Keskiviikko 26.11.2008 klo 22.19
Uusi paloasema, uusi urheilutalo, Kärpäsen koulun iso peruskorjaus, Möysän koulun laajennus, Länsiharjun ja Myllypohjan koulujen liikuntatilat, Kariston ja Etelä-Lahden uudet päiväkodit. Nämä ovat isoja investointeja parin seuraavan vuoden aikana, ja paljon vielä muitakin. Uuden uimahallinkin hankeselvitys aloitetaan.
Kaupunginhallituksen käsittelyssä Lahden ensi vuoden talousarvion ja vuosien 2010-11 taloussuunnitelman investointirahoja nostettiin.
Ennätyksellisen korkealla investointitasolla varaudutaan nyt taloudelliseen taantumaan. Investoinneilla elvytetään elinkeinoelämää ja edistetään työllisyyttä.
Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta maanantaina 1.12.
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta kirjoittaa blogissaan, ettei tässä vaiheessa kannata kovasti arvuutella, millaisessa taloudellisessa tilanteessa investointiohjelmaa käsitellään ensi vuoden syksyllä, mutta hänen mukaansa on helppo kuvitella sellaisetkin näkymät, joiden varassa ohjelmaa ei voi tällaisena toteuttaa.
Näin varmasti on. Samalla onkin toivottava, että maan hallitus ottaisi huomioon sen elvytyspolitiikan, jota kunnissa nyt on lähdetty harjoittamaan. Huomioon ottaminen tarkoittaisi sitä, että valtiovalta kasvattaisi kunnille antamiaan valtionosuuksia. Jos ei, ajautuvat kunnat pahaan ahdinkoon. Jo ensi vuodeksi joutuu lähes 70 kuntaa kiristämään verotustaan, Päijät-Hämeessäkin Hollola, Kärkölä, Heinola, Padasjoki ja Artjärvi.
Kuntien menot kasvavat ensi vuonna keskimäärin noin neljä prosenttia, mutta kuntien tulot alle prosentin. Lahden talousarvion mukaan käyttötalousmenojen kasvu on 5,7 prosenttia, mutta verotulojen kasvu vain 0,9 prosenttia.
Puheenjohtajamme Jutta Urpilainen ja varapuheenjohtajamme Tarja Filatov ovat vaatineet hallitukselta valtion vastaantuloa kuntien talouden kiristyessä. Osa veronkevennysrahasta olisi syytä käyttää palvelujen turvaamiseen, muuten heikennetään sitä sosiaalista pääomaa, jonka varassa kuntien ja koko maan menestys on.
Sosialidemokraattien lokakuussa esittämän vaihtoehdon mukaan verotusta kevennettäisiin ja kuntien taloutta vahvistettaisiin mm. valtionosuuksia lisäämällä.
”Jos valtio ei lisää valtionosuuksia, se teettää kunnilla taantuvan talouden likaisen työn. Riskinä on, että kunnallisverotuksen nostamisen lisäksi joutuvat kunnat leikkaamaan palveluitaan ja lomauttamaan tai vähentämään henkilöstöään. Koko yhteiskunnan luottamuksen kannalta on tärkeää, että julkinen sektori, niin valtio kuin kunnat, pidättäytyy henkilöstövähennyksistä taantuman aikana”, sanoo Tarja Filatov.
Kun hallitus esitteli tiistaina eduskunnassa ensi vuoden tuloveroasteikot ja muita muutoksia tuloverotukseen, huomautti Jutta Urpilainen, että hallitus keventää valtion veroja velkarahalla, mutta samaan aikaan ajetaan kunnat entistä vaikeampaan tilanteeseen. Hän nosti esimerkiksi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen naapurikaupungin Kuopion, joka joutuu monen muun kunnan tavoin lomauttamaan opettajia, lastentarhanopettajia ja muuta henkilökuntaa.
”Tässä tilanteessa tarvitaan luottamuksen vahvistamista, ja tämä edellyttää lisää rahaa kunnille ja parempia työkaluja työllisyyden edistämiseen. Hallitus on kuitenkin kääntänyt selkänsä SDP:n tarjoamalla yhteistyölle. Sosialidemokraatit ovat valmiita hyväksymään lisävelan oton, jos raha käytetään älykkäästi elvyttäviin toimenpiteisiin. Hyvätuloisten veronalennus ei ole sitä. Nimittäin varakas ihminen laittaa nuo lisäeuronsa säästöön, kun taas esimerkiksi pienituloinen eläkeläinen panee lisäeuronsa ruokaan tai lääkkeisiin”, sanoi Jutta Urpilainen.
Verokeskustelua olisi hyvä käydä myös siltä pohjalta, mitä Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne on sanonut: hän tasapainottaisi kuntien velvoitteiden ja rahoituksen epätasapainoa laajentamalla kuntien veropohjaa. Parjanne ehdottaa, että osa liikenne- tai ympäristöveroista ohjautuisi kunnille. Kunnat panostavat isoja summia näille aloille, mutta eivät saa senttiäkään tuotoista.
Helpompi olisi esimerkiksi lähteä leventämään valtion tiehallinnolle kuuluvaa Lahden eteläistä sisääntulotietä kaupungin omilla varoilla, jos liikenneveroista osa saataisiin kuntatalouden käyttöön.
-----------------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Perjantai 14.11.2008 klo 7.40
Lahden sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä teki keväällä aloitteen sen selvittämiseksi, miten kaupungin hankintatoimessa voitaisiin ottaa huomioon eettiset näkökohdat ja Reilun kaupan edistäminen Lahdessa. Samalla esitimme, että Lahti hakisi Reilun kaupan edistämisyhdistykseltä Reilun kaupungin arvonimeä. Lahden rahatoimiston hankintaosasto ei kuitenkaan pitänyt asiaa tarpeellisena, ja kaupunginvaltuustokin hylkäsi aloitteemme sen lausunnon jälkeen.
Toisin on muualla. Reilun kaupan kaupungin arvon on saanut maailmalla jo yli 400 kaupunkia, Suomessa viimeksi Pori ja sitä ennen Tampere. Euroopassa ovat Reilun kaupan kaupunkeja myös mm. Bryssel, Kööpenhamina, Liverpool ja Rooma. Muualla on katsottu, että hankintalainsäädäntö sallii kaupungeille mahdollisuuden toteuttaa hankinnoissaan yhteiskuntavastuutaan.
Kysymys on siitä, että kaupunki pyrkisi hankintapäätöksiä tehdessään pohjaamaan ne mahdollisuuksien mukaan myös eettisiin näkökohtiin. Entistä laajemman eettisten kriteerien käyttämisen julkisissa hankinnoissa mahdollistaa myös viime vuonna voimaan tullut uusi hankintalaki, minkä mukaan kilpailutuksessa voidaan käyttää ekologisia ja sosiaalisia kriteereitä, kuten reilun kaupan periaatteiden noudattamista.
Kansalaisetkin antavat tukensa tällaiselle toiminnalle. Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen mukaan 91 % suomalaisista pitää tärkeänä, että julkisin varoin tehtävissä hankinnoissa tuotteiden alkuperään kiinnitetään huomiota ja ettei julkisia varoja käytetä sellaisiin tuotteisiin, joiden tuottamiseen liittyy lapsityövoiman hyväksikäyttöä tai työntekijöiden oikeuksien polkemista.
Reilun kaupan kaupunki -kampanjassa ovat mukana Suomen kuluttajaliitto, SAK, STTK, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Akava, Sosialidemokraattiset nuoret, Vasemmistonuoret, Keskustanuoret, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, Kristillisdemokraattiset nuoret, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, Kirkon ulkomaanapu, Solidaarisuus ry, Reilun kaupan puolesta Repu ja Reilun kaupan edistämisyhdistys.
Reilusta kaupasta hyötyy 1,4 miljoonaa perhetuottajaa ja työntekijää 59 maassa. Viljelijöiden ja työntekijöiden perheet mukaan lukien hyötyjiä on yli 7 miljoonaa ihmistä. Lahden hankintaosasto myöntää, että Reilun kaupan periaatteiden soveltaminen ja Reilun kaupan edistäminen on luonteeltaan hyvää kansalaistoimintaa, jota ”voidaan toteuttaa vapain muodoin ja saavuttaa tyydytyksen tunteita toiminnan hyötyjen kohdistuessa edes pieneen joukkoon kohderyhmästä”. Heti perään tulee kuitenkin kevyt letkautus: ”Välttämättä ei tällöin ajatella, että globaalissa vaikutusketjussa yhtäällä saavutettavat positiiviset tulokset saattavat toisaalla vaikuttaa negatiivisesti.”
Mihinkähän tämä perustuu? Entä miten Porissa ja Tampereella rohjetaan pyrkiä reilumpaan kauppaan, mutta ei Lahdessa?
Reilun kaupan merkkijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotteiden tuotannossa noudatetaan seuraavia periaatteita:
– Kehitysmaiden viljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen.
– Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään elinolojen parantamiseen.
– Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
– Kaikkien tuotteiden alkuperä tiedetään.
– Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä.
Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden perheviljelijät pystyvät tuottamaan laadukkaita tuotteita ja vaikuttamaan omalla työllään kokonaisten yhteisöjen hyvinvointiin. Näin Reilu kauppa vähentää köyhyyttä kaupan avulla. Kuluttajille Reilun kaupan merkki tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään.
Lahti ei halua olla tässä mukana.
-------------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 10.11.2008 klo 9.30
Muutama viikko sitten kirjoitin siitä, miten yksityistäminen on heikentänyt vapaaehtoisjärjestöjen mahdollisuutta toimia. Esimerkiksi järjestöjen kotipalveluasiakkaiden määrä on laskenut alle puoleen aiemmasta. Kuntien omat palvelut ja alan yritykset eivät ole pystyneet korvaamaan vajetta. Yritykset ja järjestöt yhteensä tuottavat nyt vähemmän kotipalveluja kuin järjestöt yksin vielä viisi vuotta sitten.
Tämä johtuu siitä, että Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita kotipalvelutoimintaa, jottei annettu avustus vääristäisi kilpailua. Pidetään yksityisten osakeyhtiöiden puolia, jotta niiden bisnes toimisi maksimaalisella teholla.
Viime viikolla sama asia otettiin esille Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa yllättävän rajusti: ”Päätös lopettaa Ray:n rahojen jakaminen kilpailua vääristävään tarkoitukseen oli varmasti oikea ja aiheellinen”.
Lopputulos joka tapauksessa on, että kotipalvelun määrä on romahtanut siitä huolimatta, että markkinoille on tullut paljon yksityisiä palveluyrityksiä. Tämä osoittaa, miten suuri merkitys kolmannen sektorin palveluntuotannolla oli - ja on yhä.
Kolmannen sektorin järjestöillä on sosiaalihuollon palvelutuotannossa pitkät perinteet esimerkiksi lastensuojelussa ja päihdetyössä. Lisäksi ne tuottavat kuntoutus- sekä ensi- ja turvakotipalveluja ja erityisosaamista vaativia palveluja esimerkiksi näkövammaisille.
Nyt kuitenkin tulkitaan niin, että Ray:n tuki on ristiriidassa EU:n vapaan kilpailun ideaalin kanssa. Tämän takia ovat Ray:n tukien piiristä pudonneet esimerkiksi kotipalvelut ja vanhusten palvelutalot.
Vielä kolme vuotta sitten sosiaalialan järjestöt tuottivat kotipalveluja kymmenille tuhansille ihmisille. Suurin osa palvelujen saajista oli vähävaraisia, avun tarpeeseen joutuneita lapsiperheitä tai vanhuksia.
Nyt kun ollaan menossa taloudelliseen taantumaan, tilanne vaikeutuu entisestään. Kun yksityinen firma katsoo, että liiketoiminta ei tuota riittävästi, se lopettaa huonosti kannattavan toimintansa. Sitten ”Rahis” vain katsoo sivusta ja toteaa, että näin toimii vapaa kilpailu EU:ssa, ei voi mitään. Kärsijöinä ovat apua tarvitsevat.
-----------------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Maanantai 3.11.2008 klo 21.27
Teknisen viraston virkamiesjohto tuo tiistaina 4.11. teknisen lautakunnan käsiteltäväksi esityksen kaavamuutoksesta, joka sallisi toriparkin rakentamisen. Toivottavasti lautakunta tyrmää hankkeen.
Kansalaismielipide Lahdessa on toriparkin rakentamista vastaan. Tämä tuli selvästi esillä vaalien alla, kun kuunteli ihmisten kannanottoja. Myös ESS:n internetkyselyn tulos oli tämä: vastaajista 66 % vastusti toriparkkia ja vain 29 % kannatti.
Kunnallisvaaliehdokkaistakin selvä enemmistö ilmaisi vastustavansa toriparkkia. Tämä näkyi sekä ehdokkaiden vaalimainonnasta että vaalikoneisiin annetuista vastauksista.
Myös uuteen kaupunginvaltuustoon valituista selvä enemmistö vastustaa toriparkkia.
Tästä kaikesta voi vain todeta, että ei tarvita edes neuvoa-antavaa kansanäänestystä, niin selvä on lahtelaisten näkemys toriparkin tarpeettomuudesta.
Meille valtuutetuille tämä äänestäjien antama valtakirja on merkittävä. Kaupungin keskustan kehittäminen on tärkeää, mutta kun joku väittää keskustaamme raittikyläksi ja epäviihtyisäksi, hän jo niillä väittämillä pilaa Lahden imagoa. Keskustassa on lisätty viihtyisyyttä ja toimivuutta valaistuksella, istutuksilla, katukäytäviä leventämällä, mikä työ jatkuu edelleen.
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa jokaista kaupungin investointia on mietittävä todella tarkkaan. Pysäköintimaksuilla ei toriparkkia rakenneta, sen tietää jokainen.
Turussa on 15 keskustassa toimivaa yritystä perustanut Turun toriparkki Oy:n. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Christian Lybeck kertoo, että kaupungin rahoitusta ei hankkeeseen tarvita. Lahdessa keskustan yrittäjät ja kiinteistöyhtiöt voisivat ottaa Turusta mallia. Jos onnistuu Turuus ni miksei Lahes.
---------------------------------------------------------------------------------------------
|
|
|
Tiistai 28.10.2008 klo 13.40
Lahdessa me demarit voimme olla tyytyväisiä vaalitulokseemme, kun ottaa huomioon sen, mistä galluplähtökohdista vaaleihin lähdettiin. Ruusunpunaiset kiitokset kaikille äänestäjilleni ja muille tukijoilleni vaalikampanjan aikana!
Vaikka hävisimme kokoomukselle 600 äänellä, emme menettäneet kuin yhden valtuustopaikan, jonka oikeastaan menetimme jo tämän vaalikauden alussa, kun Pentti E Rantanen loikkasi ryhmästämme kokoomukseen. Vaalituloksemme takaa hyvät lähtöasetelmat neuvotteluihin luottamushenkilöpaikoista. Yhteistyöllä toisten ryhmien kanssa onnistumme vaikeinakin aikoina varmasti hoitamaan kaupunkimme asioita parhaalla mahdollisella tavalla.
Omasta vaalituloksestani ja tietenkin sos.dem. naisyhdistyksen hyvästä vaalituloksesta olen tosi tyytyväinen. On hienoa, että kaikki naisyhdistyksen nykyiset valtuutetut saivat valtakirjan jatkolleen.
Äänimääräni 656 oli varsin hyvä, yli kaksi kertaa suurempi kuin edelliskerralla (299). Kiitän äänestäjiäni ja kaikkia demareita äänestäneitä. Yli 13 500 ihmistä antoi meille luottamuksensa, se on loistava luottamuksen osoitus.
Se vain on kovin huolestuttavaa, että äänestysaktiivisuus Lahdessa kaiken kaikkiaan on niin matalalla tasolla. Kaikki Suomen kunnat mukaan lukien Lahdessa oli Suomen seitsemänneksi alhaisin äänestysprosentti.
Ennakkoääniä sain 318 ja vaalipäivän ääniä 338. Näistä luvuista ehkä näkyy, että sateinen sää vaalipäivänä vaikutti äänestämiseen.
Vaalipäivän äänimäärät eri äänestyspaikoilla olivat:
48 Lahden yhteiskoulu
43 Kiveriön koulu
42 Kivimaan koulu 1
41 Kivimaan koulu 2
41 Mukkulan koulu 2
20 Mukkulan koulu 2
40 Kärpäsen koulu
39 Lahden lyseo
33 Lotilan koulu
32 Metsäkankaan koulu
32 Jalkarannan koulu
24 Anttilanmäen koulu
22 Kunnaksen koulu
20 Salinkallion koulu 1
20 Salinkallion koulu 2
20 Joutjärven koulu 1
19 Joutjärven koulu 2
18 Saksalan päiväkoti
18 Entinen Riihelän koulu
16 Renkomäen koulu
14 Ahtialan koulu
14 Myllypohjan koulu
14 Harjun koulu
13 Launeen koulu
7 Liipolan koulu 1
5 Liipolan koulu 2
Vaalikuluni ja -rahoitukseni
Paria lehti-ilmoituslaskua ei vielä ole tullut, mutta osaan jo nyt laskea ainakin 50 euron tarkkuudella, paljonko rahaa vaalikampanjaani kului. Lehti-ilmoittelu on hirveän kallista, mutta ilman sitä on vaikea vaaleihin lähteä. On sekä aikaisemmille että uusille mahdollisille äänestäjille osoitettava, että olen tosissani mukana ja haluan uudelleen valtuustoon hoitamaan yhteisiä asioitamme.
Suurimmalta osaltaan käytin ilmoitteluun Uutta Lahtea, minkä lisäksi oli kaksi ilmoitusta Omalähiössä sekä yhdet ilmoitukset Viikko-Hämeessä, Etelä-Suomen Sanomissa ja Viikkouutisissa. Näistä ilmoituksista kertyi maksettavaa 4470 euroa.
Muu rahanmeno oli pienempää: mainos ESS:n vaalikoneessa 227 euroa, postikorttimainokset 183 euroa, käyntikorttimainokset 60 euroa ja vaalien jälkeen kakku (24,50) Uuteen Lahteen, joka oli hoitanut hyvin ilmoitukseni. Yhteensä 4950 euroa.
Vaalirahoitusta sain omalta ammattiosastoltani (JHL) 400 euroa ja Tradeka-yhtymältä 400 euroa (olen Tradekan edustajiston jäsen).
Yhteensä vaalikampanjani tuli siis maksamaan meidän perheelle 4150 euroa.
Kuvani oli myös niissä yhteismainoksissa, joita lehdissä julkaisivat Lahden sos.dem. kunnallisjärjestö ja Lahden sos.dem. naisyhdistys. Nämä olivat sitä tukea, mitä kukin ehdokas sai puolueorganisaatiolta ja omalta yhdistykseltään.
|
|
|
Perjantai 24.10.2008 klo 16.01
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tuoreessa järjestöbarometrissä todetaan, että vapaaehtoisjärjestöjen asema kotipalvelujen tuottamisessa on viime vuosina pienentynyt. Järjestöjen kotipalveluasiakkaiden määrä on laskenut alle puoleen aiemmasta. Selvityksen mukaan kuntien omat palvelut ja alan yritykset eivät ole pystyneet korvaamaan syntynyttä vajetta. Yritykset ja järjestöt yhteensä tuottavat nyt vähemmän kotipalveluja kuin järjestöt yksin vielä viisi vuotta sitten.
Tämän muutoksen taustalla on se, että Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita kotipalvelutoimintaa, jottei annettu avustus vääristä kilpailua. Pidetään siis yksityisten osakeyhtiöiden puolia, jotta niiden bisnes toimisi maksimaalisella teholla.
Näin tämä oikeistolainen uusliberalismi jyrää tälläkin sektorilla.
Alalle onkin syntynyt uusia yrityksiä, ja toimintaan on tullut myös pörssiyhtiöitä, ja selvityksen mukaan on nähtävissä viitteitä palvelutuotannon keskittymisestä suurille toimijoille.
Käytännössä tämä nyt vauhdissa oleva kehitys on johtamassa siihen, että osa ihmisistä jää vaille tarvitsemiaan palveluja. Järjestöbarometrin mukaan huoli tästä on jo nyt osoittautunut aiheelliseksi.
Järjestöillä on perinteisesti ollut merkittävä rooli erityisryhmien palvelujen, kuten vammais-, päihde- ja asumispalvelujen tuottajina. Viiden viime vuoden aikana sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kuitenkin joutuneet luopumaan kotipalvelujen tuottamisesta, koska Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita tämäntyyppistä toimintaa.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton järjestöpäällikkö Marja Vuorinen sanoo, että palvelujärjestelmään on syntynyt aukko, josta kärsivät sekä lapsiperheet että vanhukset.
”Kotipalvelu on ihmisten tukemista heidän omassa elinympäristössään, kun omat voimavarat eivät riitä ja ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Se on juuri sitä ehkäisevää työtä, jota palvelujärjestelmän strategioissa korostetaan. Käytännössä tämä ei näytä toteutuvan. Lapsiperheiden kotipalvelujen saannin tyrehtyminen saattaa jopa lisätä raskaampien palvelujen, kuten huostaanottojen tarvetta”, sanoo Marja Vuorinen.
JÄRJESTÖT TÄRKEÄ PORRAS
MATKALLA TYÖELÄMÄÄN
Järjestöt ovat tärkeä työmahdollisuuksien tarjoaja tukea ja ohjausta tarvitseville osatyökykyisille, joiden työllistämiseen yrityksillä ei ole mahdollisuuksia ja joiden kuntouttamiseen kuntien sosiaalitoimella ei ole välineitä.
Viime vuonna järjestöt työllistivät yli 30 000 ihmistä, joista yli 14 000 työllistyi palkkatuen avulla, suurin osa sosiaali- ja terveysjärjestöihin. Lisäksi järjestöissä oli 13 000 ihmistä työmarkkinatuella työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa. Järjestöt ovat tarjonneet työllistetyille mm. avustavia toimisto-, ohjaus- ja hoivatehtäviä sekä kiinteistön- ja ruokahuollon töitä.
Nyt yhdistykset joutuvat kuitenkin varautumaan työ- ja elinkeinohallinnon suunnitelmiin vähentää järjestöille suunnattua palkkatukea. Näin tulee tapahtumaan, koska palkkatukea suunnataan jatkossa erityisesti yrityksille.
|
|
|
Tiistai 14.10.2008 klo 20.18
Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke) aiheuttaa perusterveydenhuoltoon ison rakennemuutoksen: terveyskeskusten määrä tulee puolittumaan 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen takia. Tämä ei tietenkään koske Lahtea, mutta tämäkin kertoo osaltaan siitä, että terveydenhuolto on murroksessa.
Kun me sosiaalidemokraatit puhumme tarpeellisesta terveyskeskusten laaturemontista, on pidettävä huoli siitä, että muutaman vuoden kuluttua ei tarvitse ryhtyä puhumaan myös määräremontista.
Perusterveydenhuolto on yksi kunnallisten peruspalvelujen ydintoiminnoista. Osaavan henkilöstön saanti on sen keskeinen menestystekijä. Etenkin lääkäreiden halukkuus työskennellä terveyskeskuksissa on vähentynyt paikoitellen jopa kriittisellä tavalla.
Kuntaliiton hallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki kirjoittaa verkkokolumnissaan, että hoitotakuulainsäädäntö asetti kunnille velvoitteet hoidon saatavuuden varmistamiseksi myös perusterveydenhuollossa. Pääosa hoitotakuun toimeenpanoon käytetyistä varoista on kuitenkin ohjautunut esikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon toimintaympäristön nopea muutos edellyttää remonttia myös tällä puolella. Suurin tekijänä tässä muutoksessa on väestön vanheneminen. Lisäksi on sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseksi jatkettava ja tehostettava kansansairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista perustasolla. Siksi kansanterveystyön toimintaedellytysten vahvistaminen on erittäin tärkeätä.
Vastikään julkistettuun Toimiva terveyskeskus -toimintasuunnitelmaan sisältyy joukko ehdotuksia, joiden toimeenpanoon voidaan ryhtyä nopeasti. Osa ehdotuksista on vielä idea-asteella.
”Koska terveydenhuollon rakenteet ovat nopeassa muutoksessa, on näiden ehdotusten jatkokehittelyyn ryhdyttävä välittömästi”, kirjoittaa Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
”Perusterveydenhuollon uudistuksissa on henkilöstönäkökulma keskeisessä asemassa. Siksi alan työntekijöitä edustavien ammattijärjestöjen huomioiminen toimintasuunnitelman laatimisessa ja toimeenpanossa on erinomainen asia.”
”On tarkasteltava kriittisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden peruskoulutuksen sisällön ja työelämän vaatimusten välistä suhdetta. Alueellisten tarpeiden ja koulutuskapasiteetin yhteensovittaminen on avainasemassa, jotta myös harvaan asutuille seuduille riittää jatkossa halukasta työvoimaan”, kirjoittaa Voipio-Pulkki.
Toimintaohjelmassa mainitaan joukko uudentyyppisiä liiketoimintamalleja, joiden avulla pyritään osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen ongelmatilanteissa. Toisaalta ohjelmassa sanotaan, että ensisijaisesti on korostettava työsuhteessa tehdyn työn arvoa ja parannettava sen houkuttelevuutta. Hyvä näin. Liisa-Maria Voipio-Pulkki vetää hyvin yhteen: ”Toimivissa terveyskeskuksissa ei ole syytä ryhtyä radikaaleihin hallinnollisiin tai toiminnallisiin muutoksiin. Aina voidaan kuitenkin pyrkiä olemaan parhaita vertaistensa joukossa. Perinteisen hoidon porrastus- ja portinvartijamentaliteetin sijasta voidaan ryhtyä tarjoamaan parasta asiantuntemusta etulinjassa niille, jotka siitä eniten hyötyvät. Asiakaslähtöinen, hallinnolliset rajat ylittävä toimintakäytäntöjen suunnittelu ja prosessien johtaminen on tulevaisuuteen katsova tapa toteuttaa kunnan perustehtävää asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä.”
|
|
|
Keskiviikko 8.10.2008 klo 12.00
"Kun pääsisi lääkärissä sen oikean ihmisen luo mahdollisimman nopeasti, ei vasta kuukausien kuluttua."
Tällaisia toiveita ihmiset esittävät. Demarit ovat esittäneet, että valtio budjetoisi terveyskeskusten laaturemonttiin ensi vuodeksi 150 miljoonaa euroa lisää verrattuna siihen, mitä maan hallituksen talousarvioesityksessä on.
Terveyskeskusten toiminnan kuntoon saattaminen on yksi tärkeimpiä asioita, mitä meillä on, kun pohditaan lähitulevaisuutta. Väestö vanhenee ja terveyspalvelujen tarve kasvaa.
Sosiaalidemokraattien puoluesihteerin Ari Korhosen mukaan SDP valmistautuu nyt erityisesti eduskunnan välikysymyskeskusteluun terveyskeskusten arkeen tutustumisella. Viime maanantaina puheenjohtaja Jutta Urpilainen, varapuheenjohtaja Pia Viitanen ja puoluesihteeri Ari Korhonen vierailivat terveyskeskuksissa eri puolilla maata.
"Haluamme tehdä asioita uudella tavalla; vierailemalla ennen välikysymyskeskustelua maan terveyskeskuksissa saamme suoraa palautetta ihmisten ja henkilöstön huolenaiheista ja toiveista terveydenhuollossa", sanoi Korhonen.
Myös SDP:n Unelmista todeksi -kiertueella terveydenhuolto nousi ihmisten unelmissa voimakkaasti esiin, näin myös täällä Lahdessa.
Vaaliohjelmassamme vastaamme tähän haasteeseen esittelemällä kolme konkreettista tekoa hyvän terveyden toteuttamiseksi. Yksi näistä teoista on terveyskeskusten laaturemontti, joka parantaa ja joustavoittaa terveyskeskusten palvelutasoa ja laatua.
"Hallituksen paperit terveyskeskusten kehittämiseksi eivät paljon lämmitä, kun toimenpiteisiin ei ole osoitettu riittävästä varoja. Kyllä palvelutason ja laadun nostamiseen terveyskeskuksissa on satsattava myös rahaa, pelkällä pyhällä hengellä tuloksia ei synny", sanoi Korhonen.
Eikä kysymys ole vain terveyskeskuksista. Terveydenhoitoalalla työskentelevänä tiedän hyvin, miten ongelmakohtia on kauttaaltaan terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa.
Asiantuntemuksesta ja osaamisesta ei ole pulaa. Vain rahaa puuttuu - tai rahaa kyllä on, mutta sitä ei suunnata riittävästi kunnallisten peruspalveluiden ylläpitämiseen korkealla tasolla.
|
|
|
Maanantai 6.10.2008 klo 16.01
Viikkouutisten nimimerkki ”Porttivahti” moitti minua viime viikon lehdessä muistamattomuudesta. Kirjoitin tällä internetsivullani 23.9. puolueiden eroista ja terveydenhoidosta, ja nyt Porttivahti muistutti, että kritiikkini kohteena olevat asiat ovat tapahtuneet aikana, jolloin SDP on ollut suurin kuntapuolue.
Näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Vaikka demarit ovat olleet pitkään Lahden suurin valtuustoryhmä, meillä ei sentään ole ollut enemmistöä, eikä asioita päätetä muuten kuin enemmistöllä.
Edes vasemmistoenemmistöä ei Lahdessa ole ollut yli 30 vuoteen. Vuoden 1976 vaaleissa Lahti muuttui porvarilliseksi, kun SDP ja SKDL saivat yhteensä 29 valtuustopaikkaa ja porvaripuolueet yhteensä 30.
Vastaavanlainen on tilanne eduskunnassa. Vielä vuoden 1966 vaaleissa syntyi vasemmistoenemmistö, kun SDP, SKDL ja TPSL saivat yhteensä 103 kansanedustajaa. Vuodesta 1970 lähtien eduskunnassa on ollut porvarienemmistö.
Kunnallispolitiikassa ei edes hallitusvastuu ole ratkaiseva asia, koska kuntatasolla ei toimi parlamentaarinen hallitus-oppositiojärjestelmä. Lahden kaupunginhallituksen 12 jäsenestä on nyt sosiaalidemokraatteja neljä.
Kaupunginvaltuustossa on tällä hetkellä 19 sosiaalidemokraattia ja 6 vasemmistoliittolaista, siis vasemmistolaisia yhteensä 25. Muita on 34.
|
|
|
Keskiviikko 1.10.2008 klo 16.24
Me sosiaalidemokraatit olemme lähteneet kunnallisvaalikampanjaamme tulevaisuusohjelmalla "Unelmista todeksi. Kolme unelmaa - yhdeksän tekoa".
Tulevaisuusohjelman rakennuspalikkoina on käytetty Unelmista todeksi -kiertueen aikana saatua palautetta. Siinä nousivat ylitse muiden kolme teemaa: Ihmiset toivovat tulevaisuudelta hyvää terveyttä, laajaa sivistystä ja turvallista menestystä.
Vaaliohjelmassamme esitämme jokaiselle unelmalle kolme konkreettista tekoa, miten näistä unelmista tehdään totta:
Kolme hyvää terveyden tekoa
1. Terveyspalvelut kuntoon – terveyskeskukset laaturemonttiin
2. Ketään ei jätetä yksin – lisää henkilökuntaa ikäihmisten palveluihin
3. Painopiste terveyden edistämiseen – kouluterveydenhuolto kuntoon ja liikuntapaikat maksuttomiksi lapsille ja nuorille
Kolme laajan sivistyksen tekoa
4. Määrän sijasta laatua – pienemmät ryhmäkoot
5. Maksuton varhaiskasvatus – ensimmäisenä esikoululaisille
6. Kulttuuria kaikille – kirjastoon myös sunnuntaina
Kolme turvallisen menestyksen tekoa
7. Kestävään menestykseen vainkestävällä ympäristöllä – joukkoliikenne edulliseksi ja helpoksi
8. Menestyvä kunta uskoo työntekijöihinsä – perusteettomat pätkätyöt pois
9. Yhteisöllisyys luo pohjan menestymiselle – jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle nuorelle opiskelupaikka.
|
|
|
Lauantai 27.9.2008 klo 20.11
Vaikuttaa siltä, että ministerit ja kansalaiset ovat täysin eri
linjoilla siinä, miten ja missä hyvinvointipalvelut tuotetaan.
Kansalaisten tärkein toive on hyvin hoidetut ja lähellä ihmistä
toteutetut peruspalvelut. Kunnallisvaalikampanjan kolmen kohdan ohjelma voisikin olla: 1) peruspalvelut, 2) peruspalvelut, 3) peruspalvelut.
Helsingin Sanomien Suomen Gallupilta tilaaman tutkimuksen mukaan ovat äänestäjien mielestä tärkeimmät vaaliteemat kunnallisvaaleissa: 1) sairaanhoito, 2) vanhustenhoito, 3) koulujen määrärahat.
Muutamat ministerit taas ovat sitä mieltä, että ihmiset voivat asua missä sattuu, kunhan on kukkia ja puita ympärillä, palveluista ja työpaikasta ei niin väliä, esimerkkinä Matti Vanhasen (Kesk) himmelikaupunginosa.
Peruspalveluministeri Paula Risikko (Kok) vieraili maanantaina 22.9.
Hartolassa ja sanoi, että terveydenhuollon palvelut säilyvät
tulevaisuudessakin, mutta ne etääntyvät. Hän sanoi, että potilaalla on jatkossa entistä suuremmat valinnanmahdollisuudet parhaan hoidon takaamiseksi, koska hoitoalue on koko Suomi ja myöhemmin koko Eurooppa.
Voisi luulla, että ministeri vitsaili. Tuskin kuitenkaan. Risikko
nimittäin totesi, että lähialueiden hoitomatkat tulevat joka
tapauksessa pitenemään. On tottakin jo. Loppuvuodesta käy niin, että Hollolassa Peruspalvelukeskus Oivan asiakkaita ohjataan lääkäriin muihin kuntiin. esim Asikkalaan.
Ministeri Risikko kertoi, että uusi palvelusetelilaki antaa potilaalle
mahdollisuuden palvelujen valinnalle. Siis palvelusetelin kanssa vaikka Viroon tai Englantiin. Palvelusetelin arvon mukaan kotikunta maksaa palveluntuottajalle, mutta jos setelin summa ei riitä koko hoitoon, leikkaukseen tai muuhun vastaavaan, loput asiakas (potilas) maksaa itse.
Tämä taas asettaa kansalaiset hyvin eriarvoiseen asemaan ainakin
varallisuutensa perusteella niin kuin arvata saattaa.
Olen sitä mieltä, että valtion on omalta osaltaan osallistuttava
riittävästi hyvinvointipalveluiden tuottamiskustannuksiin. Me
kuntalaiset olemme valmiita omalta osaltamme maksamaan veroja siitä, että meille taataan palveluiden saatavuus, laadukkuus ja tasapuolisuus.
Mitä enemmän markkinoiden ylivalta ja uusliberalismi valtaa alaa, sitä
heikommin demokratia toimii ja hyvinvointivaltion ihmiset voivat pahoin. Meillä alkaa olla enenevässä määrin esimerkkejä tästä pahoinvoinnista.
Jos haluamme yhteistä hyvää, meidän on tehtävä se yhdessä, yhteisillä arvoilla ja yhteisin tavottein.
|
|
|
Tiistai 23.9.2008 klo 14.54
Tiedotusvälineet toistavat toistamistaan, että puolueilla ei ole eroja. Mitä sitä äänestämään, kun eroja ei ole...
Näin asia ei kuitenkaan ole. Vaikka kaikki puolueet esimerkiksi pitävät erittäin tärkeänä terveydenhoidon hyvästä huolehtimisesta, on isoja eroja siinä, miten asiaa pyritään hoitamaan.
Kokoomuksen ja muidenkin porvaripuolueiden perusajatus tällä hetkellä on, että terveydenhuoltoa tulee yksityistää niin paljon kuin suinkin. Tämä mahdollistaisi verojen edelleen alentamisen, koska ihmiset entistä enemmän maksaisivat tarvitsemistaan palveluista, jolloin valtion ja kuntien varoja ei tarvitsisi käyttää terveydenhuoltoon yhtä paljon kuin nyt.
Me sosiaalidemokraatit lähdemme siitä, että peruspalvelujen on oltava kaikkien tasapuolisesti saatavilla, varallisuudesta riippumatta.
Kokoomuksen verolinjaukset ovat sellaiset, että veronkevennyksiä ei pidä kohdentaa pieni- ja keskituloisiin, Jyrki Kataisen mielestä se olisi ”ontto ajatus”, koska se ei kannustaisi ahkeruuteen ja luovuuteen. Millä logiikalla rikas on ahkerampi ja luovempi, jos hänen verotustaan pienennetään enemmän kuin köyhempien?
Tässä on kysymys isoista ideologisista eroista.
Helsingin Sanomien Suomen Gallupilta tilaama tutkimuskin todistaa, että eroja on. Kuten Helsingin Sanomien jutussa sunnuntaina 21.9. sanottiin, eivät kokoomuslaisten mielestä ole kovin tärkeitä asioita vähävaraisten tukeminen eikä vuokralla asuminen.
Demarit kokevat muihin nähden keskimääräistä tärkeämmäksi lasten päivähoidon sairaan- ja vanhustenhoidon lisäksi, kun taas vähemmän tärkeänä pidetään yritystoiminnan tukemista julkisin varoin.
Koska Lahdessa Helsingin Sanomia luetaan vain vähän, panen tähän lopuksi mielipidekyselyn tulokset eli mitä asioita ihmiset pitävät kuinkakin tärkeinä, kun ajatellaan kunnallisvaaleja:
Sairaanhoito, 93 % vastaajista pitää tärkeänä Vanhustenhoito 93 % Koulujen määrärahat 86 % Juomaveden laatu 86 % Lähiympäristön turvallisuus 85 % Kuntalaisten verotus 84 % Vähävaraisten tukeminen 83 % Katujen ja teiden kunnossapito 83 % Kotikunnan talous 81 % Lasten päivähoito 80 % Joukkoliikenne 76 % Alkoholi ja huumeet katukuvassa 72 % Nuorisotilat 69 % Lasten kotihoidon tukeminen 66 % Vuokra-asuminen 64 % Asuntojen hinnat 64 % Kirjastopalvelut 63 % Asuinalueiden suunnittelu 59 % Kaupunginosien ja kylien kehityserot 56 % Viher- ja virkistysalueiden suunnittelu 54 % Kunnallisten palveluiden ulkoistaminen 53 % Kuntaliitokset ja kuntien yhteistyö 53 % Yritystoiminnan tukeminen 49 % Teatteri-, musiikki ja muut kulttuuripalvelut 48 % Maahanmuuttajat 38 % Kaupunkikulttuurin kehittäminen 37 % Liikekeskusten suunnittelu 26 % Prostituutio 18 %
|
|
|
Keskiviikko 10.9.2008 klo 15.46
Kahdeksan vuotta sitten demarien iskusanonta kunnallisvaalien alla oli ”Valitse palvelut”. Kuntatalouden edelleen kiristyttyä tämä sanonta on entistäkin ajankohtaisempi. Määrällisesti ja laadullisesti riittävät hyvinvointipalvelut on voitava turvata. Tämä on iso unelma, ja tämän unelman toteuttamiseksi on tehtävä paljon työtä.
Ihmisoikeusaktivisti Martin Luther King Jr:n kuuluisa puhe presidentti Abraham Lincolnin muistomerkillä 1963 alkoi sanoin ”I Have a Dream”, minulla on unelma. Sanonnasta tuli maailmankuulu ja niin tuli myös Kingin työstä kansalaisoikeuksien vaatimiseksi ja tunnustamiseksi kaikille ihmisille.
Vuonna 1964 Yhdysvaltain lainsäädäntöön lisättiin kansalaisoikeuslaki ja 1965 äänioikeuslaki. Ilman kovaa työtä, vahvaa ideologista näkemystä ja kansalaisten mukaan tuloa Kingin unelma ei olisi toteutunut. Nyt yli 40 vuoden kuluttua, kun USA:n demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaana on Barack Obama, on toteutunut se, mitä King ei ehkä hurjimmissakaan unelmissaan uskonut. Marraskuussa Yhdysvaltain presidenttinä saattaa olla "värillinen" ihminen.
Unelmat vaativat joskus suuria uhrauksia tullakseen todeksi. Meillä jokaisella on oikeus unelmointiin ja oikeus saattaa unelmat todeksi. Itsestään se ei tapahdu. Työtä on unelmien eteen tehtävä.
Kunnallisvaalit ovat puolentoista kuukauden kuluttua. Silloin valitaan Lahden kaupunginvaltuustoon 59 ihmistä, joiden tehtävänä on saattaa todeksi lahtelaisten unelmia.
Meillä sosialidemokraateilla Lahdessa on vaaliteemana "Reilun pelin Lahti". Olemme koonneet lahtelaisten unelmia, joista esiin ovat nousseet toiveet hyvin toteutuvista sosiaali- ja terveyspalveluista, joihin sisältyvät laadukas vanhustenhoito, hyvät terveyskeskuspalvelut ja hoitotakuun toteutumien. Monen unelmana on terveydenhuollon edelleen kehittäminen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuoltotyön paraneminen.
Lisäksi ihmiset haluavat peruskouluihin riittävästi opettajia, koulu- ja päiväkotirakennusten kunnostamista, riittäviä kirjastopalveluita. Ihmiset unelmoivat paremmasta yhteisöllisyydestä ja toinen toistemme huomioimisesta.
Hyvä ympäristö ja turvallisuus ovat jokaisen lahtelaisen keskeisiä toiveita. Joukkoliikenteen tuen lisätarve on tärkeä jo ilmansuojelunäkökulmasta saati sitten ihmisten liikkumisedellytysten parantamiseksi.
Eräs vastaajista puolestaan unelmoi, että tasa-arvoinen yhteiskunta säilyisi ja vahvistuisi.
Nämä asiat me demarit olemme asettaneet kärkitavoitteiksi seuraavalle valtuustokaudelle. Reilun pelin Lahdessa on jokaisen hyvä elää, asua ja yrittää. Näiden tavoitteiden eteen lupaamme tehdä töitä.
Joidenkin mielestä yllä olevat asiat eivät ole unelmia, vaan jo toteutuneita asioita, joita työväenliike lähti ajamaan yli sata vuotta sitten. Ellei niitä unelmia olisi ollut silloin, ellei työtä olisi tehty paremman huomisen puolesta, vaadittu ja jopa taisteltu, emme eläisi nykyisenlaisessa yhteiskunnassa.
Töitä kuitenkin riittää edelleen, jotta pystytään jatkossakin turvaamaan mahdollisimman hyvät peruspalvelut ja että kuntalaisten maksamilla verotuloilla kyetään toteuttamaan ihmisten toiveet vielä paremmasta yhteiskunnasta.
Reilun pelin Lahdessa jokaisella on lupa unelmoida. Meidän poliittisten päättäjien on sitten pyrittävä löytämään parhaat keinot, joilla kuntalaisten parempia elämän edellytyksiä toteutetaan.
Ilman unelmia ei ole parempaa huomista, ilman unelmia ei ole iloa eikä rakkautta. Ilman tahtoa ja kovaa työtä ei unelmia toteuteta.
Unelmista ja työstä niiden toteuttamiseksi puhutaan myös 2.10. klo 19-20, kun puheenjohtajamme Jutta Urpilainen vierailee Lahdessa (toimistollamme Hämeenkatu 7:ssä).
|
|
|
Keskiviikko 20.8.2008 klo 19.11
Terveydenhuollon kustannukset Lahdessa olivat kymmenen vuotta sitten asukasta kohti laskien 1348 euroa. Viime vuonna ne olivat 1600 euroa eli kasvua 19 %. Vastaava muutos Tampereella oli 1315:sta 1820 euroon, kasvua 38 %. Suurten kaupunkien keskiarvo muuttui 1478:sta 1798 euroon eli +22 %. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä, jossa oli mukana 11 suurta ja 15 keskisuurta kaupunkia.
Terveydenhuollon alhaiset kustannukset ovat kaupungin taloudenpidon kannalta tietenkin hyvä asia, mutta ovatko ne sitä kuntalaisten kannalta?
Lahdessa on viime vuosina tehty uudistuksia, jotka ovat lieventäneet kulujen kasvua. Kustannustehokkuutta on lisännyt mm. se, että erikoissairaanhoidosta on potilaita pystytty siirtämään kotihoitoon entistä nopeammin.
Pelkästään tästä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä Lahti on jo vuosikausia ollut halvimman terveydenhoidon kaupunki, kun asiaa tarkastelee kaupungin kannalta.
Terveydenhuolto ja vanhustenhoito ovat asioita, jotka ovat kuntalaisille niitä tärkeimpiä. Niistä ei pidä säästää. Halvalla ei saa hyvää, on vanha totuus.
Kun ihmiseltä kysytään, mihin hän haluaa veroeuronsa kohdennettavan, vastaus on yksiselitteisesti peruspalveluihin, vanhustenhoitoon, terveydenhoitoon, sosiaalipalveluihin ja koulutoimeen. Suurin osa ihmisistä on valmiita maksamaan enemmänkin veroja saadakseen riittävät ja laadukkaat peruspalvelut.
Olisiko apua palvelusetelistä?
Maamme hallituksen hallitusohjelman puitteissa on nimetty palvelusetelityöryhmä, jonka raportti on nyt valmistunut. Työryhmän esityksen mukaan kunnat voisivat järjestää lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut palveluseteleillä. Tämä esitys on selkeä askel yksityisten palveluiden lisäämiseksi. Työryhmän mielestä lisääntyisivät asiakkaan valinnanvapaus, palveluiden tarjonta sekä niiden joustava saanti, yrittäjyys ja kilpailu.
Ellei seteliä sidota indeksiin (työryhmä ei sitä esitä), hinnat karkaisivat nopeasti sen perusteena olevasta taksasta ja asiakkaan omavastuuosuus kasvaisi. Kelan kautta maksettavan sairausvakuutuksen yksityisen hoidon korvaukselle näin on käynyt. Ehkä tämä onkin työryhmän yksi tavoitteista.
Palvelusetelityöryhmä velvoittaa kunnan järjestämään palveluja myös omana työnään, jos asiakas ei halua tai osaa seteleitä käyttää. Kunnan vastuulle esitetään edelleen se, että setelillä ostettavat palvelut ovat vähintään yhtä laadukkaista kuin kunnan itse tuottamat. Valvontaa suorittavia viranomaisia tarvittaisiin jatkossa lisää, mikä taas olisi pois ”tekevistä käsistä”.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät eivät kilpailuttamista jaksa ajatella, kun apua tarvitaan. Palveluiden tarjoajien etsiminen, kilpailuttamisesta puhumattakaan, olisi todella vaikeaa. Asiantuntemusta tarvittaisiin ja sitä varten pitäisi perustaa palveluneuvojien ammattikunta, mikä jälleen olisi pois ”tekevistä käsistä”.
Meillä Lahdessa ostetaan nytkin palveluja yksityisiltä yrittäjiltä palveluita tarvitseville. Ellei asiakkaan omavastuuta ja vaivaa palveluiden hankkimisessa haluta lisätä, mihin palveluseteleitä tarvitaan? Vain riittävillä taloudellisilla panostuksilla voimme turvata peruspalvelumme. Siihen ei palveluseteleistä ole apua, vaan riittävistä ”tekevistä käsistä”.
Työryhmän raportin viimeisessä kappaleessa pohditaan, miten käy, ellei löydy riittävästi palveluita tuottavia yrityksiä. Siihen esitetään ratkaisuksi, että kunnan tulisi elinkeinotyössään edistää sopivan yrityskulttuurin luomista alueelle.
Toistaiseksi kuntien perustehtävänä on taata asukkailleen riittävät ja laadukkaat palvelut. Raportissa näyttää edelle menevän yritysten tukeminen. Siis palvelusetelistä tulisi uusi yritystuki, joka ei kuitenkaan auttaisi palvelujen tarvitsijaa.
Hyvää ei saa halvalla sen enempää yksityiseltä yrittäjältä kuin kunnan omana työnäkään. Suhtaudun palvelusetelityöryhmän raporttiin suurella varauksella, etenkin asiakkaan näkökulmasta ja veronmaksajana.
|
|
|
Keskiviikko 13.8.2008 klo 17.25
Entinen keskustaisäntä Pokko Lemminkäinen pyysi Etelä-Suomen Sanomissa, että kunnallispoliitikot ilmoittaisivat reilusti julkisesti, mitä mieltä ovat toriparkin ja Ranta-Kartanon rakentamisesta. Tässä omat vastaukseni:
Toriparkista ei ole syytä tehdä päätöstä ainakaan ennen kuin tehdään päätökset Ranta-Kartanon alueesta.
Eikä toriparkin rakentaminen muutenkaan tunnu tarpeelliselta. Viime viikon elomarkkinapäivänä kävin useissa pysäköintipaikoissa ja totesin, että parkkitilaa oli vapaana keskellä päivää sekä halleissa että kadunvarsilla.
Näyttää siltä, että autoilijat hakevat ilmaisia parkkipaikkoja, eikä toriparkki tähän toisi apua. Tyypillistä on, että kun pitkä Päijänteenkadun pysäköintireunus muutettiin maksulliseksi, niin nyt se on käytännöllisesti katsoen tyhjänä, 300 metrin päässä torista.
Etlarissa oli sunnuntaina 10.8. juttu kahdeksan kaupungin pysäköintiratkaisuista ja -tilanteista. Juttu saatiin näyttämään siltä, että toriparkkihallit ovat kaiken pelastus. Mielenkiintoista oli, että vertailufaktoista puuttuivat ne tiedot, millaisia ja paljonko muita parkkipaikkoja ko. kaupungeissa on. Lahdessa pysäköintihalleja ja muita parkkikenttiä on riittävästi jo nyt.
Kävin äskettäin Kotkassa, ja tutustuin sen toriparkkiin. Kotkan Meripäivien aikana halli näytti olevan aika täynnä. Tilanne on kuitenkin aivan toisenlainen kuin Lahdessa. Kotkassa toriparkki rakennettiin kauppatorin, kauppakeskus Pasaatin ja Sokoksen alle. Jos Lahdessakin tori, Trio ja Sokos olisivat yhdessä kasassa ja ilman parkkipaikkoja, olisi ymmärrettävää, että niitä varten tarvittaisiin yhteinen pysäköintihalli.
Kun Lahden keskustavisiosuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2004, oli yksi perusajatus, että ympäristön laatua kohennetaan. Toriparkki on kuitenkin lähtökohdaltaan sellainen, että se houkuttelisi keskustaan lisää autoja. Yksityisautoilun lisääminen keskustassa ei noudattaisi kaupunginhallituksen hyväksymää visiota ympäristön laadun kohentamisesta. Päinvastoin, meiltä odotetaan julkiselle liikenteelle lisää lipputukea ja sen kautta julkisen liikenteen runsaampaa käyttöä.
Kun toriparkki ensimmäisiä kertoja tuli esille, oli rahoituksellisena lähtökohtana, että rakentamisen kustantaisivat kolmanneksittain kaupunki, keskustan yrittäjät ja keskustan kiinteistöyhtiöt. Mihin tämä ajatus on hävinnyt? Olen ymmärtänyt, että nyt yrittäjät painostavat eniten toriparkin rakentamista. Miksei sitten myös osa rahoituksesta tulisi siltä taholta?
Tilanne olisi veronmaksajien kannalta ehkä toisenlainen, jos nyt puhuttaisiin siitä, että kaupunki maksaisi toriparkista vain kolmanneksen ja suunnitelma voitaisiin toteuttaa niin, ettei ympäristön kuormitus lisääntyisi ja ettei Alatori olisi uhattuna, siitähän on suunniteltu sisäänkäynti toriparkkiin.
Sitten vielä linja-autoaseman takana olevaan asfaltoituun parkkialueeseen, jota Ranta-Kartanoksi kutsutaan. Kannatan sen rakentamista. Suunnitellaanpa alueelle mitä tahansa, se on parempi kuin nykyinen tilanne. Alueen rakentamista vastustavat esittävät, että alueesta pitää tehdä puisto. Niillä tienoilla on Fellmaninpuisto, Kisapuisto ja Pikku-Veskun puisto. Näiden lisäksi lähellä on Radiomäki, Salpausselän ulkoilumaastot ja Kariniemi. Puistoalueita on siis riittävästi vai voiko joku väittää vastaan.
|
|
|
Perjantai 8.8.2008 klo 11.00
Me Lahden demarit olemme julkistaneet listan niistä asioista, joita pidämme tärkeinä rakennettaessa tulevaisuuden reilua Lahtea. Annoin tämän 22 kohtaa sisältävän listan Karille, ja pyysin häntä ruksaamaan siitä vielä erikseen kymmenen sellaista kohtaa, joita hän pitää kaikkein tärkeimpinä.
Minä ruksasin vastaavasti kymmenen kohtaa ja sitten vertailimme. Mielenkiintoista oli havaita, että meillä oli peräti yhdeksän samaa asiaa, joiden painotusta pidämme erityisen tärkeinä. Tämänkin perusteella sovimme hyvin yhteen. Tässä nämä yhdeksän kohtaa:
- Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeä osa arkemme tulevaisuutta.
1. Tavoitteenamme on pitää huolta vanhusten kotihoidosta.
2. On huolehdittava hoitotakuun toteutumisesta.
3. On panostettava ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
- Koulutus ja kulttuuri kuuluvat lahtelaisten hyvinvointiin.
4. Tavoitteenamme on pitää huolta riittävästä tuntikehyksestä.
5. On lisättävä varoja kerhotoimintaan ja tukiopetukseen.
- Vesijärvi ja ilmastonmuutos koskettavat lahtelaisia.
6. Tavoitteenamme on pitää huolta Salpausselän arvokkaista pohjavesistä, jotta saamme tulevaisuudessakin juoda puhdasta ja raikasta vettä.
7. On edistettävä joukkoliikennettä; opiskelijoiden, eläkeläisten ja lastenvaunujen lippujen hinnat saatava alemmaksi kuin nykyisin.
- Talous ja työllisyys pidettävä kunnossa.
8. Tavoitteenamme on pitää kaupungin talous ja henkilöstöpolitiikka vakaalla pohjalla.
9. On tuettava työttömien toimintaa ja sitä kautta heidän työllistymistään.
Karilla kymmenentenä kohtana: On luotava kaupungin omistajapolitiikalle selvät linjat ja tavoitteet.
Minulla puolestaan: On kehitettävä kaupungin keskustaa ja kulttuuritoimintaa siten, että lahtelaiset tuntevat yhteisöllisyyttä ja välittävät kaupungistaan.
Reilun pelin Lahti -ohjelmalistassa on näiden esille nostamiemme asioiden lisäksi mm. seuraavia kohtia:
- On kehitettävä kouluterveydenhuoltoa, laajennettava se myös ammattiopistoihin ja ammattikorkeakouluun.
- Kirjastolle on taattava riittävät voimavarat.
- Koulurakennukset on pidettävä kunnossa.
- On tuettava vapaata sivistystyötä ja kansalaistoimintaa.
- Osallistutaan Vesijärven kunnostukseen Vesijärvisäätiön kautta yhdessä naapurikuntien, yrittäjien ja asukkaiden kanssa.
- Tavoitteenamme on alentaa kaupungin melutasoa kaava- ja liikennesuunnittelun sekä rakentamismääräysten avulla.
- Tavoitteenamme on tukea yrittäjiä työllistämään väkeä.
- Vähennettävä kaupungin pätkätöitä.
- On vaikutettava yhteisvoimin muiden kanssa siihen, etteivät Lahti ja sen naapurikunnat kärsi valtion budjetti- ja muista ratkaisuista.
Ruksaapa oma tärkeysjärjestykseksi.
|
|
|
Keskiviikko 23.7.2008 klo 15.12
Kunta-alalla töissä olevat ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin yksityissektorilla työskentelevät. Erityisen merkittäväksi työ koetaan sosiaali- ja terveysalalla sekä sivistystoimessa. Nämä tiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen tuoreeseen tutkimusraporttiin "Mainettaan parempi kuntatyö", jossa tarkastellaan laaja-alaisesti kunta-alan työoloja ja työhyvinvointia. Tutkimuksessa on vertailtu valtion, kuntien ja yksityisen sektorin työntekijöitä sekä kunta-alan eri toimialoja.
Suomalaiset ovat yleisesti ainakin jossain määrin tyytyväisiä työhönsä, mutta yksityisellä puolella vain kolmasosa koki työnsä jotenkin merkitykselliseksi. Kuntien töissä sosiaali- ja terveyspuolella sen sijaan yli 70 % koki työnsä merkitykselliseksi ja sivistyspuolellakin melkein 70 %.
Viihtyvyyttä työssä lisäävät kaikilla kuntasektoreilla työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus, suhteet työtovereihin ja työn vaihtelevuus. Kuntien töissä viihtyvyyttä lisäävät myös yksityissektoreita enemmän työn vaihtelevuus sekä aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne.
Kaikki työt eivät tietenkään ole yhtä tärkeitä. Kunta-alalla ei kuitenkaan turhia töitä ole ollenkaan. Nyt vain edessä on iso ongelma, kun 430 000 kuntatyöntekijästä on 150 000 jäämässä eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta kiihtyy, sillä työvoimapula on edessä myös muilla työnantajasektoreilla.
Haaste on suurin nimenomaan kunta-alalla, koska kuntien ”päätuote” ovat suomalaiset hyvinvointipalvelut – ja ne ovat tärkeämpiä kuin mitkään muut.Tähän asiakokonaisuuteen liittyy myös kunnallisten palveluiden yksityistäminen työvoimapulaan vedoten. Kun kuntasektorilla ei makseta kunnon palkkoja, valuu työvoimaa yksityiselle sektorille. Sitten kunta siirtää tehtäviään yksityisten hoidettaviksi ja maksaa niistä ostopalveluina ylihintoja. Lisäksi yksityistä palvelutuotantoa on huomattavasti vaikeampi valvoa, esimerkkinä Helsingin Sanomien artikkeli 20.7. espoolaisesta yksityisestä vanhusten palvelutalon tilanteesta.
Työyhteisöt ja esimiestyö kunnissa usein toimivia
Tutkimuksen mukaan työyhteisöt toimivat kunnissa pääsääntöisesti hyvin. Työntekijät kokevat työnsä tulokselliseksi ja hyödylliseksi, ja he voivat soveltaa työssään omia ideoitaan. Näin on erityisesti sivistysalalla. Kuntatyöntekijät kokevat myös saavansa arvostusta työyhteisössään sekä tukea ja rohkaisua työtovereiltaan.
Esimiestyö on kunta-alalla varsin kilpailukykyistä suhteessa yksityiseen sektoriin ja valtioon.
Eri-ikäisten työhyvinvoinnissa on eroja. Nuoret työntekijät arvioivat esimiestyötä ja työyhteisön toimintaa hieman myönteisemmin kuin vanhemmat. Työn vaatimusten ja osaamisen koetaan vastaavan paremmin toisiaan vanhemmissa ikäryhmissä.
Myönteisistä puolistaan huolimatta kuntatyöllä on useita haasteita, jotka pääosin liittyvät itse työhön ja sen piirteisiin. Työ koetaan usein henkisesti ja fyysisesti raskaaksi ja kiireiseksi. Sosiaali-, terveys- ja sivistysalalla haasteelliset asiakaskohtaamiset varjostavat työhyvinvointia. Raskasta työtä tekevät mm. erityisopettajat ja sosiaalityöntekijät, perus- ja lähihoitajat sekä siivoojat. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu, kun työvoimasta tulee niukkuutta.
Työssä viihtyvyyttä vähentää eniten kiire. Kunnissa nousevat esiin myös palkka ja hankalat oppilaat tai asiakkaat. Kiire heikentää työviihtyvyyttä etenkin terveys-, mutta myös sosiaalipuolen töissä.
Työttömyyden uhka koetaan kunnan ja valtion töissä pienemmäksi kuin yksityisellä puolella, mutta siirtoa toisiin tehtäviin niissä pelätään enemmän. Tosin kunnissa etenkin nuoria kiusaavat määräaikaiset työsuhteet.
Kuntien työntekijät voivat etenkin sivistys- ja sosiaalipuolen töissä vaikuttaa työmenetelmiin ja heillä on mahdollisuuksia suunnitella omaa työtään enemmän kuin muilla sektoreilla. Aikataulujen ja työtahdin suhteen kunnissa työntekijöillä ei ole kuitenkaan niin paljoa sanomista kuin muilla sektoreilla.
Työaikajoustojen käyttömahdollisuus on pienempää kuntien töissä kuin muilla sektoreilla. Niin kuntien hallinnossa kuin valtionkin töissä neljä viidestä saattoi vaikuttaa omiin töihintulo- ja lähtöaikoihinsa.
Ylitöitä kunnissa joutuu tekemään suurin piirtein puolet ihmisistä niin kuin valtiolla ja yksityiselläkin puolella. Ilman korvausta niitä joutuu kuitenkin tekemän julkisella puolella selvästi useammin kuin yksityisellä sektorilla.
|
|
|
Torstai 17.7.2008 klo 19.09
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu suureksi osaksi kunnallisten palvelujen määrään ja monimuotoisuuteen. Lama viime vuosikymmenen alussa kuitenkin katkaisi kunnallisen palvelutuotannon kasvukehityksen.
Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä tutkimuksessa (TNS Gallup) kysyttiin ihmisiltä, kuinka riittäviä tai riittämättömiä erilaiset kunnalliset palvelut heidän nähdäkseen ovat heidän omissa kotikunnissaan. Huomionarvoista oli, että vastaajista lähes puolet myönsi oikeaksi kysymyksenasettelussa olleen väitteen ”kunta on kansalaisten hyvinvoinnin keskeinen tuottaja ja takaaja”. Toiset melkein 50 prosenttia yhtyivät tähän väitteeseen sanomalla, että ”jossain määrin”.
Tulokset ovat yleisilmeeltään myönteisiä. Lähes kaikki tiedustellut palvelut arvioidaan ainakin jokseenkin riittäviksi. Kärkeen kohoavat kirjastopalvelut, jotka lähes kaikki (93 %) katsovat riittäviksi, sekä liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut (90 %). Myös peruskouluja (89 %) koskevat arviot erottuvat myönteisyydellään. Lähimmäksi tätä kärkeä sijoittuvat lukiot ja ammatilliset oppilaitokset (80 %).
Aivan kaiken ei kuitenkaan koeta olevan kunnossa. Selvimpänä kriittisyys kohdistuu vanhustenhuoltoon, jota pitää riittämättömänä melkein joka toinen (48 %). Suurta tyytymättömyyttä havaitaan myös mm. terveyspalvelujen osalta, sillä 32 % vastaajista pitää niitä riittämättöminä.
Nämä ovat asioita, jotka nousevat korostetusti esille nyt, kun kunnallisvaaleihin ei ole aikaa kolmeakaan kuukautta. Puheenjohtajamme Jutta Urpilainen onkin ilmoittanut, että demarien keskeinen teema vaaleissa on perusterveydenhoidon parantaminen. Näin pitää ollakin, sillä kun ihmisiä tapaa, niin tämä on se asia, mistä eniten huolta kannetaan vanhustenhoidon lisäksi.
Hallituspuolueiden ja varsinkin Kokoomuksen teemana tuntuu olevan verojen pienentäminen. Tässä on nyt selvästi vastakkainasettelun makua. Veroja keventämällä ei nimittäin terveydenhoitoa eikä muitakaan julkisia palveluita paranneta.
Tuloveron alentamisesta puhuminen on harhautusta, tässä tilanteessa myös petollista vaalipropagandaa. Mitä enemmän valtio keventää tuloverotusta, sitä kovempana koetaan paine kunnallisverojen korottamiseen. Yhtälö on yksinkertainen: kun valtio kerää vähemmän verotuloja, se joutuu vähentämään kunnille antamiaan valtionavustuksia, joten kunnat joutuvat entistä suurempiin talousvaikeuksiin.
Ruuan arvonlisäveron alentaminenkin olisi tässä tilanteessa virheratkaisu. Koska alv on tasavero, hyötyisivät ruuan alv:n alentamisesta eniten ne, jotka eniten ostavat. Pienituloiset, vähävaraiset hyötyisivät enemmän, jos ruuan alv:n alentamisen sijasta käytettäisiin tämä verotuloina menetettävä rahamäärä (500 miljoonaa euroa vuodessa) kunnallisveron perusvähennyksen laajentamiseen sekä pieni- ja keskituloisten tuloveron alennuksiin. Kunnallisverosta saa erilaisia vähennyksiä, joista perusvähennys koskee vain pienituloisia (vuositulojen raja 1480 euroa; Jutta Urpilaisen mielestä raja pitäisi nostaa 2960 euroon).
Jos perusvähennyksen rajaa nostettaisiin, ”silloin parannettaisiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta sekä pieni- ja keskituloisten ostovoimaa”, kuten Jutta Urpilainen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 16.7.
Meillä Lahdessa on paljon pienituloisia ihmisiä, joille kunnan tuottamat peruspalvelut ovat todella tärkeitä. Maamme hallituksen nostamat terveydenhuollon jaa muiden peruspalveluiden maksut tulevatkin koskemaan eniten heitä perheineen. On syytä miettiä, nostetaanko Lahdessa maksuja vai olisiko mahdollista, että jätettäisiin esim. muutama rakennushanke toteuttamatta ja näin mahdollistettaisiin se, ettei maksuja tarvitsisi nostaa vaan jatkettaisiin nyt voimassa olevin hinnoin palveluiden tuottamista.
|
|
|
Tiistai 8.7.2008 klo 14.52
Mitä me kaupunginvaltuutetut teemme muuta kuin käymme kymmenkunta kertaa vuodessa kaupungintalolla kokouksissa, meiltä joskus kysytään. Kuntaliitto on selvittänyt sitä, mitä kaikkea valtuuston ja valtuutettujen työhön liittyy. Kuntaliitto selvitti kunnanvaltuustojen ja -hallitusten työskentelymuotoja sekä kokousmääriä ja niihin käytettyä aikaa maaliskuussa kuntien hallintojohtajille suunnatulla kyselyllä. Vastaukset saatiin 234 manner-Suomen kunnasta, joten vastausprosentti oli 59.
Valtuustojen työskentely ei rajoitu vain valtuuston kokouksiin. Valtuustojen seminaarit sekä valtuustoryhmien sisäiset ja valtuustoryhmien väliset neuvottelut kuuluvat valtuuston työskentelytapoihin suurimmassa osassa kuntia.
Kuntaliiton selvityksen mukaan valtuustojen työskentelytavat ovat monipuolistuneet vuosien varrella. Viime vuosina erilaiset valtuustotyötä tukevat työskentelymallit ovat lisääntyneet. Suurimmissa kunnissa käytetään useampia eri työskentelytapoja kuin pienimmissä.
Iltakoulut sekä skenaario- ja tulevaisuustyöskentely kuuluvat valtuustotyön arkeen puolessa kunnista. Kyselytunteja järjestetään kolmanneksessa kunnista. Neljännes kaupungin- ja kunnanvaltuustoista käy lähetekeskusteluja ja työskentelee työryhmissä.
Valtuustot käyttävät erilaisia työskentelymuotoja täydentämään kokouksiaan, joissa valtuusto päättää kunnan asioista. Esimerkiksi valtuuston skenaariotyöskentelyssä hahmotetaan kunnan strategisia valintoja, iltakoulussa voidaan keskustella vapaamuotoisesti ja työryhmätyöskentelyllä syvennytään käsiteltäviin asioihin.
Lahden kaupunginvaltuusto piti viime vuonna 15 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 233 asiaa.
Myös kaupungin- ja kunnanhallitukset käyttävät valtuustojen tapaan kokousten lisäksi useita työskentelymuotoja.
Kaupungin- ja kunnanhallituksen kokouksia pidetään valtuuston kokouksia useammin. Hallituksilla on keskimäärin 24 kokousta vuodessa. Tiivein kokoustahti on Lahdessa, jossa hallitus kokoontuu joka viikko aivan keskikesää lukuun ottamatta. Viime vuonna Lahden kaupunginhallitus piti 50 kokousta, joissa käsiteltiin 797 asiaa.
Kunnan- ja kaupunginvaltuutetut päättävät kansalaisille läheisistä asioista, kuten terveydenhuollon toimivuudesta, alueen peruskouluista, katujen kunnossapidosta ja kirjastojen palveluista.
Uudet valtuustot, noin 10 000 valtuutettua, vuosiksi 2009-12 valitaan lokakuussa. Ennakkoäänestys alkaa 15.10.2008 ja varsinainen vaalipäivä on 26.10.
Valtuustoon voi pyrkiä kunnassa kirjoilla oleva 18 vuotta täyttänyt Suomen, muun EU:n sekä Islannin ja Norjan kansalaiset. Myös kaksi vuotta Suomessa asunut muun maan kansalainen voi olla ehdokkaana kunnallisvaaleissa.
Edellisten, vuonna 2004 käytyjen kunnallisvaalien äänestysprosentti oli koko maassa 58,6. Ahkerimmin äänestettiin Vaasan vaalipiirissä, jossa äänestysprosentti oli 65,6, ja laiskimmin Pohjois-Karjalassa, jossa äänestysprosentti oli 55,4. Kunnista korkein äänestysprosentti saavutettiin Iniössä, 89,5, ja alhaisin Vantaalla, 50,8.
Lahdessa äänestysprosentti oli 52,9. Eniten ääniä keräsi SDP, noin kolmanneksen eli 13 899.
|
|
|
Sunnuntai 29.6.2008 klo 10.19
Lahden kaupungin strategian mukaan ratkaisevia menestystystekijöitä ovat listauksen alusta lukien perusturvasta ja ydintehtävistä huolehtiminen sekä peruspalvelujen järjestäminen. Taloutta ja resursseja koskevissa asioissa ratkaisevaksi menestystekijäksi numero yksi on katsottu velkaantumisen välttäminen.
Mielestäni ei olisi oikea strateginen valinta rakentaa torin alle yli
15 miljoonaa euroa (melkein 100 vanhaa miljoonaa markkaa) maksava parkkiluola.
Eikä asiaa muuta se, että luolan rakentaisi Lahden Pysäköinti Oy. Se on kaupungin 100-prosenttisesti omistama, velkainen yhtiö. Jos se
ottaisi toriparkin rakentamista varten lainaa 10-15 miljoonaa euroa, niin kaupungin kassasta ne rahat otettaisiin - ns. konsernipankista, joka puolestaan ottaa lainaa oikeista pankeista.
Lahden kaupungin viime vuoden tilinpäätös oli erinomainen. Pitkin
kevättä ovat kaupunginjohtaja ja rahoitusjohtaja kuitenkin korostetusti varoitelleet, että tilanne muuttuu. Tämä vuosi ei tule olemaan yhtä hyvä. Myös ensi vuoden talousarviokehystä tehtäessä meitä päättäjiä toppuuteltiin sillä perusteella, että ajat huononevat.
Toriparkkipäätöksen tekeminen nyt ei olisi linjassa näiden puheiden
kanssa. Eikä varsinkaan sen takia, että Lahdessa ei ole pulaa parkkipaikoista edes kuukauden vilkkaimpina päivinä, joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, kun kauppatorilla on markkinat.
Ilmaiset parkkipaikat ovat aika täynnä, mutta maksullisilla paikoilla on hyvin tilaa silloinkin. Lahden Pysäköinti Oy:n Siltapuisto-parkkitalossakin on keskellä vilkkainta markkinapäivää aina tilaa vaikka kuinka paljon.
Jos toriparkki rakennettaisiin, se olisi niin kallis investointi, että pysäköintimaksut siellä olisivat korkeammat kuin vastaavat hinnat nyt kadunvarsilla.
Toriparkkia perustellaan keskustavisiolla. Keskustan kehittämisen yksi perusajatus on, että ympäristön laatua kohennetaan. Toriparkki on kuitenkin lähtökohdaltaan sellainen, että se houkuttelisi keskustaan lisää autoja - ajakaa tänne ydinkeskustaan, täällä on tilaa.
Yksityisautoilun lisääminen keskustassa ei noudattaisi tätä
kaupunginhallituksen hyväksymää visiota. Päinvastoin, meiltä odotetaan julkiselle liikenteelle lisää lipputukea ja sen kautta julkisen liikenteen runsaampaa käyttöä.
Vedotaan myös siihen, että toriparkkia tarvitaan, kun Ranta-Kartanon kaavaa lähdetään toteuttamaan, koska linja-autoaseman takainen parkkitialue häviää. Ei tarvita, koska alueelle rakennettaviin taloihin tulisi myös yleisiä pysäköintitiloja ja tietenkin osa autoista mahtuu nykyisiin pysäköintitaloihin. Kaavoitetaan nyt ensin Ranta-Kartano ja katsotaan sitten, mikä on pysäköinnin tilanne Lahden keskustassa.
Toriparkin rakentaminen ei olisi perusturvasta ja ydintehtävistä huolehtimista, eikä se auttaisi velkaantumisen välttämistä.
|
|
|
|
« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
