Tiedettä ja "tiedettä"

Keskiviikko 17.8.2016 klo 20.49

Olipa rimanalitus Etelä-Suomen Sanomien tiedesivut  17.8. Käsittämätöntä, ja sitä kutsutaan ”spekulatiiviseksi tieteeksi”. Aiheena oli ”kutistuva ihminen”, jossa pohdittiin, mitä tapahtuisi, jos ihminen saataisiin puoli metriä pitkäksi. Juttuun otti kantaa Helsingin yliopiston kehitysbiologian professori Hannu Sariola, joka ihmetteli oliko kyseessä vitsi ja totesi, että ihmisen lyhentämisessä ei ole mitään järkeä. Siis tällaiselle jutulle Etlari on antanut kaksi sivua kuvineen palstatilaa, kun koko ajan todellista tiedettäkin tehdään.

Samana päivänä oli Helsingin Sanomien tiedesivuilla juttu robotiikasta otsikolla ”Oppiiko robotti ihmisiksi?”, jossa laajasti pohdittiin robotteihin liittyvää etiikkaa. Kyseessä on suorastaan maailmaa mullistavasti teknisestä kehityksestä. Robotisaatio on alan tutkijoiden mielestä seuraava teollistumisen aalto.  On ennustettu, että robottien määrä kasvaa länsimaissa rajusti 2020-30-luvuilla. Ne leviävät takapihan ruohonleikkureista ja autotehtaiden linjoilta koteihin ja palveluihin. Näin on jo tapahtunut, mutta vauhti vain kiihtyy.

Tieteiskirjailija Isaac Asimov kirjoitti robotiikasta 1942 ja sijoitti novellinsa vuodelle 2015. Pääsääntö oli: ”Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa”.  Robotteihin liittyvää etiikkaa pohditaan nykyisin jo globaalilla tasolla. HS:n artikkelissa todetaan, että esimerkiksi sotarobotti voi kääntyä omiaan vastaan. Koska kyseessä on kone, se voidaan ohjelmoida virheellisesti tai se voi mennä rikki.  On siis mahdollista, että robotista tuleekin ihmiskunnan vihollinen.

Kesällä 2015 yli tuhat tutkijaa ja asiantuntijaa varoittivat tappajaroboteista. Samoin pitää pohtia, onko tarpeen käyttää robotteja ihmisten hoitajina, kun maailmassa on työttömiä enemmän kuin työssäkäyviä.

Kaksi edellistä kappaletta on osittain HS:n artikkelista, osin pohdiskelemaani, mutta kuten huomataan, se oli ajatuksia herättävä juttu, mitä taas ei voi sanoa Etlarin tiedesivuista, jotka olivat tyhjää täynnä.

Hetemäen paha moka

Sunnuntai 14.8.2016 klo 21.13

Valtionvarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki mokasi pahan kerran  vaatiessaan  suomalaisia hyväksymään työllisyyden kasvun nimissä palkkaerojen kasvun. Hän viittasi esityksessään Ruotsin 2000-luvulla kasvaneisiin palkkaeroihin.  Paha erhe, koska palkkaerot eivät ole Ruotsissa kasvaneet 2000-luvulla. Hetemäen ilmaisu palkkaeroista on harhaanjohtava, taloustutkijat toteavat. Heidän mukaansa Ruotsin hyvän työllisyyden taustalla  ovat  muut  tekijät.  Merkittävä syy Ruotsin hyvään  työllisyyteen  on naisten verrattain korkea työllisyys ja kehittynyt päivähoitojärjestelmä, joka tukee tätä, sanoo Uppsalan yliopiston taloushistorian professori Lars Magnuson. Lundin yliopiston taloustieteen tutkija Fredrik N G Andersson on samaa mieltä todetessaan, että palkkaeroilla ei ole juuri merkitystä.

Herääkin kysymys, onko valtiosihteeri Hetemäellä ollut tarkoitus harhaanjohtaa kansalaisia ja saada työntekijät nöyriksi hyväksymään palkka-alet, lomarahojen leikkaukset ja työajan lisäämiset. Vai onko kyse samasta ongelmasta kuin edellisellä valtionvarainministeri Alexander Stubbilla, jolla oli prosentit hakusessa hallintarekisterin tarpeellisuutta eduskunnalle esittäessään.

Nämäkin tapaukset osoittavat, että kannattaa kyseenalaistaa myös ministerien ja korkeiden virkamiesten esittämiä laskemia ja tilastoja, sillä ne voivat olla hyvin tarkoitushakuisia ja sellaisia poliittisia päämääriä tukevia, jotka palvelevat vain pientä osaa suomalaisista.

Kannanotto Lahden seudun joukkoliikenteestä

Keskiviikko 22.6.2016 klo 19.58

Laitanpa blogiini tämän demareiden kannanoton joukkoliikenteestä, kun olen itsekin ollut sitä väsäämässä:

Lahden joukkoliikenteen tarjonta perustuu julkisen palvelun tarpeeseen. Palvelu on tuotettava kattavasti ja se maksaa tuotantotavasta riippumatta. Kyse on poliittisesta päätöksestä, jokaperustuu Lahden strategian otsikkoon: ”Menestymme kansainvälisesti rohkeana ihmisten ja yritysten ympäristökaupunkina”. Joukko- ja kevytliikenteen käyttö kasvaa - on yksi strategian tavoitteista.

Lahden Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö toteaa, että joukkoliikenne on tärkeä peruspalvelu isolle osalla kuntalaisia, työmatkalaisille, koululaisilla, vapaa-ajan viettäjille, vanhuksille januorisolle. Lippujen hinnat on syytä pitää kohtuullisina ja tarjota lipputukia erityisryhmille.

Joukkoliikenteen kehittämisessä vaaditaan pitkäjänteistä työtä ja riittäviä resursseja. Ne voidaan taata pitämällä palvelun tuotanto omissa käsissä. Sosialidemokraatit näkevät joukkoliikenteen sekä asukkaiden että ympäristötavoitteiden vuoksi erittäin merkittävänä kuntalaisten palveluna.

Oy Suomi Ab?

Keskiviikko 25.5.2016 klo 14.06

Pääministeri Sipilä on esittänyt valtion omistajapolitiikan tulevaisuuden suunnitelmia. Järkytyin niistä, sillä vaikuttaa, että hallitus haluaa tehdä hyvinvointivaltio Suomesta Oy Suomi Ab:n. Suunnitelmissa on tarkoitus valtion omistamia yhtiöitä siirtää kehitysyhtiöön, jossa ne ovat eduskunnan ulottumattomissa. Näin demokratia kauas karkaa.

Vaikuttaa siltä, että kehitysyhtiöstä kaavaillaan firmaa, jonka tarkoituksena on valmistella sen hallintaan siirrettäviä yhtiöitä myyntikuntoon. Tästä on hyvä kehitys kaukana, mutta tärkeintä ilmeisesti on, että valtion omaisuutta voidaan myydä ilman, että eduskunta voi siihen puuttua.

Ihmettelen, jos kansanedustajat lähtevät tähän suunnitelmaan mukaan ja kaventavat omaa valtaansa kansallisomaisuuden ja julkisten palveluiden suhteen. Jos lähtevät, sen jälkeen ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa, mitä kehitysyhtiön sisältä myydään ja kenelle myydään.

Suomalainen, mitä mieltä olet siitä, että postista tehdään pörssiyhtiö, VR:stä parhaat palat yksityistetään ja terveydenhuollon sairaalat ja terveyskeskukset yhtiöitetään, minkä jälkeen ne voidaan vaikka myydä eniten tarjoavalle, esim. monikansallisille veroparatiisiyhtiöille?

Pääministeri ilmoitti haluavansa pitää Suomen asuttuna Nuorgamista Hankoon, mutta samaan aikaan vielä toistaiseksi valtion 100 % omistama VR lakkauttaa junavuoroja ja ohittaa tärkeitä asemia, esimerkkinä Hämeenlinna ja Riihimäki, Karjaa ja Kirkkonummi. Syynä muka se, että Tampereelle ja Turkuun pitää päästä 10 minuuttia nopeammin. Ketään junalla matkustavaa ei haittaa, vaikka matka Helsingistä Tampereelle kestäisi muutaman minuutin kauemmin. Vaatimus nopeammista yhteyksistä ei tulekaan matkustajilta, vaan on niitä VR Oy:n johtajien selityksiä.

Postin tulevaisuus huolestuttaa myös. Käsittääkseni kansalaiset haluavat, että posti täyttää yleispalveluvelvoitteensa, eikä heikennä postipalveluja enää missään päin Suomea. Miksi minun pitää asioida norjalaisten omistamalla R-kioskilla tai ruokakaupassa, kun postikonttorien pitäisi olla sitä varten, että saan ne postipalvelut, mitä tarvitsen. En myöskään tarvitse posteljoonia luomaan lumia pihaltani tai leikkaamaan nurmikkoani, vaan jakamaan postini viitenä arkipäivänä. Mutta hallituspuolueet eivät ”lotkauta korvaansa” veronmaksajien ja samalla omistajien, joita me kansalaiset olemme, tarpeille ja toiveille.

En halua kotimaastani bisnesmiesten temmellyskenttää, jollaiseksi hallitus näyttää Suomea ajavan. Haluan, että kaikille suomalaisille turvataan riittävät ja laadukkaat peruspalvelut sekä noudatetaan perustuslakia ja yleispalveluperiaatetta, jotka takaavat oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kansalaisille.

Hinta ratkaisee vanhustenpalveluissa, kadunhoidossa ei

Keskiviikko 25.5.2016 klo 11.33

Etelä-Suomen Sanomissa 19.5. oli juttu otsikolla ”Ostokset viipyvät ja tuotteita puuttuu”. Lahdessa on kilpailutettu vanhusten kauppapalvelu. Halvin tarjous voitti. Se on nyt hämeenlinnalaisen yrittäjän bisnes. Sinänsä ymmärrän kilpailutuksen, jota edellyttävät niin EU-säädökset kuin hankintalaki, mutta valintaperusteita en aina ymmärrä.

Tekninen lautakunta 17.6.2014 päätti Lahden keskusta-alueen hoidonjohtourakan valintakriteereiden hyväksymisestä. Tarjousten vertailussa hinnan painoarvo oli 30 %  ja laadun 70 %. Useissa kunnissa painoarvot ovat olleet täysin päinvastaiset.

Tärkeää on, että Lahden keskusta tulee hyvin hoidetuksi ja ehkä näin tapahtuukin, kun laatu on tärkein kriteeri hoitotöitä tehtäessä. Kuitenkin kyseessä ovat kadut ja puistot, jotka ehkä halvemmalla ja kevyemmällä laadulla olisivat tulleet hoidetuiksi ja veroeuroja olisi säästynyt esimerkiksi vanhusten hoivapalveluihin.

Onkin merkillistä, että vanhusten palvelujen kilpailutuksessa valintaperusteena on hinta eikä laatu.Tässäkö tämän päivän arvot: kadut pidetään kunnossa vaikka ylihintaa maksaen, mutta vanhusten kohdalla tingitään oli sitten kysymys ruokahuollosta, vaippamäärästä, hoitajamitoituksesta tai taksimatkoista?

Vaikuttaa siltä, että kokonaisnäkemys puuttuu kilpailutuksesta. Ehkä hankintaohjeistusta on syytä tarkistaa ja huomioida elävät ihmiset paremmin kuin nykyisin. Vastaisuudessa 70 % laatua ja 30 % hintaa, niin palvelut toimisivat nykyistä paremmin.

Ranta-Kartanon museokortteli

Sunnuntai 22.5.2016 klo 19.03

Pääkirjoitus Etelä-Suomen Sanomissa 19.5. uutisoi, että Onni ja Hilja Tuovisen säätiö on tehnyt tarjouksen mahdollisesta linja-autoaseman ostamisesta taidekäyttöön. Suunnitelmat ovat vielä kesken, joten mitään varmaa ei linja-autoaseman tulevaisuudesta voida tässä vaiheessa sanoa. Hienoa kuitenkin, että löytyy tahoja, joille kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus on muutakin kuin bisnestä.

Ihmettelen kaupunginmuseon johtoa, joka ”liputtuaa” Paavolan aluetta tulevana taidemuseon sijaintipaikkana. Ilmeisesti museoväki on unohtanut täysin Ranta-Kartanon kaavan, jossa mm. todetaan, että taide on luonteva osa Ranta-Kartanon aluetta jo pelkästään tulevan museokorttelin sijainnin vuoksi.

Poliitikkojen ainakin soisi muistavan, mitä ovat päättäneet kaavaa hyväksyessään.

Alueella on jo historiallinen museo ja verrattain paljon taideteoksia. Kaavassa esitetään mm. taidehankintoja jalankulkualueille ja vesiaiheinen teos Paasikiven aukiolle. Tähän suunnitelmaan sopii erinomaisesti arvokkaan funkisrakennuksen säilyttäminen kulttuurikäyttöön. Olen ehdottanut, että siitä tehtäisiin julistemuseo ja mahdollisesti huonekalumuseo, mutta yhtä lailla Viipurin taidemuseon kokoelma sinne sopisi.

Pienellä lisärakentamisella aseman tilat sopisivat taidemuseoksi. Varastotiloja sieltä ei löydy, mutta eipä niitä nytkään taidemuseon yhteydessä ole, vaan osa on ”Tevin” vintillä, osa Sopenkorven varastossa. Täysin uuteen taidemuseoon, joka kaavasuunnitelmassa on, ei taida tällä hetkellä löytyä rahoitusta, mutta ehkä jonain päivänä sekin ihme nähdään, että talousarvion investointiosassa on kohta ”taidemuseo”.

Toivonkin, että nykyiset kuntapoliitikot, kulttuurilautakunta, museon nykyinen johto, Tilakeskuksen virkamiehet ja taiteesta kiinnostuneet tutustuvat Ranta-Kartanon asemakaavaan myös museokorttelin osalta, ettei poukkoiltaisi miten sattuu. Kaava on hyväksytty Korkeimman hallinto-oikeuden siunauksella, joten eiköhän ruveta toteuttamaan suunnitelmaa.

Ovatko natohaukat nokkineet rauhankyyhkyt kuoliaiksi?

Lauantai 19.3.2016 klo 20.37

Yhdysvallat on kutsunut omat sotilasjoukkonsa yhteisiin sotaharjoituksiin Suomen puolustusvoimien kanssa.  Näin puolueeton Suomi muuttuu yksiselitteisesti puolueelliseksi Yhdysvaltojen sotaharjoituskumppaniksi. Puolustusministeriö onkin kertonut, että sen tärkein kahdenvälinen kumppani on Yhdysvallat, ja toteaa sotilaallisen ja aseellisen valmiuden kannalta USA:n olevan Suomelle erittäin tärkeä.

Miten puolueettomasta maastamme on tullut puolueellinen? Mielestäni ”Kenraalit” ovat parastaikaa tekemässä vallankaappausta Suomessa. Tätä osoittaa vaiteliaisuus sotaharjoituksista, jotka ilmeisesti on päätetty nimenomaan Natoa kannattavien sotaherrojen kesken vahvasti liittyen sopimukseen, joka on eduskunnan tietämättä Suomen ja Naton välillä tehty. Sopimuksen nimi on ”Memorandum of Understanding” eli yhteisymmärrysmuistio. Naton puolesta pöytäkirjan allekirjoittivat Naton operaatioesikunta ja transformaatioesikunnan komentajan johtoesikunta, Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg syyskuussa 2014. Sopimuksen ydinkohta on, että Nato voi halutessaan perustaa sotilastukikohtia Suomeen. Sopimuksen kohta 2.1.: ”Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on luoda toimintaperiaatteet ja menettelyt tukikohtien perustamiseksi isäntämaan tukemille Naton joukoille Naton sotilaallisen toiminnan aikana. Tukikohdat ovat strategisen esikunnan osastoja, joita Naton komentaja johtaa.”

Sopimus on käsittämätön huomioiden maamme virallisen puolueettomuuslinjan. Mutta sopimus kertoo sen, miksi uudentyyppisestä sotaharjoituksesta ei ole tiedetty eduskunnassa, ei ilmeisesti presidentin kansliassa eikä valtioneuvostossa.  Voimassa pitäisi olla ainoastaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan tekemä päätös Ukrainan kriisin alettua, että Suomi on edelleen mukana sotilasharjoittelusta, jossa se on aikaisemminkin ollut, mutta ei osallistu sellaiseen harjoitteluun, joka uudessa tilanteessa on saanut uuden luonteen ja johon osallistuminen voisi antaa väärän kuvan Suomen turvallisuuspolitiikan kestävästä peruslinjasta.

Tämä päätös on kaikunut kuurojen kenraalien ja puolustusministeriön ”haukkojen” korville.  Tiedottaminen on ollut järkyttävän surkeaa, kun asioista eduskunta ja Suomen kansa saavat lukea lehdistä tai kuulla iltauutisista.

Suomella on Venäjän kanssa yhteistä maarajaa 1300 kilometriä. Ei ole yhdentekevää, mitä Suomen puolella rajan tuntumassa tapahtuu. Ovatko siellä Nato-joukot tai USA:n armeija harjoittelemassa?  Nyt on oltava tarkkana siitä, että sotilaallisesti liittoutumaton Suomi ilmaisee hoitavansa itse puolustuksensa.  Suomi myös noudattaa YK:n peruskirjaa ja EU:n sopimusvelvoitteita sekä harkinnan ja tarpeen mukaan antaa ja ottaa vastaan sotilaallista apua kriisitilanteissa. Tähän ei pitäisi kuulua sotaharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa, kuten eivät kuuluneet sotaharjoitukset Neuvostoliiton kanssa 1978, vaikka niitä Suomelle sinnikkäästi Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinov ehdotti.

Pitääkö Suomessa kaikki tehdä vaikeimman kautta ja emmekö opi historiastamme mitään. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtajan, professori Markku Kangaspuron mielestä Suomi tekee virheen suostuessaan Yhdysvaltojen suunnittelemiin sotaharjoituksiin. Kangaspuron mukaan Venäjä varmasti varautuu tilanteeseen jollain tavoin. Hän on sitä mieltä, että tällä on vaikutuksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristöön.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari totesi, että ”epäselväksi on jäänyt edelleen se, onko sotaharjoittelun välittämien ulkopoliittisten signaalien arviointi tehty huolella. Kolmeenkymmeneen vuoteen Suomessa ei ole ollut sellaista tilannetta, että puolustusministeri ja ulkoasianministeri edustaisivat samaa puoluetta. Nyt ulkoministeri Timo Soini siunaa puolustusministeri Jussi Niinistön vähättelyn ulkopoliittisista vaikutuksista. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko harjoitustoiminnan valmistelu ja ulkopoliittisten vaikutusten arviointi tehty riittävällä objektiivisuudella.”

Kysyn, onko pakko ärsyttää Venäjää? Se voi kuulua Yhdysvaltojen ja Naton intresseihin, mutta ei Suomen. Olen sitä mieltä, että nyt on rauhankyyhkyille tehtävää, mutta onko kyyhkyt nokittu kuoliaiksi? Ei kai. Suomessa on varmasti iso joukko rauhantahtoisia asiantuntijoita ja kansalaisia, jotka voisivat varottaa vääristä valinnoista, jotka vaarantavat puolueettomuuttamme. Näitä neuvoja on syytä kuunnella.

Nyt on aika puhua suureen ääneen Paasikiven – Kekkosen linjasta, diplomatiasta, yli 70 vuotta kestäneestä rauhasta, hyvästä yhteistyöstä rajanaapuriemme Ruotsin, Norjan, Viron ja Venäjän kanssa? On kyyhkyjen aika nousta lentoon. ”Pidä ystävät lähellä ja hanki viholliset kaukaa”, sanoo vanha ulkopoliittinen viisaus. Suosittelen Suomen ja puolustusvoimiemme ylimmälle johdolle tätä viisautta.      

SDP kannattaa subjektiivista päivähoitoa

Tiistai 16.2.2016 klo 10.09

Lahden demareiden kannaotto

Lahden SDP:n valtuustoryhmä pitää subjektiivista päivähoito-oikeutta tärkeänä asiana. Lahden SDP:n valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestön hallitus käsittelivät asiaa kokouksessa lauantaina.

 Sipilän hallitus on päättänyt rajata päivähoito-oikeutta. Päätös on huono erityisesti lasten kannalta. Siinä ei ole punnittu toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten suhdetta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman suhtautui kriittisesti subjektiivisen päivähoito-oikeuden loppumiseen.

 Päivähoito-oikeuden rajaus uhkaa kohdistua esimerkiksi pienituloisiin pätkätöitä tekeviin vanhempiin. Ilmeisenä vaarana on, että lisätään lasten eriarvoisuutta, leimataan ihmisiä perheen elämäntilanteisiin, työttömyyteen, sairauteen tai opiskeluun liittyen. Naisten tasa-arvoisen aseman vahvistaminen työmarkkinoilla ja työurien pidentäminen edellyttävät riittävää päivähoito-oikeuden turvaamista myös jatkossa.

Lisäksi kunnan tehtävää varhaiskasvatuksessa ollaan heikentämässä - yksityistä vahvistetaan, mikä sopii kovan markkinatalouden hegemoniaan. Lapsen oikeudet voidaan unohtaa.

Lahdessa sivistyslautakunnan enemmistö (kokoomus. perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta) on linjannut vastoin SDP:n (ja vasemmistoliiton) edustajien tahtoa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen puolesta. Lautakunnan enemmistö teki linjauksen tietämättä sen seurauksia, sillä päätöksen vaikutuksia ei ole arvioitu!

Nyt virkamiehet valmistelevat päivähoitotarpeen määrittelyä ja hallinnollisesta toteuttamista sekä ryhmien muodostamisesta osapäiväiset lapset huomioiden. SDP:n valtuustoryhmä seuraa tarkasti valmistelun tuloksia. Erityisen mielenkiinnon kohteena on miten lasten oikeuksia rajataan ja voidaanko tätä pitää hyväksyttävänä.

Lisäksi tarkassa seurannassa on mitkä ovat arvioidut säästövaikutukset suhteessa päätöksen lisäämään hallinnointiin. Epäilemme että saavutetut taloudelliset hyödyt jäävät pieniksi. Kun valmistelusta tulee tarkempaa tietoa hoidon rajaamisesta, SDP:n valtuustoryhmä määrittelee suhtautumisensa esitettyyn malliin. SDP ei tule hyväksymään vanhempien kyykyttämistä ja lasten epätasa-arvoista kohtelua ideologisista syistä.

 

 

Robottiko muka ilona?

Tiistai 16.2.2016 klo 9.47

Työpaikkoja uhkaa paraikaa käynnissä olevan huonon taloudellisen suhdanteen, teollisen rakennemuutoksen ja kysynnän vähäisyyden lisäksi se, että koneet korvaavat enenevässä määrin ihmistyötä.

Lahdessa työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 19,5 %. Yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleita oli 3522. Avoinna olevia työpaikkoja oli vastaavasti 513. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli 1379. Tosi huono tilanne.

Lahdessa on yritetty erilaisin toimin lisätä työllisyyttä; on elinkeinostrategiaa, Lahti-lisää, yritystukia, työpajoja nuorille, pakkotoimia ja vapaaehtoisuutta, siis porkkanaa ja keppiä. Jotain on saatu aikaankin. Nuorten lahtelaisten työllistämiseksi on kehitetty ns. Lahti-paketti, joka on toiminnallinen tuki yritykselle, joka palkkaa nuoren työhön. Lahti-lisä taas voidaan myöntää yrityksille, yhdistyksille, säätiöille tai kunnalle joko pitkäaikaistyöttömän tai alle 30-vuotiaan työllistämiseksi. Tärkeitä ja hyviä hankkeita.

Mutta se automaatio. Tähän saakka on ajateltu, että kyllä ainakin hoivatöitä eli tekeviä käsiä tarvitaan. Robotit kuitenkin ilmeisesti vievät viimeisetkin työt, kuten saimme lukea Etelä-Suomen Sanomista 11.2.2016: ”Ilona ohjaa jumppaa ja on vanhusten seurana Lahdessa”. Lahden kaupunki on ostanut oman robotin vanhusten seuraksi, maksoi vain 16 500 euroa. Tällaisia robotteja kehitetään päteviksi hoivatyön ammattilaisiksi ja kodinhoitajiksi. Samaan aikaan monet joutuvat työpaikoistaan pois automaation vuoksi. Esim. postin lajittelu tapahtuu nykyisin suurimmaksi osaksi koneellisesti, ennen sitä hoitivat ihmiset. Sitten ihmettelemme työttömien suurta joukkoa, kun koneet ovat vieneet viimeisetkin käsin tehtävät työt.

Miksei osaa Lahden 1379 nuoresta työttömästä kouluteta hoivatyön ammattilaisiksi ja kodinhoitajiksi? Olen tosi surullinen nykykehityksestä. Uskon, että suurin osa vanhuksista kävisi mieluummin visailuja ihmisen kanssa, haluaisi, että keppijumppaa ohjaa ihminen ja että vaipat vaihtaa ihminen, jolla on lämpimät kädet ja inhimillinen sydän. Ehkä hetken uutuuden viehätyksen robotti voi tuoda, mutta pidemmän päälle on kauhistuttavaa ajatella konetta ihmisten hoitajana. Hoitakoot koneita koneet ja ihmisiä ihmiset niin kauan kun ihmisiä vielä riittää näihin tehtäviin.

Suosittelen kaikille lukijoille Minna Lindgrenin Ehtoolehto-romaanisarjaa. Lindgren on todennut, että nykyään vaikuttaa siltä kuin teknologia olisi uusi uskonto. Ja aina kun suhtaudutaan fanaattisesti asioihin, olipa kyseessä hoivateknologia tai uskonto, ollaan hiukan sokeita ja kuuroja.

Pidän huolestuttavana, että samaan aikaan, kun osa ihmistä syrjäytyy työttömyyden vuoksi, robotit ostetaan hoitamaan vanhuksiamme ja lapsiamme. Se on epäinhimillistä ja järjen vastaista.

Juliste- ja huonekalumuseo Lahteen

Perjantai 22.1.2016 klo 13.10

Luin Etelä-Suomen Sanomista, että Lahden kaupunki myy vanhan linja-autoaseman eniten tarjoavalle. Sääli.  Olisin suonut sen säilyvän Lahden kaupungin omistuksessa. Linja-autoasema on Historiallisen museon vieressä. Koska asema on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja yksi harvoista säilyneistä funkisrakennuksista Lahdessa, sopisi se luontevasti museokäyttöön. Lahteen ovat kuuluneet puusepät ja huonekalutehtaat yli vuosisadan.  Huonekalumuseosta on haaveiltu pitkään. Näyttelytiloja kaipaa myös kaupungin runsas julistekokoelma.  Onhan Lahdessa järjestetty jo 40 vuotta kansainvälisiä, maailmalla erittäin tunnettuja julistekilpailuja, alkuaan joka toinen vuosi, nykyisin kolmen vuoden välein. Julistekokoelmat vaatisivat pysyvän taidenäyttelytilan.

Historiallinen museo on aivan linja-autoaseman vieressä. Siinäpä moderni taide ja vanha kulttuuri täydentäisivät toisiaan.  Näen silmissäni sellaisenkin vision, että vanhan linja-autoaseman seinillä olisivat julisteet ja lahtelaisten huonekalutehtaiden museohuonekalut sijoitettuna ympäri huonetiloja. Museoravintola, joka voisi olla yksityisen tahon ylläpitämä, tukisi toimintoja ja voisi olla auki muulloinkin kuin museon aukioloaikoina. Historiallisen museon museokauppa toimisi huonekalu- ja julistemuseon kauppana.

Ehdotustani saatetaan vastustaa siksi, että linja-autoasemalle on tehtävä perusteellinen remontti, mutta kyllä uudisrakentaminenkin maksaa. Joissain kaukaisissa suunnitelmissa on haave saada Lahteen taidemuseo, joka kokoaisi edellä mainitsemani osa-alueetkin, huonekalut ja julisteet. En kuitenkaan usko, että nykyisessä tiukassa taloustilanteessa uudisrakennusta pohditaan vakavasti, mutta esittämäni visio linja-autoaseman tulevasta toiminnasta olisi täysin mahdollinen. Kulttuurikaupunki Lahteen se istuisi kuin ”nenä päähän”.

Tällaiselle hankkeelle olisi mahdollista saada Suomen kulttuurirahaston tukea ja mahdollisesti myös lahtelaisten huonekalufirmojen sponsorointia. Nyt ei muuta kuin päätös säilyttää talo kaupungin omistuksessa, ja sen jälkeen kulttuuri- ja liikuntalautakunta yhdessä kaupunginmuseon ja tilakeskuksen virkamiesten kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan Lahteen uutta museota.

Hallitus sivuuttaa lapsen oikeudet

Perjantai 18.12.2015 klo 15.13

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat uhattuina taas kerran. Nyt kyseessä ovat lapset, jotka eivät pysty itse vaatimaan oikeuksiaan.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on päättymässä hallituksen toimesta. Päätös on erittäin huono.  YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen mukaan lasta ei saa syrjiä minkään hänen itsensä tai vanhempiinsa liittyvän seikan perusteella. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, jonka ei pidä olla riippuvainen vanhempien työstä tai sen muutoksista.

Hallitus on esityksessään subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistosta täysin sivuuttanut lapsen oikeudet. Ainoa perustelu lakimuutokselle on säästöt. Muita näkökulmia ei ole tarkasteltu. Asiantuntijalausunnot ovat joutuneet mappiin Ö. Esimerkiksi lapsiasianvaltuutettu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pelastakaa lapset ry, vain muutamia mainitakseni, ovat antaneet kielteiset lausunnot lakiesityksestä.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman suhtautui kriittisesti subjektiivisen päivähoito-oikeuden päättymiseen kolumnissaan Hesarissa 5.10.2015.  Hän otsikoi jutun: ”Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on tyhmä päätös”. Tässä muutama lainaus artikkelista: ”Sosiaalisen pääoman merkitystä tutkinut prof. Robert Putnam korostaa varhaislapsuuden merkitystä elämässä menestymisen avaintekijänä. Samaa osoittavat talousnobelisti James Heckmanin ja monien muiden tutkimukset.  Investoinnit pikkulasten oppimisen ja sosiaalisten taitojen edistämiseen ovat yhteiskunnan kannattavimpia sijoituksia. Teini-ikäisten kohdalla on jo paljon vaikeampaa ja kalliimpaa korjata varhaislapsuudessa syntyneitä ongelmia.”

”Hallitus on päättänyt rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta puolipäiväiseksi vanhemman ollessa työtön. Tätä tehdään julkisten menojen säästämiseksi. Taustalla lienee myös moralisoiva ajatus, jonka mukaan työtön voi nyt sentään katsoa lapsiensa perään. Käytännössä päätös kohdistuu usein pienituloisiin ja myös maahanmuuttajiin. Siis juuri niihin lapsiin, jotka erityisesti kaipaisivat sitä tukea, jota meillä on laadukkaissa päiväkodeissamme tarjolla. Tätä päätöstä ei ole tehty lasten parasta ajatellen.”

Erittäin ikävää tässä lakiuudistuksessa on, että lisätään eriarvoisuutta, leimataan ihmisiä perheen elämäntilanteisiin, työttömyyteen, sairauteen, opiskeluun jne. liittyen. Melkein kuin olisi palattu takavuosiin, jolloin vain työssä käyvä yksinhuoltajaäiti sai lapsensa lastentarhaan.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on merkittävästi vaikuttanut suomalaisten naisten hyvään työllisyyskehitykseen ja täysiaikaisen työn tekemiseen. Naisten tasa-arvoisen aseman vahvistaminen työmarkkinoilla ja työurien pidentäminen edellyttävät subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvaamista myös jatkossa.

Lisäksi koen erittäin epäoikeudenmukaiseksi sen, että hallituksen esityksessä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus koskee vain kunnan järjestämää päivähoitoa.  Sen sijaan yksityisen hoidon tuella lapsi voitaisiin edelleen pitää kokopäiväisessä hoidossa. Muistettava on, että tätäkin palvelua me veronmaksajat tuemme. Kyse on oikeistolaisesta bisnesnäkemyksestä.  Tässä esityksessä lapset ja perheet asetetaan eriarvoiseen asemaan. Näin ilmeneekin nykyhallituksen eräs pyrkimys: kunnan tehtävää varhaiskasvatuksessa ollaan heikentämässä ja jopa tuhoamassa - yksityistä vahvistetaan, mikä sopii kovan markkinatalouden hegemoniaan. Lapsen oikeudet voidaan unohtaa.

Postin ja VR:n yksityistäminen lopetettava

Lauantai 24.10.2015 klo 17.58

Julkisista palveluista puhutaan nykyisin enemmän kuin moneen vuosikymmeneen johtuen kahdesta seikasta. Toinen on talouden heikkeneminen, jossa tosin on kyse enemmän yritysten heikosta innovaatiokyvystä, siis kehityksestä luoda kilpailukykyisiä tuotteita maailmanmarkkinoille ja siitä, että investointien sijaan omistajille maksetaan mieluimmin reilut osingot. Toinen on Juha Sipilän bisnesmyönteinen hallitus, joka haluaa yksityistää osan hyvin toimivia julkisia palveluita, jotka ovat mahdollistaneet tähän asti yrityksille ammattitaitoiset työntekijät, koulutuksen, päiväkodit, terveydenhuollon ja koko maan kattavan infrastruktuurin (perusrakenteet ja varusrakenne).  Kun liikenneväylät ovat kunnossa, raideliikenne toimii, posti kulkee, vettä tulee hanasta ja kadut ovat valaistut, toimii koko yhteiskunta kitkattomasti.

Nyt valtioneuvosto ja osa kansanedustajista ovat rapauttamassa  julkisia palveluita, joita ilman ei suomalaista hyvinvointivaltiota olisi pystytty luomaan. En puutu tällä kertaa työsuhdeturvan, opiskelun, terveydenhuollon ja vanhusten palvelujen heikentämisiin, vaikka aihetta olisi, vaan nostan esille kaksi kaikille suomalaisille tärkeää infrastruktuurin osa-aluetta, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet yhteiskunnan kitkattoman toiminnan.

Posti Group Oy, joka on nykyisin valtion omistama yhtiö, on joutunut yksityistämisbuumiin.  Monissa maissa on valtion omistama postilaitos, jolla on usein lailla taattu monopoli tietyntyyppisten lähetysten kuljettamisessa, mutta Suomessa Postin palvelut on pikkuhiljaa siirretty yksityisille yrityksille, R-kioskeille, ruokakaupoille ja ties minne. Postitoimistoja on vähennetty ja lakkautettu kaupungeissa, ja maaseudulla ne ovat muisto vain.   

Osaa junaliikennettä uhkaa nyt postin kohtalo. Valtiollinen rautatielaitos, joka on ylläpitänyt valtakunnallista rataverkkoa ja harjoittanut rautatieliikennettä sekä sitä tukevaa autoliikennettä, ei ole entisensä. Esko Ahon hallituksen aikana 1995 Valtion rautatiet yhtiöitettiin ja jaettiin kahtia. Rataverkkoa ylläpitää nykyisin Ratahallintokeskus, joka on osa Liikennevirastoa, ja liikennettä hoitaa osakeyhtiömuotoinen VR-Yhtymä.

Meidän suomalaisten verorahoituksella on rakennettu rautatiet ja ylläpidetty Postia.  Suomaiset eivät kuitenkaan ole yhdenvertaisia näiden julkisten palvelujen osalta. Etenkin tuntuu järkyttävältä kuulla ihmisten kertomuksia siitä, miten he ovat motissa kotipaikkakunnillaan, kun junayhteyksiä lopetetaan. Yksityistäminen rataliikenteessä Englannissa ja Ruotsissa on aiheuttanut runsaasti sekä turvallisuuteen että hyvään palveluun liittyviä ongelmia. Näin kävisi Suomessakin. Yksityiset liikenteenharjoittajat haluavat hyville apajille pääkaupunkiseudulle vilkkaitten ratayhteyksien pariin ja muutamille rataosuuksille maakunnallisiin keskuksiin, mutta se jo tiedetään, etteivät korpiseudut niinä kiinnosta.

Esitän, että palataan pari askelta taaksepäin.  Muutetaan Posti Group Oy ja VR-yhtymä takaisin koko kansaa palveleviksi laitoksiksi. Kerätään lipputuloilla ja verotuksella rahaa siten, että nämä yli 100 vuotta vanhat julkiset palvelut toimivat edelleen koko kansan parhaaksi. Ei anneta niitä monikansallisten veroparatiisiyhtiöiden bisnekseksi.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ympäristöpalvelut ja ympäristölautakunta 30 vuotta Lahdessa

Lauantai 24.10.2015 klo 17.55

Vuodenvaihteessa tuli 30 vuotta siitä, kun kaupunginvaltuusto päätti Lahden ympäristölautakunnan perustamisesta. Ensimmäinen virkamies oli limnologi Juha Keto ja pari vuotta sen jälkeen saimme ympäristöpäälliköksi Kari Porran, joka toimii edelleen ympäristöjohtajana. Nyt on aika kertoa, mitä matkan varrella on tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Tosin tähän juttuun en saa mahtumaan kuin muutaman merkittävän ympäristöhankkeen, loput saavutukset jäävät odottamaan varsinaista historiikkia.

Vesijärven kunnostus 

Vesijärven kunnostustyö oli ensimmäisen suuri urakka niin virkamiehille kuin lautakunnallekin, kun piti vakuuttaa uusien työntekijöiden ja rahan tarve Vesijärven kuntien luottamushenkilöille ja valtakunnan tason päättäjille. 

Lahti teki pioneerityötä luodessaan Vesijärven hoitamiseksi ns. biomanipulaatiokunnostuksen. Sen tekemiseksi tarvittiin lukuisia tutkimushankkeita, pitkäjänteistä seurantaa, yhteistyötä monien tutkimuslaitosten kanssa niin suomessa kuin ulkomailla. Vesijärviprojektien tutkimustoiminnan pohjalta Helsingin yliopisto perusti ensiksi Ympäristöyksikön, siitä tuli myöhemmin oma Ympäristöekologian laitos. Nyt Lahdessa on erittäin korkeatasoista vesistö- ja ympäristötutkimusta tekevä korkeakouluyksikkö, jossa myös on mahdollisuus opiskella sekä tehdä jatko-opintoja. Vesijärvisäätiö yhdessä ympäristöpalveluiden kanssa kehittää ja kantaa vastuun vesiensuojelusta.

Päijät-Hämeen Jätehuolto

1980-luvun lopussa päätettiin toteuttaa jätehuollon järjestäminen pitkälti jätteen syntypistelajittelun pohjalle. Näin syntyi maakuntaan Päijät-Hämeen Jätehuolto OY, joka lähti heti toteuttamaan jätteiden hyötykäyttöön perustuvaa syntypistelajittelua, joka on jatkuvasti kehittynyt merkittäväksi materiaalia hyödyntäväksi liiketoiminnaksi. Se on valtakunnallisesti hieno esimerkki, miten kierrätys voi onnistua hyvin. Tässä taas yksi ylpeyden aihe Lahdelle!

Lahden kaupungin ympäristötoimen kansainvälinen työ

Lahden kaupungin ympäristötoimi on 1990-luvun alusta alkaen toiminut useammassa kansainvälisessä ympäristötoimijoiden verkostossa, joiden kautta on opittu uusia ympäristövastuullisuutta tukevia toimintamuotoja ja löydetty monia hyviä yhteistyötahoja. Tätä kansainvälistä toimintaa on ollut erityisesti Itämeren alueella, Pietarin kaupungin kanssa vuodesta 1996 ja Baltiassa, Virossa jo vuodesta 1987. Nykyisin yhteistoimintaverkosto kattaa lähes kaikki Itämeren alueen maat. 

 Paikallinen verkostoituminen ja avoin toiminta 

1993 vuoden lopussa Lahdessa käynnistyi Lahden ympäristöforum -toiminta. Tämä korosti erityisesti ympäristötiedon levittämistä, ympäristövastuun kasvattamista, aktiivista eri toimijoiden vuorovaikutuksen vahvistamista. Lahden ympäristöforum oli aikanaan Suomen toimivin malli Rion ilmasto- ja ympäristöprosessin toteuttamisessa. Verkostoitumisessa ovat lukuisat lahtelaiset sidosryhmät olleet aktiivisesti mukana. Erityisesti Lahden paikallisagenda -toiminta loi hyvät kontaktit asukkaisiin, järjestöihin sekä lukuisiin yrityksiin. Myös korkeakoulujen panos on ollut hyvä, erityisesti LAMK:n aktiivista mukana oloa ja jatkuvuutta on korostettava.

Moni paikallinen yritys on toiminut esimerkillisesti ottaen osaa ympäristövastuun kehittämiseen. Esimerkiksi Isku OY antoi ensi sysäyksen lahtelaisen ympäristökasvatustoiminnan käynnistymiselle, vuonna 1995 he lahjoittivat stipendin ympäristökoulun aloittamiseksi Lahdessa. Myös Kauppakamari toimi hyvänä yhteistyötahona edistäen lahtelaisten yritysten ympäristötietoisuutta.  

Ympäristöneuvonta 

Aktiivinen ympäristöneuvontatyö alkoi 1990-luvun puolessa välissä. Aluksi ympäristötoimi aloitti neuvontatoiminnan Töyrykadun mökissä. Siellä toteutettiin muutaman vuoden ajan lukuisia pienimuotoisia ympäristötapahtumia ja näyttelyitä. 1998 käynnistettiin yhteistyö Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin ja Päijät-Hämeen Jätehuolto OY:n kanssa ja perustettiin Patina-Kestävän Kulutuksen Keskus. Asukaskummitoiminnalla tuetaan asukkaiden omaehtoista työtä ympäristön parhaaksi.

Ympäristölupatyön ja valvonnan avulla on saatu vähennettyä päästöjä ja parannettu  paljon kaupunkiympäristön tilaa. Hyvällä ympäristönhoidolla ja luonnonsuojelulla on turvattu ja turvataan monipuolinen ympäristökaupunki. 

Ympäristöyhteistyö suomalaisten kaupunkien kanssa

 Suomessa kansallista yhteistyötä on tehty eri kaupunkien kesken kukin omista ympäristönäkökohdistaan. Lahti on tässä aktiivisesti mukana. On kehitetty ympäristökasvatusta, luotu valistuskampanjoita, tuettu kierrätystä, kehitetty ympäristöjohtamista. Tavoitteena on ollut jakaa hyviä kokemuksia muille ja oppia yhdessä. 

Ympäristökaupunki Lahti

Olen ollut ympäristölautakunnan jäsen 10 vuotta, kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa 2 vuotta ja kaupunginvaltuutettuna 20 vuotta, joten Lahden ympäristöpalvelut ja lautakuntatyö ovat minulle perin tuttuja. Tiedän miten tärkeää on tehdä hyvää ympäristötyötä. Lautakunnalla ja hyvillä ympäristötyöntekijöillä, virkamiehillä sekä erinomaisella ympäristöjohtaja Kari Porralla on ollut kaikkien näiden vuosien aikana suuri vastuu, että on saatu aikaan sellaista ympäristötoimintaa, joka on täyttänyt lainsäädännön asettamat velvoitteet, kaupungin omat ympäristötavoitteet ja mistä lahtelaiset voivat olla ylpeitä ja iloisia. Tämä vastuu jatkuu edelleen.

Pidän selvänä, että ympäristöasiat säilyvät tulevan uuden kaupungin strategisena kärkenä. Uudessa kaupungissa pitää olla selkeästi resursoitu ja johdettu ympäristönsuojeluorganisaatio, jonka resurssit ja osaaminen ovat vähintään nykytasolla. Yhteistyötä on syytä vahvistaa vieläkin enemmän etenkin konsernihallinnon ja -yhtiöiden kanssa.

Kaupungin strategian mukaisesti Lahti on kestävän kehityksen ja ympäristövastuun edelläkävijä. Nyt tehty ympäristöorganisaation hajasijoittamiseen perustuva esitys ei tue tätä tavoitetta. Tärkeämpää olisi pohtia, miten voitaisiin vahvistaa nykyistä strategista tavoitetta ja kehittää Lahden ympäristöpalveluiden toimintakokonaisuuteen kuuluvia ympäristösuojelun ja ekologisen kestävän kehityksen edistämistehtäviä uuden Lahden tavoitteita parhainten tukeviksi! 

---------------------------------------

Sosialidemokraattiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaaan ei Nato kuulu

Perjantai 13.2.2015 klo 14.04

Olen kuullut ”kaikuja kumpujen yöstä”, millä tarkoitan sitä, että muutama demari on alkanut puhua Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Suhtaudun tähän erittäin kriittisesti.

Me demarit olemme linjanneet puolueemme kannan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta viimeksi puoluekokouksessa. Se lähtee globaalista maailmanrauhasta, johon pieni maammekin olennaisesti liittyy. Rauhanaate on sosialidemokraateille huomattavasti tärkeämpi kuin militarismi, johon Suomessa etenkin oikeisto on helposti langennut. Suomi on ollut puolueeton maa toisen maailmansodan jälkeen, siis yli 70 vuotta, ja on sitä myös tällä hetkellä. Sotilasliittoutuma ei sovi suomaiseen turvallisuuspolitiikkaan. Se vähentäisi nykyistä vakautta ja tosi sotilaallista jännitettä Suomen rajoille.

Ulkopoliittinen linjamme nojaa sosialidemokraattisiin perusarvoihin, kansainvälisyyteen, solidaarisuuteen sekä tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Suomen tulee olla aktiivinen toimija kansainvälisissä elimissä. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö vähentää konfliktien todennäköisyyttä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua laajaan turvallisuuskäsitykseen sekä selkeään eurooppalaiseen yhteistyöhön.

Sosialidemokraattinen puolue ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Nato-suhteita tulee hoitaa rauhankumppanuuden pohjalta. Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä voidaan säilyttää. Sitä ei kuitenkaan missään tapauksessa saa hakea ilman kansalaisten enemmistön tukea, mikä edellyttää kansanäänestystä eikä mielipidekyselyjä.

Toivon, että me sosialidemokraatit toimimme mahdollisimman pitkäjänteisesti omien periaatteittemme mukaisesti, pidämme kiinni puolueettomuudesta, emmekä intoilisi ainakaan militarismin suuntaan. Jätetään sotauho haukoille, olkaamme me rauhankyyhkyjä. Muistetaan, että diplomatia ja yhteistyö sekä lännen että idän kanssa on maallemme parasta turvallisuuspolitiikkaa.
--------------------------------------------------------------------------------

Tuloerot tuomitaan jo laajasti

Tiistai 10.2.2015 klo 20.34

USA:n Presidentti Barack Obama kysyi Kansakunnan tila -puheessaan, kauanko ihmiset vielä hyväksyvät järjestelmän, joka hyödyttää vain pientä eliittiä, ja ehdottaa suurituloisten tulo- ja omaisuusverojen korottamista. Samaa sopii kysyä Euroopassa, meillä Suomessa ja tietenkin maailmanlaajuisesti.

Varallisuuserojen kasvu huolestuttaa jo Maailmanpankkia, Kansainvälistä valuuttarahastoa ja OECD:tä. Tilanne avasi silmiä kaikkialla länsimaissa, kun hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam kertoi tutkimuksesta, jonka paljasti, että yksi prosentti maailman väestöstä omistaa pian varallisuutta enemmän kuin loput 99 prosenttia. Oxfamin laskelmien mukaan maailman 80 rikkaimmalla miljardöörillä on yhtä paljon omaisuutta kuin maailman väestön köyhemmällä puoliskolla, siis 3,5 miljardilla ihmisellä.

Fiksut kapitalistitkin alkavat ymmärtää, että nykyiset tuloerot uhkaavat yhteiskuntia ja markkinataloutta, jopa vanhaa ”kunnon” kapitalismia. Ovathan tulo- ja varallisuuserot kasvaneet räjähdysmäisesti vuoden 2008 pankkikriisin jälkeen hyödyttäen etupäässä pientä eliittiä.

Samaan aikaan ns. tavalliset ihmiset saavat onnettoman pieniä palkankorotuksia, tekevät kahta työtä yhtä aikaa, jos nyt töitä yleensä on puhumattakaan eläkeläisistä, opiskelijoista ja valtavasta joukosta työttömiä. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut Joseph Stiglitzin toteaakin heikon kasvun johtuvan siitä, että huomattava osa kansaa ei ole saanut osuuttaan tuottavan talouden hedelmistä. Se ei siksi voi kuluttaa tai joutuu kuluttamaan velaksi, jos nyt yleensä lainaa saa.

Uusliberaalinen politiikka on epäonnistunut. Sen teorian mukaan kapitalistin pitää saada tehdä rauhassa rahaa - sääntelyä on purettava ja veroja kevennettävä. Siten pitäisi kapitalismin tehostua ja varallisuutta karttua sekä köyhille että yhteiskunnalle. Mutta näin ei ole tapahtunut, vaan taloudellinen kasvu on hiipunut ja tuloerot kasvaneet valtavasti. On vain syntynyt uusi maailmantalouden hyperrikas luokka, joka pyörittää globaalia rahapolitiikkaa. He pitävät otteessaan rahavirtojen ohjailua, miten sijoitetaan varoja ja vaikuttavat siten kaikkiin maailman ihmisiin välittämättä, tuhoutuvatko valtiontaloudet ja sen myötä ihmiset.

Varallisuutta kaikille -raportin mukaan kaikkialla teollisuusmaissa enemmistön tulojen kasvu on hidastunut 1990-luvun taloudellisesta lamasta , palkkojen osuus kansantulosta on laskenut ja niiden nousu jäänyt jälkeen tuottavuuden noususta. Tuottavuuden nousun on kahminut rikas eliitti.

Sosiaalidemokraattien ja vasemmiston perinteinen tavoite tasa-arvoisesta ja oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta on ajankohtaisempaa kuin pariin vuosikymmeneen. Tasa-arvoiset ja yhteiskunnat voivat toteutua, mutta tarvitaan uutta yhteneväistä kansallista ja kansainvälistä verolainsäädäntöä, jotta tuhannet miljardit eurot , jotka on kätketty veroparatiiseihin (Tax Justica Network -raportti 2012), pystytään saamaan kaikkien valtioiden yhteiseksi hyväksi. EU-komissio on aloittanut tutkimukset kielletyistä verojärjestelyistä ja veroparatiisien ylläpitämisistä Belgiassa, Luxemburgissa , Irlannissa ja Hollannissa.

Muitakin tekoja tarvitaan. Elvytys on keskeinen asia laman kourissa painiskeleville valtioille. EKP on sen euroalueella aloittanut. Myös Suomessa tarvitaan elvytystä. Palkoista ei voida enää tinkiä, päinvastoin. Eläkeindeksi on korjattava suhteessa hintoihin ja palkkoihin täysimääräisesti, ja kuten edellä olen todennut, rikkaitten verotusta on nostettava oli kyse tulo- tai pääomaveroista. Varallisuusvero olisi palautettava.

On toimittava ihmisten oikeustajun mukaisesti. Köyhät ovat joutuneet tinkimään riittävästi ja seuraavaksi on vuoro keskiluokan, ellei toteuteta tasa-arvoista ja ihmisarvoista politiikkaa  olipa kyse vero-, sosiaali- , terveys-, koulutus-, työllisyys- tai ympäristöpolitiikasta.  

Vai halutaanko yhteiskuntarauha rikkoa, ääriaineksia vahvistaa ja saada ihmiset barrikadeille, kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa on tapahtunut? Nyt tarvitaan nopeasti edellä mainitsemiani toimia; suurin vastuu teoista on poliitikoilla.
-------------------------------------------------------------------------------------

Kisapuisto kaikille lahtelaisille

Tiistai 10.2.2015 klo 20.31

Hämmästelen suuresti Lahden urheiluhalliyhdistyksen ja FC Lahti Oy:n tekonurmikon rakentamisinnostusta Kisapuistoon, jonka jalkapallokentälle tehtiin kesällä 2008 luonnonnurmi isolla rahalla (yli 100 000 euroa) FC Lahden ja Jari Litmasen toiveesta Liikuntalautakunnan siunaamana.  

Otin silloin asiaan kantaa sekä valtuustossa että mielipidekirjoituksella, jossa esitin keinonurmikon tekoa, jolloin kenttä olisi muidenkin kuin FC Lahden käytössä. Joka tapauksessa tiedossa oli, että mestaruussarjan pelejä pelataan tekonurmella esim. Helsingissä (HJK) ja Kuopiossa. Tiesin myös, että seuraavissa MM-kilpailuissa Etelä-Afrikassa on kaksi sellaista stadionia, joilla on keinonurmikentät.

On merkillistä, miten nopeasti jalkapalloväen toiveet muuttuvat. Mutta kysehän on vain yhteisistä veroeuroistamme, joten ei kai sillä väliä, vaikka muutama satatuhatta menisi ”Kankkulan kaivoon”.  Mutta minulle sillä on väliä. Ehkä kohta todetaan, että ne valotkin, jotka asennettiin Kisapuistoon, pitää vaihtaa ja eiväthän ne maksaneetkaan kuin 600 000 euroa yhteisiä rahojamme.

Jalkapallo on kiva peli, mutta pitää harkita tarkkaan, miten paljon veronmaksajien rahoja sijoitetaan siihen, että muutamalla tuhannella ihmisellä on parempi tunnelma Kisapuiston kentällä kuin olisi urheilukeskuksessa, jossa kaikki on valmiina jalkapallon peluuseen.

FC Lahden Risto Saloranta kertoi syntymäpäivähaastattelussaan Etelä-Suomen Sanomissa 24.1.2015, että on ollut suunnitelmissa perustaa yhtiö, joka vuokraisi Kisapuiston jalkapallokentän tontin (ilmeisesti katsomo-osineen) kaupungilta ja ottaisi vastuulleen stadionhankkeen.  Hän jatkaa, että päättäjiltä on tullut viesti, että tässä hankkeessa päävastuu pitää olla kaupungilla. Ymmärrän hyvin, että koko Kisapuiston osalta päävastuu on kaupungin, mutta jalkapallokentän ja katsomoalueen, jotka ovat FC Lahti osakeyhtiön pelaajien käytössä, voisi vallan mainiosti vuokrata suunnitellulle yhtiölle ja antaa sen tehdä kentän investoinnit sekä kantaa taloudellisen vastuun sekä tuloista että menoista, kuten osakeyhtiöiden tapana on. Vuokrarahat  kaupunki  voisi käyttää esim. urheilualueiden perusparannuksiin.

Kisapuisto sinänsä tarvitsee kunnostamista, olisi tarvinnut jo kauan sitten. Mutta kun Lahdessa vannotaan huippu-urheilun nimeen, ovat Kisapuiston tenniskentät, harjoituskentät, mölkyn ym. pelaamisalueet jääneet kehittämättä. Hyvät pukuhuonetilat niin kesä- kuin talvilajien harrastajille olisi saatava kuntoon eikä kahvio tai kioski alueelle olisi pahitteeksi.

Tehdään Kisapuistosta kaikkien lahtelaisten yhteinen urheilutila, jonka toimintaa ei sanele huippu-urheilu, vaan kaupunkilaisten yhteinen paras.
-------------------------------------------------------------------------------------

Saattohoidon tulevaisuus Lahdessa

Perjantai 21.11.2014 klo 10.28

Lahden kaupunginsairaalassa on 20-paikkainen ns. saattohoito-osasto, L62. Se on tarkoitettu hoitopaikaksi niille potilaille, joilla sairaus on edennyt siihen vaiheeseen, että parantamiseen tähtäävistä hoidoista on luovuttu. Potilaat sairastavat syöpää tai muita pitkälle edenneitä kuolemaan johtavia sairauksia.

Hoidossa keskitytään inhimilliseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan oireenmukaiseen hoitoon. Osastolla kunnioitetaan kunkin potilaan vakaumusta ja tapaa tehdä omaa surutyötä. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, missä pyritään luomaan sellaiset olosuhteet, joissa potilas voi mahdollisuuksien mukaan kohdata kuolemansa turvallisesti, arvokkaasti ja rakastettuna.

Lahden kaupunginsairaalasta päättyy vuoteen 2017 mennessä kaikki vuodeosastotoiminta, kun siitä tulee pääterveysasema klinikkamallin mukaisesti . Akuutti- ja kuntoutusvuodeosastot siirtyvät Jalkarannan sairaalaan. Geriatrista akuuttihoitoa ja saattohoitoa ollaan siirtämässä nykyistä enemmän kotiin ja palveluasumiseen.

Olen huolestunut saattohoito-osaston tulevaisuudesta sen päätyttyä Lahden kaupunginsairaalassa. Jatkotoimista ei ole mainintaa talousarviossa eikä taloussuunnitelmassa vuoden 2015 jälkeen. 

Mielestäni on selvää, että kunnollista saattohoitoa kipulääkityksineen, rauhallisine ympäristöineen ammattitaitoisen henkilökunnan myötävaikutuksella ei ole mahdollista toteuttaa kotiolosuhteissa tai palveluasumisessa kuin poikkeustilanteissa ja tietenkin merkittävällä taloudellisella panostuksella.

Pidän tärkeänä, että Jalkarannan sairaalaan akuutti- ja kuntoutusosastojen lisäksi perustetaan vähintään saman kokoinen saattohoito-osasto kuin nykyinen kaupunginsairaalan osasto on.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Rakastetaan Lahtea marraskuussakin

Perjantai 21.11.2014 klo 10.25

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sai idean perustaa ”Rakastetaan Stadia marraskuussakin  –liikkeen.” Se sai tosi myönteisen vastaanoton ja ihmiset alkoivat heti miettiä, mitä kaikkea rakastettavaa Helsingistä löytyykään marraskuussa.

Esitän, että napataan idea ja perustetaan ”Rakastetaan Lahtea marraskuussa  –liike”,  mikä tarkoittaisi, että lahtelaiset kertoisivat mediassa, mitä kaikkia syitä on rakastaa Lahtea marraskuussa ja miksei koko vuonna.

Tässä esimerkkejäni, miksi Rakastan  Lahtea:

Kun Vesijärvi avautuu kyyhkysen harmaana marraskuun aamuna lenkkipolullani.

Kun kävelen torin kahvilaan aamukahville.

Kun sivukirjastoja on kaikissa kaupunginosissa.

Kun pääsen labratutkimuksiin nopeasti.

Kun keskustan vanhat kivitalot suojaavat viimalta.

Kun saadaan Aleksista kävelypainotteinen katu.

Kun Pelicans, FC Lahti ja Namika voittavat.

Kun lasten koulutie on turvallinen.

Kun ei ole vielä tullut lunta.

Kun joulukatu–Aleksi on valaistu.

Kun Kino Iiriksessä on hyvä elokuva.

Kun saadaan klinikkamalli toimimaan.

Kun uimahallin vesi on 27 astetta lämmintä.

Näitä rakastamisen aiheita on niin paljon, että lopetan. Kannustan lahtelaisia kertomaan, mitä rakastettavaa Lahdessa on marraskuun pimeydessä tai kesän kirkkaudessa!
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kisapuiston valaistus

Tiistai 20.5.2014 klo 23.08

Olen ihmetellyt jo pidempään luottamushenkilöiden epäloogista toimintaa päätöksenteossa.

Viimeinen niistä on teknisen lautakunnan päätös myöntää rahaa Kisapuiston valaistukseen 600 000 euroa vastoin kaupunginvaltuuston talousarviopäätöstä, jossa edellytetään, että Kisapuiston valaistus toteutetaan vain, jos hankkeelle saadaan valtion tuki. Valtion tukea ei valaistukselle myönnetty, joten lautakunnan päätös on syytä kumota.

Vaikuttaakin siltä, että kokonaisuus kaupungin nykytalouden tilasta ei ole kaikkien luottamushenkilöiden hallinnassa.

Täytyy myös ihmetellä virkamiesten lukutaidottomuutta. Talousarvio on valtuuston tahdon ilmaisu ja sitä on noudatettava. Jos puuttuu taito lukea selvää suomea, pitää miettiä muita kuin virkamiehen hommia.

Esitänkin tässä seuraavaa liittyen Kisapuiston valaistukseen. FC Lahti  Oy kannattajineen maksaa 250 000 euroa, joka on valtiolta haetun tuen suuruus. Jos summa löytyy, niin eiköhän sitten 350 000 euroa löydy kaupungin kassasta.

Tosin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa käydään yt-neuvotteluja henkilöstön kanssa, mietitään koulujen lakkautuksia, vaaditaan rakenteellisia uudistuksia, ostetaan veroparatiisiyhtiöiltä vanhus- ja terveyspalveluita, lopetetaan kirjastoja, päiväkoteja, tingitään katujen valaistuksesta, puistojen hoidosta, kulttuuri- ja nuorisotoimen rahoituksesta, en näe perusteita Kisapuiston valaistusinvestoinnille.

Hoidetaan pian kuntoon hiihtokeskuksen urheilukentän katsomo, mikä on joka tapauksessa tehtävä, koska hiihdon MM-kisoihin on enää vajaat kolme vuotta aikaa. Siellä kelpaa FC Lahden jalkapalloilijoiden pelata, valaistushan on veikkausliigatasoa.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Veroparatiisit uhka hyvinvoinnille

Sunnuntai 23.2.2014 klo 11.27

Olen tyytyväinen, että kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja otti kantaa mielipidekirjoitukseeni Etelä-Suomen sanomissa 18.2.14 Lahden omistajaohjauksesta ja yhtiöihin liittyvästä demokraattisesta päätöksenteosta. Etenkin olen iloinen siitä, että kirjoituksessaan valtuutettu Ratia tuomitsee "veroparatiisiyhtiöt". Valitettavasti Lahden talot Oy on vuokrannut erään kiinteistön yhtiölle, jonka omistajuus johtaa "veroparatiisiin". Tässä tapauksessa omistaja eli kaupunki olisi voinut puuttua asiaan, mutta ei sitä tehnyt. Sos.dem. -kunnallisjärjestön puheenjohtajalla ei ole ollut vuokrauksen kanssa mitään tekemistä.
 
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt vuonna 2012 valtuustoaloitteen , jossa esitetään globaalin vastuun ohjelmaa Lahden kaupungille. Toivon, että kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat alkavat toteuttaa ohjelmaa, jossa on konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla Lahdesta voisi tulla "veroparatiisiyhtiövapaa" kaupunki. Verovälttely murentaa pohjaa hyvinvoinnilta kaikkialla maailmassa.  Onpa kyseessä sitten terveydenhoito, vanhusten palvelu, siivous, ruokahuolto, jätteenkuljetus, energiatuotanto, vesihuolto, katutyöt, asuntotuotanto, kulttuuri- tai urheilupalvelut , on syytä välttää verokikkailua ja työmarkkinashoppailua.  
 
Lopuksi totean, että kokoomus tietenkin asettaa hallituspaikoille parhaaksi katsomansa henkilöt, mutta toistaiseksi se ei voi valita muiden puolueiden luottamushenkilöitä. Lahdessa on kokoomuslainen kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Omistajaohjaus kuuluu ennen kaikkea kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Siihen ei tarvita jaostoja eikä toimikuntia. Osakeyhtiöiden kohdalla on joka tapauksessa muistettava, että päätöksenteko niissä joutuu helposti demokraattisen kontrollin ulottumattomiin istuu yhtiöiden hallituksissa puolueiden valitsemia amatöörejä tai hallitusammattilaisia.   

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »