Maanantai 12.4.2010 klo 19.36
Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan maanantaina 12.4. Lahden kaupungin, Lahden Jäähalli Oy:n ja Lahden urheiluhalliyhdistyksen välisen uuden sopimuksen. Sopimuksen hyväksymisestä päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto maanantaina 19.4.
Kun kaupunginhallitus ei viikkoa aiemmin ollut suoralta kädeltä hyväksynyt sopimusta, nosti Lahden Kokoomus asian sellaiseksi, että kysymys olisi Pelicansista, viimeksi Jari Salonen sunnuntain 11.4. Etelä-Suomen Sanomissa.
Sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden äänin kaupunginhallitus oli päättänyt palauttaa asian uudelleen valmisteluun ja edellytti vain, että sille tuodaan jäähallin kuntoarvio ja saneeraustarpeet 2010-20 sekä kustannukset hallin investointi- ja käyttömenoista, missä on eritelty kaupungille mahdollisesti tulevat kustannukset, lisäksi pyydettiin laskelmia Lahden Jäähalli Oy:n osakkeiden todellisesta arvosta.
Heti seuraavan päivän lehdessä Pelicans Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen otti kuitenkin esille Pelicansin sanoen, että Pelicans on "ainoa urheiluseura, jota kaupunki ei subventoi". Tämäkään sinänsä ei pidä paikkaansa, sillä ainakin Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahti Energia Oy tukee Pelicansia vuosittain 150 000 eurolla.
Lahden Jäähalli Oy (kaupunki omistaa 31 %) puolestaan on tukenut Pelicansia esimerkiksi siten, että on saneerannut jäähallia nimenomaan Pelicansin edustamaa liigakiekkoilua varten. Kun jäähalli saneerattiin nykyiseen kuntoonsa 1998, rakennettiin silloin aitioita ja ravintoloita. Eivät Kiekkoreippaan juniorit tai Lahden taitoluistelijat aitioita ja olutravintoloita tarvitse. Tuolloin toteutetusta 18 miljoonan markan investoinnista Pelicans Oy maksoi 4 miljoonaa.
Salonen kirjoitti, että Pelicans käyttää jäähallin viikkotuntimäärästä 22 %. Senkin varmaan voisi laskea, paljonko Pelicans käyttää jäähallin katsomokapasiteetista, ehkä 90 % vuositasolla.
Mutta silti – palautusesityksessä pyytämämme selvitykset eivät koskeneet mitenkään Pelicansia. Monenlaisia muitakin selvityksiä kaupunginhallitus joutuu pyytämään. Harvemmin ne tällaisia intohimoja synnyttävät kuin nyt jäähalliasia Lahden kokoomuksessa.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 31.3.2010 klo 21.29
Kaupunginvaltuuston ja Pelicans Oy:n puheenjohtaja Ilkka Viljanen (Kok) kysyi, miksi jäähallisopimusta ei saatu kaupunginhallituksessa aikaan, ja syytti viivästymisestä meitä sosialidemokraatteja.
On tärkeätä tietää mistä päätetään, onko sopimuskumppani luotettava ja onko sopimus juniori- ja harrastusliikunnan kannalta järkevä. Päättäjien on tiedettävä, mistä päättävät, mitä ostetaan. Nyt kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (Kok) esitti jäähallin osakkeita ostettavaksi 3,9 miljoonalla eurolla 10 vuoden aikana. Näin hallin enemmistö siirtyisi kaupungille. Kaupunki on tehnyt tuottavuusohjelmaa selvitäkseen laman tuoman taloudellisen tilanteen ahdingosta ja tulevaisuuden haasteista, joten vastuullinen päättäjä selvittää hallin tulevat investointi- ja käyttökustannustarpeet, jotta sopimukselle saadaan oikea hintalappu.
Toiseksi, yhtiökumppani Lahden Jäähalli Oy:n pääomistaja on Lahden Urheiluhalliyhdistys, jonka kanssa kaupungilla on selvittämätön asia (kaupungin nimeämää ehdokasta ei valittu yhdistyksen hallitukseen marraskuussa). Sopimusta tehtäessä on aina arvioinnissa myös kumppanin luotettavuus. Tällä hetkellä pöytä ei ole puhdas.
Kolmanneksi, kaupungin liikuntatoimessa etusijalla tulee olla juniori- ja harrastusliikunta. Jos tehdään silmät ummessa sopimuksia, joilla sidotaan liikunnan määrärahoja huippu-urheilun suorituspaikkoihin, voi tuloksena olla juniori- ja harrastusliikunnan resursseista tinkiminen. Vaarana on myös, että jääurheilun nimissä investoidaan huippu-urheilun vaatimuksiin, joita muut käyttäjät maksavat harjoitustuntien kalliimpina hintoina. Osakeyhtiökilpaurheilu on toinen asia kuin nuorison ja muiden harrastajien liikuntaharrastus.
Nyt vireillä olevan jäähallin laajennus- ja parannushankkeen tarkoituksena on parantaa nimenomaan Pelicans Oy:n bisneksentekomahdollisuuksia rakentamalla mm. kuusi uutta aitiota. Jo nykymuotoisen jäähallin rakentaminen palveli tätä tarkoitusta. Viljanen väittää, että kaupunki ei subventoi Pelicansia. Kun kaupunki subventoi jäähallia, se on aina taloudellista tukea voittoa tuottavalle Pelicans Oy:lle. Tänä vuonna kaupungin veronmaksajien nettomenot jäähallista tulevat olemaan noin 470 000 euroa.
Eivät Kiekkoreippaan juniorit, taitoluistelijat ja muut tällaiset jääurheilun harrastajat tarvitse aitioita eivätkä muita bisneksentekovälineitä. Jääurheilun harrastustoiminnalle riittävät jää, kaukalon laidat ja pukuhuoneet.
Jos nuorison jääurheiluun todella haluttaisiin panostaa, olisi Lahdessa edustusjäähallin laajentamista tärkeämpää rakentaa 2-3 ulkotekojäärataa.
Miksi veronmaksajien pitää tukea yritystoimintaa tällä tavoin? Eihän kaupunki rakenna tiloja myöskään Isku Oy:lle, Kemppi Oy:lle, Oilon Oy:lle, Stala Oy:lle jne.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Perjantai 19.3.2010 klo 14.07
Ahtaajien työtaistelu oli mielestäni oikeutettu. On syytä valaista mistä oli kysymys. Kiista sai alkunsa vuonna 2008 voimaan tulleen edellisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta. Siinä sovittiin muutosturvarahastosta. Ei ole kysymys ahtaajien ahneudesta, vaan oikeudesta muutosturvaan ja irtisanomissuojaan, joista työnantajaliitto ja EK eivät ole olleet halukkaita neuvottelemaan.
Jos ahneudesta puhutaan, todellisena ahneutena voi pitää suomalaisten pörssiyhtiöiden ennätysosinkoja osakkeenomistajilleen taantuman aikana. Taloustutkijat ovatkin sitä mieltä, että tällaiset osingonjaot osoittavat, ettei yrityksillä ole halua investoida ja kehittyä.
On merkillistä, että ihmisiä irtisanotaan sata- ellei tuhatmäärin tuotannollis-taloudellisin perustein, kun samaan aikaan yritykset ulosmittaavat omaisuuttaan osakkeenomistajille.
Kaikesta työstä on saatava kohtuullinen korvaus ja irtisanomissuojan pitäisi olla nykyistä vahvempi. Onkin todella tärkeää, että jokaiseen työhön liittyy työehtosopimus, joka pitää sisällään myös muutosturvan. Ahtaajalla, paperiteollisuuden työntekijälle, siivoojalla, lääkärillä, jokaisella työtätekevällä on oikeus työehtosopimukseen, kun on työsuhteessa.
Lisäksi on muistettava, että vientiteollisuuden työntekijät maksavat julkisen sektorin työntekijöiden palkat veroeuroillaan, ja julkisen sektorin työntekijät luovat elämisen mahdollisuudet ja hyvinvoinnin meille jokaiselle.
Viime aikoina on keskusteltu lakkojen ”aiheuttamien” vahinkojen korvaamisesta. Paljon tärkeämpää olisi vaatia vahingonkorvauksia finanssimaailman pelureilta. He ovat aiheuttaneet miljoonille ihmisille taloudellista ja sosiaalista kurjuutta.
Vapaa markkinatalous ja ”riistokapitalismi” ovat viimeisen laman saaneet aikaan, niin kuin edellisenkin. Lyhyen tähtäimen voitontavoittelu on aiheuttanut globaalinen talouden laman.
Ei sitä ole suomalainen tai amerikkalainen työläinen aiheuttanut. Me olemme palkkamme ansainneet. Meidän elämästämme on kysymys, kun puhumme muutosturvasta, sitovista työsuhteenehdoista ja lakko-oikeudestamme.
Kuten jokainen on huomannut, on rahoitusmarkkinoiden ja työnantajajärjestöjen uho lisännyt epäsopua tavallisten kansalaisten keskuudessa. Nyt olisi ymmärrettävä, että kysymyksessä on tarkoitushakuinen ”köyhät kyykkyyn” -strategia, joka lisää eriarvoisuutta ja ennen kaikkea pyrkii tekemään työläisistä nöyrää väkeä.
Porvarihallitus on ollut huono puolustamaan työntekijän oikeuksia. Nyt sillä olisi siihen mahdollisuus. Jos halutaan, että Suomi on jatkossakin hyvinvointivaltio ja että yhteiskuntarauhamme säilyy vastaisuudessakin, on valtioneuvoston toimittava oikeudenmukaisesti kuunnellen myös työntekijäjärjestöjä eikä toimittava vain Elinkeinoelämän keskusliiton vasallina. Vai miten se olikaan: ”vastakkainasettelun aika on ohi”.
Olisipa muuten kiva nähdä ”sitoutumattoman” lehdistön totuudellinen selvitys muutosturvasta, muutosturvarahastosta ja ahtaajien palkkatasosta.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Torstai 4.3.2010 klo 11.38
Kansallisen tiedostamisen herääminen 1800-1900-lukujen vaihteessa sai aikaan sen, että Turussa pidettiin 1899 Suomen Työväenpuolueen perustava kokous. Seuraavan vuonna Lahdessa perustettiin Työväenyhdistys, jonka naisosasto itsenäistyi omaksi yhdistyksekseen, Lahden Sosialidemokraattiseksi Naisyhdistykseksi.
Työläisnaisliike syntyi pitämään pienten puolta ja ajamaan vähäväkisten asemaa. Myös yleisen äänioikeuden saaminen sekä miehelle että naisille oli naisliikkeen vaatimus. Lahdessa vain kansalaissota katkaisi 11 kuukaudeksi Lahden demarinaisten työn, minkä jälkeen jatkoimme työtämme vaatien tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Jo varhain olimme poliittisessa työssä kaupungin luottamustehtävissä.
30-vuotisjuhlia Naisyhdistys vietti Teivaanmäellä. Juhlapuheen piti ministeri Miina Sillanpää. Juhlan kunniaksi talletettiin 1000 markkaa pohjarahaksi naisten kesä- ja virkistyskodin aikaansaamiseksi. Tästä oli haaveiltu vuosikymmeniä. Muuten ajat olivat raskaat. Vuoden 1930 toimintakertomuksessamme mainitaan: ”Fasismin musta nyrkki uhkasi järjestömme toimintaa”. Naisyhdistyksessä tuomittiin jyrkästi niin lapualaisten uhon kuin lapuanliikkeen järjestämät kyyditykset.
Juuri ennen talvisodan syttymistä kesällä 1939 kesäkoti Hietaranta oli valmis. Se olikin hyvään tarpeeseen, siellä järjestettiin äiti-lapsikesäleirejä, vuokrattiin tarvitsijoille ja pidettiin pieniä viljelypalstoja. Toiminta jatkui aina 1980-luvulle, jolloin todettiin yhteiskunnan muuttuneen niin paljon, ettei kesäleiritoiminta enää kiinnostanut ihmisiä. Yhdistyksen yhteiskunnallinen toiminta painottui enenevässä määrin poliittiseen vaikuttamiseen, olihan yhdistyksen jäseniä mm:ssa Lahden kaupunginvaltuustosta alkuvuosista lähtien.
Talvisota ja seuranneet jatkosodan vuodet muuttivat Lahden Sos.dem. naisyhdistyksen toimintaa. Siinä missä ennen avustustyön lisäksi kerättiin rahaa kesäkotia varten, nyt keskityttiin täysin avustustoimintaan. Lasten ja vanhusten tukeminen korostui. Vaatteita tehtiin, kerättiin ja lahjoitettiin. Evakkoja autettiin, sotilaita muistettiin niin rintamalla kuin sairaaloissa. Ja tehtiin yhteistyötä muiden naisjärjestöjen kanssa yli puoluerajojen.
Miina Sillanpää oli aikansa voimanainen mm. perustamalla suojakoteja lastaan yksin huoltaville äideille. Heti jatkosodan jälkeen Naisyhdistys 45-vuotisjuhlassaan talletettiin 10 000 markkaa pohjakassaksi, jolla käynnistettiin syksyllä 1945 Ensi Kodin rakentaminen. Näin saimme aikaan äiti-lapsitoiminnan, jota jatketaan nykyisin Lahden Ensi ja Turvakotina moninaisin perhetyön muodoin.
Yhdistyksemme naiset ovat olleet kaikki vuodet mukana myös naisliikkeen valtakunnallisessa toiminnassa. Oman kansanedustajan Salme Myyryläisen (1923-1980) saimme eduskuntaan vuoksiksi 1970-80. Piiritason toiminnassa olemme olleet mukana 1900-luvun alusta lähtien.
TYÖ JATKUU
Nykyisin kunnallispolitiikassa naisyhdistyksellä on merkittävä asema Lahdessa. Yhdistyksemme jäseniä on kaupunginvaltuutettuina, kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja muissa luottamustehtävissä. Olemme tehneet monia merkittäviä aloitteita, jotka ovat toteutuneet. Esimerkiksi naisten rintasyöpäseulonta lähti käyntiin vuonna 1977 aloitteemme pohjalta.
Edelleen riittää työtä heikompien puolustamiseksi meidän nykyisessä ”hyvinvointiyhteiskunnassa”, joka alkaa olla kahtiajakautunut. Tavoitteenamme on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja moniääninen maailma, jossa toista ihmistä ei alisteta eikä käytetä hyväksi ja jossa itse ei joudu alistetuksi tai hyväksikäytetyksi. Toimintatapamme on poliittinen vaikuttaminen ja osallistuminen päätöksentekoon kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Meidän on tehtävä työtä väkivaltaa vastaan, lasten oikeuksien puolesta, naisten alistamista torjuen. Köyhiä on enemmän kuin vuosikymmeniin, edellistä lamasta on jäänyt syrjäytyneiden sukupolvi. Suomessa on leipäjonot!
Miten sitten saamme paremman maailman aikaan?
Vastaus on sama kuin 110 vuotta sitten. On kysymys ideologisista valinnoista.
Sosialidemokraattiset periaatteet tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden puolesta on oltava johtavina arvoina ja vahvoina tekoina. Työtä riittää 110-vuotiaalle yhdistykselle!
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 24.2.2010 klo 17.59
Kun Lahden urheiluhalliyhdistys ei valinnut hallitukseensa Lahden kaupunginhallituksen esittämää henkilöä, tekivät Etelä-Suomen Sanomat ja muutkin tiedotusvälineet isoja juttuja asiasta. Nyt kaupungin oma tytäryhtiö LK Kiinteistöpalvelut Oy kieltäytyi noudattamasta kaupunginhallituksen ohjetta, minkä mukaan yhtiön tulisi järjestäytyä Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen (PTY).
Halliyhdistyksen pienimuotoinen jupakka oli muodollisesti erikoinen, mutta asiasisällöltään vähäinen. Sen sijaan Kiinteistöpalvelut Oy:n siirtyminen PTY:stä yksityisen puolen työnantajajärjestöön on myös sisällöllisesti iso asia, koska kyseessä on merkittävä heikennys työntekijöiden työehtoihin niin palkkauksen, työaikojenkuin vuosilomakertymienkin osalta. Tämä on Lahden kaupunkikonsernissa merkittävä henkilöstöpoliittinen ratkaisu.
Toteankin, että kyseessä on LK Kiinteistöpalvelut Oy:n toimivan johdon (toimitusjohtaja - hallitus) välinpitämättömyys kaupungin konserniohjeita kohtaan ja samalla täydellinen piittaamattomuus omistajan esitystä kohtaan. On toimittu täysin kaupunginhallituksen esityksen vastaisesti.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Lauantai 30.1.2010 klo 10.48
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama tutkimus osoittaa, että vain harvassa kunnassa tai kuntayhtymässä on lääkäripalvelujen ulkoistaminen tuottanut säästöjä. Kyselytutkimukseen vastasivat terveydenhoidon kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien johtavat ylilääkärit sekä muiden kunnallisten organisaatioiden viranhaltijat, kuten perusturvajohtajat, talouspäälliköt ja sosiaali- ja terveysjohtajat. Vastaukset saatiin 110 organisaatiolta.
Valtaosan kuntien johtavista lääkäreistä vastasi, että avoterveydenhuollon palvelujen ostaminen yksityisiltä oli tuottanut lisäkustannuksia. Lisäkustannusten muodostuminen on merkki siitä, että yritysten tarjoamilla palveluilla on pyritty paikkaamaan kuntien oman tuotannon ongelmia.
Viime vuonna oli ulkoistettuja kunnallisia terveysasemia 37. Tämä vastasi lähes 400 000 asukkaan väestöpohjaa. Tämän tilaston kärjessä oli Lahti, jossa puolet kaupungin asukkaista oli ulkoistettujen terveysasemien piirissä (keskusta ja Laune).
Lisäkustannuksia on aiheuttanut mm. se, että lääkärifirmojen kokemattomat lääkärit ovat kirjoittaneet lähetteitä erikoissairaanhoitoon enemmän kuin kokeneet lääkärit. Lisäksi heidän perehdyttämisensä vie hoitohenkilökunnan aikaa ja tuottaa näin lisäkustannuksia.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 25.1.2010 klo 13.04
Lahdessa on viime viikkoina puhuttu paljon demokratiasta, kun on käsitelty kaupunginvaltuuston päätöksentekoa. On esitetty sellaistakin näkökantaa, että ei ole kovin suotavaa, kun isoista asioista päätetään hyvin niukoilla enemmistöillä, viimeksi torin seudun asemaakaavamuutoksesta äänin 30-29. Minusta äänestysnumeroilla ei ole demokratian kannalta merkitystä. Siksihän päättävissä elimissä yleensä aina on pariton määrä jäseniä, jotta ero vain saataisiin, pienikin ero riittää.
Näin kansanvalta toteutuu, mutta voisiko se toteutua vieläkin paremmin, jos lisättäisiin kansalaisten mahdollisuuksia suoraan vaikuttamiseen? Pitäisikö kunnallishallintoon saada enemmän vuorovaikutteisuutta? Kyllä vain.
Puolueemme puoluekokouksessa toissa vuonna hyväksyttiin kuntapoliittinen ohjelma ”Toimiva kunta – hyvinvoiva kuntalainen”. Siinä todetaan, että edustuksellinen demokratia ei yksin riitä turvaamaan ihmisten mahdollisuutta aitoon osallistumisen. Vaikka poliittisilla luottamuselimillä on aina viimekätinen päätäntävastuu, tarvitaan myös täydentäviä osallistumisen muotoja, jotta kaikilla kunnan asukkailla on mahdollisuus täyteen osallisuuteen.
Meidän sosialidemokraattien yhtenä tavoitteena on rakentaa osallistuvaa kansanvaltaa. Tämä tavoite on ajankohtainen myös kunnissa. Demokratiaa on vahvistettava niin edustuksellisen järjestelmän kuin täydentävien väylien kautta. Toimiva paikallisdemokratia on asukkaiden, järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten yhteistyötä, jossa avoin keskustelu ja mielipiteidenvaihto edistävät päätöksentekoa ja paikallista demokratiaa.
Kuntapoliittisessa ohjelmassamme sanotaan, että kuntalaisten omia valmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua paikalliseen päätöksentekoon vaalien välillä on lisättävä. Kunnallisten luottamushenkilöiden ja kuntalaisten vuorovaikutusta tulee kehittää. Erilaiset tapaamiset, avoimet keskustelutilaisuudet ja tapahtumat antavat paremmat mahdollisuudet kuntalaisten mielipiteen kuulemiselle yhdessä kirjallisten ja sähköisten palautejärjestelmien kanssa. Kansalaisilla on oltava säännöllinen mahdollisuus antaa palautetta päättäjille ja asioista vastaaville ja valmisteleville viranhaltijoille.
Meillä Lahdessa on jo parin vuoden ajan ollut joka markkinapäivänä avoimet ovet SDP:n tiloissa Hämeenkatu 7:ssä. Siellä ovat lahtelaiset voineet markkinakahvien lomassa kertoa näkemyksiään ajankohtaisista asioista ja mistä tahansa mieltä painavista ongelmista. Tämä ”vuorovaikutuskanavamme” on avoinna taas helmikuun markkinapäivänä 3.2. klo 11-13. Tervetuloa!
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 18.1.2010 klo 21.36
Lahden kaupunginvaltuusto päätti äänin 30-29, että torin ja sen lähialueiden asemakaavaa muutetaan. Tämä muutos mahdollistaa myös toriparkin rakentamisen. Valtuuston kokouksessa käytin puheenvuoron, jolla perustelin kielteistä kantaani:
Viime vuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian, johon liittyy visio tulevaisuudesta. Visio on tahtotila, jota kohti haluamme kaupunkimme kehittyvän. Se pakottaa meidät valintoihin. Se kuuluu näin: ”Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki”.
Voiko kaupunki olla elinvoimainen, jos siltä edellytetään ympäristön huomioimista kaikilla elämän osa-alueilla. Mielestäni voi. Mutta niin se ei toimi, että elinvoimaisuus on sellaista kasvua ja kehitystä, mikä jättää huomiotta kestävän kehityksen ja lyhytnäköisesti yrittää kerätä voitot ”mulle kaikki heti” -periaatteella.
Olemme strategiassamme sitoutuneet kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoden 1990 tasolta vuoteen 2025 mennessä. Tällä päätöksellä ja sen toteuttamisella Lahti asettuu kestävää kehitystä tavoittelevien kaupunkien eturiviin.
Visiomme ei ole itsestään syntynyt. Olemme kehittäneet imagoamme ympäristökaupunkina kauan. Ympäristöasiat ovat olleet vuosikymmeniä meille lahtelaisille tärkeitä.
Vesijärviprojekti, ympäristöforum, Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos ja ympäristöteknologian osaamiskeskus ovat niitä, joilla mm. nostamme imagoamme johtavana ympäristökaupunkina.
Kuitenkaan emme voi vielä väittää, että olemme sitä. Lahti ei ole kaikessa toiminnassaan ja päätöksenteossaan ympäristötietoinen. Olemme hakemassa Green City -statusta. Se edellyttää, että kaikessa otetaan ympäristönäkökulma päätöksenteon perustaksi. Meidän pitää huolehtia siitä, että vähennämme ympäristön kuormittamista ja kaavoitamme kaupunkiamme niin, että ekologinen elintapa on mahdollista. Tähän löytyy malleja ympäri maailmaa.
Miten nämä edellä mainitsemani asiat liittyvät torin asemakaavamuutokseen. Kaavamuutoksen ainoa todellinen tavoite on mahdollistaa torinaluspysäköintilaitoksen rakentaminen. Tarvitaanko sitä? Kehittäisikö se keskustan elinvoimaisuutta, parantaisiko se Lahden imagoa? Edellyttääkö keskustavisio sen rakentamista? Onko kaavamuutos tässä vaiheessa välttämätön, kun ”Ranta-Kartanon” asemakaavan toteutuminen ei ole vielä alkanut ja matkakeskushanke on kesken?
VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN:
Parkkipaikoista ei ole pulaa Lahdessa. Pysäköintilaitoksia on monta ja niissä on runsaasti tilaa jopa markkinapäivinä. Vaikka toteuttaisimme keskustavision edellyttämät kadunvarsipysäköintipaikkojen vähentämiset, vieläkään ei pysäköinti tuottaisi ongelmia. Tällä hetkellä linja-autoaseman takana on yli 300 paikkaa, joita voidaan käyttää velvoitepysäköintiinkin, jos keskustan kiinteistöt haluavat lisärakennusoikeutta.
Ranta-Kartanon kaavamuutos pitää sisällään sen, etteivät pysäköintipaikat vähene keskustan länsiosasta. Suunnitelmassa on sisällytetty velvoitepysäköintipaikkojen lisäksi 315 muuta pysäköintipaikkaa. Kun alue on rakennettu ja jos sitten ilmenisi vielä jostain syystä lisäparkkipaikkojen tarvetta, kaavamuutos mahdollistaa Paasikivenaukion tuntumaan rakennettavan pysäköintihallin. Tällainen halli palvelisi niin läntisistä kaupunginosista tulevia autoilijoita, Kisapuiston käyttäjiä sekä urheilu- ja messukeskuksen tapahtumia. Paasikivenaukion tienoilta löytyy myös hyvin tilaa autojen ajaa sisään ja ulos hallista. Tietenkin jos investoijilla on riittävästi rahaa, voi itse pysäköintihalli olla vaikka Alatorin alla, mutta sinne vain ajettaisiin Paasikivenaukion kautta.
Keskustan elinvoimaisuus ei ole kiinni autoista, vaan meistä ihmistä - miten me viihdymme ja asioimme keskustassa, käymmekö hallissa, torilla, kahviloissa, elokuvissa, apteekeissa, kangaskaupoissa, laukkukaupoissa, suutarissa, putiikeissa, ravintoloissa, musiikkikaupoissa, matkatoimistoissa, kosmetologilla, kirpparilla, Punaisessa Ristissä, Uudessa Lahdessa, kultasepänliikkeissä, pankeissa, kiinteistönvälittäjillä, optikkoliikkeissä, luontaistuotekaupoissa, ravintoloissa jne. Nämä kaikki ovat jalankulkijan saavutettavissa torin ympäristössä. Nämä kaikki ovat saavutettavissa linja-autolla tai polkupyörällä torin laitaan ajaen. Jos haluaa käyttää henkilöautoa, ei nykyisistä parkkitiloistamme ole kuin muutama sata metriä edellä mainitsemieni palveluiden äärelle. Mutta tämä on viitseliäisyydestä eniten kiinni. Toisena syynä on välinpitämätön suhtautuminen ympäristömme ongelmiin. Jos ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
Olisiko Lahden imagon kannalta tärkeää saada uusi parkkihalli keskelle kaupunkia. Meille esitetyssä toriparkkisuunnitelmassa sekä sisäänajo että ulostulo on johdettu suoraan keskustavision sisimmältä kehältä, Rauhankadulta. Tämä kohta on tukkoinen ja liittyy suoraan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Alatoriin. Paha juttu imagollisesti.
Henkilöautoliikenne pitää kieltää kokonaan keskustan kävelypainotteiselta alueella lukuun ottamatta eritysryhmien ja huollon tarpeita. Ympäristökaupungin on syytä pyrkiä vähentämään yksityisautoilua kaikin keinoin eikä annettava signaalia, että ajakaa vaan tänne keskustaan - mitä näistä hiilidioksidipäästöistä ja muista ekologisesti merkittävästi hankkeista.
Meidän on nyt tärkeää huolehtia siitä, että yhdyskuntarakenteemme on kestävän kehityksen mukainen ja että meillä on erinomainen julkisen liikenteen järjestelmä hyvine lipputukimuotoineen ja lisäksi hyvä kevyenliikenteen reitistö. Myös muu kaupungin toiminta, kuten nyt tekeillä oleva yleiskaava on suunniteltava ja toteutettava strategiamme mukaisesti. Keskustavisio on päivitettävä huomioiden sekä matkakeskushanke että Ranta-Kartanon kaavamuutos.
Näillä toimilla saamme aikaan sen, että keskustamme on elinvoimainen, turvallinen ja houkutteleva, ja siten kaupunkilaisten on helppoa ja kivaa tulla sen palveluiden äärelle viihtymään, asioimaan ja asumaan.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 11.1.2010 klo 21.18
Elokuussa 2004 Lahden kaupunginhallitus teki päätöksen Keskustavisiosta eli keskusta-alueen kehittämisperiaatteista, jotka on kiteytetty kuudeksi pääkohdaksi.
1. Kaupallista keskustaa vahvistetaan
- turvaamalla kaupan edellytykset ydinkeskustassa
- mahdollistamalla keskustan toiminnallinen laajeneminen
- mahdollistamalla kortteleiden sisäpihojen kehittäminen
- mahdollistamalla asumisen lisärakentaminen
2. Liikennejärjestelmiä kehitetään
- muodostamalla kaksisuuntainen keskustan kehä
- kehän sisäpuolella suositaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä
- kehän tuntumassa pysäköintilaitokset
3. Joukkoliikenteen roolia vahvistetaan
- suositaan joukkoliikenteen sujuvuutta valo-ohjauksessa
- muutetaan reittiä pohjoisen suuntaan Kauppakadulle Aleksanterinkadun kautta
- hyvin opastetut joukkoliikenteen vaihtopysäkit kauppatorilla ja Trion edessä
4. Kevyenliikenteen edellytyksiä parannetaan
- kävelypainotteinen joukkoliikennekatu
- kävelykatu
- kävelypainotteinen katu
- korkealaatuinen kevyenliikenteen reitti
5. Kaupunkirakennetta eheytetään
- elvytetään ”vanhan kaupungin” vetovoimaisuutta
- tiivistetään Paavolan kaupunkirakennetta
- kehitetään ydinkeskustan ja Vesijärven välistä yhteyttä
- kehitetään ydinkeskustan ja Asemantaustan välistä yhteyttä
6. Ympäristön laatua kohennetaan
- luodaan paikkoja, joissa pysähdytään ja viihdytään
- vaalitaan korkeatasoista arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriaa
- täydennysrakentaminen toteutetaan huolellisesti
- uusitaan valaistusta, pintoja ja kalusteita
- opastusjärjestelmää kehitetään
- kaupunkitaidetta lisätään.
Kakkoskohdassa mainitaan kehän tuntumassa olevat pysäköintilaitokset. Lahdessa onkin runsaasti pysäköintitiloja keskustan tuntumassa. Vain länsisuunnasta henkilöautoilla tulevien pitää ohittaa keskustan kehä pysäköidäkseen autonsa nykyisiin parkkihalleihin. Jos liikennettä halutaan pois keskustan kehän sisäpuolelta, Aleksilta ja Vapaudenkadulta, pitäisi pysäköintilaitos rakentaa Paasikivenaukion läheisyyteen.
Torin asemakaavamuutos ja sen mahdollistama toriparkki on täysin vastoin keskustavision 4. ja 6. kohtia. Kevyenliikenteen edellytykset ja ympäristön laatu ei kohene toriparkilla, päinvastoin.
Osa Keskustavisiosta on jo toteutunut. Lahden tekninen ja ympäristötoimi on kiitokset ansainnut tähän mennessä tehdystä hyvästä työstä.
Kaupunginhallitus päätti 11.1.2010, että keskusta-alueen kehittämissuunnitelmaa päivitetään niin, että siitä muotoutuu aiempaa selkeämpi kokonaiskuva Lahteen tavoiteltavasta houkuttelevasta kaupunkikeskustasta.
Joka tapauksessa Keskustavision periaatteet ovat edelleen keskustan kehittämisen pohjana. Kun niitä nyt päivitetään, torin asemankaavamuutos voidaan hylätä, mikä ei alun perin ole visioon kuulunut. Keskustan kehittäminen on mahdollista ilman toriparkkia.
Jos keskustan kiinteistöjen mahdollisen täydennysrakentamisen, yrityselämän ja kaupan turvaamiseksi tarvitaan tulevaisuudessa lisää pysäköintitilaa ja velvoitepysäköintipaikkoja, kaupungin on mahdollista niitä osoittaa esimerkiksi mainitsemastani Paasikivenaukion tuntumasta. Ranta-Kartanon asemakaavamuutos mahdollistaa pysäköintilaitoksen rakentamisen alueelle. Rakentaminen tapahtukoon kuitenkin tarvitsijoiden kustannuksella, ei kaupungin rahoituksella. Erilaisia rahoitusmalleja parkkihallille varmasti löytyy sijoitusyhtiöistä lähtien, jos hanke on kannattava.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Torstai 10.12.2009 klo 10.43
Kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa käytin puheenvuoron, jossa otin esille sen, miten suuresti kuntatalous on riippuvainen valtion toimenpiteistä. Nyt on valmistunut Jyrki Kataisen (Kok) johtaman valtiovarainministeriön mietintö hallituksen esitykseen valtion talousarvioksi vuodelle 2010, ja siltä näyttää, että kuntatalouden tilannetta heikennetään edelleen.
Kunnat on jätetty tällä vaalikaudella yksin ongelmiensa kanssa, koska porvarihallitus ei ole turvannut kuntien palveluiden tuottamisen riittävää rahoitusta. Hallitus on pakottanut kunnat leikkaamaan tai karsimaan palveluitaan ja vähentämään henkilökuntaa. Palveluiden saatavuudessa ja niiden alueellisessa tarjonnassa on suuria puutteita. Rapautuvat palvelut ovat vakava uhka kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kannalta.
Sos.dem. eduskuntaryhmä jätti hallituksen budjettiesitykseen vastalauseen, jossa todetaan, että hallituksen tavoitteena on ohentaa kuntien palveluja ja luoda markkinoita yksityisille palveluille. Tämä näkyy mm. palveluseteliratkaisuissa ja monissa muissa sosiaalipolitiikan valinnoissa.
Sosialidemokraatit uskovat vahvaan valtioon ja kattaviin julkisiin palveluihin. Kun kuntien yhteisistä palveluista ei pidetä huolta, luodaan tarve yksityisille palveluille ja samalla synnytetään tyytymättömyyttä verovaroilla tuotettuja palveluita kohtaan. Tämä on jo näkyvissä terveyspalveluiden kohdalla.
Matti Vanhasen (Kesk) hallituksen talouspolitiikan virheiden maksajina ovat ennen kaikkea lapset ja vanhukset, kun hallitus panee kunnat ”tervehdyttämään talouttaan” päivähoidon, terveyspalvelujen tai vanhustenhuollon alasajon avulla.
Kuntien peruspalveluiden turvaamiseen sosialidemokraatit esittävät kuntien valtionosuuksiin 500 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle. Tämä tarkoittaisi noin 100 euroa asukasta kohden vuodessa, Lahdessa siis 10 miljoonaa euroa. Tällä korotetulla valtionosuudella voitaisiin kunnissa parantaa vanhustenhoitoa, huolehtia perusterveydenhoidon tasosta ja panostaa lastenpalveluihin. Kuntien valtionosuuksien lisäys vähentäisi myös tarvetta veronkorotuksiin, lomautuksiin ja ylivelkaantumiseen.
Lahden budjettikokouksessa otettiin Kokoomuksen taholta jo esille se tuottavuusohjelman tekeminen, mihin maan hallitus on velvoittanut 20 suurinta kaupunkia. Tällainen ohjelma pitää ensi vuonna tehdä. Selvää on, että Lahdessakin Kokoomuksen tavoitteena on rakenteiden muuttaminen, mikä suomennettuna tarkoittaa kunnallisten palvelujen yksityistämistä.
Varsinkaan Lahdessa ei tuottavuus ole ongelmallista. Erikoistutkija Heikki Helinin uusimman tilastoselvityksen mukaan 20 suurimman kaupungin nettomenot (euroa/asukas) ovat pienimmät Lahdessa, Jyväskylässä ja Porissa.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 1.12.2009 klo 16.28
Vanhasen - Kataisen hallitus on pakoillut vastuutaan kuntien palveluiden ja talouden korjaamiseksi. Se on tehnyt koko ajan päätöksiä, joiden seuraukset ovat vakava isku kuntien asukkaille. Eniten näistä porvari-ideologian mukaisista päätöksistä ovat joutuneet kärsimään lapset, nuoret, sairaat ja vanhukset kaikissa Suomen kunnissa.
Hämeen sosialidemokraatit vaativat kaikille oikeudenmukaisia ja tasavertaisia kuntapalveluita jokaisessa kunnassa. On huolehdittava kaikista. Heikompaa ei saa jättää. Linjamme, myös Lahdessa, on:
- Me pidämme huolta kuntien asukkaista ja kuntien henkilöstöstä. Siksi emme hyväksy lomauttamisia emmekä irtisanomisia.
- Me haluamme investoida lapsiin. Siksi vaadimme laatua päivähoitoon ja koulutoimeen. Ryhmäkoot on pidettävä pieninä.
- Me luotamme nuorisoomme. Siksi ehkäisemme syrjäytymistä kaikin mahdollisin keinoin. Jokaisella peruskoulun päättäneellä nuorella on oltava opiskelupaikka.
- Me kunnioitamme ikäihmisiämme. Siksi luomme mahdollisuudet hyvään vanhuuteen omassa kodissa ja tarvittaessa vanhusten palvelutaloissa. Hoidamme vanhukset omassa kodissa niin pitkään kuin se on inhimillisesti mahdollista.
- Me panemme terveydenhuollon kuntoon. Siksi kaikilla hämäläisillä on oltava oikeus neuvola-, kouluterveydenhuolto-, työterveyshuolto-, työttömien terveydenhuolto- ja terveyskeskuspalveluihin sekä erikoissairaanhoidon palveluihin.
- Me uskomme kirjaston, kulttuurin ja liikunnan ennaltaehkäiseviin vaikutuksiin. Siksi tarjoamme kaikille kuntalaisille näiden palveluiden myötä elämän laatua.
- Me innostamme yrittäjyyteen. Siksi monipuolistamme kuntien elinkeinorakennetta kaavoituksen ja tehokkain elinkeinopoliittisin keinoin.
- Me vaadimme turvallisia ja ympäristöystävällisiä asuinympäristöjä. Siksi kunnallisessa päätöksenteossa on aina huomioitava asukkaiden arjen turvallisuus. Ympäristönäkökohdat on otettava huomioon kaikessa kunnan toiminnassa.
- Me emme kannata tasaveromallia. Siksi vaadimme valtionosuuksien kehittämistä ja verotulojen jakamista niin, että kuntien tuloveroprosentti ei nouse yli 20:n.
- Me emme ole byrokraatteja vaan demokraatteja. Siksi uskallamme rikkoa hallintokuntien välisiä raja-aitoja ja huolehdimme aina siitä, ettei kunnissa synny demokratiavajetta.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 30.11.2009 klo 10.15
Käsittelen aluksi maan hallituksen ja valtion politiikkaa, koska kuntatalouden hyvinvointi tai pahoinvointi riippuu oleellisesti siitä, mitä valtio tekee kuntatalouden suhteen.
Euroopan komission mielestä Suomen hallitus on elvyttänyt tehottomasti. Komission 3.11. julkaisemassa talousennusteessa kritisoidaan sitä, että elvytys on kohdistunut veronkevennyksiin, jotka eivät ole tuoneet elvyttävää vaikutusta. Komission talousennusteesta ilmenee myös, että Suomessa julkisten investointien osuus on jäänyt vähäiseksi verrattuna muihin unionin jäsenmaihin.
Puolueemme puheenjohtaja Jutta Urpilainen on jo pitkään ja viimeksi puoluevaltuuston kokouksessa 15.11. kysynyt, miksi Vanhasen - Kataisen hallitus käyttää vain kymmenesosan elvytyksestään julkisiin investointeihin, vaikka niillä olisi kolme kertaa suurempi työllisyysvaikutus kuin veronkevennyksillä.
Hallitus on siirtänyt vastuun elvytyksestä ja sitä kautta työttömyyden torjunnasta sulavasti kunnille, jotka ovat jo muutenkin alenevien verotulojen loukussa.
Kunnallisia tuloveroja on nostettava ensi vuonna joka kolmannessa kunnassa. Tämä koskettaa noin miljoonaa palkansaajaa, koska useat isot kaupungit ovat liittyneet veroa korottavien joukkoon. Monissa kunnissa kunnallisveron korotus syö hallituksen palkansaajille lupaamat veronkevennykset. Joten se siitä veroalesta ja veroilla elvytyksestä.
Valtio lisää kuntien tehtäviä, mutta niiden hoitamiseksi ei anneta rahaa. Valtio käyttää kuntasektoria myös ovelasti välikätenä, kun se lisää omia tulojaan. Nytkin on sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä suunnitelma, jossa aiotaan nostaa pitkäaikaisen laitoshoidon kunnallisia maksuja. Laitosmaksujen nostaminen toisi kuntien kassaan lisää rahaa arviolta 62 miljoonaa euroa, mutta vastapainoksi kunnille annettavia valtionosuuksia pienennettäisiin saman verran.
Samalla tavalla tehtiin syksyllä 2006, kun nostettiin kuntien perimiä sosiaali- ja terveysmaksuja 16,7 prosentilla.
SDP:n VAIHTOEHTOBUDJETTI
AUTTAISI LAHTEAKIN
Viime viikolla sosialidemokraatit julkistivat vaihtoehtobudjetin. Siinä esitetään kuntien peruspalveluiden turvaamiseen 500 miljoonan euron lisäystä. Jos tämä valtionosuuksien lisäys jaettaisiin suunnilleen tasan kuntien asukasmäärien perusteella, olisi Lahden osuus reilut 10 miljoonaa euroa. Se olisi iso apu ensi vuodella. Vertailun vuoksi voi budjettikirjastamme lukea, että kiinteistöveron korotus lisää kaupungin tuloja ensi vuonna 5,6 miljoonaa euroa. Korotetulla valtionosuudella voitaisiin huolehtia kuntien palveluista. Lisäraha myös vähentäisi kuntien tarvetta veronkorotuksiin, lomautuksiin ja velkaantumiseen.
Kaikkiaan sosialidemokraattien työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta tukevan budjettivaihtoehdon lisäykset ovat noin 1,4 miljardia euroa. Esittämämme valtion tuloja kasvattavat veroesitykset tuottaisivat 1,425 miljoonaa euroa. Toivottavasti valtioneuvosto ja eduskunta tutustuvat hyvin vaihtoehtobudjettiimme ja toteuttavat ehdotukset esitetyssä muodossaan.
Jälkiviisaus on joskus näsäviisautta, mutta en malta olla kertomatta pientä yksityiskohtaa syksystä 2008. Puheenjohtajamme Jutta Urpilainen sanoi, että maailman finanssikriisillä on suoria seurauksia kuntien taloudelle. ”Haluan, että hallitus selvittää nopeasti, miten rahamarkkinoiden epävakaus vaikuttaa suunniteltujen kuntainvestointien rahoitukseen”, esitti Urpilainen.
Sanoma meni kuin kuuroille korville, sillä kolme päivää myöhemmin kuntaministeri Mari Kiviniemi (Kesk) vastasi näin: ”SDP pelottelee kansalaisia. Urpilaisen puheenvuoro on edesvastuuton. Kunnallisten peruspalveluiden rahoitus ei ole vaarassa finanssijärjestelmän kriisin takia. Suomen talouden perusta on kunnossa.”
Nyt on nähty miten oikeassa puheenjohtajamme oli.
ELINVOIMAISUUSPAKETTI
Lahdessa työttömyyden kasvu on nopeaa ja se heijastuu suoraan verokertymäämme. Vuosikatteemme putoaa tämänvuotisesta noin 30 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan. Se on huima lasku ottaen huomioon vielä muutama edellinen vuosi, jolloin vuosikatteella lyhensimme velkaamme ja rahoitimme investointimme. Lainaa/asukas Lahdessa on tänä vuonna noin 800 euroa, ensi vuodelle sitä tulee olemaan 1300 euroa, jos edes riittää.
Uusina pärjäämiskeinoina talousarviomme sisältää ns. elinvoimaisuuspaketin, jossa on kolme osaa, mitkä liittyvät vahvasti toisiinsa. Osa 1. elinkeino-osio pitää sisällään yritysverkkojen tukemisen ja korjausrakentamishankkeet, joissa yhteistyökumppaneina ovat Lakes, Tiede- ja yrityspuisto, Lahden Talot sekä yrityselämä.
Toisena on hyvinvointiosio, johon sisältyvät sosiaali- ja nuorisotoimen panostukset sekä tukityöllistäminen.
Kolmantena on investointiosio, joka pitää sisällään kaupungin perusparannus- ja korvausinvestoinnit 29 miljoonaa ja uusinvestoinnit 21 miljoonaa euroa. Lisäksi konserniyhtiöiden investoinnit ovat yhteensä 57 miljoonaa euroa.
Saadaksemme elinvoimaisuuspaketin aikaiseksi ja hoitaaksemme ne palvelut, jotka kaupunkimme vastuulla ovat, meidän on korotettava kiinteistöveroja, lisäys kaupungin kassaan n. 5,6 miljoonaa euroa, ja lisäksi otamme lainaa melkein 100 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakantaan sisältyy konserniyhtiöille välitetyt lainat, vuodelle 2010 n. 50 miljoonaa euroa. Tämä on meidän elvytystämme, jolla pyrimme torjumaan työttömyyttä ja syrjäytymistä, kannustamaan yrittäjyyttä ja pitämään huolta kaupungin omista kiinteistöistä, joista osa alkaa olla täyden remontin vaiheessa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lahden strategian kevätkesällä, visiona ”Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki”. Pystyäksemme toteuttamaan strategiamme, meidän on talousarviossa otettava huomioon useita sellaisia tavoitteita, joita ei voi toteuttaa ilman taloudellista panostusta. Toimialat ovat kiitettävästi peilanneet strategiaa talousarvioesityksiinsä, mutta talouden tiukkuus näkyi joissakin strategisesti keskeisten menestystekijöiden kohdalla.
Puolueryhmien välisissä neuvotteluissa päätettiin muutamista lisäyksistä jo kaupunginhallitusvaiheessa, jotta ”kilpalaulantaa” ei tärkeistä asioista tarvitsisi harrastaa täällä valtuustokokouksessa. Käyn tässä ne vielä läpi perusteluineen:
Strategiassamme todetaan, että Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä, mitä toteutetaan mm. siten, että kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoden 1990 tasolta vuoteen 2025 mennessä. Viime viikolla päätetty Lahti Energian kaasuvoimalaitoshanke on erittäin merkittävä tekijä, jotta tähän tavoitteeseen päästään.
Mutta pienemmilläkin taloudellisilla panostuksilla on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitsemme hyvän julkisen ja kevyenliikenteen järjestelmän. Olemme syksyllä aloittaneet uudet lasten ja nuorten joukkoliikenteen lipputuet. Niiden toteutumisen varmistamiseksi lisättiin 300.000 euroa talousarvioon.
Ympäristötoimen puolelle lisättiin 100.000 euroa strategian mukaisiin pieniin ympäristöhankkeisiin.
Keskeisenä haasteena Lahdessa on väestön ikääntyminen, jonka seurauksena palveluntarve kasvaa. Omaishoito suo inhimillisen mahdollisuuden asua omassa kodissa mahdollisimman kauan. Omaishoidon tukeen lisättiin 300.000 euroa. Rahalla saadaan noin 40 uutta omaishoitajaa.
TALOUSARVIO
ON ELVYTTÄVÄ
Lahden työllisyystilanne ensi vuodelle ei näytä valoisalta. Työttömyys on kasvamassa, varsinkin nuorten on vaikea saada töitä. Työttömyysluvut hipovat 16 %. Kaupungin mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta kaikki keinot, mitkä ovat käytettävissä, on toteutettava. Pienetkin teot ovat tarpeen.
Tuoterenkaalle lisätty 100.000 euroa antaa useammalle nuorelle ja vajaakuntoiselle mahdollisuuden tehdä työtä, mikä ehkäisee syrjäytymistä ja yhteiskunnan marginaaliin jäämistä.
Kaikki edellä mainitut lisäykset ovat strategiastamme johdettuja ja edesauttavat sitä, että Lahti olisi visiomme mukainen kaupunki.
Talousarviomme on elvyttävä, investoiva, lainaa ottava, veroja nostava. Näillä toimilla on pyrittävä siihen, että turvaamme palvelut kuntalaisille, luomme työpaikkoja ja pystymme välttämään lomautukset ja irtisanomiset. Siis siihen, ettemme itse ole työttömyyttä aikaansaamassa. Meidän on myös muistettava strategiamme eräs tärkeimmistä menestystekijöistä. Se on hyvä ja osaava henkilöstö. Kaupungin on oltava haluttu työnantaja, se ei ainakaan omilla toimillaan saa uhata kaupungin perustehtäviä.
Strategiassamme toteamme, että Lahdella on hyvä maine elävänä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina, jossa on muotoilun ja kulttuuriosaamisen varaan rakentuva luovan talouden keskittymä. Viime viikolla Singaporessa syntynyt päätös, että Helsinki yhdessä Lahden, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan kanssa on vuoden 2012 muotoilupääkaupunki, tukee strategiaamme oivallisesti. Olkaamme iloisia kaikesta myönteisyydestä, jota kaupunkimme saa ja olkaamme itse ylpeitä lahtelaisia, meidän kaupungissamme on hyvä asua, elää ja yrittää.
Lahden sosialidemokraattinen valtuustoryhmä hyväksyy talousarvioesityksen vuodelle 2010 ja vuosien 2010-12 taloussuunnitelman. Tulemme kuitenkin yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään ponnen Launeen uimahallihankkeen rahoitusvaihtoehdosta.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 6.10.2009 klo 11.00
Lahdessa tehdään parhaillaan yleiskaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä määritellään yleiskaavan sisällöllisiä tavoitteita. Lisäksi tehdään yleiskaavan edellyttämiä selvityksiä ja laaditaan alustavia rakennevaihtoehtoja. Ensimmäinen yleisötilaisuus yleiskaavasta järjestettiin 1.10. pääkirjaston auditoriossa. Asiaa esitelleiden virkamiesten lisäksi paikalla oli yhdeksän asiasta kiinnostunutta lahtelaista. Tulipa mieleeni Ranta-Kartanon kaavoitus; sitäkin esiteltiin ihmisille suunnittelun edetessä useampaan otteeseen, mutta järjestetyt tilaisuudet eivät kovin monia kiinnostaneet. Äläkkä nousi vasta siinä vaiheessa, kun kaavamuutoksen tekeminen oli edennyt pitkälle ja oli tulossa kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Kyllä tällaisista asioista kaupungin toimielimet tiedottavat hyvissä ajoin ja perinpohjaisesti. Tämä koskee myös yleiskaavatyötä. Sekin on iso asiakokonaisuus. Uusi, maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä yleiskaava on tehtävä, koska nykyinen yleiskaava vuodelta 1998 on oikeusvaikutukseton ja monilta osiltaan vanhentunut. Kaupungin kasvu ja kehitys edellyttävät yleiskaavan pitämistä ajan tasalla. Yleiskaava on tärkeä ”asiakirja”, sillä sen avulla ennakoidaan lahtelaisten toiveita asuinympäristön suunnittelussa. On myös sovitettava yhteen asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet EU-direktiivien edellytysten ja ilmastomuutoksen luonnonoloissa aiheuttamien muutosten kanssa.
Yleiskaavan tarkoituksena on kaupungin yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.
Yleiskaavassa osoitetaan Lahden kasvun suunnat ja periaatteet. Nyt pyritään etsimään vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin mihin sijoitetaan uudet asukkaat ja yritykset nykyisten lahtelaisten elinympäristön laatua heikentämättä.
Kun siis myöhemmin tulee eteen yksityiskohtaisempia kaavoitustilanteita, niin pohjana niille ovat yleiskaavassa olevat merkinnät ja määräykset, joilla osoitetaan aluevarauksia erilaisiin käyttötarkoituksiin kuten asumiseen, kaduille, johdoille, palveluille, työpaikoille, virkistykseen ja suojeluun.
Yleiskaavaa valmisteltaessa varataan Lahden asukkaille tilaisuus joko kirjallisesti tai suullisesti lausua mielipiteensä asiasta. Yleiskaava käsitellään teknisessä lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja sen hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto.
Yleiskaavan tausta-aineisto löytyy kaupungin internetsivuilta: www.lahti.fi/yleiskaava
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Torstai 1.10.2009 klo 20.20
Olen jo pari kertaa aiemmin kirjoittanut siitä, miten Raha-automaattiyhdistys on pakotettu vähentämään vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan tukemista, koska tämä tuki häiritsee markkinaehtoista yritystoimintaa. Nyt näyttää siltä, että sama suuntaus voimistuu, koska myös sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää rahoitusta hyvinvoinnin eteen työtä tekeville järjestöille aiotaan leikata. Ministeri Paula Risikon (Kok) johtamassa ministeriössä on valmisteltu asetus, joka mahdollistaisi avustukset tähän tarkoitukseen vain valtionlaitoksille ja kunnille.
Tänä vuonna nämä terveyden edistämiseen tarkoitetut varat ovat 9,3 miljoonaa euroa, joista järjestöjen osuus on 3,2 miljoonaa. Nämä rahat saadaan tupakkaveron tuotosta.
Raha-automaattiyhdistys arvioi, että se jakaa ensi vuonna avustuksia 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.
Esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa järjestöillä on merkittävä asema. Leikkaukset avustuksista tulevat vaikeuttamaan päihdeongelmien hoitoa ja kaventamaan palveluiden tarjontaa.
Avainsanat ovat nyt vapaa kilpailu ja kilpailuttaminen, lain pakottamana. Tästä on karmeana esimerkkinä Orimattilan vanhustenhoito. Kun Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin järjestämän kilpailutuksen voitti heinolalainen yritys, siirretään orimattilalaisia vanhainkotiasukkaita ensi vuonna Heinolaan.
Suomen porvarihallitus ja -ministeriöt ajavat nyt sitä samanlaista rataa, mille Englanti lähti Margaret Thatcherin aikana. Siellä tämä yksityistämisen tie osoittautui vääräksi. Vaikka eihän porvarihallitus ymmärrä ajan merkkejä muutenkaan. Kun päällä on kansainvälinen talouslama, niin muualla länsimaissa lisätään valtion osuutta yhteiskunnan ja myös elinkeinoelämän avaintoiminnoissa, mutta Suomessa valtionyhtiöitä pyritään myymään pois.
Monissa maissa on lyöty lukkoon ne alat, jotka pidetään valtion omistuksessa. Suomessa tuntuu, että kaikki on kaupan.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 15.9.2009 klo 14.46
Päätimme maanantaina Lahden kaupunginvaltuustossa myöntää tukityöllistämiseen 507 000 euron lisämäärärahan. Tämän jälkeen budjetoidut valtionosuudet kasvavat 230 000 euroa, joten tukityöllistämisen nettosummaan tulee 277 000 euron lisäys.
Tuoreet tiedot kuitenkin kertovat, että tukityöllistämistä aiotaan EU:n määräyksestä voimakkaasti rajoittaa. Näin siksi, että työttömien tukeminen julkisista varoista haittaa vapaata markkinakilpailua. Samasta syystä on jo Raha-automaattiyhdistys joutunut lopettamaan monien vapaaehtoisjärjestöjen avustamisen.
EU säätää ja Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö aikoo noudattaa EU:n linjaa, joka heikentää mahdollisuuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä. Työttömien valtakunnallisen yhteistyöjärjestön toiminnanjohtaja Lea Karjalainen on laskenut, että näin vaarannetaan 10 000 ihmisen työpaikat.
Koko tämän touhun takana on se, että yksityisten yritysten kilpailuasemia ei saa heikentää. EU ja sen mukana Suomikin katsovat, että vapaaehtoisjärjestöjen toiminta ja nyt myös tukityöllistäminen uhkaavat vapaata kilpailua. Tärkeimpänä pidetään sitä, että yksityisten yritysten bisnes toimisi parhaiten tuottavalla teholla.
Työvoimaviranomaisten ohjeena on, että 70 prosenttia tukityöstä tehdään yksityisissä yrityksissä. Kolmas sektori kuitenkin työllistää sellaisia pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia, jotka eivät ole saaneet töitä vapailta markkinoilta. Jos tätä työllistämisen muotoa nyt lähdetään rajoittamaan, nämä ihmiset siirtyvät takaisin sosiaalitukien luukuille.
Yleishyödyllisillä yhdistyksillä on Suomessa pitkä historia. Eivät ne tähänkään asti ole vaarantaneet yritysten mahdollisuutta tuottaa palveluita ihmisille. Yrittäjille maksetaan jopa suurempia työllistämistukia kuin yleishyödyllisille toimijoille.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 2.9.2009 klo 17.42
Sosialidemokraattisessa puolueessa meillä naisilla on tällä hetkellä hyvä tilanne. Puheenjohtajana on Jutta Urpilainen ja kolmesta varapuheenjohtajasta kaksi on naisia, Maria Guzenina-Richardson ja Pia Viitanen. Puoluevaltuustonkin molemmat varapuheenjohtajat ovat naisia, Minna Lintonen ja Erja Starck. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Tarja Filatov.
Kunnallisessa päätöksenteossa naiset eivät vieläkään ole saavuttaneet tasa-arvoista asemaa miesten kanssa. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan valtuustojen puheenjohtajista on naisia vain 27 % ja varapuheenjohtajista 25 %. Lahdessa nainen ei vielä koskaan ole toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi meitä sentään on kelpuutettu, tällä hetkellä valtuuston 2. varapuheenjohtaja on Maija-Liisa Lindqvist (Kesk).
Hallitusten puheenjohtajista on naisia 21 % ja varapuheenjohtajista 35 %. Lahdessa parannettiin tasa-arvotilannetta, kun Ulla Juurola (SDP) oli viime valtuustokaudella kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Nyt on 2. varapuheenjohtajana Kirsti Vaara (Vihr.). Kunnallishallitusten jäsenistä on koko maassa naisia tällä hetkellä 46 %, Lahdessa jopa yli puolet eli 11:sta 6.
Naisten osuus kuntien päätöksenteossa on joka tapauksessa lisääntynyt, koska tasa-arvolaki säätää, että kunnallisissa ja kuntienvälisen yhteistoiminnan toimielimissä tulee olla molempia sukupuolia vähintään 40 prosenttia - lukuun ottamatta valtuustoja, koska äänestysten tuloksia ei voida muuttaa tasa-arvolain perusteella.
Kunnallisvaaleissa on naisten edustus parantunut. Vuonna 1968 oli ehdokkaista naisia vain 14 %, mutta 40 vuotta myöhemmin viime syksynä jo 40 %. Se vain on ongelmallista, että monet naiset edelleen äänestävät miehiä. Naisten äänestysaktiivisuus oli viime vaaleissakin suurempi kuin miesten, mutta siitä huolimatta valtuustoihin valituista oli naisia vain 37 %. Lahdessa sentään oltiin edistyksellisiä tässäkin, sillä Lahden 59 valtuutetusta on naisia yli puolet eli 25.
Kuntaliiton selvityksen mukaan kuntien naisvaikuttajat pitävät tärkeänä, että kuntakentän muutoksissa ja säästökohteita etsittäessä tulevat molempien sukupuolten näkemykset mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Naisten ja miesten tarpeiden huomioon ottaminen voi parantaa asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen laatua. Näin voidaan myös lisätä tuottavuutta ja tuoda uutta näkökulmaa palveluihin.
Mitenkä olisi, jos tasa-arvolaki ulotettaisiin koskemaan myös vaaleja? Otettaisiin kiintiöt niihinkin. Jos vaalien tulos antaisi paikkoja naisille alle 40 %, niin poistettaisiin läpimenneiden listan häntäpäästä niin monta miestä ja nostettaisiin tilalle niin monta naista kuin olisi tarpeen, jotta tasa-arvolain 40 prosentin vaatimus täyttyisi.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 26.8.2009 klo 12.35
Television MOT-ohjelmassa kerrottiin maanantaina 24.8. siitä Yhdysvaltojen järjestelmästä, jossa tuloeroja on johdonmukaisesti haluttu kasvattaa, jotta talouspolitiikka toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Siellä rikkaille on annettu entistä suurempia verohelpotuksia, koska ajatellaan, että näin talouselämän pyörät pyörivät aina vain paremmin.
Tätä Amerikan mallia ajetaan takaa nyt myös Vanhasen – Kataisen hallituksessa. Sen ideologinen peruslinjaus on, että hyvätuloisten etuisuuksia pitää lisätä. MOT-ohjelmassa lainattiin Sauli Niinistöä ja Björn Wahlroosia: ”Pitää sietää se, että jotkut rikastuvat, kokonaisuuden vuoksi. Yleensä taloudessa ei mene hyvin, elleivät tuloerot kasva.”
Jorma Ollilan sanontana puolestaan oli, että ”alentamalla veroja saadaan talouteen aikaan myönteinen kierre”.
Yhdysvalloissa tämän kierteen kanssa on jo kaksi kertaa menty metsään, kuten taloustieteen nobelisti Robert Solow tv-ohjelmassa kertoi: 1930-luvun alussa USA ajautui suureen lamaan ja nyt on käynyt samalla tavalla – ”En pidä sattumana sitä, että USA:n historian suurimmat tuloerojen kasvun jaksot päättyivät historian pahimpiin talouskriiseihin. Niiden välillä on vahva yhteys.”
USA:ssa tähän järjestelmään liittyy myös se, että sosiaali- ja terveyspolitiikka on tavallaan jätetty ihmisten itsensä järjestettäväksi. Lakisääteistä sairausvakuutusta ei ole, ja yksityisen sairausvakuutuksen hankkiminen merkitsee sitä, että tavallisen työntekijän olisi käytettävä siihen jopa puolet nettopalkastaan, ehkä enemmänkin. Tämä oli esillä myös Radio 1:n Maailmanpolitiikan arkipäivää –ohjelmassa lauantaina 22.8. Siinä syöpään sairastunut nainen kertoi, että hänen maksamansa sairausvakuutus ei riittänyt hoitoihin alkuunkaan, vaan kaikki tulot alkoivat mennä sairaalalle. Lakitoimiston avulla hän joutui turvaamaan sen, ettei sairaala päässyt viemään häneltä asuntoakin hoitomaksujen vastineeksi.
Suomen oikeistohallituksen silmät eivät kuitenkaan avaudu. Rikkaiden verotusta kevennetään ja kaikki mahdollinen julkishallinnon toiminta pyritään yksityistämään.
Verotuksessa tavoitteena on tasavero. Tähän päästään sillä, että ansiotulojen verotusta kevennetään (Ollilan toivoma tapa) ja siirretään verotusta välillisiin veroihin ja muihin valtion keräämiin maksuihin. Näin veroprogression merkitys pienenee, koska välillisiä veroja maksavat kaikki saman verran riippumatta maksukyvystä.
Kunnallisverokin on epäoikeudenmukainen tasavero. Lahdessa se on tällä hetkellä 19 prosenttia. Kaiken huippu on se, että kunnallisveroa ei tarvitse maksaa ollenkaan pääomatuloista. Sellainen ihminen, joka ei käy töissä, vaan elää pääomatuloilla, ei maksa kunnallisveroa!
Sitäkin minä ihmettelen, miksi pääomaverotus on alhaisempi kuin ansiotuloverotus suurimmalla osalla palkansaajista. Se on vain 28 %. Miksi pääomaverotus ei voisi olla progressiivinen?
Ansiotuloverotuksenkin progressiivisuus on sillä tavalla vajaa, että se ei nouse enää sen jälkeen, kun vuotuinen verotettava tulo on 64 500 euroa. Voi ansaita vaikka miljoonia, mutta veroprosentti on sama kuin 64 500 euroa tienaavilla.
MOT-ohjelmassa sanottiin, että rikkaiden suunnaton rikastuminen tuli mahdolliseksi, kun valtaan tuli Ronald Reagan, ja reaganilaista talouspolitiikkaa kiihdytti vielä viime vuosina George W. Bushin hallinto. Suomessa Jyrki Katainen haluaa Reaganiksi, ja Matti Vanhanen seuraa sivusta hyväksyvästi. Suomen Reagan on ensi maanantaina 31.8. MOT-ohjelmassa haastateltavana.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 11.8.2009 klo 10.35
Lehdissä oli uutinen, että Raha-automaattiyhdistys (Ray) ei enää ensi vuonna anna avustusta Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lastenhoitotoiminnalle. Sama kohtalo uhkaa Väestöliittoa.
Jo viime vuonna kirjoitin siitä, miten yksityistäminen on heikentänyt vapaaehtoisjärjestöjen mahdollisuutta toimia. Tämä johtuu siitä, että EU:n määräysten vuoksi Ray ei enää saa rahoittaa sellaista toimintaa, joka vääristäisi kilpailua. Tällä määräyksellä pidetään yksityisten yritysten puolia, jotta niiden bisnes toimisi parhaiten tuottavalla teholla.
MLL toimitti viime vuonna maksullista hoitoapua yli 9000 perheelle, joissa varttui yli 20 000 lasta. Erikoisen paljon tästä toiminnasta on ollut apua isojen kaupunkien ulkopuolella, jossa ei toimi riittävästi yksityisiä hoitoalan bisnesyrityksiä.
Vapaaehtoisjärjestöjen toiminnalle EU:n määräys on paikoittain kuolinisku, on jo ollutkin. Esimerkiksi järjestöjen kotipalveluasiakkaiden määrä laski viime vuonna alle puoleen aiemmasta. Kuntien omat palvelut ja alan yritykset eivät ole pystyneet korvaamaan vajetta. Yritykset ja järjestöt yhteensä tuottavat nyt vähemmän kotipalveluja kuin järjestöt yksin vielä viisi vuotta sitten. Tämä osoittaa, miten suuri merkitys kolmannen sektorin palveluntuotannolla on ollut. Suurin osa palvelujen saajista on ollut vähävaraisia, avun tarpeeseen joutuneita lapsiperheitä tai vanhuksia. Paljon apua ovat tarvinneet myös maahanmuuttajaperheet, joiden siteet suvun tukiverkkoihin ovat katkenneet.
EU ja sen pakottamana Suomikin katsovat, että vapaaehtoisjärjestöjen toiminta uhkaa vapaata kilpailua. Nyt kun ollaan taloudellisessa taantumassa, tilanne on vaikeutunut entisestään. Kun yksityinen firma huomaa, että liiketoiminta ei tuota riittävästi, se lopettaa huonosti kannattavan toimintansa. Ray vain katsoo sivusta ja toteaa, että näin toimii vapaa kilpailu EU:ssa, ei voi mitään. Kärsijöinä ovat apua tarvitsevat.
Vapaaehtoisjärjestöt ovat viime vuosina työllistäneet yli 30 000 ihmistä, joista puolet palkkatuen avulla. Lisäksi järjestöissä on ollut 13 000 ihmistä työmarkkinatuella työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa. Järjestöt ovat tarjonneet työllistetyille mm. avustavia toimisto-, ohjaus- ja hoivatehtäviä sekä kiinteistön- ja ruokahuollon töitä. Nyt yhdistykset joutuvat varautumaan siihenkin, että työ- ja elinkeinohallinto vähentää järjestöille suunnattua palkkatukea. Näin tulee tapahtumaan, koska palkkatukea suunnataan jatkossa erityisesti yrityksille.
Näin jyrää oikeistolainen uusliberalismi tälläkin sektorilla.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Keskiviikko 5.8.2009 klo 15.46
Lahden kaupungintalon alapuolella Mariankadulla olevassa pienessä puistossa on Eetu Salinin muistomerkki. Se pystytettiin Lahden sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön aloitteesta 1967. Salin oli tuttu Lahden seudulla. Asikkalassa syntynyt Eetu Salin (1866 – 1919) oli toimittaja, kansanedustaja ja agitaattori, jonka Väinö Linnakin otti mukaan Pohjantähti-trilogiaansa, puhumaan Pentinkulmalle. Tärkeä rooli Salinilla oli myös Suomen työväenpuolueen perustavassa kokouksessa 110 vuotta sitten, hän toimi kokouksen puheenjohtajana. Vuonna 1903 puolueen nimi muutettiin Suomen sosialidemokraattiseksi puolueeksi.
Joka vappu Lahden demarit tekevät tervehdyskäynnin Eetu Salinin muistomerkille.
Lauantaina 8.8. SDP juhlii Turussa 110-vuotista toimintaansa. Juhlaan on aihetta, niin menestyksellinen on puolueen historia. Turussa vuonna 1899 laadittu julistus tavoitteineen oli varsin radikaali niihin oloihin. Suomen kansallista itsenäisyyttä vaadittiin, ja ohjelmallisiin tavoitteisiin sisältyi erityisesti sellaisia asioita, joilla pyrittiin edistämään köyhimpien ihmisten etuja ja oikeuksia. Tuolloin valettiin samalla perustukset sille hyvinvointivaltiolle, jonka rakentamisessa myöhemmin olivat sosialidemokraatit avainasemassa.
Suomen työväenpuolueen ensimmäinen ohjelma piti sisällään mm. seuraavat vaatimukset:
- Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuotta täyttäneille sukupuoleen katsomatta.
- Täydellinen kokoontumis-, yhdistymis-, lausunto- ja painovapaus.
- Työaika 8-tuntiseksi.
- Yleinen koulupakko ja maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa.
- Naisen ja miehen täydellinen yhdenvertaisuus.
- Työväensuojelulainsäädäntöä kehitettävä.
- Asteittain nouseva tulo- ja perintövero.
- Maksuttomat oikeudenkäynti ja lääkärin apu.
Vaatimukset tuntuivat vuonna 1899 utopistisilta. Ne kuitenkin toteutuivat. Tämä todistaa, että kaikki on mahdollista, kun vain toimeen tartutaan ja joukkovoimaa käytetään. Nykyisin joukkovoimalla tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että äänestettäisiin aktiivisemmin tämän hetken tavoitteita ajavan puolueemme ehdokkaita kaikissa vaaleissa.
SDP:n ensimmäinen varsinainen periaateohjelma hyväksyttiin Forssan puoluekokouksessa 1903. Kun sitä ohjelmaa nyt lukee, niin vieläkin on tehtävää. ”Forssan ohjelman” yksi vaatimus oli, että kaikki välilliset verot olisi poistettava ja korvattava asteittain nousevalla tuloverolla. Ainakaan kaikkia välillisiä veroja ei nykytilanteessa enää voi kuvitella poistettaviksi, mutta vaatimus progressiivisesta verotuksesta on edelleen ajankohtainen. Mielestäni kunnallisverokin pitäisi muuttaa progressiiviseksi, jolloin se kohtelisi oikeudenmukaisemmin rikkaita ja köyhempiä.
Forssan ohjelmassa vaadittiin terveydenhoitoa valtion ja kuntien asiaksi, ja niin, että lääkärinapu, lääkkeet ja synnytysapu olisivat maksuttomia, samoin kuin hautaus. Tässä asiakokonaisuudessa on paljon tehtävää taas nyt, kun tilanne on muuttunut ja kunnallista terveydenhoitoa ollaan rapauttamassa siirtämällä terveydenhoitoa yksityissektorin vastattavaksi.
Forssan ohjelmassa esitettiin, että uskonto olisi julistettava yksityisasiaksi. Tämän mukaisesti kirkko olisi erotettava valtiosta, ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat olisi katsottava sellaisiksi, jotka itse järjestävät sisäiset asiansa. Lisäksi vaadittiin uskonnonopetuksen poistamista kouluista. Vaatimukset ovat ajankohtaisia ja kannatettavia edelleen.
Vuonna 1903 katsottiin, että kuntien on otettava haltuunsa sellaiset yleiselle hyvinvoinnille tärkeät liikealat, joita ne menestyksellä voivat hoitaa. Tätä kohtaa voidaan edelleen tarkastella näinä aikoina, kun yksityistäminen ja ulkoistaminen ovat tulleet näkyvästi ja laaja-alaisesti kunnalliseen toimintaan.
Turussa 1899 ja Forssassa 1903 oltiin liikkeellä idealistisesti. Idealismia meillä sosialidemokraateilla on oltava edelleen. Historia todistaa, että paljon saadaan aikaan, kun halutaan.
Vapaus – veljeys – tasa-arvo – oikeudenmukaisuus. SDP on myös kansainvälinen puolue: se tuomitsee kaikki ihmisten syntyperään, sukupuoleen ja varallisuuteen liittyvät vääryydet sekä julistaa, että taistelun riistämistä vastaan tulee olla kansainvälistä. Uusia haasteita maailmanlaajuisesti ovat ympäristön saastumisen ehkäiseminen, ilmastomuutoksen torjuminen ja puhtaan juomaveden saanti.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Perjantai 24.7.2009 klo 14.57
Edellisessä kirjoituksessani heinäkuun alussa käsittelin sitä, mistä kunnallisista palveluista ihmiset eivät missään tapauksessa halua tinkiä ja mistä taas voisi tinkiä, kun säästöjä pitää aikaansaada. Pohjana olivat Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän mielipidetutkimuksen (TNS-Gallup) tulokset. Nyt tutkimustulokset kokonaisuudessaan on julkaistu.
Hyvin ajankohtainen kysymys tutkimuksessa oli se, mitä mieltä ihmiset ovat siitä, pitääkö kunnallisverotusta kiristää, jos kunnallisten palvelujen laadun ja määrän ylläpitäminen sitä edellyttää. Peräti 78 % vastaajista oli sitä mieltä, että ”kunnan tarjoamiin palveluihin ja niiden tasoon verrattuna kunnallisverotus ei ole mitenkään kohtuuttoman korkeata”.
Vaikka verotuksen koventaminen ei ole mukava asia, on tämä tutkimustulos yhtenä selkänojana, jos korotuksiin kunnissa joudutaan menemään.
Lisää kantavuutta tutkimustulos saa, kun se suhteutetaan aiempiin vastaaviin kyselytutkimuksiin. Nyt verojen korottaminen hyväksytään laajemmin kuin aikaisemmin.
Samaa asiaa tutkimuksessa kysyttiin myös kunnallisvaltuutetuilta. Heidän näkemyksensä osoittautuvat samanlaisiksi kuin kuntalaisten. Valtuutetuista 79 % hyväksyy veronkorotukset.
Kysymyksillä testattiin myös kansalaisten halua ”ilmaisten” kunnallisten palveluiden käyttämiseen. Tulos oli yllättävänkin selvä: vastaajista 74 % yhtyy näkemykseen, jonka mukaan ”kansalaisilla tulee olla oikeus ilmaisiin tai lähes ilmaisiin kunnallisiin peruspalveluihin riippumatta siitä, mitä palveluiden tuottaminen tulee maksamaan”. Valtuutetuista tätä mieltä oli 45 %.
Tutkimukseen haastateltiin henkilökohtaisesti 1135 yli 15-vuotiasta maalis-huhtikuussa. Valtuutetuista vastasi kirjalliseen kyselyyn 809 (vastausprosentti 51).
Näitä asioita me tulemme Lahdessakin käsittelemään lähikuukausina. Jo nyt tiedetään, että hyvin monissa kunnissa verotus kiristyy. Näin on pakko menetellä, koska maan hallitus ei kuntatalouden heikkenemisestä piittaa. Hallitus vain toistaa, että nyt ei valtionverotusta nosteta eikä leikkauksia tehdä. Eipä niin, mutta koska valtion taholta ei kuntataloutta helpoteta, joutuvat kunnat tekemään likaisen työn, tekemään veronkorotuksia ja leikkauslistoja.
Työttömiä ministeriöiden toimesta kyllä osataan tehdä, samoin valtionyhtiöiden toimesta (Stora Enso). Valtion tuottavuusohjelman tarkoituksena on vähentää vielä 15 000 valtion työpaikkaa, joista esimerkkinä vaikkapa poliisin virkojen vähentäminen.
------------------------------------------------------------------------
|
|
|
|
« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
