjohtajalle erityinen kiinnostuksen kohde. Lahden historia siirtokarjalaisineen, urheilu, kulttuuri, kaavoitus, rakennukset, politiikka ja henkilöhistoriat olivat Jouko Heinosen tutkimuksien ja julkaisujen aiheina.
Jouko Heinoselle myönnettiin Lahden kultainen mitali vuonna 1999. Mitali annetaan tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta, esim. Lahden nimen tunnetuksi tekemisestä tai mittavasta työpanoksesta Lahden kaupungin palveluksessa. Nämä kummatkin ansiot toteutuivat Jouko Heinosen kohdalla.
Esitänkin, että museoneuvos Jouko Heinosen rintakuva sijoitetaan mahdollisimman pian takaisin historiallisen museon yleisötiloihin.
----------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Perjantai 8.3.2013 klo 12.00
Lahden kaupunginvaltuustolle on jätetty aloite, jossa esitetään, että Lahti Energia Oy (Lahden omistus 100 %) luopuu Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta, Vastausta aloitteeseen ei ole vielä saatu, vaikka kohta 5 kk on kuluttua aloitteen jättämisestä.
Lokakuussa 2012 Fennovoimasta irtautui suurosakas E.On, minkä jälkeen siitä ovat lähteneet S-ryhmä, Leppäkosken Sähkö, Lankosken Sähkö, Outokummun Energia, Atria ja Omya. Viimeksi 4.3.2013 Kuopion kaupunginhallitus esitti irrottautumista ydinvoiman rakennushankkeesta.
Lahden kaupunginvaltuuston olisi nopeasti käsiteltävä edellä mainitsemani aloite ja annettava sen jälkeen omistajaohjeet Lahti Energialle, että se myy osuutensa Fennovoimasta, joka alkaa vaikuttaa ”uppoavalta laivalta”. Lahden kaupungille on koitumassa merkittävä taloudellinen haitta ja riski, mikäli Lahti Energia jatkaa edelleen Fennovoiman hankkeessa. Ydinvoimalan oman pääoman rahoitustarve nousee koko ajan ja takausvastuut moninkertaistuvat. Tällä hetkellä ydinvoimalan hinnaksi on arvioitu lähes 9 miljardia euroa (Talouselämä –lehti 30.11.2012), mistä Lahti Energian osuus (3 % omistus) olisi 270 miljoonaa euroa.
Lahti Energian olisikin irtauduttava Fennovoimasta, tehtävä tarvittavat strategiset uudelleenvalinnat sähkötuotannossa ja –myynnissä ja käytettävä kehityspanokset Lahden omaa talousaluetta, sen asukkaita, työllisyyttä ja ympäristön hyvinvointia hyödyttävällä tavalla.
----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Torstai 7.3.2013 klo 13.56
Puolustusvoimat suunnittelee Suomen ilmavoimien 62 Hornet-hävittäjän muuttamista ilmasta maahan toimiviksi pommikoneiksi. Muutoksen hinnaksi on arviota noin 400 miljoonaa euroa. Summa sisältyy koneiden ajanmukaistamisen ja 30-vuotisen elinkaaren varmistamisen edellyttämiin lähes 1,5 miljardin euron kokonaisinvestointeihin. Hornet-kaupat tulivat aikoinaan Suomen valtiolle todella kalliiksi ja vastakaupat, joita odotettiin hankintaan liittyen USA:sta saatavan, ovat olleet vaikeuksissa kaksikymmentä vuotta.
Olen sitä mieltä, että Hornet-hävittäjien muuttaminen pommikoneiksi ei ole Suomen valtion kannalta tarpeen. Kokonaisuudessaan kaksituhattamiljoona euroa maksava hanke on haudattava. Vähintään 400 miloonaa euroa on budjetoitava uuteen lastensairaalaan. Asialla on todella kiire, sillä niin lastenklinikka kuin lastenlinna ovat ”tiensä päässä”. On suorastaan häpeällistä, ettei valtioneuvosto ole suunnannut jo rahaa uutta lastensairaalaa varten. Nyt ” puoliväliriihen” yhteydessä se on viimeistään mahdollista. Mieluummin annan veroeuroni lastensairaalan rakentamiseen kuin pommikoneisiin.
|
|
|
Keskiviikko 19.12.2012 klo 10.50
On ollut mielenkiintoista seurata, miten toriparkin rakentamishanke on edennyt hämärin perustein.
1. Kaupunginvaltuusto päätti, ettei toriparkin rakentaminen saa aiheuttaa Lahden kaupungille kustannuksia. Vielä päätösvaiheessa puhuttiin yksityisistä sijoituksista ja rahoittajista.
2. Valtuutetuille kerrottiin, että ravintola Metron toiminta ei ole uhattuna.
3. Pilaantuneista maa-alueista oli tehty useampi selvitys, joista ensimmäisessä todettiin, ettei akuuttia puhdistustarvetta osalta ole. Tällainen käsitys syntyi myös valtuutetuille.
Kun Lahdessa ensin saadaan valtuutetut uskomaan ”satuja”, sitten on tositoimien aika.
Kaupunki ottaa lainaa 23 miljoonaa euroa, mitkä se lainaa eteenpäin 100-prosenttisesti omistamalleen yhtiölle Lahden Pysäköinti Oy:lle, jonka edellytetään rakentavan toriparkin, koska yksityisiä rahoittajia/sijoittajia ei ollutkaan. Siis ei muka tule taloudellisia kustannuksia Lahdelle?
Kun torin arkeologiset kaivaukset sekä torin avaus ja päällisten osien rakentaminen jää kaupungin vastuulle (ei siis Lahden Pysäköinti Oy:lle), siitä tulee kustannuksia useita miljoonia. Siis ei muka kustannuksia Lahdelle?
Ravintola Metro on nyt purkukohde kaikista säilymisvakuutteluista huolimatta. Oli aiemmin kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus. Vuokrasopimuskin irtisanottiin hävyttömästi valitusten ollessa päällä hallinto-oikeudessa. Nyt torin seudun asemakaavasta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätös saattaa viedä vuosia.
Pilaantuneiden maa-alueiden suhteen tehtiin kuten monesti ennenkin Lahdessa. Kun saatiin tutkimustulos siitä, etteivät ne uhkaa pohjavettä, päätettiin tehdä lisää tutkimuksia, josko nyt joku muu tutkimus (toivomustutkimuksiakin on) osoittaisi, että on tehtävä niin massiivit maansiirtotyöt, että Metro joudutaan purkamaan ja muutenkin joudutaan valtaviin kustannuksiin puhdistustyön osalta. Asemakaavaakin on jo muutettu siten, että ajo parkkiin tapahtuukin Metron alta, ei vierestä. Jos hyväksyttyä asemakaavaa lähdetään muuttamaan, se on tuotava kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Kaikesta edellä mainitsemastani huolimatta, kun muutamat virkamiehet ja poliitikot ovat päättäneet, että toriparkki on Lahteen saatava, niin se sitten tehdään vaikka väkisin.
Nyt ehdotan, että Metron vuokrasopimusta ja myös R-kioskin jatketaan ainakin vuodeksi eteenpäin ja se tehdään nopeasti, sillä on näiden yrittäjien elinkeinosta ja elannosta kysymys.
Toisena asiana esitän, että Ekokemin PIMA-tutkimus otetaan uudelleen käsittelyyn, siinähän todetaan, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa ole.
Kolmanneksi: koska toriparkkihanketta on viety eteenpäin valtuustoa harhauttamalla, pitäisi valtuuston ottaa torin alueen asemakaava uudelleen päätettäväksi ja pidettävä huolta, ettei toriparkin rakentamisesta tule kustannuksia Lahden kaupungille. Se oli edellisen päätöksen ydinasia. Jos kustannuksia syntyy, on tarkasteltava, pitäisikö Lahden käyttää ne rahat esim. kaupunginsairaalan uudisrakennukseen tai Kiveriöön tehtävään monitoimitaloon. Nämä ovat sellaista rakentamista, jonka varmasti uudet valtuutetut ja kaupunkilaiset hyväksyvät.
----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 10.12.2012 klo 12.59
Kaupunginvaltuusto päättää tänään kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Käytin sos.dem. valtuustoryhmän puheenvuoron, jossa heti alkuun sanoin, että nyt on toiminnan aika, jotta voimme jatkossakin puhua Suomesta hyvinvointivaltiona ja Lahdesta kaupunkina, jossa hyvä elää, asua ja yrittää. Ei nimittäin paljon auta, vaikka tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehdottaisi tai Lahden strategiassa päätettäisiin hyvistä asioista, jos emme itse omilla talousarviopäätöksillämme huolehdi siitä, että palvelut tuotetaan vastakin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikille kuntalaisille.
Joskus tuntuu, että sosiaalinen, moraalinen ja ekologinen todellisuus on hävinnyt, demokratiakin kuuluu enää juhlapuheisiin.
Työstä on tullut niukkenevaksi käynyt resurssi, jota ei riitä kaikille, vaikka palkkoja laskettaisiin ja eläkeikää nostettaisiin. Ei taida enää löytyä sellaista kapitalistia, joka haluaisi todella kehittää Suomea, on vain niitä nalleja, jotka haluavat köyhät kyykkyyn, vanhat piiloon, pois sotkemasta pankkisaleja. Näiden lisäksi tietenkin halutaan halpaa työvoimareserviä, ja sitähän työttömät ovat.
Nyt on vaadittava aivan tavallisten asioiden lisäksi ihan yksinkertaisia asioita, kuten täystyöllisyyttä, tasa-arvoa kuntien palveluissa, ympäristöstä huolehtimista, ihmisistä puhumista asiakkaiden sijaan. Jos tätä ei reilusti tehdä, ei aivan tavallisia asioitakaan pystytä tekemään ja siinä ohessa kantamaan myös tärkeää globaalia vastuuta, josta juuri teimme aloitteenkin.
Julkisten palveluiden yksityistämisestä on ollut usein seurauksena, että tarjouskilpailut on voittanut monikansallinen yhtiö ja rahamme häviävät veroparatiiseihin eikä verotuloina yhteiseen kassaamme, jolla mm. kehitettäisiin omaa elinkeino-osaamistamme ja suomalaista yrittämistä. Mielestäni on yhteinen projektimme pitää peruspalvelut kuntien tuottamina, lähellä ja hyvinä. Yritysverokikkailut olisi saatava mahdollisimman nopeasti kuriin lainsäädäntöteitse.
Demokratia täytyy saada toimimaan, että sen tärkeimmät peruspilarit tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus toteutuvat. Hyvinvointivaltiossa se on mahdollista, säätelemättömässä markkinataloudessa ei.
Me sosialidemokraatit haluamme, että demokraattisesti valitut ihmiset päättävät tässä kaupungissa kuunnellen kuntalaisia, joita ei ole syytä kutsua asiakkaiksi, yhteisistä asioistamme. Niistä eivät päätä virkamiehet, eivätkä niistä päätä markkinat, vaan niistä päättävät lahtelaiset valtuutetut.
MUUTOSESITYKSIÄ
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran esittämä talousarvio ei kaikilta osin tyydyttänyt valtuustoryhmäämme, joten teimme siihen muutosesityksiä strategiamme linjauksia noudattaen. Kaupunginhallituksessa saimme jo pari asiaa läpi, mutta vielä jäi tälle päivälle muutosesityksiä, joilla kaupunki strategiansa toimintaperiaatteiden mukaisesti edistää tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Tärkeimmät asiat, joihin esitämme muutoksia, ovat Metsäkankaan ja Kiveriön koulujen lakkauttamisehdotukset, joita vastustamme. Uuden yleiskaavamme perustana on, että kehitetään tiivistä ja kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta. Tiivistämistä toteutetaan nyt Metsäkankaalla, joten siellä on enenevästi lapsiperheitä ja sinne on tulossa uutta asutusta. Lähikouluperiaate on lapsiperheille tosi tärkeää kaupungin verovaroin tuotettua palvelua, jota on syytä toteuttaa tasapuolisesti kaupunginosissamme. Tällä periaatteella säilytettiin vuosi sitten pienten lasten koulu Anttilanmäellä.
Kiveriön koulun osalta esitämme, että tutkitaan olisiko mahdollista jo olemassa oleviin Teinintien tiloihin peruskorjata Kiveriöön monitoimitalo. Toisena vaihtoehtona on uuden kiinteistön rakentaminen jollain aikavälillä.
Kärpäsen - Metsäkankaan - Pirttiharjun alueelle esitämme nuorisotilojen sijoittamista Kärpäsen koulun yhteyteen.
Lähikirjastopalvelut haluamme säilyttää vähintäänkin nykyisellään kaupunginosien vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja yhteisöjen toiminnan tukemiseksi. Kulttuurillinen ja sivistyksellinen vuorovaikutus on kirjastojen tehtävä ja sitä on kaikin tavoin vaalittava.
UIMAHALLI LAUNEELLE
Launeen uimahallin rakentamisesta päätettiin Lahden 75-vuotisjuhlakokouksessa. Tästä päätöksestä demarit eivät ole livenneet näiden vuosien aikana. Ettei sitä ei ole rakennettu, ei ole johtunut kaupungin taloudellisesta tilasta, vaan siitä, ettei se ole sopinut jostain syystä muutamalle puolueelle, vaikka ensimmäinen päätös aikanaan syntyikin yksimielisesti. Nyt esitämme, että Launeelle rakennetaan tämän suunnittelukauden aikana uimahalli. Tätä on luvattu Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskukselle silloin, kun sen sijoittumispaikasta päätettiin. Olisi jo aika täyttää tämäkin lupaus. On monia muitakin perusteluja Launeen uimahallille, eikä vähäisimpänä se, että Etelä-Lahti on yksi nopeimmin kasvava kaupunginosamme, jonka houkuttelevuutta markkinoimme Helsingin seutua myöten. Jos uimahalli rakennetaan tällä suunnittelukaudella, se voisi olla sopivasti valmis kaupungin 110-vuotisjuhlaan. Kyllä se palvelisi lahtelaisia paremmin kuin toriparkki.
Lahden strategian painopistealueena on hyvä ympäristö. Strategiassa todetaan, että kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta ja erinomaista julkisen liikenteen järjestelmää - toteutetaan ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä. Kuluvan vuoden aikana olemme päässeet lähemmäs edellä mainittuja tavoitteita, kun joukkoliikenteen käyttäjämäärä on kasvanut tasaisesti niin työmatkalaisten kuin opiskelijoiden ja nuorten joukossa. Strategiaamme viitaten esitämme, että nykyiset lipputuotteet säilytetään ja lippujen hinnat pidetään vuoden 2012 tasolla.
Vanhuspalveluiden osalta haluamme kiinnittää erityistä huomiota keskussairaalan sakkomaksujen välttämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kokonaisuudessaan on kiinnitettävä huomioi riittävään palvelutasoon ja tarvittaessa määrärahoja on suunnattava toimialan sisällä uudelleen tai osoitettava lisämäärärahaa.
Kaiken kaikkiaan sosialidemokraattien tekemät muutosehdotukset kaupunginjohtajan budjettiesitykseen ovat niitä ihan tavallisia asioita, joita meidän on tehtävä, jos haluamme todella puuttua syrjäytymistä tuottaviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, tuloerojen kaventamiseen, työllisyyteen, terveys-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, yhteisöllisyyden kehittämiseen, lapsista huolehtimiseen, siis siihen kaikkeen, mikä on ihmiselle tärkeää.
Vaikka lainantarve on Lahdessa suuri, se käytetään enimmäkseen palvelutuotantoa turvaaviin investointeihin. Muuhun ei lainaa ole syytä ottaakaan. Sen lisäksi, että voimme tuottaa palvelumme paremmissa puitteissa, investoinneilla on myös elvyttävä vaikutus talouselämään ja työllisyyteen.
-------------------------------------------------------------------
|
|
|
Sunnuntai 2.12.2012 klo 22.11
Onko hyvinvointiyhteiskunta Suomessa katoamassa ja kilpailuyhteiskunta tunkemassa tilalle? Oikeisto julistaa, että jokainen olkoon oman onnessa seppä, kuntalaisesta on haluttu tehdä asiakas, demokratiasta ei piitata, saati sitten lähidemokratiasta. Nykyisessä kvartaalikapitalismissa rikkaat rikastuvat ja köyhien armeija kasvaa. Kasvoton pääoma maksimoi voitot ja me kansalaiset kannamme tappiot. Työpaikat viedään sinne, missä ammattiyhdistystoiminnasta ei ole tietoakaan, eikä ympäristöstä huolehtiminen kuulu kenellekään.
Kaikki tämä heijastuu myös Lahteen. Jos tämä oikeistosuuntaus jatkuu, kohta on palveluita karsittu niin, että itku pääsee kuntalaiselta, kun lähikouluja lopetetaan. Valinnanvapauden nimissä hävitetään huonokuntoisimpien ihmisten kunnalliset hoitopaikat ja jäljellä olevissa kouluissa vallitsee kohta kaaos, kun koulunkäyntiavustajia potkitaan pihalle. Kirjastoja suunnitellaan vähennettäväksi vaihe vaiheelta niin, että lopulta Lahdessa on vain keskuskirjasto. Kuulin jo erään uuden valtuutetun uhoavan, että orkesteri ja teatteri on syytä lopettaa.
Nyt on viimeistään aika toimia. Haluamme pitää lähikoulumme, kirjastomme, päiväkotimme, teatterimme ja terveysasemamme. Olemme kuntalaisia, joita on kuunneltava ja tuotettava ne palvelut, jotka meille kuuluvat. Me huolehdimme sitten veronmaksusta ja muista velvoitteista, joita karkuun ei veroparatiiseihin tavallinen ihminen pääse.
Kaupungin talous on toimintamenojen osalta kunnossa. Lahdessa ei ole ns. syömävelkaa, vaan kaikki velka joudutaan ottamaan rakentamiseen. Silloin lainanotto on tarpeen, kun puhutaan peruspalveluita varten tehtävistä investoinneista (kouluista, terveysasemista ja päiväkodeista). Jos ja kun Lahden valtuutetut ja virkamiehet kauhistelevat velan kasvua, on säästettävä sellaisesta rakentamisesta, mitä ei välttämättä tarvita. Otan esimerkkinä keskustan hankkeet toriparkin, kävelykadun, joukkoliikenteen uudet linjaukset, matkakeskuksen ja suuruudenhullun Vuoksenkatusuunnitelman, joihin uppoaa helposti 100 miljoonaa euroa.
Konsernilainojen suhteen on myös oltava kriittinen. Lahti Energialle ei pidä myöntää lupaa saati lainaa Fennovoiman osakkeiden hankintaan enää senttiäkään. Sehän on täysin tuhoon tuomittu rakennushanke sen jälkeen, kun saksalainen energiajätti E.ON päätti siitä irrottautua.
Kannattaisiko siirtää keskustan kehittämissuunnitelmat vuoden 2030 jälkeiseksi ajaksi, kun suuret ikäluokat (sote-toimialajohtaja Mikko Komulaisen mainitsema ”Heikko Massa”) ovat haudassa. Silloin varmasti taas rahat riittävät sellaiseen rakentamiseen, jota ei välttämättä tarvita.
Nyt toimimaan, ennen kuin on myöhäistä.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 15.10.2012 klo 20.57
Lahden sos.dem. valtuustoryhmä teki kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.10. aloitteen kaupungin hankinnoista ja veroparatiiseista sekä globaalin vastuun ohjelmasta.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää aloitteenaan, että Lahden kaupunki käynnistää työn veroparatiisien torjumiseksi ja välttää yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, joilla on kytkentöjä veroparatiiseihin. Vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä valtuustolle on tuotava arvio siitä, kuinka veroparatiisiin kytkeytyvien hankintojen torjunta on kunnassamme edennyt ja miten kunnan hankintapolitiikka edistää tätä työtä. Samassa yhteydessä on esitettävä vaihtoehdot oman palvelutuotannon järjestämiseen niissä tapauksissa, joissa veroparatiisiyhtiöiden käyttöä on muutoin vaikea välttää.
Kuntalain mukaan kuntien tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Globalisaation aikakaudella edellyttää kuntien tehtävän vastuullinen hoitaminen globaalia näköalaa kunnan jokapäiväiseen toimintaan.
Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä useita esimerkkejä Suomessa toimivien yritysten ns. verosuunnittelusta ja yhtiöiden toiminnasta veroparatiiseissa. Veroparatiisien suurimpia haittoja ovat julkisen talouden verotulomenetykset ja kilpailun vääristyminen, mikä johtaa rehellisen pienen tai keskisuuren yrittäjän aseman vaikeutumiseen. Muutamat veroparatiiseihin kytkeytyvät yhtiöt ovat mukana myös kuntien palvelutuotannossa.
Tilanteen parantaminen vaatii muutoksia lainsäädäntötasolla, mutta myös kuntatasolla, erityisesti kunnan hankintapolitiikassa. On tarkkaan selvitettävä, miten voimme käyttää kilpailutuksessa paikallisia toimijoita ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä suosivia laadullisia kriteerejä ohjausvälineenä.
Ensimmäisenä kuntana Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi globaalin vastuun strategian kokouksessaan 26.9.2012. Se liitetään osaksi Helsingin strategiaohjelmaa. Lahden demarit toivovat, että Lahti olisi seuraava suomalainen kaupunki, jolla on strategiaansa liittyen globaalin vastuun ohjelma.
Globaalin vastuun ohjelman pitää käsittää ainakin seuraavat tavoitteet: Lahti on kansainvälisesti aloitteellinen, kehittyvä ja osaava toimija globaalin vastuun kantamisessa paikallisesti. Hankintojen lisäksi globaaliin vastuuseen sisältyy ilmastonmuutokseen, ympäristönsuojeluun, maahanmuuttoon ja monimuotoisuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön, taloudenhoidon vastuullisuuteen ja harmaan talouden torjuntaan sekä henkilöstöön liittyvät asiat, joissa vältetään yksityistämisiä sekä omien liikelaitosten, yhtiöiden tai palveluiden siirtämistä ylikansallisille suuryrityksille.
Globaalit kysymykset koskettavat kaupungin kaikkia toimialoja. Globaalin vastuun kantaminen on kaupungin toiminnan kokonaisvaltaista laatua ja sen kehittämistä.
-------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 25.7.2012 klo 17.19
Lehdissä on kirjoitettu, että Lahden kaupunginvaltuusto on päättänyt muuttaa lähikirjastot kirjastopisteiksi. Myös internetin keskustelupalstoilla on väitetty lähikirjastojen loppuvan. Tämä ei pidä paikkaansa. Kun valtuusto päätti 11.6. palvelukonseptista, siinä todettiin, että pyritään toteuttamaan uudentyyppinen ja nykyistä kevyempi kirjastokonsepti kaupungin alueella. Tämä ei tarkoita yhdenkään kirjaston lakkauttamista.
Kirjastojen tiivis toiminnallinen kytkeminen osaksi kaupungin palvelutiloja voi jopa lisätä kirjastojen toimintoja. Aamupäivisin kirjastoissa voi olla ikäihmisille suunnattuja palveluita, iltapäivisin koululaisille, aikuiset voisivat iltaisin tavata esim. lukupiirissä ja nuoret heille suunnatuissa tilaisuuksissa. Henkilökuntaa on eri toimintoihin oltava riittävästi.
Mikään ei voi olla niin pyhää, etteikö sitä voisi kehittää ja miettiä kaikkien asukkaiden kannalta mielekästä toimintaa. Niin myös ”kulttuurin kehdossa” kirjastossa. Yksikään kirjanlainaaja ei voi häiriytyä siitä, jos kirjastotiloissa tapahtuu muutakin kuin kirjojen lainaamista. Lehtilukusalit ja opintotilat pitää tietenkin rauhoittaa, kuten nykyisinkin tehdään.
Lahden sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tähän asti ollut lähikirjastojen vankkumaton kannattaja, Kiveriön kirjaston toiminnan jatkuminen on tästä hyvä esimerkki. Vastaisuudessakaan tiedossani ei ole mitään, mikä muuttaisi demareiden näkemyksiä kirjastojen säilyttämisestä.
Virkamiehillä voi olla omat näkemyksensä palvelukonseptista, mutta haluan muistuttaa, että lautakunnat ja valtuusto ovat ne elimet, missä päätetään Lahden kaupungin peruspalveluista, joihin katson kirjastojen kuuluvan.
Olen erittäin tyytyväinen, että on syntynyt aktiivien yhdistys, joka innostuneesti puolustaa lähikirjastoja. Se auttaa päätöksentekijöitäkin pitämään huolta kirjastojen säilymisestä, vaikka sitten uudentyyppisinä uusia palveluita tarjoavina yhteisinä ”olohuoneina”.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 17.4.2012 klo 11.20
Kaupunginvaltuusto edellytti talousarviota hyväksyessään, että sille tuodaan selvitys toimintojen kehittämisestä ja tarvittavista toimenpiteistä kaupungin velkaantumiskehityksen hallintaan saamiseksi ja kustannustehokkuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi hallinnossa.
Konsernipalvelut on nyt esittänyt tasapainotussuunnitelman, jota ei kyllä erkkikään purematta niele.
Johtamisjärjestelmien kehittämisessä on edetty siihen vaiheeseen, että poliittista johtamisjärjestelmää on viety eteenpäin ja nyt neuvotellaan mahdollisista sääntömuutoksista ja valtuustosopimuksesta. Lisäksi sivistystoimialan taholta on esitetty kahden lautakunnan lakkauttamista, mistä ei taloudellista säästöä syntyisi. Poliittisen johtamisen kehittämisjärjestelmän yhteydessä esitettiin, että vuoden 2013 aikana tarkastellaan toimialojen asemaa ja toimivuutta. Myöskään muutamien sivistystoimen yksiköiden muuttaminen osakeyhtiöiksi ei talouttamme tai toimintaamme kehitä. Joka tapauksessa toimialoja koskevat muutokset ovat asioita, jotka jättäisin uuden valtuuston päätettäväksi.
Palvelukonseptin uudistamisesta esim. SOTE 2015 -hanke on minulle tarkoittanut sitä, että palvelut olisi mahdollisimman hyvin saataville ja että ne ovat laadukkaita. Palvelutason määrittely on tuotava mahdollisimman pian myös poliittisen tarkasteluun. Terveyspalveluiden vastaanottotoiminta on järjestettävä niin, että kun apua tarvitaan, sitä myös saadaan. Samalla kun laitospalveluita karsitaan, on vastaavasti avopalveluita lisättävä riittävästi, ettei käy niin kuin 90-luvulla: kun mielisairaalat lakkautettiin, niin avopalveluita ei kehitettykään ja sairaat ihmiset jäivät ilman hoitoa ja kuntoutusta. Näitä jälkiä korjataan vielä tänä päivänä.
Koulujen ja päiväkotien tilasuunnitelmat, joita meille esitetään, ovat osittain sellaisia, että tällä hetkellä en niihin ole täysin tyytyväinen. Tasapuolisuus ainakin horjuu kaupunginosien välillä. Esim. pienten lasten koulumatkojen on oltava turvallisia ja koulujen oltava mahdollisimman lähellä kotia kaikkialla Lahdessa.
TUKIPALVELUIDEN KESKITTÄMINEN?
Olen tutustunut eri toimialojen lausuntoihin keskittämisestä ja ainakaan tällä hetkellä ne eivät puolla suurinta osaa keskittämistoimista.
Sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmä toteaa, että ydintehtäviin liittyvät toiminnot on säilytettävä toimialalla itsellään. Näitä ovat tekninen huolto, sairaalan ja sosiaalipuolen vahtimestaritehtävät sekä sairaala-apulaisten toimet. Esim. sairaala-apulaisten työ on moniammatillista yhteistyötä. Sairaalavahtimestareille taas kuuluu neuvonnan lisäksi obduktio ja vainajien hakeminen osastoilta sekä vainajien luovutus, jota säätelee lainsäädäntö.
Liikuntatoimi näkee tehokkaimpana ja tuottavimpana tehdä keskeisten liikuntapaikkojen ylläpitotehtävät oman organisaation työnä ja työnjohdon alaisuudessa. Liikuntapaikkojen ylläpitoa ei pidetä liikuntapalveluissa tukipalveluna, vaan liikuntalakiin perustuvana kunnallisen liikuntatoimen perustehtävänä.
Kirjastotoimenjohtajan lausunto kuuluu, että kirjastojen kuljetus- ja vahtimestaripalvelut ovat kiinteä osa kirjaston palvelutuotantoa, asiakaspalvelua sekä päivittäin muuttuvia tilanteita ja tehtäviä.
Kaupunginteatteri toteaa useamman palvelutyössä toimivan olevan juuri näihin tehtäviin kouluttautuneita ja työyhteisöön kuuluvia.
Museonjohtaja esittää, ettei ole syytä siirtää keskitettyyn yksikköön vahtimestareita, vaan päinvastoin esittää, että on perusteltua muuttaa vahtimestarinimikkeet asiakaspalveluvastaaviksi, mitä ei jostain syytä ole tähän mennessä tehty.
Museon siivoojien osalta todetaan, että museosiivousta ei työn erikoislaadun vuoksi voida johtaa mistään muualta kuin museosta käsin. Lausunnossa painotetaan, että museosiivooja on museon ydinprosessin, kokoelmaprosessin ja näyttelyprosessin keskeinen toimija.
Tästä edellä mainitusta voi todeta ainakin sen, että jos tukipalveluita keskitetään esitetyssä laajuudessa, hyvää moniammatillista yhteistyötä ollaan hävittämässä lyhytnäköisesti. Konsernipalvelun ristiriitaisissa lausunnoissa todetaan, että toimialoilla on tehty varsin ansiokasta kehitystyötä. Miten esitetyillä toimenpiteillä saadaan lisäpanostusta kehitystyöhön? En usko, että ammattitutkinnon suorittanut sairaala-apulainen on kovin motivoitunut tekemään ainoastaan siivoustyötä, joksi hänen työnsä on määritelty keskittämissuunnitelmassa.
Nyt on poliitikkojen syytä miettiä, löytyykö todella säästöä keskittämisestä vai tuhoamme hyvät työyhteisöt ja laadukkaan osaamisen lyhytnäköisellä tuottavuustarkastelulla. Onko konsernipalvelut unohtanut vaikuttavuuden, jota toimialat korostavat omissa lausunnoissaan?
Strategiassamme yhtenä menestystekijänä on, että kehitetään suunnitelmallisesti henkilöstön osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Konsernipalveluiden esittämät toimenpiteet eivät edistä tätä strategista menestystekijää.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 11.4.2012 klo 21.13
Olen sitä mieltä, että Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmä ja hallitus alun perin täysin harkitusti päättivät, kun opetusministeriö oli asettanut ammattikorkeakouluille säästötavoitteet, että Lahden taideinstituutti ja musiikkiteatterilinja lakkautetaan. Tämä on pahin kulttuurivihamielisyyden osoitus, mitä Lahdessa on pitkään aikaan tehty. Kaikki ponnistelu vuosikymmenten varrella kulttuurikasvatuksessa ja sivistyksessä on hukkaan heitettyä. Tämän ”mokan” jälkeen on turha puhua Lahdesta kulttuurikaupunkina.
Seuraava järkyttävä, jos ei toki niin suuren mittaluokan asia kuin edellä mainittu LAMKin ”tapaus”, on kaupunginsairaalan pääoven edustalla olevan veistoksen purkamispäätös. Käsittämätöntä on se, että museonjohtaja on päätöksen tehnyt. Liisa Ruusuvaaran vuonna 1973 suunnittelema Kukkatervehdys-teos on olennainen osa sairaalan historiaa ja Lahden kulttuurihistoriaa. Kukkapatsas on myös kunnianosoitus kolmelle Lahden kaupunginvaltuustossa työskennelleelle naiselle, Alma Kockille, Salme Myyryläiselle ja Sirkka Lankiselle, joista kaksi viimeksi mainittua olivat myös kansanedustajia. Ilman näitä älykkäitä ja intomielisiä naisia ei kaupunginsairaalan laajennus todennäköisesti olisi koskaan toteutunut.
Nyt sitten muutamat virkamiehet päättävät, että patsas on niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannata korjata. Se ei pidä pakkaansa. Kyllä patsaalle korjaajia löytyy. Rakennetaanhan betonista taloja, siltoja ja tunneleita, niin miksei nyt yhtä patsasta pystyttäisi korjaamaan?
Toivon, että tämä kulttuurivihamielisyys kirjastojen vähentämisineen, konserttitalon purkamissuunnitelmineen ja nyt patsaan tuhoamisaikeineen lopetetaan. Eiköhän tässä kaupungissa löydy sen verran sivistystä, että ainakin Kukkatervehdys-veistos on tulevinakin vuosina vastaanottamassa meitä kaupunkilaisia, kun asioimme sairaalassamme.
Onneksi kaupunginhallituksella on valta edes tässä asiassa tehdä päätös, että patsasta ei pureta. LAMKin päätöksen kohdalla se ei ollut mahdollista.
”Siellä missä on kirjoja ja muuta taidetta, on myös ihmisyyttä, vastuunkantoa ja humaania elämänasennetta”. (Mika Waltari)
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 5.3.2012 klo 22.55
Kaupunginvaltuusto hyväksyi pankkilainan ottamisen ja sen edelleen antamisen Lahden Pysäköinti Oy:lle toriparkin rakentamista varten äänin 32 - 27.
Kaupunginvaltuuston aiempi päätös torin asemakaavamuutoksesta tehtiin virheellisin tiedoin. Toriparkin hinnaksi kerrottiin silloin 15 miljoonaa euroa, nyt hinta on noussut 23,5 miljoonaan, mikä sekään ei tule todennäköisesti riittämään. Päätöstä tehtäessä meille kaupunginvaltuutetuille kerrottiin, että hankkeelle löytyy todennäköisesti ulkopuolisia rahoittajia. Eipä löytynyt muuta kuin velvoitepaikkojen lunastamisvelvoite tiivistämisrakentamiseen liittyen.
Valtuusto päätti asemakaavamuutosta tehdessään, että mahdollisen pysäköintilaitos ei saa rasittaa kaupungin taloutta.
Kaupungin rahoitustarve syntyy investointimenoista ja lainanlyhennyksistä. Talousarviossa tälle vuodelle kirjattiin nettolainanottoa 32 milj. euroa. Nyt ehdotetaan lisälainanottoa 66,6 milj. euroa, mistä toriparkkia varten 21 milj. euroa. Siis lainaa otetaan tänä vuonna yhteensä melkein 100 miljoonaa. Nämä ovat todella suuria summia.
Olemme kaupungin strategian hyväksyessämme päättäneet, että taloutemme on tasapainossa pitkällä aikavälillä. Nyt tämä aikaväli vain pitenee, kun otetaan lainaa epävarmalle toriparkkihankkeelle. Ymmärrän Lahti Energia Oy:n lainantarpeen ja Jäähalli Oy:n lainajärjestelyn, mutta Lahden Pysäköinti Oy:lle toriparkin rakentamista varten ei olisi ollut syytä lainaa ottaa eikä antaa.
Laskelmat toriparkin kannattavuudesta ovat ylioptimistisia ja onkin selvää, ettei yhtiö pysty pysäköintimaksuin kattamaan alijäämäänsä, jota syntyy useille vuosille. Epäilen, että käy kuin aikoinaan Launeen keilahallin kanssa: velat kaatuvat kaupungin syliin ja viimeistään silloin hanke rasittaa kaupungin taloutta.
Samaan aikaan kun koulumme homehtuvat ja lapset odottavat uudisrakennuksia, lainataan rahaa toriparkkia varten. Siis autoille rakennetaan yli 23 miljoonaa maksava suoja. Sitten vielä kehdataan väittää, ettei tämä laina rasita kaupungin taloutta. Jokainen lainaeuro on pois muista investointihankkeista, joista olemme priorisoineet uudet koulurakennukset kiireellisimmiksi rakentamiskohteiksi.
-----------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 19.12.2011 klo 20.35
Lahden kaupunginhallitus myönsi Lahden kultaisen mitalin vuonna 2009 kuvataiteilija, professori Matti Koskelalle ja vuonna 2011 kuvataiteilija, tohtori Soile Yli-Mäyrylle. Kummankin mitalin myöntämisperusteina oli mm. Lahden kuvataidekulttuurin ja -kouluksen kehittäminen. Jo aikaisemmin, vuonna 1987 tämän Lahden korkeimman tunnustuspalkinnon oli saanut kuvanveistäjä, professori Olavi Lanu.
Nyt vaikuttaa siltä, että Lahden ammattikorkeakoulu pitää pilkkanaan Lahti-mitalin saaneita ja ennen kaikkea myöntämisperusteita, jotka ovat Lahdelle erittäin tärkeitä. Lakkautusuhan alla oleva Taideinstituutti on saanut korkealaatuisesta kuvataideopetuksestaan kunniamainintoja yli maamme rajojen. Joka vuosi pyrkii satoja nuoria tänne opiskelemaan, joista vain muutama kymmenen voidaan instituuttiin hyväksyä. Monet Taideinstituutissa opiskelleet taiteilijat ovat maamme ja maailman kärkiluokkaa, kuten Taidekeskus Salmelan vuoden 2010 nuori taiteilija Maria Laine ja tämän vuoden Ars Fennica -palkinnon saaja, kuvataiteilija Anssi Kasitonni, jotka ovat viimeksi palkitut Taideinstituutin opiskelijoista. Nytkö tämä koulutus pitäisi lopettaa? Kaiken lisäksi käsitykseni mukaan virheellisten tietojen perusteella.
Kokouksessaan 19.12. Lahden kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää kannanottonaan Päijät-Hämeen koulutuskonsernille seuraavaa:
"Kaupunginhallitus toteaa, että Lahden ammattikorkeakoulun taideinstituutilla on monella tavalla tärkeä merkitys Lahdelle ja koko Päijät-Hämeelle. Siksi kaupunginhallitus esittää Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitukselle, että sen tulisi vielä selvittää voidaanko taideinstituutin koulutus säilyttää ja toteuttaa Lahden muotoiluinstituutin yhteydessä."
Kaupunginhallitus ei voi suoraan käskeä koulutuskonsernin hallitusta, mutta kannanotollaan se ilmaisi tahtonsa, jota toivoisi noudatettavan.
Mieluimmin on koulutettava taiteilijoita, jotka itse itsensä työllistävät ja luovat hyvää elämää ympärilleen, kuin satoja työttömiksi joutuvia tradenomeja tai insinöörejä, joille ei palkkatyötä nykysuomesta löydy.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
|
« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
