Yhteystiedot

Ulla Vaara
Lahdenkatu 18 A 9
15140 Lahti
044-2985607
ulla.vaara (at) lh.lahti.fi

Ullan ajatuksia

Volter Kilven saaristolaissarja; Alastalon salissa, Pitäjän pienimpi ja Kirkolle

Tiistai 29.9.2020 klo 12:03

Viisi vaikuttavinta romaania on pyörinyt Twitterissä pitkään. Minäkin nimesin omani: Volter Kilven Alastalon salissa, Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla, Orhan Pamukin Lumi ja Jose Saramagon Ricardo Reisin viimeinen vuosi. Tämä on sinänsä mahdoton juttu, koska pystyisin nimeämään 100 vaikuttavinta romaania ihan kevyesti. Nyt kuitenkin tuossa nuo 5, joita twitterissa haettiin.

 Mietin asiaa kuukauden verran ja totesin, että kyllähän sitä viisi voi nimetä, mutta joitain perusteluja, miksi juuri nämä, olisi kiva saada. Kirjojen rakastajana olen tosi kiinnostunut, miksi joku valitsee esim. Jose Saramagon Kaikkien nimet –romaanin.

Kerron tässä, miksi nimesin Kilven Alastalon salissa –romaanin suosikikseni. Aluksi totean, että Volter Kilven saaristolaissarja Kustavista, Alastalon Salissa, Pitäjän pienimpiä ja Kirkolle on kokonaisuus enkä halua niitä erottaa toisistaan, joten arvioin hieman jokaista kirjaa. Sarja on suomalaisen kirjallisuuden parasta antia. Volter Kilvellä on oma tunnistettava tyyli kirjoittaa, kieli on rikasta, kielikuvia on paljon, itse keksittyjä sanoja niin, että lukija joutuu välillä arvailemaan, mutta se on vain hauskaa kuin olisi löytöretkellä. Mielestäni ehkä parasta on kustavilaismurre.

Alastalon salissa ollaan kustavilaisen pitäjän 22 talollisen voimin päättämässä kolmimastoparkin rakentamisesta. Kirja kertoo kuusi tuntia kestävästä keskustelusta ja päätöksenteosta, joka on pääosin tajunnanvirtaa kuvaten paikalla olijoiden ajatuksia ja tunteita pohdiskelevasti, hauskasti, ironisestikin. Ennen kaikkea joka mies on tosissaan parkkia haluamassa lukuun ottamatta Pukkilan isäntää, Evald Pihlmania, joka epäonnistuu estelyissään. Pukkila näyttelee merkittävää osaa 800 sivuisessa kirjassa.

Pitäjän pienimpiä -kirja kertoo merimiehistä, pikkutilallisista ja mökkiläisistä, heidän perheistään, kohtaloistaan onnettomuuksineen ja joskus iloineenkin. Pidän tämän kirjan kuivasta huumorista ja suorasukaisesta kerronnasta. Saimme juuri nähdä Yle Teemalta lyhytelokuvan Kaaskerin Lundströmistä, joka kuuluu pitäjän pienimpiin, mutta kouluttaa kustavilaisia poikia merimiehiksi viinan voimalla. Hän on entinen merikapteeni, joka 30 vuotta aiemmin juovuksissa ohjasi neitsytmatkalla olevan fregatin Gotlannin kallioihin. siihen päättyi merikapteenin ura,  mutta eivät taidot, joten niitä hän nyt Kaaskerin tuvassa päntätyttää poikien päähän kuin lukkari  seitsemälle veljekselle Jukolassa.

Kirkolle –romaani on kuin kirkas sunnuntaiaamu, mistä se kertookin. Yli 90 ihmistä mahtuu kirkkoveneeseen, jolla kirkonkylälle soudetaan. Matkalla veneelle, soutaessa ja kirkonmenojen aikaan lukija pääsee kyläläisten pään sisään, pohdiskeluihin, tuskaan ja iloon. Jälleen kerran Volter Kilven mestarillinen ote pitää ja tajunnanvirta-tekniikka soljuu kuin hiljainen merenkäynti.

Nämä kolme kirjaa vaativat hieman kärsivällisyyttä lukijalta johtuen verkaisesta rytmistä, oudoista kielikuvista ja ainakin sisäsuomalaiselle vaikeasta murteesta, mutta kun alkuun pääsee ja rytmistä saa kiinni, kaikki kolme kirjaa tulee varmasti luetuksi ja lukukokemus jokaisen kirjan jälkeen on ”Stendahlin syndroomaan” verrattavissa. Varoitan lukijaa, sinusta tulee Volter Kilpi –fani ja rakastut Kustaviin, vaikka et olisi siellä koskaan käynyt.

Lahden keskustan kehä -suunnitelma

Keskiviikko 23.9.2020 klo 10:12

Lahden kaupunginvaltuutetuille pidettiin medialta salattu seminaari keskustan kehittämiseen liittyvästä keskustan kehä -suunnitelmasta. Olen jo aiemmin kirjoittanut Lahden keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelmasta (Liisu). Arvostelin sitä jo silloin juuri keskustan kehä -suunnitelmaan liittyen sen kalleudesta ja liikenneongelmien siirtämisestä paikasta toiseen.

 Nyt kun seminaarissa saimme lisätietoa keskustan kehään liittyen, vahvistui näkemykseni siitä, että näin juuri on tapahtumassa. Vesijärvenkadusta suunnitellaan joukkoliikennekatua kavennuksineen ja uusine pyöräteineen, ja henkilöautoliikenne siirrettäisiin Vuoksenkatu-Saimaankatu-linjalle. Koko keskustan kehä perustuu osaltaan siihen, että idässä juuri tämä linjaus rajaa keskustaa. Suunnitelmat ovat isot ja kalliit. Kokonaishinta olisi jopa 100 miljoonaa euroa.

 Tätä suunnitelmaa perustellaan sillä, että se on ympäristöystävällinen, elinvoimainen ja täydennysrakentamista lisäävä, keskusta on helpommin tavoitettavissa, ydinkeskustan läpiajoliikenne vähenee, keskustan vetovoima lisääntyy ja ennen kaikkea keskustasta saadaan elämyksellinen, viihtyisiä, vihreä ja turvallinen. Perustelut ovat erinomaiset, ja monta kohtaa suunnitelmassa täysin toteuttamisen arvoiset. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Vesijärvenkatu voisi jatkaa keskustan itäisenä kehäkatuna lisäämällä sen turvallisuutta erilaisin keinoin ja tekemällä riittävät yhteydet pysäköintitaloihin, joita mahdollisesti tulevaisuudessa tarvitaan. Vesijärvenkadun varrella ei ole kouluja, ei päiväkoteja, ei kulttuurikeskusta, ei Paavolan kampusta. Se on aina ollut keskustan läpiajokatu, eivätkä kaupunkilaiset ole sitä vaatimassa muuksi. Turvallisuutta ja viihtyisyyttä voidaan lisätä muullakin tavoin kuin siirtämällä kadun haitat toisaalle.

 En pidä Vuoksenkatu-Saimaankatu -suunnitelmasta kahdesta eri syystä. Ensinnäkin se on järjettömän kallis hyötyihin nähden ja toisekseen siinä siirrettäisiin Vesijärvenkadun nykyiset ongelmat Lotilan peruskoululaisten, Paavolan kampuksen opiskelijoiden, kahden päiväkodin asiakkaiden, kulttuurikeskittymässä kävijöiden ja ennen kaikkea alueella asuvien ja tulevien asukkaiden niskaan. Saimaankadun varteen rakennetaan koko ajan ja nimenomaan asuintaloja. Seuraavana kadun varressa alkaa Iskun korttelin suunnittelu ja rakentaminen. Sairaalamäellä on myös leikkikenttä, mikä on sen kohtalo? On selvää, että aluetta ja katuja on syytä kohentaa, että niitä olisi miellyttävämpi asukkaiden ja alueella kulkijoiden käyttää, mutta pidetään se asuinkatuna.

 Esitän, että suunnitelmat tältä osin uusiksi ja mietitään, miten keskustan kehä voidaan toteuttaa ilman Vuoksenkadun ja Saimaankadun megahanketta.

 Olen puuttunut vain Vesijärvenkatu-Saimaankatu-Vuoksenkatu-osuuteen Keskustan kehä-suunnitelmassa. Kaupunginjohtaja oli huolissaan siitä, että Lahden ydinkeskusta on ankea verrattuna lähiöihimme. Olen eri mieltä. Nämä kadut, nämä talot, nämä kaksi toria, Mariankadun juhla-akseli, Vapari ja Aleksi ovat minun mielen maisemiani, kauniita ja rakkaita. Kauneus on katsojan silmässä ja minulle ikuisena lahtelaisena Lahden keskusta on kaunis ja viihtyisä ilman ylenmääräisiä krumeluureja.

 

 

Miehet selittävät minulle asioita

Perjantai 18.9.2020 klo 19:51

Olen juuri lukenut kirjan ”Miehet selittävät minulle asioita”. Sen on kirjoittanut Rebecca Solnit. Kirja on feministinen, mutta ennen kaikkea silmät avaava, miten miehet selittävät asioita riippumatta siitä, tietävätkö he mistä puhuvat. Eivät tietenkään kaikki miehet, mutta jotkut onnistuvat tekemään sen kevyesti ilman asiantuntijuutta.

Miehet selittävät, miksi aborttia ei pidä sallia naiselle, miksi naisten palkat ovat heikommat, miksi naisen kuuluu tehdä kotityöt, hoitaa lapset, miksi pitää sotia, miksi kannattaa ostaa uusia hävittäjiä, miksi ei kannata niitä rahoja panna koulujen, terveysasemien, päiväkotien, vanhusten palvelutalojen rakentamiseen. Miksi tarvitsemme uusia maanteitä, vaikka vanhoja ei pystyvä pitämään kunnossa. Miksi naista saa lyödä, raiskata ja jopa tappaa.

Kaikkialla maailmassa melkoinen osa miehistä suhtautuu edellä olevia kysymyksiä tekeviin naisiin kuin heikkolahjaisiin, eikä vastauksia juurikaan saada.Tosin abortinvastustajamiehet kyllä suoraan vetoavat esim. raamattuun ja omaan vankkaan vakaumukseensa kieltäessään naiselta oikeuden omaan kehoonsa. Edes raiskatuksi joutunut nainen, joka sen seurauksesta tulee raskaaksi, ei joissain maissa saa aborttia.

Entä sodat? Tässä esimerkki. USA:ssa Bussin hallinto ei ottanut kuuleviin korviinsa viestejä, ettei Irakissa ole joukkotuhoaseita ja että sota ei tule olemaan ”helppo nakki”. Mitä tapahtui. Sota alkoi, joukkotuhoaseita ei löytynyt, mutta jenkit ja britit onnistuivat tuhoamaan 3000 vuotta vanhan kulttuurin, yli 500 vuotta vanhan valtion. Sota vahvisti terroristiliikkeen ISISin toimintaa, herätti vihaa länsimaita kohtaan. Se että siinä sivulla tapettiin Irakin itsevaltias presidentti, ei paranna Irakin tilannetta, vaan saattoi jopa heikentää sitä. USA:n sotilaita on edelleen siellä yli 4000, vaikka sodan alkamisesta on kulunut kohta 20 vuotta. Sellainen miesten aikaan saama ”helppo nakki”.

Miksi on köyhyyttä ja miksi naiset ennen kaikkea ovat köyhiä? No siksi tietenkin, että miehet omistavat maailman ja naisille ja siinä ohessa lapsille jää vain murusia. Talouspolitiikan perusoletusten täytyy olla virheellisiä, vaikka sitä ei miehet helposti myönnä. USA:n ja Euroopan keskuspankkien, IMF:n Maailmanpankin ja markkinauskovaisten toimintatavat ovat aiheuttaneet köyhyyttä, kärsimystä, nälkää ja kuolemaa. Tästä kärsivät nimenomaan naiset, lapset, vanhukset, jotka ovat yhtä kuin köyhät. Eikä tämä muutu, ellei koko globaalia talousjärjestelmää muuteta. Eikä tämäkään riitä, elleivät miehet hyväksy naisia tasa-arvoisina ihmisinä kaikkialla maailmassa.

Voisin kirjoittaa aiheesta paljonkin, mutta lopetan tähän ja suosittelen kaikille, jotka ovat kiinnostuneet tasa-arvosta ja naisten asemasta maapallolla lukemaan Rebecca Solnitin kirjan ”Miehet selittävät minulle asioita” ja Caroline Criado Perez`n ”Näkymättömät naiset”, jossa kovaan tutkimustietoon perustuvat tilastot paljastavat, miten maailma on suunniteltu miehille ja miten naiset ovat unohtuneet yhtälöstä maailmaa rakennettaessa.

Suomalaiset rakastavat hyvinvointivaltiota

Keskiviikko 2.9.2020 klo 17:57

Suomi on ollut pitkään yksi maailman parhaista valtioista. Kun maita vertaillaan, Suomi on maailman vakain valtio. Suomessa on ollut vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta, toiseksi vähiten korruptiota, maailman paras lehdistövapaus. Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa, peruskoulutus on ollut maailman parasta ja olemme lukutaitoisimpia maailmassa.  Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos. Suomi on maailman onnellisin maa.  Tilastokeskuksen sivuilta (tilastokeskus.fi) löytyy lisää hyviä asioita, joissa Suomi oli kärjessä viime vuoden lopulla. Näistä syistä rakastan kotimaatani.

 Edellä mainitut saavutukset on aikaan saatu hyvinvointivaltion sosiaali-, koulutus-, vero-, tasa-arvo- ja työmarkkinapolitiikalla sekä konsensuksella, jolla maatamme on rakennettu sodanjälkeisistä vuosista 2000-luvulle.  Mutta nyt tapahtuu kovien kapitalistien ja uusliberalistien toimesta sellaista, millä ollaan tuhoamassa maatamme. Viimeksi saimme tästä esimerkin, kun UPM päätti lakkauttaa Kaipolan paperitehtaan, joka oli tuottanut hyvää tulosta vuosia. Lopetuspäätöksen ilmoitti UPM:n johtaja Pesonen, joka nauttii 7 miljoonan euron vuosipalkkaa. Hän kehtasi avoimessa kirjeessä moittia Sanna Marinin hallituksen toimia, ay-liikettä, työntekijöiden palkkoja ja kovia kuljetuskustannuksia. Kysynkin tässä pikaisesti, mistä tiedot olivat peräisin, kun välittömästi asiantuntijat ovat Pesosen väitteet kumonneet.

 Onko niin, että kovien kapitalistien mielestä Suomessa ei tarvita valtion toimisesta kuin poliisi, oikeuslaitos, vankilat ja armeija, joilla valvotaan valtion sisäisten lakien toteutumista ja suojellaan valtiota. Monet merkit viittaavat tähän. Edellisen hallituksen toimesta yritettiin yksityistää suurin piirtein kaikki palvelutuotanto, esimerkkeinä VR:n ja Postin yksityistämishankkeet, vanhuspalvelujen joutuminen bisneksenteon välineeksi, Liikennekaari yhtiöittämisineen jne. Kelaan keskitettiin sosiaaliturva-asiat, jotka ovat kaukana kansalaisesta, josta onkin tullut alamainen yhteiskunnan tasa-arvoisen jäsenen sijaan.

 Yövartijavaltio eroaa hyvinvointivaltiosta siten, että se ei tuota ns. hyvinvointipalveluja, kuten opetus-, hoito- ja hoivapalveluja eikä muitakaan palveluja lukuun ottamatta oikeudellisia ja järjestyspalveluja. Yövartijavaltiossa ei ole sosiaalitukia eikä muitakaan tukiaisia. Se ei säätele yksityisomaisuuden käyttöä esim. kaavoituksella, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia ulkoisten haittojen ehkäisemiseksi. Yövartijavaltiossa ei työmarkkinajärjestöillä ole oikeutta sopia yleissitovia työehtoihin liittyviä sopimuksia. Valtiolla on tietenkin veronkanto-oikeus, jota se noudattaa erittäin yritysystävällisesti. Muu yhteiskunnan rahoitus tapahtuu hyväntekeväisyydellä, vakuutuksilla, säästämisellä ja yksityisillä työttömyyskassoilla.

 Onneksi Suomessa järjestetään 4 vuoden välein eduskuntavaalit, ja niinpä viime vaalien jälkeen saatiin eduskunta, jossa enemmistö muodosti Sanna Marinin hallituksen. Se on rohkeasti ohjelmassaan korjannut edellisen hallituksen virheitä. On luovuttu kiky-sopimuksesta, taksilain ongelmakohdat on korjattu. Sotea rakennetaan julkiset palvelutuottajat edellä maakuntamallin mukaan. Se millä tavalla nykyhallitusta kovat kapitalistit arvostelevat, tarkoittaa vain sitä, ettei niitä kiinnosta maamme hyvinvointi. Yksi kuolemansynneistä, ahneus, on vallannut suurpääoman niin globaalisti kuin Suomessa. Voiton maksimointi, verojärjestelyt paratiiseineen ja hyvinvointiyhteiskunnan kova arvostelu osoittavat, ettei valtiomme ja kansalaistemme etu ole kapitalistin etu. Viime aikaiset tapahtumat osoittavat tämän erinomaisen selvästi.

 Vaikka koronapandemia muuttaa koko maailmaa ja siinä ohessa Suomea, on meidän onnemme, että nykyhallitus elvyttää, tukee yrityksiä, auttaa kansalaisia ja samalla tiukasti ohjaa toimia, millä pyritään selviämään mahdollisimman vähin vaurioin koronakriisistä. Me kaikki joudumme joustamaan, mutta ennen kaikkea nyt tarvitaan yhteiskuntavastuuta yrityksiltä, jotka selviävät koronapandemiasta kivuttomasti, kuten suurin osa vientiyrityksistämme tekee. Siksi omistajalleen voittoa tuottavan Kaipolan tehtaan lakkauttaminen on hävytöntä.

 Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on työllisyyden kasvattaminen, mutta siihen ei riitä vain valtion toimet, siihen tarvitaan myös yrityselämää, kuntia ja ihmisten omaa halua työllistyä. Ne toimet, millä valtionvarainministeriö esittää uusien työpaikkojen luomista, eivät kaikilta osin missään tapauksessa onnistu. Siksi on tarkkaan harkittava esim. ”eläkeputken” poistoa, aikuisopetuksen tukia sekä muita VM:n työllisyysesityksiä. Uskon että hallitus tässä onnistuu.

Haluan elää sivistyneessä ja tasa-arvoisessa Suomessa, joka ei ole pimeä luokkayhteiskunta, vaan hyvinvointiyhteiskunta, jossa pyritään oikeudenmukaisuuteen ja suvaitsevaiseen pitäen huolta heikoimmastakin ihmisestä. Suomalaiset rakastavat hyvinvointivaltiotaan.

 

Antonio Muñoz Molina, seuraava Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaja?

Sunnuntai 30.8.2020 klo 18:35

Kun on lukenut psykologi, filosofi, kirjailija ja feministi Julia Kristevan kirjan ”Muukalaisia itsellemme", jossa pohditaan historiallisesta ja psykologisesta näkökulmasta, mitä on elää ulkomaalaisena tai muuten vain erilaisena Euroopassa, ymmärtää paremmin Antonio Muñoz Molinan ”Sefarad” -romaania, jonka keskeisiä teemoja on pakolaisuus ja sen seurauksena vieraantuminen, toiseuden tunne ja muukalaisuus. Espanjan Sefardista 1400-luvulla karkotetut juutalaiset ja heidän kohtalonsa ovat kirjan alkulähde. ”Sefarad” on Muñoz Molinan läpimurtoteos, joka ilmestyessään oli Espanjassa sensaatio ja kirjaa pidetään yhä hänen pääteoksenaan. Sefaradia ennen hän ehti julkaista kolme romaani, jotka kaikki liittyvät Madridiin. Niistä jokaisesta on tehty elokuva. Kirjailijan laajasta tuotannosta on suomennettu 5 romaania.

Antonio Muñoz Molina, joka syntyi 1956 Ubedassa, Espanjassa. Hän aloitti uransa lehtimiehenä, mutta päätyi kirjailijaksi opiskeltuaan sekä taidehistoriaa että journalistiikkaa. Muñoz Molina on Espanjan kuninkaallisen akatemian jäsen vuodesta 1995. Hänen teoksensa on palkittu useamman kerran Espanjassa. Ranskassa Muñoz Molina on saanut parhaan käännösteoksen Femina-palkinnon.  Myös kirjallisuuden Nobel-palkintoa on hänelle veikattu useamman kerran, mutta ei ole vielä tärpännyt, vaikka hänen viimeiset romaaninsa ”Öinen ratsumies” ja ”Kuun tuuli” luettuani olen sitä mieltä, että kyllä näillä kirjallisilla ansioilla yksi Nobel kuitattaisiin. Nykyisin Antonio Muñoz Molina asuu puoliksi Madridissa ja New Yorkissa.

Kummassakin hänen viimeisessä romaanissaan keskeisessä osassa on Maginan maalaiskaupunki, joka on Muñoz Molinan synnyinkaupungin, Andalusiassa sijaitsevan Ubedan fiktiivinen versio. Magina on vahvemmassa osassa Kuun tuulessa, joka on omaelämänkerrallinen, jota tosin Öinen ratsumieskin osin on.  Se kertoo nuoren ihmisen ja suvun elämästä Francon aikakaudella ja sitten Francon jälkeisestä ajasta. Kirjassa on kolme tasoa; Lapsuus, nuorisovallankumouksen aika ja lopulta ollaan nykyisyydessä, jossa mennyt alkaa unohtua, mutta menneisyyden haamut eivät anna kirjan päähenkilölle rauhaa. 

Löytäessäni Antonio Muñoz Molinan romaanit koin taas kerran nautinnollisen tunteen lukemisen ihmeestä ja riemusta. Kaunokirjallisuus elää ja voi hyvin. Vertaan Antonio Muñoz Molinaa viiteen espanjalaisiin kirjallisuuden nobelistiin ja olen sitä mieltä, että hän kelpaisi joukkoon mainiosti.

Liikenneympyrässä en ala pyöriä

Tiistai 9.6.2020 klo 16:18

Sain oman polkupyörän 8-vuotiaana 50-luvulla. Siitä lähtien olen pyöräillyt aktiivisesti, joten tunnen pyöräilyreitit ja -olosuhteet Lahden seudulla erinomaisen hyvin. 2000-luvulla olen iloinnut uusista pyöräteistä, joita on kaupunkiin ja koko seutukunnalle enenevästi saatu. Hienoa, että on investoitu esim. Orimattilan, Nastolan ja Hollolan pyöräreitteihin. Suosikkireittini on Lahden keskustasta Salpakankaan kautta Hollolan kirkonkylään ja sieltä Pyhäniemi-Messilä-Jalkaranta -pyörätietä takaisin kaupunkiin.

Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -statuksen saanut Lahti voi olla ylpeä nykyisistä pyöräteistä, mutta kohtuus kaikessa. Kiertoliittymä urheilukeskuksen liikenneympyrään! Onko hulluus iskenyt suunnittelijoiden ja osan teknisen ja ympäristölautakunnan jäsenten päähän, sillä onhan kiertoliittymä pyöräilijöille ihan hassu suunnitelma? Miksi siinä pitäisi pyöräilijän ajaa autojen tapaan? Mallia on kuulemma haettu Hollannista, jossa pyöräilijöitä on monisatakertainen määrä Suomen pyöräilijöihin verrattuna. Joka on pyöräillyt alueella, johon fillariympyrää suunnitellaan, tietää, että siinä on jalkakäytävillä tilaa sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille vallan mainiosti. Autojen sekaan ympyrää pyörimään minua ei saa erkkikään.

Pyöräilijöiden liikenneympyrän kustannusarvio on n. 200.000 euroa. Jos Lahdessa sattuu nyt olemaan tuon verran pyöräilyn kehittämiseen rahaa, laitetaan se pyöräparkkiin, jonka sijainti voi olla esim. Vaparin puolella alatorin kulmalla tai sitten kauppatorilla. Sen pitäisi olla vartioitu päiväsaikaan. Tehtävän voisi antaa pyörien kunnostuksesta kiinnostuneelle yrittäjälle, joka voisi tehdä pieniä fiksauksia meidän ”peukalo keskellä kämmentä” olevien fillareihin ja samalle vartioiden säilöön jätettyjä pyöriä. Pyöräparkin yhteyteen sopisi myös pyörien vuokraus. Tässä kaupunki voisi tukea yrittäjää ja ostaa muutaman fillarin, joita asiakkaat voisivat vuokrata.

Toiveeni siis on, ettei turhaa polkupyöräliikenneympyrää rakenneta, vaan sijoitetaan siihen tarkoitetut rahat tarpeelliseen pyöräparkkiin.

Lahti Energia tulouttaa kaupungille yli 20 milj. euroa vuodessa

Tiistai 25.2.2020 klo 22:01

Päätoimittaja Markus Pirttijoki kysyi viime sunnuntain Esalaisensa yhteydessä, ”mitä sinä ajattelet tästä asiasta? Lähetä mielipiteesi”. Tässä se on:

Lahdessa ovat ”junantuomat” innokkaimpia panemaan lihoiksi lahtelaisten omaisuutta. Aika ajoin on Lahti Energia Oy:n myyntiä ehdotellut milloin muualta tulleet virkamiehet kaupunginjohtajista lähtien, milloin innostunut toimittaja tai joku helppoheikki. Tosin löytyy niitä nopeita voittoja tavoittelevia koko elämänsä Lahdessa asuneistakin.

Onneksi Lahdessa on suorastaan syntynyt kansanliike, joka vastustaa Lahti Energian osittaistakin myyntiä. Kun kysyttiin kaupunginjohtajalta, onko hän markkinapäivänä käynyt torilla kuuntelemassa lahtelaisten mielipiteitä myyntiaikeisiin liittyen, vastaus oli, ettei torikokouksien mielipiteitä kuunnella, vaan omistajaa. No, torikokouksissahan me omistajat liikumme. Jos minä poliitikkona jättäisin lahtelaisten mielipiteet omaan arvoonsa, olisin pian entinen poliitikko.

Lahdessa muutama politiikan sisäpiiriläinen luulee edustavansa koko kaupunkia, mutta näin se ei ole. Joka neljäs vuosi katsotaan keitä kaupunkilaiset haluavat edustajikseen. Se on oikea sisäpiiri ja siihen kuuluu 59 valtuutettua, jotka lopulta päättävät, mitä Lahdessa tehdään.

Sitten Lahti Energia Oy:n myyntiin. Jos jokin firma haluaisi sijoitusmielessä ostaa Lahti Energiaa ja nimenomaan siksi, että rahoitusmarkkinoilla on ”löysää rahaa” ja vähän kohteita, joista saisi hyvän vastineen sijoituksilleen ja että yhtiöstä vastinetta löytyisi, niin kysyn: miksi omistaja eli Lahden kaupunki haluaisi osan myydä? Siksikö, että saisi riihikuivaa rahaa myynnistä. Mihin se sitten pantaisiin? Investointeihinko? Vuoksenkadun tunneliin? Vesijärvenkadun kaventamiseen? Aleksi kävelykaduksi? Sairaalaparkkiin? Pysäköintilaitoksiin keskustan laitamille? Kisapuiston kunnostukseen? Uimahallin rahoitukseen?

Kohteita kyllä löytyisi, mutta äkkiä ne myynnistä saadut rahat sulaisivat näihin hankkeisiin. Entä, jos ei käytetä rahoja investointeihin, vaan lyhennettäisiin kaupungin tai perätä Lahti Energian velkaa? Siihen olen jo saanut vastauksen, että investoinnit kannattaa tehdä pankista saadulla matalakorkoisella lainalla ja ettei velkaa ainakaan myynnistä saaduilla rahoilla lyhennettäisi.

Lahti Energia tulouttaa vuodelta 2019 osinkoina, haittakorvauksina ja korkotuottoina kaupungille yli 20 miljoonaa euroa. Tästä voi arvioida LE:n viimeisten kymmenen vuoden tulot Lahdelle. Kysynkin, miksi Lahti lähtisi myymään hyvää tulosta tekevästä yhtiöstä muruakaan?  Olen saanut vastaukseksi, että saadut rahat sijoitettaisiin tuottaviin yrityksiin. Mitä ne yritykset olisivat? Pörssiyhtiöistä voisi ehkä saada jonkin prosentin enemmän tuottoa kuin omasta yhtiöstä nyt, mutta se tietää riskisijoittamista eikä sitä pidä kaupungin rahoilla tehdä. Entä toiset energiayhtiöt, olisiko esim. Fortum oikea sijoituskohde? Ei sovi ympäristöpääkaupunki-imagoon, sehän osti juuri hiilivoimaa Saksasta. No entä Terrafame? Ei käy, se myös on ympäristöpilaaja. Jospa Lahti sijoittaisi Mehiläiseen? Sitten olisimmekin suossa nilkkojamme myöten, sillä se johtaisi siihen, että saattaisimme olla mukana firmassa, jonka enemmistöomistajan jäljet mahdollisesti johtavat veroparatiisiin.  Vakuutusyhtiöt? Eivätkös ne ole niitä firmoja, jotka ovat haluamassa lisätuottoa rahoilleen Lahti Energiasta? Miksi siis sijoittaisimme Sampoon tai Ilmariseen?

Lahti Energia tosiaan kiinnostaa ulkopuolisia sijoittajia, koska se on erinomaisen tuoton tarjoava yhtiö. Meillä siis on itsellämme tällainen sijoituskohde. Miksi siitä pitäisi vähääkään luopua?

Tästä kaikesta vedän johtopäätöksen, että junantuomat sekä muut tahot unohtakoot Lahden omaisuuden myynnin. Meillä lahtelaisilla ei ole mitään syytä myydä Lahti Energiaa, Lahti Aquaa tai Lahden Taloja. Lahtelaiset omistavat ne ja saaduilla tuotoilla hoidetaan kaupunkiamme niin hyvin kuin se on mahdollista olosuhteissa, joissa aika ajoin nousee häiritsemään myyntipuheet hyvin toimivista yhtiöistämme tai naftaliinista kaivetut keskustan megalomaaniset kehittämishankkeet.

Keskustan liikennesuunnitelma on suuruudenhullu ja tarpeeton

Torstai 13.2.2020 klo 20:47

Olen perehtynyt Lahden keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelmaan (Liisu) niin hyvin kuin saatavilla olevilla tiedolla on mahdollista. Teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja sanoo suunnitelmasta, että ”lopputulos voisi olla sellainen, mitä kaikki haluavat”. Olen eri mieltä. Suunnitelma on suuruudenhullu, se on kerran jo tyrmättykin.

Olin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen vajaat 10 vuotta sitten, kun edellisen kerran hylättiin konsultin ja teknisen toimen virkamiesten esitys keskustan kehästä. Nyt se on palautettu takaisin, kuten usein käy, kun viranhaltijat eivät noteeraa poliitikkojen päätöksiä – odotetaan vuosikymmen ja otetaan esitys naftaliinista.

Nyt ”Liisun” tarpeellisuuteen vedotaan osin ympäristökaupunkistatuksella ja siksi, että Mannerheiminkadusta suunnitellaan ”kaupunkibulevardia”. Samaan aikaan liikenne kuitenkin vähenee alueelta johtuen valtatie 12:n valmistumisesta.  Miksi siis pitäisi toteuttaa kallis tunneliratkaisu Vuoksenkadulle?

 En pidä Vuoksenkatu-Saimaankatu-suunnitelmasta, koska siinä vain siirretään Vesijärvenkadun ongelmat Lotilan peruskoululaisten ja Paavolan kampusalueen opiskelijoiden, kulttuurikeskittymän käyttäjien, jalankulkijoiden ja kadun varrella asuvien niskaan. Leikkikenttä sairaalamäellä on kai suunniteltu lopetettavaksi? Asuntorakentamistakin syntyy alueelle melkoisesti lisää. Saimaankadun varteen on juuri rakenteilla uusia kerrostaloja ja lestadiolaiskirkon tontillekin tulee iso asuintalo.

Turvallisuusnäkökulmasta parasta olisi, että Vesijärvenkadun kriittisiin kohtiin tehdään alikulkutunnelit ja poistetaan valo-ohjaamattomat suojatiet, mikä tulisi paljon halvemmaksi toteuttaa kuin esitetty keskustan kehä ja koko liikennesuunnitelma, joka on todella kallis. Sehän sisältää myös pysäköintilaitosten rakentamiset keskustakehän laitamille. Kysynkin, onko tarpeen rakentaa lahtelaisten verorahoin Ranta-Kartanon parkkitalon lisäksi enempiä pysäköintitaloja, joiden rakentaminen kuuluu taloyhtiöille ja yrityksille? Sairaalan pysäköintilaitos vaikuttaa välttämättömältä rakentaa, mutta se voidaan tehdä Lahden sairaalaparkki Oy:n toimesta.

 Bussiterminaalin paikka on parempi torilla kuin Trion kulmilla, johon ovatkin ottaneet kielteisen kannan ainakin osa keskustan yrittäjistä. Haluaisin nähdä hyötyvertailun, jonka perusteella lautakunnalle ollaan esittämässä ”Trion terminaalia” eli Vesijärvenkadun vaihtoehtoa. Missä on terminaali eteläsuuntaan meneville busseille ja missä itä-länsisuunnan autoille? Joukkoliikennelautakunnan puheenjohtajana ja yhtenä runkolinjaston päätöksentekijänä en löydä Trion terminaalista muuta hyötyä kuin nopeamman matkanteon etelä-pohjoissuunnissa, jos bussit eivät ajaisi torille vaan kulkisivat suoraan Trion/Vesijärvenkadun kautta. Se on tosin mahdollista toteuttaa ilman Trion terminaaliakin. Kokonaisuudessaan vaikuttaa, että hankkeen hinta-hyötysuhde on mitätön.

 Kaupunkilehti Uusi Lahti teki lukijoilleen kyselyn, johon vastasi yli 500 ihmistä. Suurin osa oli torin bussiterminaaliin kannalla. Me lahtelaiset olemme tottuneet Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun linja-autopysäkkeihin. Ne ovat toimineet hyvin kohta 100 vuotta ja voivat toimia seuraavat 100 vuotta. Nyt jäitä hattuun. Unohdetaan jo kerran hylätty megalomaaninen suunnitelma, korjataan Vesijärvenkadun ongelmakohdat ja säästetään sata miljoonaa euroa lahtelaisten rahoja.

Lukukirjani vuonna 2019

Tiistai 11.2.2020 klo 20:19

Listaan tähän aikajärjestyksessä lukemani kirjat vuonna 2019. Suurin osa niistä oli hienoja lukunautintoja. Parhaat merkitsen 5 tähdellä, heikoimmat saavat yhden. Ainuttakaan kirjaa en jättänyt kesken. Uteliaisuus vei voiton kehnommastakin dekkarista, romaanit klassikoista nykykirjallisuuteen täyttivät odotukseni.  Kirjoista löytynee joko arvostelu kriitikolta, ehkä muutama sana kustantajalta tahi esittely wikipediassa kirjailijan tai kirjan nimellä. Jos siis kiinnostaa tietää enemmän lukemistani kirjoista, niin pienellä vaivalla tietoa löytyy.

Juudas, Amos Oz *****

Joka tuuleen kylvää, Nele Neuhaus **

Näkemiin taivaassa, Pierre Lemaitre ***

Neiti U muistelee n.s. ihmissuhdehistoriaansa, Eeva Turunen ****

Kristallihäkki, Barbara Nadel *

Kaksintaistelu, Anton Tsehov ****

Camille, Pierre Lemaitre **

Hevonen meni baariin  *****

Maailmanloppu peruttu, Esko Valtaoja ***

Valitut teokset, Johannes Linnankoski ****

 -Laulu tulipunaisesta kukasta, Taistelu Heikkilän talosta, Pakolaiset, Hilja Maitotyttö, Sirpaleita

Näytösten välissä, Virginia Woolf ***

Germania, Tacitus ****

Komtuurin surma, Haruki Murakami *****

Juna/elokuva, Peter von Bagh ***

Tulen varjot, Pierre Lemaitre ***

Missä musiikki alkaa, Lars Sund ****

Ääriviivat, Rachel Cusk *****

Kolme sisarta ja kertoja, Lars Sund ****

 Taivaanpallo, Olli Jalonen *****

Matkakissan muistelmat, Hiro  Arikawa ***

Laudatur, Peter Sandström ***

Luutarha, Jyrki Vainonen **

Varovainen matkailija, Merete Mazarella ****

Ruonoilijan häät, Antonio Skarmeta ***

Oikea Maisema, Torgny Lindgren ***

Nimeni on Lucy Barton, Elisabeth Strout ****

64, Hideo Yokoyama *****

Taivaanpallo, Olli Jalonen *****

Vielä vuosi, Sana Krasikov ***

Shampanja-ruhtinas Käre Hallden *

Mies, joka ei ollut murhaaja, Hjorth Rosenfeldt **

Rehelliseksi tunnettu, Kari Häkämies **

Allah99, Hassan Blasim *****

Codex 1962, Sjòn *****

Sömnö, Heikki Kännö ***

Merikirja, Morten A. Stöksnes *****

Elämäni kirjakauppiaana, Shaun Bythell ****

Punatukkainen nainen, Orhan Pamuk *****

Parhain sä oot, Pirkko Arhippa **

Filminauha kohtalon käsissä, Alan Bradley **

Armain aika, Pertti Lassila **

Kovassa Valossa, Pertti Lassila ***

Berliinin poppelit, Anne B. Ragne **

Krokotiilin keltaiset silmät, Katherine Pancol *

Piirakan maku makea, Alan Bradley *

Kultainen temppeli, Yukio Misshima **

Sininen Juna, Agatha Christie ***

Rakastavaisten illallinen, Michel Tournier ***

Fima, Amos Oz ****

Adelen kysymys, Joel Haahtela ****

Kuolema ei ole lastenleikkiä, Alan Bradley **

Mistelimurha, P.D. James ***

Amuletti, Roberto Bolano ****

Kuolleet linnut eivät laula, Alan Bradley **

Kultamuna, Donna Leon ****

Nokisen tomumajan arvoitus, Alan Bradley **

Kirstun arvoitus, Agatha Christie ***

Kolmasti naukuva kissa, Alan Bradley **

Kuolon kultaiset kiehkurat, Alan Bradley **

Bolla, Statovci Bajtim ****

Kuoleman maku, P.D. James ***

Tanssi tanssi tanssi, Haruki Murakami ****

Toiston pysyvyys, Peter Handke *****

Maigret ja viinikauppias, Georges Simenon ****

Koski, Heidi Jaatinen **

Maigret lomailee, Georges Simenon ****

Maalliset jäänteet, Donna Leon***

Huonemiehen poika, Kalle Päätalo*****

Surullinen pianisti, Kazuo Ishiguro***

Kolean maan povessa, Stuart Macbride**

Nostan tähän 5 tähden kirjat ja kirjailijat, joita oli kymmenen 69 kirjan joukossa. Juudas, Amos Oz, Merikirja, Morten A. Stöksnes, Hevonen meni Baariin, David Grossman, 64, Hideo Yokoyama, Taivaanpallo, Olli Jalonen,  Komtuurin surma, Haruki Murakami, Ääriviivat, Rachel Cusk, Punatukkainen nainen, Orhan Pamuk, Toiston pysyvyys, Peter Handke ja Huonemiehen poika, Kalle Päätalo. Nämä kirjat mielestäni jokaisen olisi syytä lukea, mutta tämä on vain kaino ehdotukseni, koska tiedän, että kirjojen rakastajat ovat rakkauksiensa suhteen kovin erilaisia.

Haluan vielä mainita yhden kirjan, joka yllätti myönteisesti. Kalle Päätalon 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi lainasin kirjastosta ensimmäinen Iijoki-sarjan kirjan, Huonemiehen poika, joka alkaa niin kiehtovasti, etten muista aikoihin sellaista lukeneeni. Lohen nousu jokireitillään Taivalkoskelle on luontokuvausta vailla vertaa ja samalla lukija tutustuu Iijoki-seutuun kerrassaan hurmaavasti. Kalle Päätalo on tunnetuin suomalainen autofiktiota tyylilajinaan käyttänyt kirjailija ja siinäkin mielessä oli mielenkiintoista tutustua hänen tuotantoonsa, jota olin vältellyt puoli vuosisataa. Ehkäpä jonain päivänä luen lisää Päätalon elämästä lisää, mutta jääköön tulevaisuuteen. Ei minusta ihan fania tullut.

Lahti, suuri suomalainen kaupunki

Maanantai 10.2.2020 klo 13:33

Suomessa on 310 kuntaa, joista 107 kaupunkia. Lahti kuuluu 10 suurimman joukkoon sijaluvulla 8 vuoden 2019 lopussa. Jostain syystä muutamat lahtelaiset virkamiehet käyttävät Lahdesta nimitystä keskisuuri kaupunki. Esimerkkinä käytän juttua, jossa puhutaan markkinaehtoisesta pysäköintipolitiikasta, missä vertailuna ovat Helsingin vaihtoehtoiset pysäköintimallit suhteessa Lahden pysäköintipolitiikkaan ja todetaan, että keskisuureen kaupunkiin eivät Helsingin mallit sovi.

Jokainen varmasti ymmärtää, ettei pidä mallia ensimmäisenä ottaa metropoli Helsingistä, vaan saman kokoluokan kaupungeista, jotka eivät ole keskisuuria, vaan suomailaisen mittapuun mukaan Suomen suurimpiin kuuluvia kaupunkeja. Tutkitaan, vertaillaan ja sitten toteutetaan Lahdessa parhaat käytännöt 10 suurimman kaupungin pysäköintistrategioista.

Nyt kun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettely laajenee Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseuduille, nousee hyvä pysäköintipolitiikka liikenteen ohessa keskeiseksi ilmastonsuojelulliseksi asiaksi näissä kaupungeissa ja etenkin meillä Euroopan ympäristöpääkaupungissa.

Tämän jutun aiheena ei ollut sinänsä pohtia MAL-sopimusmenettelyä eikä markkinaehtoista pysäköintistrategiaa, vaan tarkoitukseni on nostaa ”kissanhäntää” ja todeta ylpeänä, ettei Lahti ole keskisuuri kaupunki, vaan suuri kuuluessaan 10 isoimman suomalaisen kaupungin joukkoon.

 

KOKO Lahti ei ole markkinahäirikkö

Sunnuntai 2.2.2020 klo 12:12

Tammikuun viimeisenä päivänä toimittaja Erno Laisi väitti Etelä-Suomen Sanomissa KOKO Lahti Oy:tä markkinahäiriköksi. Käsittämätön väite, kun vähänkin tuntee Lahden lähihistoriaa. Eipä olisi Messuja, ellei olisi kaupungin rahapussia avattu ja päätetty pitää messutoiminta Lahdessa. Konkurssi olisi ollut Lahden yrittäjien omistamalla Lahden Messut Oy:llä ilman veronmaksajien karttuisaa kättä. Sibeliustaloa ei olisi mikään yksityinen taho rakentanut, vaikka tukea tulikin muutamalta yritykseltä. Lahden kaupunginorkesteria ei yksityissektori ylläpidä ja muut tapahtumat järjestetäänkin markkinaehtoisesti. Mikä taho vain voi vuokrata Sibeliustalon tiloja omaan käyttöönsä, eikä tarvitse seiniä rakentaa. KOKO Lahti ei ole siis markkinahäirikkö vaan Lahden seudun elinvoiman kartuttaja.

Kyllä toimittaja Laisi tietää vallan hyvin, miksi Lahti Event Oy halutaan tapahtumajärjestäjäksi Kymi Ring -tapahtumiin. Sillä vahvistetaan Lahden elinvoimaa ja ympäristökaupunkistatusta. Vain tapahtumissa mukana olevana voidaan vaatia ympäristön kannalta merkittäviä panostuksia sekä liikkumiseen että paikanpäällä järjestettyihin kilpailuihin ja muihin tapahtumiin.

Asioilla on yleensä vähintään kaksi puolta. Enemmistö Lahden valtuutetuista suhtautui Kymi Ringin pääomitukseen myönteisesti. Kouvolassa halutaan osaoptimoida Iitin ratahanke todeten, että voivat siitä hyötyä vaikkeivät siihen euroakaan panekaan - kärsiköön Iitti, kun lähti rataa tekemään.

Eikö olisi mukavaa, kun sekä Kouvolan seudun että Lahden seudun elinvoima vahvistuisi Kymi Ringin myötä? Olen ollut Italiassa muutaman kerran katsomassa MotoGP-kisoja ja voin todeta, että kyllä seudun asukkaat ja yritykset varmasta nettoavat hyvin näistä tapahtumista, joissa käy satoja tuhansia ihmisiä. Juna kulkee bussiliikenteen lisäksi alueen läheisyyteen. Mugelosta voi todeta, että korkeintaan 10 % tulee paikalle omalla autolla. Samalla tavalla voidaan kehittää ympäristö- ja ilmastoystävällisiä kulkumuotoja Kymi Ringin tapahtumiin ja toteuttaa ympäristökaupunki-ideaa moottoriurheilussakin. Tästä tykkäisivät pikkutakkiherrat ja jakkupukurouvatkin.

Kaupunginvaltuutetuilta pimitettiin tietoa Lahti Energiasta

Torstai 23.1.2020 klo 10:18

Olen ollut kaupunginvaltuutettu useamman vuosikymmenen, mutta ensimmäistä kertaa Valtuuston tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 22.1. syntyi käsitys, että valtuutetuilta pimitettiin tietoa asiasta, josta sen ei muutamien johtavien poliitikkojen ja virkamiesten mielestä tarvitse tietääkään. Nimittäin Lahti Energia Oy:sta. Tärkeää oli vain kertoa, että LE:n hinta on päätä huumaava eli yli miljardi euroa, ja nyt olisi muka osa LE:stä myytävä ja siitä saatavat varat siirrettävä kaupungin pohjattomaan kassaan.

Erikoisen tästä tiedotustilaisuudesta teki se, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä oli ensin kutsuttu paikalle viisi virkamiestä ja hallituksen puheenjohtaja kertomaan valtuutetuille, kuinka tärkeää on muodostaa perusterveyhdenhuollon palveluita tuottamaan yhteisyritys Oy, jossa enemmistöomistajuus olisi yksityisen yrityksen hallussa ja perusteluna se, ettei hankintalakia tarvitsisi noudattaa digipalvelujen osalta, jotka virkamiesten kertoman mukaan ovat julkisia paremmat. Kymmenillä esittelysivuilla tuettiin tätä vakuuttelua.

Tämän jälkeen oli vuorossa Lahti Energia. Mutta kas kummaa, ei yhtään yhtiön asiantuntijaa ollut kutsuttu esittelemään yhtiön toimintaa.  Ei toimitusjohtajaa, ei johtoryhmän jäsentä, eikä hallituksen varapuheenjohtajaa (puheenjohtaja matkoilla).  Lahti Energialta oli kyllä lähetetty tiedotustilaisuuteen 24-sivuinen esittelysarja, jota kaupunginjohtaja Pekka Timonen ei kuitenkaan esitellyt valtuutetuille.  Esittelysarjasta poimittiin vain muutamia tietoja, joiden ilmeisesti haluttiin tukevan myyntisuunnitelmia.

Näytti siltä, että johtavien virkamiesten ja poliitikkojen oli tarkoitus saada valtuutetut vakuuttumaan HYKY:n virkamiesten esittelystä, että on välttämätöntä perustaa yhteisyritys Oy. Eikä valtuutetuille annettu mahdollisuutta kuulla Lahti Energian asiantuntijoita, jotta päätyisimme kaupunginjohtajan perusteluilla myymään osan LE:stä.

Eivät valtuutetut ihan nenästä vedettävää porukkaa ole. Toivon, että valtuustoryhmät kutsuvat Lahti Energian asiantuntijoita kuultavikseen, eivätkä luota vain muutaman virkamiehen esityksiin. ”Lahden kruununjalokiven” Lahti Energia Oy:n on syytä jatkossakin olla kokonaan lahtelaisten omaisuutta.

HYKYn yksityistäminen on alkanut

Keskiviikko 15.1.2020 klo 12:00

En olisi uskonut, että näin nopeasti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhteistoimintalaki (yt)-neuvottelujen jälkeen, salaa henkilökunnalta ja luottamusmiehiltä sekä suurimmalta osalta poliitikkoja, kehdataan esittää härski julkisen vallan siirto yksityiselle firmalle. Kyseessähän olisi osakeyhtiön perustaminen, jolla enemmistövalta annettaisiin yksityiselle yritykselle. Jokainen, joka tuntee osakeyhtiölain, tietää, että vähemmistön asema yhtiössä tulisi olemaan heikko.

Otan tässä samalla esille erään julkisten palvelujen yhtiöittämiseen liittyvän ongelman, nimittäin korruption ja hyvä veli -systeemin. Muun muassa korruption ehkäisemisen keinoja tutkinut Harmaa talous- ja hankinnat -työryhmä kritisoi kovin sanoin julkisten toimintojen yhtiöittämisen aiheuttamia puutteita esimerkiksi rahankäytön läpinäkyvyydelle. Yhtiöiden toimintaan pääsee käsiksi vain tarkkaan rajattu joukko, joten valvonta lepää pienen piirin hartioilla. Voisin tässä kirjoittaa vielä suurten yksityisten terveysalan yhtiöiden omistussuhteista (monikansallisuudesta, veroparatiiseista jne.), mutta jätän toiseen kertaan.

Yhdessä tilaisuudessa totesin, että kun tietynlaista aatesuuntaa kannattavia valitaan virkamiehiksi Hykyyn, alkaa yksityistäminen kiihtyä. Nyt tämä on toteutumassa. Kuten huomataan, uuteen yhtiöön siirtyisivät nimenomaan terveydenhoitopalvelut, joista yksityinen taho "tahkoaa" parhaiten taloudellista hyötyä. Onneksi sekä ministeri Krista Kiuru että sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestaho suhtautuvat hankkeeseen nihkeästi. Toivottavasti myös luottamushenkilöt ymmärtävät, ettei ole syytä lähteä näin hurjalle yksityistämislinjalle. Terveysalan yhtiöiden voitontavoittelu ja taustalla olevat monikansalliset sijoitusyhtiöt eivät kuuluu hyvään julkiseen palvelutuotantoon, joka rahoitetaan veroeuroin.

Hykyn toimitusjohtaja Marina Erhola sanoo, että asiasta on keskusteltu omistajakuntien johtajien kanssa ja että heiltä on saatu hyvää palautetta. Mikä on Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen rooli tässä hankkeessa? Onko omistajakuntien virkamiesjohtajat muistaneet kertoa omistajakuntien poliitikoille hankkeesta? Vähintä, mitä nyt Hykyn hallitus voi nyt tehdä, on jättää asia pöydälle ja odottaa kuntien poliitikkojen (hallitusten) näkemystä asiasta. Lisäksi toivon, että yhtymäkokousedustajille annetaan aikanaan sellaiset ohjeet, ettei osakeyhtiöhankkeeseen lähdetä.

Kisapuiston katsomorakennuksen kohtalo

Maanantai 2.12.2019 klo 21:10

Kisapuiston katsomorakennuksen kanssa sähläillään. Tehtävä on pari vuotta sitten annettu kaupungin omistamalle Spatium Oy:lle tietyin ehdoin. Nyt vaikuttaa siltä, että valtuuston aikanaan antamia ohjeita ei haluta noudattaa. Jossain vaiheessa Kisapuiston katsomorakennushankkeesta on karsittu vuoden 2020 talousarvioesityksestä suurin osa pois verrattuna vuoden 2019 talousarvioon. Mikä taho on tehnyt muutoksen? Tämä voi tuntua pikkujutulta, mutta ei sitä ole. On kyse isosta investoinnista ja suurista tulevista käyttömenoista.

 Ensi vuoden talousarviossa on edelleen maininta Kisapuiston jalkapallokentän katsomorakennuksesta. Mutta nyt on jäljellä vain yksi lause. Se kuuluu näin: ”Kisapuiston pääkatsomorakennuksen toteuttamisesta vastaa kaupunkikonsernin tytäryhtiö”, jolla tarkoitettaneen Spatium Oy:tä. Valtuusto on 2018 päättänyt, että katsomo rakennetaan siinä tapauksessa, että hankkeeseen saadaan 40 % yksityistä rahaa. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2019 talousarviossa, että ”rakennuttamispäätös edellyttää sopimuksia rakennuksen käyttö-, huolto – ja pääomakustannuksia vuokrina jakavien tulevien käyttäjien kanssa sekä yksityisen rahoitusosuuden toteutumista”. Nyt vuoden 2020 talousarviossa on jäljellä enää edellä mainitsemani yksi lause.

Vaikuttaa siltä, että me valtuutetut olemme nenästä vedettävää porukkaa. Joka tapauksessa kun valtuutetut jotain päättävät, on siitä pidettävä kiinni. Onneksi muutama kaupunginhallituksen jäsen kuitenkin vakuuttaa, että Kisapuiston katsomorakennusta ei rakenneta ilman, että siinä on mukana yksityistä rahoitusta ja että sopimukset on tehty käyttäjien kanssa käyttö-, huolto- ja pääomakustannuksista. Nyt täytyy luottaa johtaviin poliitikkoihin ja viranhaltioihin, että valtuuston tahto toteutuu sen tahdon mukaisesti.

Olen kovasti miettinyt, miksi Lahti on perustanut Spatium Oy:n. En näe siitä saatavan mitään lisäarvoa kaupunkikonserniin. Kisapuiston yli 10 miljoonan katsomohanke on esimerkki heikosti hoidetusta toiminnasta, sillä hankkeen eteenpäin vienti on sakannut pahasti. Lahdessa on Tilakeskus, jossa on rakentamisen, kiinteistöjen hallinnan ja suunnittelun asiantuntijaorganisaatio. Sen tehtävänä on huolehtia kaupungin omistamasta toimitilakannasta. Tehtäviin kuuluvat keskeisesti omaisuuden hoitajan ja palveluntuottajan roolit. Mielestäni kaikki kaupungin toimitilakiinteistöt, uusien rakentaminen ja vuokraustoiminta voitaisiin siirtää Tilakeskuksen hoidettavaksi ja hallintaan. Tämän kautta läpinäkyvyys lisääntyisi, kun kaikki investointeihin liittyvät hankkeet käsitellään kaupungin päättävissä elimissä ja viimeiseksi aina valtuustossa.

Kaupunginhallitus voisi yhdessä Tila- ja konsernijaoston kanssa miettiä, olisiko ehdotuksessani ideaa ja jos on, niin ajetaan alas Spatium Oy ja palkataan lisää asiantuntijoita Tilakeskukseen sen verran, että Spatiumin tehtävät voidaan kivuttomasti siirtää sille.

Hyvinvointiyhteiskunta on paras

Maanantai 2.12.2019 klo 20:55

Säätelemättömän markkinatalouden kannattajat syyttävät silloin tällöin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa sosialismiin pyrkiväksi. Verotusta pitäisi keventää ja säätelyä vähentää. Maanantaina 25.11.2019 Lahden talousarviokokouksessa eräs valtuutettu oli sitä mieltä, että nykyinen taloudenhoito johtaa tuhontielle. Totean kauhisteleville, että Eduskunnan nykyisten puolueiden voimin sosialismi ei toteudu, eikä se toteudu Lahden valtuustossakaan, vaikka jotkut tarkoitushakuisesti sillä pelottelevat. Kaikki puolueet nimittäin puolustavat hyvinvointivaltiota, kuka voimakkaammin kuka heikommin. Valppaana on kuitenkin oltava, ettei mikään äärilaidan poliittinen järjestö saa koskaan sellaista mandaattia, että yksi puolue voisi määrätä, millainen yhteiskuntajärjestelmä Suomessa vallitsee.

Lahdenkin talousarvio pohjaa laajasti hyväksyttyyn hyvinvointiyhteiskunnan ideaan, jossa kunnan tehtävä on huolehtia kuntalaisten palveluista, joista osa on lakisääteisiä, osa vapaaehtoista, kuntataloudesta, elinvoimasta, yhteistyöstä valtion, maakunnan ja muiden kuntien sekä kolmannen sektorin kanssa, uusista hankkeista, investoinneista jne. Tämä ei ole sosialismia, vaan hyvinvointia.

Helsingin sanomissa 24.11.19 oli luettavissa Anna Stiina Nykäsen juttu, jossa kerrotaan Amerikan Yhdysvaltojen köyhistä ja kapitalismista ja kakasta. USA:n superrikkaat toteavat että kapitalismi on rikki ja että jotain pitää tehdä sen muuttamiseksi.180 yhdysvaltalaista suuryritysten johtajaa julistaa julkilausumassaan, että yrittäminen ei voi enää perustua vain voiton tavoitteluun. Se pahentaa eriarvoisuutta ja haittaa demokratiaa. Myös länsimaiden johtavat talouslehdet vaativat kapitalismiin muutosta. Niistä on vääryys, että eniten rahaa saa pörssipelillä, sijoituksilla, tuottamatta varsinaisesti mitään. Nykykapitalismissa vain rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät köyhtymistään. Siitä ei hyvää seuraa.

Miten miljardöörit sen juuri nyt tajusivat? Syynä on kakka. Ihmisuloste.
Yhdysvalloissa on kaduilla niin paljon kodittomia, että ihmisten ulosteet ovat todellinen ongelma. Kakkaa varten on Kaliforniassa jopa kehitetty puhelimiin sovellus, Snapcrap, jolla pökäleistä voi ilmoittaa. Kakkapartiot kiertävät korjaamassa jätöksiä. Tilanne on pahentunut etenkin aurinkoisessa Kaliforniassa, muun muassa Los Angelesissa ja varsinkin San Franciscossa, jossa köyhillä ei ole kotia, ei kouluja, ei terveydenhuoltoa eikä vessoja. Miten ihmeessä rikas maa on tässä tilanteessa?

Piinkova kapitalismi on ajanut USA:n tähän. Valtiota vaivaa valtavat tuloerot, kalliit sairauskulut, eri arvostava koulujärjestelmä, turvattomuus, rasismi ja nyt lisäksi kansaa voimakkaasti jakava omituinen presidentti. Haluan varoittaa kaikkia, jotka vannovat kevyen verotuksen ja oman onnensa -seppä ideologian ja nykykapitalismin nimeen. USA:n köyhät ovat ikävä esimerkki. Tuollaista kotimaata en halua.

Pidän pohjoismaista hyvinvointivaltiota parhaana ja demokraattisimpana yhteiskuntamallina. Meillä Suomessa on tutkitusti maailman onnellisin kansa, eikä muutkaan pohjoismaat tästä jälkeen jää, vaikka äänekkäästä valituksesta jatkuvasti kuullaan.

Toivotaan, että ihmisarvoinen hyvin säädelty markkinatalous tuottaa jatkossakin hyvinvointia meille kaikille. Varotaan kasvotonta kapitalismia ja kaameaa kommunismia, hirvittävää fasismia ja kaikenlaista muutakin fundamentalismia.

Rakastetaan Lahtea marraskuussakin

Maanantai 11.11.2019 klo 21:00

Reilu viikko marraskuuta kulunut ja nyt on aika antaa rakkaudentunnustus kotikaupungille.

Rakastan Lahtea marraskuussakin,

kun Vesijärvi avautuu kyyhkysen harmaana marraskuun aamuna lenkkipolullani,

kun kävelen torin kahvilaan aamukahville,

kun sivukirjastoja on kaikissa kaupunginosissa,            

kun tekojäärata aukeaa torilla,

kun pääsen labratutkimuksiin nopeasti,

kun keskustan vanhat kivitalot suojaavat viimalta,

kun joulukatu Aleksi on valaistu,

kun Pelicans, FC Lahti ja Lahti Basket voittavat,

kun lasten koulutie on turvallinen,

kun ei ole vielä tullut lunta,

kun Kino Iiriksessä on hyvä elokuva                                                                        

ja kun Rantakartanon asemakaavoista ei kukaan valittanut.

 

Rautatie, Lahden menestyksen kulmakivi

Tiistai 29.10.2019 klo 21:25

Rautatiet ovat ympäristönsuojelua parhaimmillaan. Lahteen, Euroopan ympäristöpääkaupunkiin (2021) ne sopivat kuin nenä päähän. Olipa juna Ukko-Pekka, Lentävä Kalakukko, Pendolino tai Allegro, niiden sopii kulkea Lahden kautta kaikkiin ilmansuuntiin.

Lahden ensimmäinen rautatie Riihimäki - Lahti täyttää 150 vuotta kaupungin syntymäpäivänä 1.11.2019. Ilman tätä rataa Lahden kylä olisi saattanut jäädäkin yhdeksi Hollolan kylistä.

 Kun Venäjän keisari Aleksanteri II antoi mahtikäskyn Riihimäki-Lahti-Pietari-radan rakentamisesta 1867, saatiin vauhtia hankkeeseen, jota oli suunniteltu Helsinki-Hämeenlinna-radan valmistumisesta (1862) alkaen. Rahoitus löytyi viinaverosta, lainarahalla ja Venäjän yleisistä varoista myönnetyllä 10 miljoonalla markalla. Rata valmistui 3 vuodessa ja virallisesti siinä liikenne alkoi 1.11.1869. Syytä on muistaa, että ilman isoja uhrauksia sitä ei rakennettu. Nälkävuosien jatkeena kurjissa työmaaoloissa menehtyi yli viidesosa työntekijöistä.

 Näin siis tehtiin ensimmäinen oikaisu Lahden kautta.  Suunnitelmissa oli vaihtoehtona tehdä rata Asikkalan Anianpellon kautta. Onneksi niin ei käynyt. Radan merkitys Lahdelle oli käsittämättömän iso, kun sekä länteen että ennen kaikkea itään, jossa oli Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipuri ja Venäjän pääkaupunki Pietari, oli nyt nopeat yhteydet. Jos rata olisi rakennettu etelämpään, mitä vaihtoehtoa myös pohdittiin, ei Lahti olisi koskaan noussut siihen kukoistukseen, mitä se nyt on.

 Vääksyn kanava valmistui 1873, ilman Lahden rataa se olisi ehkä jäänyt rakentamatta. Loviisan raiteitakaan (1900) ei olisi tarvittu. Miten olisi puut uitettu Rauma-Repolalle, Lahden Sahalle, kahdelle rullatehtaalle jne.? Ei olisi puunjalostusteollisuutta tullut Lahteen. Miten olisi kuljetettu täältä eteenpäin?  Missä olisivat Lahteen tulleet evakot nyt? Ehkä olisivat Kotkassa, Porvoossa, Loviisassa ja ehkä jokunen eksynyt Lahteen. Radan ansiota oli osittain myös 60-luvun muuttoaallon päätyminen Lahteen, kun Lahti oli kehittynyt oikeaksi teollisuuskaupungiksi.

 Meni 146 vuotta, ennen kuin seuraava rataoikaisu tehtiin välillä Helsinki - Pietari. Siihen tarvittiin suuri määrä selvityksiä, joissa tietenkin pohdittiin eri reittejä, kuten oli tehty 1860-luvullakin. Vaihtoehtoja oli useita, joista lopulta päädyttiin Kerava-Mäntsälä-Lahti-oikorataan.  Seutumme virkamiehet, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat tekivät valtavasti edunvalvontatyötä, jota nykyisin sanotaan lobbaukseksi, oikoradan puolesta. Aikaa se otti, vuodesta 1974, jolloin ensimmäiset selvitykset tehtiin, vuoteen 2002, jolloin radan rakennustyöt alkoivat. Sitä ennen oli esimerkiksi lunastusmenettelyä käytetty yli 400 kiinteistöön. Valtionvarainministeri esitti lopulta koko hankkeelle 336 milj. euroa. 

 Oikoradan rakentaminen kesti neljä vuotta ja se otettiin käyttöön 3.9.2006. Pendolino-junia saatettiin hyödyntää uusilla rataosuuksilla ja niinpä matka-ajat lyhenivät niin pääkaupunkiseudulle kuin itään suuntautuvassa kaukoliikenteessä. Nykyisin tunnin välein kulkevan Z-junan ansiosta voimme todeta asuvamme Suomen metropolialueella.

Helsingin – Pietarin välille saatiin nopea Allegro joulukuussa 2010. Se korvasi Sibelius- ja Repin-pikajunat. Vanhoista junista jäi jäljelle Moskovan ja Helsingin välinen yöjuna Tolstoi.

 Nyt tärkeintä on pitää huolta siitä, että oikorata säilyy Suomen pääratayhteytenä itään ja myös siitä, että Riihimäki-Lahti-juna kuljettaa Hämeessä matkustajia vähintään tunnin välein. Ja tietenkin huolta pidetään, sillä onhan Lahdessa vähintään yhtä hyvät poliitikot ja lobbarit nyt kuin oli 150 vuotta ja 45 vuotta sitten.

Se hyöty, minkä Lahti sai ensin Riihimäki-Lahti-rautatiestä ja sen jälkeen oikoradasta, on hurja. Ratojen myötään tuomien ihmisten ja yritysten merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun Lahti kasvoi, elinvoima lisääntyi ja hyvinvointi kohentui. Lisäksi imagon, kilpailukyvyn ja matkailun kehittyminen ja parantuminen ovat asioita, jotka menestyvät hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Ympäristökaupunkilaisena voin lisäksi todeta, että junamatkailu on ekoteko ja hieno tapa viettää aikaa.

Uskon, että kumpikin rata kuljettaa ihmisiä ja tavaroita vähintäänkin yhtä kauan kuin Riihimäki-Lahti-Pietari-rata on nyt tehnyt. Samalla kun 1. marraskuuta juhlimme 114-vuotiasta Lahtea, on syytä nostaa Suomen lippu salkoon myös Lahden ensimmäisen rautatien 150-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

 

Teatterin yhtiöittäminen arveluttaa

Lauantai 28.9.2019 klo 20:32

Korruption ehkäisemisen keinoja tutkinut työryhmä on arvostellut kovin sanoin kuntien ja valtion toimintojen yhtiöittämisestä johtuvia puutteita esimerkiksi rahankäytön läpinäkyvyydelle. Kuntien osakeyhtiöiden toimintaan pääsee käsiksi vain tarkkaan rajattu joukko, kunnan tarkastuslautakunta ja kunnan nimeämät edustajat yhtiökokouksessa. Työryhmä toteaa, että osakeyhtiön päätöksenteko ja rahankäyttö jäävät pimentoon, sillä niihin sovelletaan osakeyhtiölakia eikä lakia viranomaistoiminnan julkisuudesta.

Käytän työryhmän lausuntoa aasinsiltana Lahden kaupunginteatterin yhtiöittämishankkeessa. Tällä hetkellä siinä on ainakin seuraavia avoimia kysymyksiä:

Mitä hyötyä veronmaksajat saavat yhtiöittämisestä? Entä teatterissa kävijät? Mikä on henkilöstön asema? Kannattaako yhtiötä perustaa, jos sen tarkoitus on toimia yleishyödyllisenä yhtiönä, joka kuitenkin tarvitsee kaupungin avustuksen ja valtionavustuksen? Voidaanko lippujen hinnat pitää nykyisellä tasolla, kun niihin lisätään 10 % arvonlisävero? Jos tavoitteena on saavuttaa lisää vuokratuottoja ravintolatoiminnasta, mitä tapahtuu teatterikerholle, joka on vuosikymmenet ylläpitänyt vapaaehtoisvoimin ravintolaa ja muita teatterin aktiviteetteja, kuten kilpailua Iivari-palkinnosta? Tähän asti on voitu koululaisille, työttömille ja muille erityisryhmille järjestää alennettuja ja jopa maksuttomia näytöksiä, onnistuuko tämä jatkossa? 

Mietin, miten paljon teatteriin joudutaan lisäpanostamaan, kun tarvitaan toimitusjohtajan lisäksi taiteellinen johtaja, markkinoinnin ammattilainen jne. sekä tukipalvelujen ostot kilpailuilta markkinoilta?

Jyväskylässä teatteri osakeyhtiö palautettiin kaupungin omaksi toiminnaksi taloudellisista syistä. Tietojeni mukaan teatterin pyörittäminen oli kalliimpaa osakeyhtiömuotoisena. Oulussa teatteri Oy käy yhteistoimintaneuvotteluja (YT) heikosta taloudesta johtuen.

Eniten minua harmittaa demokratian kaventuminen yhtiömuodossa. Lahdessa kaupungin omistamien osakeyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallituksen apuelin Konserni- ja tilajaosto yhdessä kaupunginjohtajan kanssa. Ei edes kaupunginhallitus saati kaupunginvaltuusto pääse vaikuttamaan yhtiöön muilta osin kuin talousarvion yhteydessä myöntämällä toiminta- ja vuokra-avustuksen teatterille. Lahtelaisten valitseman valtuuston mahdollisuudet seurata osin verovaroin rahoitettua osakeyhtiön toimintaa ja taloutta ovat kovin vähäiset.

Jos jonain päivänä eduskunta saa julkisuuslakiin lisäyksen soveltamisalan laajentamisesta valtion ja kuntien omistuksessa oleviin osakeyhtiöihin ja lisäksi löytyvät hyvät vastaukset edellä tekemiini kysymyksiin, voisin ehkä hyväksyä yleishyödyllisen Lahden kaupunginteatteri Oy:n perustamisen, vaikkakaan en ymmärrä mitä lisäarvoa yhtiöittämisestä sittenkään olisi.

ÄÄNESTÄJÄÄ HUIJATAAN

Maanantai 6.5.2019 klo 13:39

Mistä tunnet huijarin? Siitä, että hänet on juuri valittu eduskuntaan Suomen valtion korkeimpaan luottamustehtävään, mutta nyt hän on EU-vaaliehdokkaana joko keräämässä edustamalleen puolueelle ääniä tai perätä haluamalla parlamentaarikoksi Euroopan Unioniin. Onko tällainen ehdokas luotettava? Vain siinä tapauksessa on, että jo ennen eduskuntavaaleja kertoi olevansa myös tulevissa EU-vaaleilla ehdokkaana. Jos oli vaalien alla vaiti, on mielestäni menettänyt äänestäjän luottamuksen.
Tässä ei ehdokkaan auta vedota perustuslakiin. Tiedän, että jokaisella suomalaisella on oikeus olla ehdokkaan niin eduskuntavaaleissa kuin europarlamenttivaaleissa. Kyse onkin siitä, tuliko etukäteen kertoneeksi, että aikoo kumpaankin vaaliin ehdokkaaksi vai jättikö kertomatta ja äänestäjä kuvitteli valitsevansa kansanedustajaa, joka paljastuukin puolueensa EU-ehdokkaaksi.

Toivon, ettei kukaan meistä äänestäjistä valitse huijaria Europarlamenttiin. Tällaista äänestäjää pidän huijattavana hölmönä. Tosin kaikki on nykyisin Suomessa mahdollista, koska elämme vahvasti totuuden jälkeistä aikaa. Tässä tapauksessa se ilmenee siten, että joidenkin kansanedustajien mielestä ei tarvitse olla rehellinen, riittää kun on hyvä tarina, mikä riittää myös joillekin äänestäjille. Niin on, jos siltä näyttää, totesi presidentti Kekkonenkin aikoinaan.

Siis unohda huijarit ja äänestä Europarlamenttiin sellainen ehdokas, joka ei ole kansanedustaja tai jos on, niin on kertonut etukäteen ennen eduskuntavaaleja olevansa myös ehdolla parlamentaarikoksi.

 

Uudet joukkoliikenteen runkolinjasuunnitelmat

Perjantai 22.2.2019 klo 18:25

Lahti hakee Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021, mikä on Lahden valtuuston päättämän vision ja strategian vuoteen 2030: ”Lahti­ – rohkea ympäristökaupunki” mukaista. Strategiana on edistää kestävää kehitystä kaiken tavoin. Siihen liittyen Lahden seudun liikenne (LSL) on työstänyt uudet runkolinjaluonnokset linja-autoliikenteelle, joiden toteutuessa toivotaan lisää matkustajia ja ilmastotavoitteiden lisäksi taloudellisia säästöjä. Suunnittelussa on mukana asukkaita, linja-autonkuljettajia, LSL:n virkamiehet ja joukkoliikennelautakunta, joka hyväksyi viime kokouksessa luonnokset.

 

Kun uusien linjojen ja sujuvan liikenteen avulla saadaan ihmiset siirtymään enenevässä määrin joukkoliikenteen käyttäjiksi, on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 70 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä muiden hyvien ympäristötekojen ohella. Huima tavoite, mutta toteutettavissa, jos yksityisautoilun sijaan asukkaat innostuvat hyvin toimivasta joukkoliikenteestä.

 

Toivon lautakunnan puheenjohtajana, että saisimme runsaasti rakentavaa palautetta luonnoksista. Se on selvää, että runkolinjat ja niihin liittyen täydentävät linjat eivät pysty kaikkien toiveita täyttämään. Tarkoitus on, että joukkoliikenteen käyttö on mahdollisimman helppoa, odotusajat linjanvaihdoissa ovat lyhyet ja matka-ajat pienenevät. Tämä kaikki on mahdollista toteuttaa. Toivon myös paljon matkustajia aikanaan uusille linjoille ja samalla tekemään hyvää ilmastotyötä ympäristökaupunki Lahteen.

 

Uusi runkolinjastoluonnos on asetettu nähtäville ja siihen voi ottaa kantaa Lahden seudun liikenteen nettisivuilla osoitteessa lsl.fi. 19.3. asti. Pääkirjaston Lahti-pisteessä luonnos on nähtävillä paperiversiona.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »